Kalastus - Arjeplog 2016 10-13.07.2016

Arjeplog 2016

Olipa kerran kesäloma ja kalareissu. Ja olipa toisenkin kerran, nimittäin Arjeplogiin. Kaverit oli töissä ja yksin sai (joutu) lähtä ajelemaan Ruotsia kohti. No, eipä hätää, muutama paikka oli tiedossa, missä tulee käytyä ja tietenkin pari uutta vesistöä, tai sen osaa, missä en ole käynyt.

Sunnuntai 10.7.2016

Auton nokka Arjeplogia kohti. Tuttu reitti, Haparanda, Luleå, Älbsbyn, Arvidsjaur ja Arjeplog. Siitä sitte kylän ohi vielä lyhyen matkaa ja niin oltiin kalavesillä. vuorokausi vaihtui maanantaiksi tässä välissä. Kävin tarkastamassa yhden siikapaikan, mutta kaloja ei ollut tietyistä syistä, joka kävi selväksi paikanpäällä. No, nakkelin erinäisiä virityksiä hetken aikaa ja aattelin poiketa unten maille, kun kalat tuntuivat olevan muualla.

Maanantai 11.7.2016

Aamulla herätys, aamupuuro ja kamojen keräily autoon. Muutaman kilometrin ajo ja auto parkkiin. Nyt oli tarkotus kiertää muutaman järven kautta tutkitusti hyvälle taimenjärvelle, tai sille osaa sitä järveä missä saa kalastaa. Pakkasin 40 litran reppuun päivän ruokatarvikkeet (aivan totaalisen liian vähän) ja muut roippeet mitä tarvii. Uudet Partioaitan kauppaamat Iowa Renegadet jalkaan ja ei muutaku muovaamaan niitä omiin koipiin sopiviksi. Tarkoittaa siis sitä että lähdin polkemaan jäkälää, puhuvat myös patikoinnista.

Autolta lähti rinne sopivasti nousemaan heti hiukan yläviistoon. Päivä oli lämmin ja tyyni, mitä oivallisin vapaapäivä kalastuksesta. Mutta toisaalta oli hyvä kalastaa kun ei ollut ötököitäkään. Suuntana oli muutaman hehtaarin lampi, jonka kalaisuudesta ei ollut mitään tietoa. Reilu puoli kilsaa tai hiukka yli kävelyä ja sielä oltiin järvellä. Järvi oli tyyni ja rannalla oli vanha nuotionpohja. En siis ollut koskemattomissa vesissä ilmeisesti.

Nakkelin volframi- ja lottolippoja pitkin järvenselkää, mutta ei kala oikein ollut syönnillään. Järvi oli syvyydeltään arviolta muutamia metrejä, eli saattaa vesi olla niin lämmintäkin ettei kaloilla ole mikään överinälkä. Järven takana oli vene ja päätin lähteä kiertämään sinne ja kokeilla soutaa keskemmälle järveä. Nakkelin matkalla volframia muutamia kertoja. Veneelle päästyä sai haudata soutuhaaveet heti. Laudotuksen raot oli niin leveät, ettei varmaan vuoden turvottamisellakaan ois menneet umpeen. No, jatkoin matkaa vielä rantaa pitkin. Aattelin kääntyä seuraavaa järveä kohti, kun vielä yhden heiton päätin ottaa. Nakkasin volframin kauas ja lähdin kelailemaan. Joku nykäisy tuntui ja kohta tais tulla toinenkin. Sitten uistinta vietiin. Veto oli tasaista ja hetken oli mielessä hauki, mutta kun se ei loppunut, aattelin että sielä on jotain muuta. Kala tuli aika kevyesti, mutta tuntui raskaalta. Varmaan johtui helteistä. Komea taimen sai luvan uida omatekoiseen haaviini ensimmäisenä kalana. Mittaa sillä oli 54 cm ja painoa 1,8 kg. Aloin vapauttaa kalaa ja kun se ei heti lähtenyt ja aattelin sen varmaan kuolevan helteeseen, päätin ottaa sen matkaevääksi.

Heittelin vielä muutaman kerran tällä järvellä, kun lähdin seuraavaa, hiukan isompaa kohti. Matkaa ei ollut paljon ja sieltäpä sekin sitten avautui. Tulin järven keskivaiheille ja ranta näytti aika matalalta. Nakkelin joitakin kertoja ja kun sielläkin oli veneitä rannassa, päätin käydä nekin katsastamassa. Kiersin järven taakse ja sielä oli kaksi soutukuntoista venettä, toinen lasikuitua joka näytti aika hyväkuntoiselta. Vain airot puuttuivat. Siellä oli vanhat airot, jotka oli katkenneet juuri kapeimmasta kohdasta. No, lähdin kiertelemään seutua ja sieltä löytyi muutama laudankappale, missä oli kohtuukuntoisia nauloja. Naulasin vanhat airon lavat paikalleen ja lykkäsin veneen vesille. Soutaminen oli kevyttä ja tyynessä vene kulki hyvin. Laitoin Salmo Hornetin uimaan veneen perässä ja lähdin vetämään järven keskelle.

Siellä saikin kierrellä ihan rauhassa ja järvi vaikutti aika tyhjältä. Soutelin järven toiseen päähän, vedin veneen rannalle ja pidin ruokatauon. En viitsinyt sytytellä nuotiota, vaan vedin paketin Kabanossia kylmänä ja siihen päälle purkillinen persikoita.

Jonkinlaisen taivalluksen jälkeen eteeni avautui joki, missä kirkas vesi solisi koskessa. Jokea ylöspäin seuratessa, leveni joki lammeksi ja siellä täällä kohtalaisen kookkaat kalat pintoivat. Heittelin punaista Lottoa niitä kohti. Heti nappasi kala, kirkas kylki, oisko harjus. Siikahan se sielä. 41 cm/550 g siika sai takaisin vapautensa heti. Nakkelin lottoa lampeen monesta suunnasta, vaan ei siiat olleet sen enempää lipan perään. Lätinä ja läiske kävi kokoajan kyllä vähän joka puolella, mutta ois varmaan pitänyt pintaperhoa niille ennemmin tarjota.

Lammesta ylävirtaan tuli koskipätkä ja sitten syvempi suvanto, mikä oli pullollaan siikaa. Koskesta tuli muutama pikkutaimen ja en viitsinyt niitä enempää häiritä. Suvannosta sain yhden siian pienellä Mepps ykkösellä. Suurimmat siiat oli puolen kilon luokkaa, mitkä kävi yrittämässä lippaa. Jatkoin eteenpäin. Seuraavasta koskesta taas tuli muutama taimenen alku. Sitten joki levenikin suvannoksi taas ja sen perään avautui järvi. Siiat pintoi vähän joka puolella. Heittelin jonkinaikaa järven puolella, mutta kalat söivät ennemmin jotain ötökkää.

Nälkä painoi sen verran, että piti alkaa keräilemään polttopuita kasaan. Repussa oleva taimen oli ainoa eväs mitä oli jäljellä. Siis pelkkää proteiinia, hiukan rasvaa toki, mutta sekin valuu paistovaiheessa nuotioon. Aurinko oli laskenut jo, mutta pimeähän tulee vasta syksyllä. Paistoin avotulella puolet taimenesta. Maku oli todella hyvä, mutta mielellään siihen ois ottanut vaikka perunamuusia kylkeen. Ei ollut muuta kuin jokivettä.

Taas pääsi vähän matkaa eteenpäin, nälkä oli hetkeksi poissa. Aattelin palata jokivartta alaspäin siihen kohtaan, mistä olin tullut joelle. Lähdin siitä kalastamaan alavirtaan ja kohta siellä olikin paikka, missä taimen saa tosissaan hypätä että pääsee virrasta ylöspäin. Rannalla oli puuhun nostettu noin nelikiloinen hauki. Heittelin välisuvantoon omatekoista kevennettyä lusikkaa ja pitihän se lopuksi kokeilla mitä tapahtuu kun vetää kaislikon edestä uistinta pinnassa. No, sieltähän syöksyy innokas hauki uistinta tavoittelemaan, mutta ei sitä saa. Leikin kiloisen veijarin kans jonkinaikaa ja annoin sen lopulta jäädä nuolemaan näppejään. Vuorokausikin oli jossain välissä päässyt vaihtumaan, mutta keli oli täydellinen kesäiseen yökalastukseen.

Taas oli vuolasta koskea satakunta metriä ja sitten tulikin jo isompi järvi. Nakkelin samaa lusikkaa kosken loppuliukuun. Kelasin uistinta pois, kun 3-4 kg hauki pyörähti rannassa. Taas tuli hauskaa, kun heitti uistimen kauemmas ja nopealla kelauksella pintaa pitkin takaisin. Taas oltiin härkätaisteluareenalla. Oranssi lusikka kiinnosti kalaa enempi, kuin kalamies joka seisoi parin metrin päässä. Nostin lusikkaa vavalla vedestä, pudotin sen veteen hauen takana ja juuri kun se hyökkäsi nostin pois ja laskin sen taas toiselle puolen. No, lopulta se sai siitä otteen ja sai alkaa väsyttelemään. Kala veti uistinta kauemmas ja hetken painimisen jälkeen napsahti punottu poikki. Ei sattunut olemaan haukiperuketta ollenkaan, ja pistin suurimma lottoni siiman päähän. Heitto tai kaksi ja hauki oli kiinni. Väsyttelin sen rantaan, otin menettämäni uistimen takaisin ja päästin hauen vapauteen.

Muutama askel ja heitin lusikan rannan suuntaisesti. Se tarttui siellä pohjaan ja kun aloin vetää sitä pois, siima katkesi niin, että sitä lähti puolalta heti noin 30 metriä. Oli pakko saada siimat takaisin, kun jäi heitot niin lyhyeksi. Siimanpätkä tulikin vedestä kun heitin lotolla sinnepäin ja sain sekä siiman että uistimenkin takaisin vielä. Homma jatkui. Lähdin talsimaan rantaa pitkin eteenpäin, kun kohta taas pääsi haukea härnäämään. Noin kolmekiloinen hauki syöksähteli tyynessä järvessä edestakaisin. Kahdesta kamerasta ja kännykästä oli akut loppuneet ja en saanut videoita otettua. Tämäkin hauki nappasi kiinni, mutta irtosi aika pian ja lähdin taas eteenpäin.

Kävelin rantoja pitkin ja naureskelin paikallisille hauille, kun niiden kans oli ollut niin hauska leikkiä hippaa. Muutama askel ja mitä ihmettä. Mistä näitä haukia tulee? Metrin verran rannasta tuli vastaan hauki, joka olisi melkein syönyt aamupalaksi kaikki mitä tähän mennessä oli tullut vastaan. Nyt ei ollut kymppi kaukana. Sama leikki alkoi. Heitin muutaman metrin päähän varovasti suurimman punaisen lottoni ja hauki syöksyi sitä kohti. Nopea nosto ja toiseen paikkaan. Taas vesi pärskyi. Matalassa vedessä yli metrinen hauki syöskyy mihin sattuu. Ei tällaista ole ennen tullut vastaan. No sekin leikki loppui ja piti ottaa homma tosissaan, kun hauki sai lipasta otteen. Ranta syveni siten, että kalan ylösnostossa ei olisi ollut ongelmia, jos ranta olisi ollut loivempi. Vaelluskengät jalassa ei viitsinyt kahlata ja sai vääntää tosissaan kevytrakenteisella vavalla, ettei hauki päässyt kovin kauas vetämään. Lähdin uittamaan haukea rantaa pitkin ja sieltä löytyikin kivi, minkä päälle nousin ja uitin haukea sen ohi rantaa kohti. Yritin sitä niskasta ottaa, mutta sen selkä oli niin leveä, ettei siitä yhdellä kädellä saanut otetta. Siitäkös se hermostui ja paineli taas järveä kohti. Uusi yritys. Vedin kalaa rantaa kohti ja kun se osui penkkaan, nostin jalkani sen molemmin puolin ja kaksin käsin heitin sen penkalle. Hirmuinen hauki, tosin mittauksissa selvisi, ettei mennyt ennätykset uusiksi. 9,2 kg/111 cm tuli kesähauelle mitoiksi. Lämmittelin käsissäni kaikkien kameroideni akut lämpmiksi ja sain muutaman kuvankin otettua kalasta. Vapautin hauen ja toivotin hyvät jatkot.

Kun kerta kameroista oli virrat loppuneet ja nälkäkin oli hirmuinen, päätin palata autolle mahdollisimman pian. En halunnut saada isompia kaloja, kun en olisi niistä saanut kuviakaan. Lyhin reitti olisi ollut varmaan kilometrin verran metsän halki, mutta eksymisen vaara mielessä, ajattelin ottaa varman päälle ja kiertää rantoja pitkin. Matkaa tulikin sitten varmaan neljä kertaa saman verran. Loppuvaiheessa tuntui, että voimat on niin lopussa, että ei jaksa kyllä metriäkään enään. Muutaman kerran piti stopata välille ja nostaa jalat ylös. Lopulta alkoi kuulumaan tieltä autojen ääniä ja fiilis parani heti. Viimeiset sadat metrit oli loputtoman pitkiä. Siinäkin piti pysähtyä muutaman kerran ja kerätä virtaa. Lopulta auto löytyi ja tuli vedettyä hiilihydraattia ihan reilusti ja olo koheni heti. Aloin aika pian nukkumaan ja ennen sitä oli toki laitettava puhelin lataukseen ja vaihdettava kameroiden akut, ettei samoja virheitä tule toistettua enään.

Tiistai 12.7.2016

Päivä oli jo todella pitkällä, kun menin seuraavalle kalapaikkalle. Kohteena järvi, missä on ainoastaan haukia ja ahventa. Kahluuhousut päälle ja menoksi. Ilma oli taas tyyni ja ötökkää ei ollut. Aika pian nappasi ensimmäinen hauki, arviolta vajaat kolme kiloa. Muutamia väsytyskuvia ja kalan vapautus heti. Tästä järvestä on sen verran kokemusta, että varmaan viikon kalastamisella saisi kilosen ahvenen ja kympin hauen aika helposti. En kylläkään keskellä kesää ole käynyt siellä kalassa.

Lähdin kiertämään järveä oikean kautta ja muutamia haukia sieltä tuli aika ajoin, tosin huonommin, mitä ajattelin. Yksi parin kilon hauki antoi kyllä ihan hyvät rallit ja sainkin kuvia siitä otettua aika reilusti. Tavoitteena oli täydellinen väsytyskuva, mutta se on hankalaa, jos samalla väsyttelee ja kamera on toisessa kädessä. No sitä täydellistä ei tullut, kun selailee kuvia isommalta näytöltä. Aika epätarkkoja oli ne parhammatkin.

Matka jatkui, ahvenetkin aktivoituivat ja järven peruskalaksi vaikutti tulevan 500-600 g ahven. Niitä tulikin useampia. Ihan mukavia väsytettäviä olivat. Nakkelin karikon lusikkaa niin pitkälle, kun se lensi. Nälkäiset kalat tuntuivat olevan lähempänä rantoja. Kaislikostakin syöksyi joku hurja 20 cm hauki. Isolla punaisella lotolla ja karikon lusikalla tuntui tulevan ihan hyvin, eipä paljon muuta tainnut siiman päässä ollakkaan. Sen huomion tein, että ahvenet olivat poikkeuksetta vähän kuin omilla alueilla, eli matalassa ja niitä oli aina joku alle 5 kappaletta ja varmaan sai parvesta melkein jokaisen käyttää vuoron perään kuvattavana. Suuremmat hauet ja ahvenet varmaan pitivät kesälomaa syömisestä ja pysyivät syvempänä. Koko järvessä ei kyllä varmaan ole 1,5 metriä enempää vettä. Aika tummavetinen on järvi ja paikoitellen soiset rannat.

Jossain niemen käressä keitin kaakaot trangialla ja jatkoin kalastusta. Järven toinen pääty olikin matalampi ja se oli turha kalastaa. Sieltä kiersin autolle pikkuhiljaa ja pystytin teltan pöpelikköön. Kello oli jo pitkällä seuraavan päivän puolella, kun aloin koisimaan.

Keskiviikko 13.7.2016

Päivä valkeni taas mulle joskus myöhään iltapäivällä. Päätin suunnata uusille vesille, mitkä oli auennut Arjeplogin lupa-aluelle. ... oli koskipätkä kahden järven välissä. Koskissa on korkeita putouksia ja sieltä ei kalat kyllä nouse millään keinolla. Eli kalaa pitäisi olla. No, ajelin sinnepäin ja paikkakin löytyi viimein. Parkkipaikalla ei ollut muita autoja, eli siellä saattoi jopa kalastaa rauhassa. Koskien vieressä on joku luonnonsuojelualue ja pitkospuut yms., eli saattaa joskus olla kävijöitä.

Kalastelin koskien yläpuolista aluetta ja muutama pikkutaimen kävi tervehtimässä lottoa. Päätin pikkuhiljaa lähteä koskien alapuoliselle alueelle, kun oli isommalla välisuvannolla, niin lauma ruotsalaisia paineli polkua pitkin jonossa setit valmiina. No, siinä tais mennä kalat sitten tältä koskelta. Enkä tosiaankaan tiennyt, että välillä oli niin suuria putouksia, ettei sieltä kalat nouse ylös. Lähdin hiljaisesti laulamaan suohon näitä tyyppejä, kun painelin niiden perään.

Polku oli leveä ja ihan selvästi sinne oli menty ennenkin. Lopulta alapuolinen järvi löytyi ja siellähän ne olikin vallanneet paikat pitkin jokea. Viis kalamiestä sadan metrin matkalla. Siellä olokoot. Lähdin kotia ja ostin Arjeplogista ohimennessä ison vaniljaviinerin. Olihan tuota kalaa oikeasti tullut ihan reilusti.

Luettu 91 kertaa

Reissussa mukana

Sopuli

Piilota kommentit

Kommentit

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy lisätäksesi kommentin.
KuvaLajitteleAikaKalaPainoPituusPisteetKalastusmuotoVesistö
Ahven 450 g12.07.2016
23:45
Sopuli
Ahven 450 g - 157p Heitto Arjeplog,
Järvi
Ahven 600 g12.07.2016
23:25
Sopuli
Ahven 600 g - 209p Heitto Arjeplog,
Järvi
Ahven 610 g12.07.2016
23:05
Sopuli
Ahven 610 g - 212p Heitto Arjeplog,
Järvi
Ahven 590 g12.07.2016
23:00
Sopuli
Ahven 590 g - 205p Heitto Arjeplog,
Järvi
Ahven 600 g12.07.2016
22:00
Sopuli
Ahven 600 g - 209p Heitto Arjeplog,
Järvi
Hauki 3,40 kg12.07.2016
13:00
Sopuli
Hauki 3,40 kg - 181p Heitto Arjeplog,
Järvi
Hauki 9,20 kg12.07.2016
02:00
Sopuli
Hauki 9,20 kg 111cm 489p Heitto Arjeplog,
Järvi
Siika 550 g11.07.2016
17:00
Sopuli
Siika 550 g 41cm 78p Heitto Arjeplog,
Järvi
Järvitaimen 1,80 kg11.07.2016
15:05
Sopuli
Järvitaimen 1,80 kg 54cm 177p Heitto Arjeplog,
Järvi