Kalastus - Ruotsi ja Norja, elokuu 2012 14-18.08.2012

Ruotsi ja Norja, elokuu 2012

14.8 Tiistai

Aamulla kello yhdeksän lähdettiin Oulusta ajelemaan Arjeblogia kohti. Torniossa syötiin ABC:llä lounas ja niillä eväillä mentiin Arjeblogiin asti. Lämmintä oli noin 22 astetta ja taivas lähes pilvetön. Itikoita ei ollut sen vertaa, että olisi offia kaivattu. Ensimmäinen yö nukuttiin Grutauren rannalla. Siiat tuikki ahkerasti, mutta niitä ei saanut tarttumaan perhoon. Oli liian suurta tarjottavaa ilmeisesti ja muutenkin suurin osa tuikeista oli liian kaukana perhovälineillä heitettäväksi. Kokeilin heittokohon kanssa. Ei parantunut ottihalut ja jätin perhostelut.

Heittelin omatekoista lippaa samalla paikalla, missä edellisenä kesänä käytiin. Ahven tarrasi kiinni ja heti tunsi, ettei ollut ihan samaa luokkaa mihin on tottunut. Noin 300 grammainen ahven oli kiinni ja ehkä kymmenen kalan parvi tuli perässä. Ahven irtosi ja heti oli koko parvi lipan kimpussa. Otin ahvenen ylös ja heitin heti uudelleen. Toinen samankokoinen nappasi ja molemmat C&R. Kolmas ahven oli varmasti yli 400 grammainen, mutta sekin pääsi takaisin uimaan. Ilta alkoi hämärtyä ja syönti hiipui lähes nollaan. Kaverit oli saaneet ahvenia joitakin ja siiat oli ottaneet perhoon, muttei niitä tullut haaviin asti. Ei käynyt mitään pinnassakaan enään ja oli aika siirtyä leiriin. Nuotioon keräsin puita ja jostain läheltä lähti varmaan metso lentoon, kun oksat vain katkeili. Mitään ei silti näkynyt, kun oli liian tiheä metsä. Iltapalana sai kelvata suolalohella höystetty leipä. Ei siihen muuta tarvinutkaan. Onnellisena ryömin uuteen Retki-merkkiseen makuupussiin, jonka olin ostanut pari päivää aiemmin. Ajattelin, että nyt tulee hyvät unet, kun on hyvä makuupussi.


15.8 Keskiviikko

En ehtinyt viittä tuntia nukkua, kun heräsin siihen, että makuupussin vetoketju oli auennut keskeltä. Kyllä tuli kallis yö, jos 40 €:n makuupussilla saa viisi tuntia nukkua. Hornavan Hotellissa maksoi 400 kruunua yö. Olisi sieläkin saanut halvemmat unet. Muutama ylimääräinen herätys siinä tuli ja aamulla aurinko porotti niin kuumasti, että ei teltassa pystynyt olemaan. Ulos vain ja nuotiota sytyttelemään. Keitetyt perunat ja paistettu lohi maistui ihan hyvältä. Ruoan jälkeen pikainen uimareissu järveen. Kerättiin kamppeet ja vaihdettiin paikkaa.

Ajettiin jonkin matkaa, kun tultiin Ringselet -nimiseen paikkaan. Siinä on tien alta kulkeva joki, joka yhdistää kaksi järveä. Näkyvyys oli jotain 5-6 metrin luokkaa, eli ihan riittävästi. Ei tullut kalaa ja jatkettiin matkaa. Vuoggatjålmjaure laskee johonkin järveen ja siinä on noin puolen kilometrin koskipätkä. Lämmintä oli 24 astetta ja pikkutaimenta tuli lipalla ja perholla. Oli kaverilla ollut isompikin kiinni, mutta oli irronnut melkein heti. Kalastin järven puolella melko kaukanakin joesta, mutta siellä oli tyhjää. Liekkö liian lämmintä keliä, kun kalaa tulee vain koskesta. Taas meni leivän kanssa suolalohta ja paikkaa vaihdettiin.

Illasta tultiin Kuoletisjaurelle. Alkuilta meni hyvin, mutta sitten alkoi sääsket valtaamaan ilmatilaa vähän liikaa ja meinasi mennä hermot. Onneksi ne pyrki vähemmän naamalle tulemaan, eli ei kuitenkaan hirveästi haitannut. Kalaa ei tullut ollenkaan ja riisin ja nötkötin voimin mentiin nukkumaan.

16.8 Torstai

Aamulla ylös taas liian kuumasta teltasta ja kyllä silmät lepäsi, kun näki peilityynen järven. Jopa muutama tuikki näkyi ja kaveri yritti heittää perhoa. Kokeilin upottaa lippaa ihan pohjaan. Heitin kuusamon volframilipan mahdollisimman kauas ja odotin minuutin. Millään tavalla ei tullut kalaa, eli paikanvaihto oli mielessä päällimmäisenä. Vettä oli yhdessäkin kohdassa heti viisi metriä. Pystyjyrkkä kallio alkoi heti parin metrin päästä rannasta. Kala ei ottanut mistään kerroksesta ja järvi vaikutti liian hiljaiselta.

Uudeksi suunnaksi valikoitui Jäämeri Norjassa. Junkerdalin puiston (tms.) kohdalla kulkee silta jonkun lohijoen yli. Poikettiin siihen sillalle, ja siinä oli joitakin pieniä lohenpoikasia napsimassa ohikulkevaa tavaraa. Jonkinaikaa ihteteltyämme Joku hoksasi katsoa suoraan sillalta alas ja siellä siltapilarin vieressä oli vähintään 2 kilon taimen! Alkoi liian pahaa tekemään, kun lupiakaan ei ollut että oli pakko lähteä pois siitä ja jättää kala. Norjassa seikkailtiin jonkin aikaa kalapaikkaa etsien ja lopulta päädyttiin samalle kalliolle, missä oltiin edellisvuonna oltu. Tie oli todella kapea ja kulki välillä ihan kallion reunalla. Jostain löytyi sitten paikka autolle ja siinä kohtaa oli tien ainoat paskakasat. Lehmän lantaa näytti olevan. Haisihan se pahalle, mutta ei siinä autolla asuttukaan vaan kannettiin tavarat jonkin matkan päähän kalliolle.

Aloin keittelemään ruokaa ja juuri kun olin saanut perunat kiehumaan, kaverilla oli kiinni. Kolmekiloinen turska väsyi ja se vedettiin rannalle ruoaksi. Menin takasi nuotiolle, kun huomasin, että perunat oli palaneet pohjaan ja veistelin jokaisesta perunasta palaneet pois. Jalostajan lihapullakastikkeessa meni palanutkin peruna ihan nätisti eikä maistunut edes palaneelle. Vähän teki pahaa olla syömässä samalla aikaa, kun kaverit kiskoo turskaa. No, ei ne kalat kuitenkaan loppuneet. Kaverit veti silläaikaa kaksi kolmekiloista, yhden kaksikiloisen ja yksi kaveri sai elämänsä ensimmäisen makrillin. Menin itsekkin kalliolle heittelemään. 690 g makrilli otti Lastusen häjyyn ja kohta tuli toinenkin, vähän pienempi. Yksi kaveri sai vielä pari makrillia ja muut taisi ottaa joitakin pikkuturskia. Syönti hiljeni joksikin aikaa. Paisteltiin makrilli filettä pannulla. Se maistui vähän lohelle...tai hauelle... mutta näytti sen liha kyllä tonnikalaltakin... Mitä kalaa se sitten onkaan, mutta olihan se makrilli tuoreeltaan melko hyvää.

Menin viimevuotiselle ottipaikalle ja muutaman kerran näki kun kelasi lusikkaa pintaan, että joku kala pyörähti lusikan takana. Kerran vilahti noin kuuden kalan parvi, mutteivät ottaneet. Näyttivät kiertävän rannan tuntumassa edestakaisin. Jokin aikaa meni ja kaverilla otti joku iso kala kiinni. Räikkä huusi melko juhlavasti, kun ei keveillä välineillä uskaltanut pistää kalalle liikaa vastaan. Useita pitkiä syöksyjä ja kala tuli pintaan. Hyvänkokoinen (3,34 kg) pallas koukattiin ja sitä ihmeteltiin pitkään. Eihän se mikään valtava ole, mutta normi heittokalastusvälineillä se antaa kyllä ihan hyvän vastuksen. Jossain vaiheessa kuului selän takaa kopsetta ja menin katsomaan, että mitä siellä tiellä oikein menee. Iso lauma nuoria nautoja jolokutti tietä pitkin ja jäivät parveilemaan siihen auton viereen. Muutama tumma pahanhajuinen kasa siihen ilmestyi lisää ja elukat haisteli ja nuoleskeli auton kylkeä. Menin ajamaan ne pois, etteivät tuhoa mun autoa. Nuoriso kun on välillä vähän arvaamatonta.

Pari tuntia kului ja muutamia kertoja tuli pallas lusikan perässä ihan pintaan. Olivat samaa kolmen kilon luokkaa, kuin aiempi. En tiedä onko pyöriäisten ilmestymisellä mitään yhteistä pallasten kanssa, mutta aina kun pallas tuli perässä, niin pyöriäinen oli lähellä. Tosin joka kerta vedin vauhdilla lusikan pintaan, ettei pyöriäinen tartu koukkuun. Sille ei kyllä olisi voinut tehdä mitään ja oli parempi antaa tietä. Iltahämärässä istuskelin kalliolla ja mulla oli lusikka juuri vajoamassa. Olin ajatuksissani, kun juuri mun kohdalla parikymmentä metriä rannasta kävi pyöriäinen pinnassa. Säikähdin melkoisesti, kun muuten oli ihan hiljaista ja sitten joku tuhahtaa siinä nokan edessä ja uistin on vedessä. Melko velmu otus oli, kun ei sitten muuten enään noussut pintaan ja kävi vain säikäyttämässä.

Ilta hämärtyi ja heittelin kultaista, mustaselkäistä 22 gramman moresildaa. Joku tarttui kiinni ja heti alkoi räikkä laulamaan. Kymmenen sekuntia se huusi ja sitten kala onneksi pysähtyi. Pumppasin kalaa pintaan ja kohta se lähti uudestaan. Kolme-neljä kertaa se lähti ja sitten tuli pintaan. Siiman päässä oli PALLAS! Koukkasin varovasti suupielestä tämän lätyn ja muutaman kuvan jälkeen päästettiin takaisin. Pari minuuuttia kului ja 3,46 kg kala häipyi meren syvyyteen. Muuta kalaa ei sinä iltana sitten tullutkaan, eikä kyllä olisi edes kaivattu. Croksit kului kalliolla juostessa puhki päivän aikana. Illasta alkoi jalat olemaan hellänä.

Meillä oli tarkoitus ajaa illan mittaan takaisin Ruotsiin, mutta kun oltiin jo suunnitelmista niin monta tunti menty yli, niin alettiin miettimään yöpymistä Norjassa. Siinä tuli mieleen, että miksi ei nukuttaisi taivasalla, kun ei yhtään itikkaakaan ole vielä näkynyt. Jokaiselle katottiin jonkunlainen kouru, ettei pyöritä mereen. Ilma oli niin kirkas, että ilman lamppuakin olisi pärjännyt. Tähtitaivas näkyi silmissä, kun uni kolahti otsaan.

17.8 Perjantai

Aamulla kahdeksan aikaan oli taas jo niin lämmintä, että ei voinut makuupussin alla nukkua. Yön aikana heräsin siihen, kun pyöriäinen käväisi rannan läheisyydessä mölisemässä. Kerran meni naamalla joku pieni elukka, mutta muuten yö meni kyllä hyvin. Vuono oli lähes peilityyni. Yksi pieni turska siitä vielä otti ja ongin meritähden kuvattavaksi. Niitä oli näköjään ranta täynnä, mutta illala ei tullut ensimmäistäkään ylös. Sitten tuli myöskin joku punavalkoinen koppa, joka hajosi kuin kananmunan kuori, kun se putosi kalliolle. Heti aamusta taivaalla pyöri hornetit. Ei tarvinut pelätä nukahtavansa, oli niissä sen verran meteliä. Pakattiin kamppeet ja lähdettiin ajelemaan Ruotsiin päin. Fauskessa oli pakko käydä Ica Marketissa. Ostin pari pulloa limsaa ja jonkun ranskanleivän näköisen Ciabatta -leivän. Oli siinä vaiheessa niin nälkä ja jano, että ei siihen leivän päälle muuta tarvittu. Puolikas leipä meni hetkessä ja olo vaihtui parempaan suuntaan. Norjalaiset lienevät tottuneet outoihin turisteihin. Itse olisin kyllä saattanut ottaa valokuvan porukasta, joka vetää pelkkää leipää meren rannalla.

Käväisimme katsomassa sitä taimenta siellä lohijoella, mutta eihän se tietysti enään siinä ollut. Ajeltiin Arjeblogiin ja tankattiin dieseliä 273 kruunulla (18 litraa). Käytiin frassesissa pitsalla ja valehtelematta voin sanoa, että oli yksi elämäni parhaimmista pitsoista, tosin tässä oli nälkä erittäin hyvänä mausteena. Seuraava päivä oli tarkoitus viettää sellaisella paikalla, missä menisi koko loppuaika. Leiripaikaksi valikoitui joki, mikä kulki tien alta. Siinä oli molemmin puolin pieni lampare ja päätettin rakentaa telttasauna ihan tien varteen. Kyllähän ruotsalaiset katteli pitkään, kun saunaakin lämmitettiin kolme tuntia. Aika hyvin löytyi puuta sähkölinjan alta, mitä oli vähän aikaa sitten karsittu. Sauna rakennettin joen penkalle siten, että jalat oli sunnillen kiukaan pinnan tasalla ja tilaa oli juuri sen verran mitä tarvittiin. Saunasta tehtiin neliön muotoinen ja mahdollisimman matala, että saa vähällä vedellä hyvät löylyt.

Lopulta heitettiin häkälöylyt ja kasteltiin hiillos kokonaan. Pressut vedettin kehikon päälle ja saunominen alkoi. Ensimmäisten löylyjen jälkeen hypättiin jokeen. Kymmenen vuoden tauon jälkeen pääsi pressusaunaan ja olo oli kuin valtavan lohen saaneella kalastajalla (ehkä). Pesuaineet niskaan ja sillalta jokeen. Olo koheni hetkessä, kun sai hiuksetkin puhtaaksi. Melkein viisi päivää meni pesemättä ja kyllähän suomalainen haisee, kun lämpötilakin keikkuu lähes hellelukemissa joka päivä. Kesken saunomisen alkoi satamaan, mutta eihän se haitannut, kun oltiin sateelta suojassa saunassa. Kiuas heitettiin ihan kylmäksi ja saunominen piti lopettaa.

Jonkin aikaa vielä tuli vettä ja sitten mentiin kehittelemään jonkinlaista iltapalaa. Nakit ja keitetty kananmuna meni leivän kanssa ihan hyvin. Lisäksi lämmitin veden ja laitoin veteen pussillisen jotain valmista kaakaota. Pystytimme teltat melkoisessa hyttysparvessa ja torkahdimme yöksi.

18.8 Lauantai

Aamulla oli taas kuuma ja avasin teltan "oven". Vedin sääskiverkon oviaukon eteen, mutta mäkäräiset tuli läpi ja niitä oli kohta teltta pullollaan. Pakko sieltä oli häipyä, kun ei siellä enään untakaan saanut. Purettiin leiri ja käytiin vielä kertaalleen uimassa. Ei tuntunut vesi enään niin lämpimältä, kuin illalla. Lähdimme ajelemaan Arjeblogia kohti. Ennen kylää pysähdyttiin jossain järvellä mistä kulkee silta yli ja salmessa virtaa vesi järvestä toiseen. Kala kävi pinnassa ja niitä pintomisia olemaan enemmänkin. 30 cm harri otti johonkin Caddikseen. Muutama pienempikin tuli, mutta into laantui kun kalat oli pieniä ja nälkä alkoi hiipimään. Kauempana kävi joku kunnon harri (ilmeisesti) pinnassa parikin kertaa. Sinne ei yltänyt millään heittämään ja lähdettiin jatkamaan matkaa.

Käytiin Ica marketissa ja poikettin johonkin järven rantaan syömään. Sielläkin oli mäkäräisiä ja oli pakko jatkaa autossa. Kotimatka meni välillä unessa ja välillä valveilla. Siitä ei enään jäänyt kerrottavaa. Paitsi yksi aitajuoksijaporo tuli vastaan. Ajateltiin, että annetaan karttakirjalla vähän vauhtia, mutta sehän loikkasi kaiteen yli ketterästi. Aita olisi kyllä kaatunut, kun koparat vähän kolahti kaiteeseen.

Ensi kerralla mennään suoraan Norjaan ja jätetään pikkukalojen pyynti kokonaan pois. Kyllä siellä Norjassa näkee kaikenlaista samana päivänä, mitä Suomessa ei näe koskaan.


- Sopuli

Luettu 745 kertaa

Reissussa mukana

Sopuli, tunturihauki

Piilota kommentit

Kommentit

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy lisätäksesi kommentin.
21.08.2012SohjokauhaMahtava raportti taas kerran..
21.08.2012DaiwaHyvä rapsa! Me kun muutama vuosi sitten käytiin norjassa, niin jossain Narvikin tykönä oli tiellä mutkan takana iso lammaslauma, eikä ne millään meinannu lähtä siitä. Tuli vaan nuista kantturoista mieleen. Siellä norjassa tosiaan näkee kaikenlaista ja hyvin on jääny siellä etenkin ukkonmyrskyt mieleen. Ihan valtavan hienoja, mut kylläki tosi vaarallisia.
22.08.2012pike97hyvä rapsa! tällasta on ilo lukea :)
27.08.2012TuMiMukava reissuraportti. Komiat maisemat tuolla Norjan puolella kyllä.
27.08.2012christianTodella laadukas reissuraportti. Mahtava reissu näyttäisi olleen.
29.11.2012SopuliVideo vielä, ettei tarvi käyttää mielikuvitusta: http://www.kalasaalis.com/video/1055/Ruotsissa+ja+Norjassa+Elokuu+2012/
KuvaLajitteleAikaKalaPainoPituusPisteetKalastusmuotoVesistö
Pallas 3,46 kg16.08.2012
22:00
Sopuli
Pallas 3,46 kg 75cm - Heitto Fauske,
Saltfjorden
Makrilli 690 g16.08.2012
16:00
Sopuli
Makrilli 690 g - - Heitto Fauske,
Saltfjorden