Kalastus keskustelu

Yleinen keskustelu => Yleistä keskustelua kalastuksesta => Aiheen aloitti: Daiwa - 03.10.09 - klo:20:34



Otsikko: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Daiwa - 03.10.09 - klo:20:34
Muistaakseni tällainen aihe on, mutta en millään löydä sitä tai sitten sekoitan toiseen foorumiin.
Ilmoitelkaa, jos löytyy jo tällainen.

Elikkäs ajattelin, kun nuita eräaiheisia uutisia näkyy monesti esim, iltasanomissa, että koottais niitä tänne ja keskusteltais niistä yhdessä, kun ovat joskus ihan mielenkiintoisia. Ehkä tänne voi jotain todella mielenkiintoisiakin uutisia heittää, vaikka vähän ohi eräaiheesta meneekin, mutta pysyttäis kumminkin ihan asiallisella linjalla.

Tuossa ensimmäinen ja näitä on sattunut jo melko paljon. Nämä on aina surullista kuultavaa.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1737049


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Daiwa - 08.11.09 - klo:16:42
Ohhoh... Onkohan nuo kalat lähtenyt samalla tavalla laivan perään, kun potkuri saa veden liikkeelle? Samalla tavalla, kun moottoriveneellä menee, niin kaloja tulee joskus lähelle potkuria.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1754108


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Barra - 08.11.09 - klo:20:54
Ohhoh... Onkohan nuo kalat lähtenyt samalla tavalla laivan perään, kun potkuri saa veden liikkeelle? Samalla tavalla, kun moottoriveneellä menee, niin kaloja tulee joskus lähelle potkuria.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1754108


No tuskinpa. Luulenpa että ovat vaan huonoa tuuriaan sattuneet siihen.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ollimaha - 08.11.09 - klo:22:41


No tuskinpa. Luulenpa että ovat vaan huonoa tuuriaan sattuneet siihen.

Mistäs sitä ikinä tietää.. Onhan noissa suurissa laivan potkureissa aika pirullinen imukin, uteliaat kalat tulleet katselemaan ja hupsista keikkaa, kohta pyöritäänkin karusellissa.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Daiwa - 09.11.09 - klo:14:36
No tuskinpa. Luulenpa että ovat vaan huonoa tuuriaan sattuneet siihen.
No pitää melko huono tuuri olla, että tollainen määrä lahnaa yhtäaikaa pukkaa potkuriin.  ;)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 09.11.09 - klo:19:15
No pitää melko huono tuuri olla, että tollainen määrä lahnaa yhtäaikaa pukkaa potkuriin.  ;)
Niinpä. Kyllä kaloilla on huonoa tuuria ollut. Nuohan ovat melko isojakin lahnoja. Veikkasisin puolta kiloa.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Dinotaunus - 14.11.09 - klo:16:43
Niinpä. Kyllä kaloilla on huonoa tuuria ollut. Nuohan ovat melko isojakin lahnoja. Veikkasisin puolta kiloa.

En oo kyllä enne kuullu että kalaparvi olis joutunu moottorin ruhjomiks...harvoin kyllä näkyy tollasia uutisia...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Eris - 20.01.10 - klo:20:33
Taisipa kyseessä olla lahnojen muodostama talvehtimisparvi. Varsinkin lahnathan tuota tekevät, ja parven koko voi olla tuhansia yksilöitä. Tosin en tiedä sitten missä vaiheessa ne tuollaisen parven muodostavat, marraskuun kahdeksasko päivä tuossa oli kyseessä...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Eris - 04.02.10 - klo:17:17
http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=SKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194635269519&p=1194613459185&pagename=SKAWrapper

Mitäs olette tästä mieltä? Aika erikoisen näköinen epeli on kyseessä.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Joniolavi69 - 04.02.10 - klo:18:10
Jaahas..
Tämä kala on kyllä pakko nähdä on kuulemma nyt sitten maailman ensimmäinen en kyllä yhtään ihmettele...
on toi mein kokemäenjoki niin perhanan kamalassa kunnossa siellä voi olla mitä tahansa risteytyksiää.. lues tämä--->  http://keskustelu.suomi24.fi/node/8710229



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: atter - 04.02.10 - klo:18:10
Hyvinkin saattaa olla risteymä, ahvenen muoto ja kuhan pituus...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: köntsä - 04.02.10 - klo:19:35
Ois kiva maistaa tuota kalaa kun on kuha ja ahven kumpikin hyviä ruokakaloja. :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 04.02.10 - klo:19:48
http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=SKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194635269519&p=1194613459185&pagename=SKAWrapper

Mitäs olette tästä mieltä? Aika erikoisen näköinen epeli on kyseessä.
Huomaa kyllä, että tuolla on hyvin samanlaisia piirteitä jos vertaa kuhaa ja ahventa. Mikä lie risteytys tuollakin... ???


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Eris - 04.02.10 - klo:23:17
On tuo kyllä ihan hienon näköinen olio :) Kuhan pituus ja silmät, ahvenen kyrmyniska ja väritys. En kyllä suuhuni tuollaisen lihaa laittaisi  :D Koskas me tänne kalasaaliiseen saadaan kalan lisäykseen mahdolliseksi laittaa kalalajiksi kuhven?  ;D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 06.02.10 - klo:12:29
On tuo kyllä ihan hienon näköinen olio :) Kuhan pituus ja silmät, ahvenen kyrmyniska ja väritys. En kyllä suuhuni tuollaisen lihaa laittaisi  :D Koskas me tänne kalasaaliiseen saadaan kalan lisäykseen mahdolliseksi laittaa kalalajiksi kuhven?  ;D
Ois muuten tosi hyvä nimi tuolle kalalle :D Eihän sitä tiedä jos tuon kalan kotijärvessä on noita enemmänkin...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 15.10.10 - klo:13:35
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2264149 Ei mikään tosi ihmeellinen juttu ole, mutta pisti tuo nyt silmään ja sitten muistin tämän aiheen. :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 15.10.10 - klo:13:39
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2264149 Ei mikään tosi ihmeellinen juttu ole, mutta pisti tuo nyt silmään ja sitten muistin tämän aiheen. :)

Tajuavatkohan nuo punalohet matkaavansa viimiselle reissulle  :D On kyllä pelottavan näköisiä otuksia kutuasussaan  :P


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Eris - 19.10.10 - klo:16:50
Aurakala on saanut nettisivut.

http://aurakala.fi/


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 03.11.10 - klo:21:32
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010110312636719_uu.shtml Heti etusivulla oli...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 09.11.10 - klo:21:44
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010110912666356_uu.shtml Kaikkea ne keksii. :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: baakel - 18.11.10 - klo:19:09
Mikäs kumman aurakala??

Ja kattokaa tuo http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2254542 (http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2254542)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: köntsä - 05.12.10 - klo:11:59
Voi voi. Kyllä ne ruottalaiset taas osaa... http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Ruotsalaismets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4%20ampui%20hiiht%C3%A4j%C3%A4n/art-1288353997165.html (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Ruotsalaismets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4%20ampui%20hiiht%C3%A4j%C3%A4n/art-1288353997165.html)
En minä ainakaan yhtään sarvipäistä hiihtäjää ole nähnyt ::)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 05.12.10 - klo:12:39
Voi voi. Kyllä ne ruottalaiset taas osaa... http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Ruotsalaismets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4%20ampui%20hiiht%C3%A4j%C3%A4n/art-1288353997165.html (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Ruotsalaismets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4%20ampui%20hiiht%C3%A4j%C3%A4n/art-1288353997165.html)
En minä ainakaan yhtään sarvipäistä hiihtäjää ole nähnyt ::)
Njaahas kerkesit ennemmin. :D Mitenhän lie luullut hiihtäjää hirveksi..? Sitä saa Ruotsalaisilta kysyä... :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: köntsä - 06.12.10 - klo:17:40
Njaahas kerkesit ennemmin. :D Mitenhän lie luullut hiihtäjää hirveksi..? Sitä saa Ruotsalaisilta kysyä... :D
En kyllä yhtään tiiä. Tuossa lisäraporttia --> http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Yksi%20luoti%20tappoi%20hirven%20ja%20hiiht%C3%A4j%C3%A4n%20Ruotsissa%20/art-1288354139756.html (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Yksi%20luoti%20tappoi%20hirven%20ja%20hiiht%C3%A4j%C3%A4n%20Ruotsissa%20/art-1288354139756.html) Oisin kuvitellut metsästäjää mieheksi, mutta ei, sehän olikin naikkonen.  :o Yksi asia vain jäi kaivamaan mieltä, että milläköhän tuurilla se on saanut yhdellä luodilla tapettua hirven sekä hiihtäjän?


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: TuMi - 06.12.10 - klo:18:14
En kyllä yhtään tiiä. Tuossa lisäraporttia --> http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Yksi%20luoti%20tappoi%20hirven%20ja%20hiiht%C3%A4j%C3%A4n%20Ruotsissa%20/art-1288354139756.html (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Yksi%20luoti%20tappoi%20hirven%20ja%20hiiht%C3%A4j%C3%A4n%20Ruotsissa%20/art-1288354139756.html) Oisin kuvitellut metsästäjää mieheksi, mutta ei, sehän olikin naikkonen.  :o Yksi asia vain jäi kaivamaan mieltä, että milläköhän tuurilla se on saanut yhdellä luodilla tapettua hirven sekä hiihtäjän?

Aika ikävä tapahtuma kyllä tuo. Oisko menny luoti sitten jostain kaulan alueelta tai muusta ohuemmasta, mutta haavoittavasta alueesta läpi. Melko uskomattoman huonoa tuuria silti.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 06.12.10 - klo:19:14
En kyllä yhtään tiiä. Tuossa lisäraporttia --> http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Yksi%20luoti%20tappoi%20hirven%20ja%20hiiht%C3%A4j%C3%A4n%20Ruotsissa%20/art-1288354139756.html (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Yksi%20luoti%20tappoi%20hirven%20ja%20hiiht%C3%A4j%C3%A4n%20Ruotsissa%20/art-1288354139756.html) Oisin kuvitellut metsästäjää mieheksi, mutta ei, sehän olikin naikkonen.  :o Yksi asia vain jäi kaivamaan mieltä, että milläköhän tuurilla se on saanut yhdellä luodilla tapettua hirven sekä hiihtäjän?
Jaa että nainen ampui... Itse veikkaan, että jostain luusta tai vastaavasta kovasta kimmonnut. Mutta kuka tietää ennenkuin tulee lisää raporttia. Niitä odotellessa... :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: köntsä - 17.12.10 - klo:16:01
Juuri kun tuosta viimeisimmästä tapaturmasta päästiin niin sitten tämä: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Ampui%20sorsaa%20-%20osuikin%20vaimon%20velje%C3%A4%20jalkov%C3%A4liin/art-1288356654098.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Ampui%20sorsaa%20-%20osuikin%20vaimon%20velje%C3%A4%20jalkov%C3%A4liin/art-1288356654098.html)

Niin ja sitten vielä tämmöinen suru-uutinen, mikä alkaa taas kasvattamaan nuita jäällähukkujien määrää: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/L%C3%A4hti%20pilkille%20-%20l%C3%B6ytyi%20kuolleena/art-1288356718777.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/L%C3%A4hti%20pilkille%20-%20l%C3%B6ytyi%20kuolleena/art-1288356718777.html) Voi Voi..


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Ahven 2 kg - 07.01.11 - klo:12:13
Löysin tälläisen kalojen joukkokuolema jutun http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/2%20000%20000%20kalaa%20kuoli%20oudosti%20-%20t%C3%A4ss%C3%A4%20syy/art-1288360832259.html .


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: köntsä - 14.01.11 - klo:20:03
Kerrankin menee tämä juttu näin päin. ;D Onpahan nyt jotain hauskaakin tämmöisessä "ampumavälikohtauksessa".
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Kettu%20taisteli%20hengest%C3%A4%C3%A4n%20-%20ampui%20mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4%C3%A4/art-1288362329730.html (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Kettu%20taisteli%20hengest%C3%A4%C3%A4n%20-%20ampui%20mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4%C3%A4/art-1288362329730.html)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: TuMi - 20.01.11 - klo:12:44
30 000–50 000 kirjolohta karkasi Sulkavan (http://www.kalasaalis.com/selaus/vesistot/163/355/0/S#Sulkavahttp://www.kalasaalis.com/selaus/vesistot/163/355/0/S#Sulkava) Vekarassa marraskuussa 2010

Taimen Oy:n kalanviljelylaitoksen kalankasvatuskasseista karkasi 30 000–50 000 kiloa kirjolohia vesistöön Sulkavan Vekarassa viime vuoden marraskuun loppupuolella.

Syynä vahinkoon oli myrsky ja pakkasen muodosta jää, joka repi kasvatuksessa käytettäviä verkkokasseja ja laitosalueen suojaverkkoja hajalleen.

Vahinkojen on arvioitu nousevan lähes 200 000 euroon.

Lähde: Iltasavo 1.3.2010
http://www.ita-savo.fi/Etusivu/10863519.html


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: TuMi - 28.01.11 - klo:09:01
Merimetso hauen syönnissä

Mielenkiintoinen kuva löytyi ks.comin kuvat sivulta, missä merimetso söi haukea. Kuva oli kuitenkin suoraan kopioitu netistä, eikä käyttäjän itsensä ottama joten se jouduttiin poistamaan. Tässä sama kuva ja koko kuvasarja. Melkoinen näky :)

http://news.bbc.co.uk/2/hi/in_pictures/7235464.stm


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: harvesteri - 28.01.11 - klo:11:41
Mahtaa tulla vatsanväänteitä kun noin ahmii 8)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Eris - 28.01.11 - klo:13:00
On tuo vaan kalanahne peto tuo merimetso. Mutta vaikka sitä valitetaankin paikallisten kuhakantojen tuhoamisesta, niin tuostakin kuvasarjasta käy ilmi ettei se pelkästään kuhaa syö, vaan sitä mitä on helpoiten saatavilla.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 28.01.11 - klo:13:42
Klassinen syy huonolle kuhakannalle:

Merimetsot parveilevat (paritteluaika??) kyseisellä vesialueella. Kuhankalastajat katsovat; "Nuo otukset pelottavat kuhat veks ja syövät rohkeimmat kuhat". Merimetsot menevät muualle, syy onkin haukien.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: köntsä - 16.02.11 - klo:17:50
Iso kuha saatu Hankaveden Routalammilta

Jopa 8,7kg kuha nousi Matti Huuskosen verkoista. Kala oli 89 senttiä pitkä, ja ympärysmitaksi laskettiin 57 senttiä.
- Aioimme laittaa sen täytettäväksi, mutta ilmeisesti täyttäjällä oli kiireitä, joten se meni fileeksi. Hyvältähän se maistui. Kuha vain paranee vanhetessaan.


Lähde:
Ilta-sanomat 16.2 (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/T%C3%A4m%C3%A4%20iso%20kuha%20nousi%20verkosta%20%E2%80%93%20nyt%20taisi%20tulla%20hirmuinen%20peto/art-1288369447622.html)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 16.02.11 - klo:18:40
Lukasin aamulla (eli teille normaaleille ihmisille iltapäivällä) tuon kuhajutun toiselta foorumilta, nätti on. Miksiköhän laitettu jopa Ilta-Sanomiin, sekä...

Lainaus
Hyvältähän se maistui. Kuha vain paranee vanhetessaan.

... Tuotakin mietin...




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: köntsä - 17.02.11 - klo:18:55
Lukasin aamulla (eli teille normaaleille ihmisille iltapäivällä) tuon kuhajutun toiselta foorumilta, nätti on. Miksiköhän laitettu jopa Ilta-Sanomiin, sekä...

Hyvältähän se maistui. Kuha vain paranee vanhetessaan.

... Tuotakin mietin...
Niinpä. Sama ei kyllä kuulemani mukaan pidä ollenkaan hauen kohdalla. Olisikohan saamamies ollut vielä niin iloisena, ettei edes makua oikein muista. ::) Ja eiköhän olisi ihan tarpeeksi ollut jos jossain paikallislehdessä olisi vaan ilmoitettu tuosta kuhasta? Mutta eipähän näy lehden tekijöillä parempaakaan juttua olevan.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: köntsä - 26.02.11 - klo:14:41
Kalastajan verkkoon tarttui ihmehirviö järvestä!

Missisiipissä Ydysvalloissa kalastajan verkkoihin ilmestyi 148,6 kiloa, yli 2,5 metriä pitkä ja 122 senttimetriä ympärysmittaa omaava alligaatoriluuhauki jonka arvellaan olevan 50-70 vuotias. Suurimman koskaan verkoilla saadun alligaattoriluuhauki saanut kalastaja Kenny Williams on päättänyt lahjoittaa ennätyshirviön Mississippin luonnontieteelliseen museoon Jacksonissa jossa otus täytetään ja laitetaan näytteille.

Lähde: Iltasanomat (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Kalastajan%20verkkoon%20tarttui%20ihmehirvi%C3%B6%20j%C3%A4rvest%C3%A4/art-1288371941726.html)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 26.02.11 - klo:15:01
Niinpä. Sama ei kyllä kuulemani mukaan pidä ollenkaan hauen kohdalla. Olisikohan saamamies ollut vielä niin iloisena, ettei edes makua oikein muista. ::) Ja eiköhän olisi ihan tarpeeksi ollut jos jossain paikallislehdessä olisi vaan ilmoitettu tuosta kuhasta? Mutta eipähän näy lehden tekijöillä parempaakaan juttua olevan.

Kyllähän nuo kymppihauetkin kuulemaa maistuvat. Lienee jonkiinlainen harhaluulo jotta vain iso hauki ei sopisi ruokapöytään. Eiköhän se ole ihan sama mikä laji, alkaa maku olla vastenmielistä vanhetessaan. Empä +15kg lohta sanoisi maailman parhaaksi herkuksi, ainekin koskessa jo aikansa asustellutta.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Barra - 26.02.11 - klo:15:06
Kyllähän nuo kymppihauetkin kuulemaa maistuvat. Lienee jonkiinlainen harhaluulo jotta vain iso hauki ei sopisi ruokapöytään. Eiköhän se ole ihan sama mikä laji, alkaa maku olla vastenmielistä vanhetessaan. Empä +15kg lohta sanoisi maailman parhaaksi herkuksi, ainekin koskessa jo aikansa asustellutta.

Joskus 8kg haukea syöneenä voin sanoa että kyllähän sitä syö, muttei se ihan niin hyvää ole kuin nuo pienemmät. Kun niitä melkeen peräkkäin pääsi vertaamaan. Toisaalta, semmoinen pieni on helpompi maustaa ja valmistaa myös. Kyllä osaava kokki vääntää hyvää melkeen mistä vaan.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 09.03.11 - klo:12:56
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011030913326900_ul.shtml

Siinäpä taas yksi kalojen joukkokuolema...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: TuMi - 18.03.11 - klo:15:29
Vanhahko uutinen, mutta ajankohtainen nyt kun joku oli vastikään saanut oranssin ahvenen (http://www.kalasaalis.com/ryninek/kalat/Ahven/12149/). Kiitos uutisvinkistä käyttäjälle Pelle.

Oranssi ahven ui katiskaan

Katiskaan uinut oranssi ahven hämmästytti kuusankoskelaiset Jukka ja Marketta Taiposen perusteeellisesti.

- Vaimoni luuli ahventa ensin kuolleeksi sen värin takia. Mutta se sätki pontevasti, Jukka Taiponen kertoo.

- Ahven näytti kultakalalta, kaikki muut katiskan ahvenet olivat normaalin värisiä. Ihmeahven nousi Taiposten mökkirannasta Saimaalta, Joutsenon Mietinsaaresta muutama viikko sitten. Vedet ovat niillä seuduin puhtaita, vaikka Imatran ja Joutsenon paperi- ja sellutehtaat jymisevät lähellä.

- Laskimme "kultakalamme" kuvanoton jälkeen takaisin Saimaaseen. Muut söimme, Taiponen kertoo.

Kalatalouden lehtori Timo Marjomäki Jyväskylän yliopistosta sanoo, että oranssit ahvenet ovat harvinaisia, mutta eivät tavattomia.

- Niitä tavataan vesistöissä, joissa uitetaan puita. Uittopuista liukenevat aineet ärsyttävät kalan ihoa, ja se muuttuu porkkananväriseksi, Marjomäki kuvaa.

Marjomäen mukaan värimuutoksia tutkittaessa on havaittu mielenkiintoinen ilmiö:

- Kun oranssi kala on siirretty toiseen vesistöön, sen väri on palautunut normaaliksi parissa viikossa.

Marjomäen mukaan oranssius ei ole sairaus. Väriahvenen voi syödä normaalisti.

Lähde: Iltasanomat verkkolehti (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Oranssi%20ahven%20ui%20katiskaan/art-1288337778179.html) 04.06.2007


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pelle - 18.03.11 - klo:16:51
Tommosia ahvenia olis hyvä alkaa jalostamaan itelle täkykaloiks. :D Saattais kelvata hauille.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Jipee - 18.03.11 - klo:21:44
Vanhahko uutinen, mutta ajankohtainen nyt kun joku oli vastikään saanut oranssin ahvenen (http://www.kalasaalis.com/ryninek/kalat/Ahven/12149/). Kiitos uutisvinkistä käyttäjälle Pelle.

Oranssi ahven ui katiskaan

Katiskaan uinut oranssi ahven hämmästytti kuusankoskelaiset Jukka ja Marketta Taiposen perusteeellisesti.

- Vaimoni luuli ahventa ensin kuolleeksi sen värin takia. Mutta se sätki pontevasti, Jukka Taiponen kertoo.

- Ahven näytti kultakalalta, kaikki muut katiskan ahvenet olivat normaalin värisiä. Ihmeahven nousi Taiposten mökkirannasta Saimaalta, Joutsenon Mietinsaaresta muutama viikko sitten. Vedet ovat niillä seuduin puhtaita, vaikka Imatran ja Joutsenon paperi- ja sellutehtaat jymisevät lähellä.

- Laskimme "kultakalamme" kuvanoton jälkeen takaisin Saimaaseen. Muut söimme, Taiponen kertoo.

Kalatalouden lehtori Timo Marjomäki Jyväskylän yliopistosta sanoo, että oranssit ahvenet ovat harvinaisia, mutta eivät tavattomia.

- Niitä tavataan vesistöissä, joissa uitetaan puita. Uittopuista liukenevat aineet ärsyttävät kalan ihoa, ja se muuttuu porkkananväriseksi, Marjomäki kuvaa.

Marjomäen mukaan värimuutoksia tutkittaessa on havaittu mielenkiintoinen ilmiö:

- Kun oranssi kala on siirretty toiseen vesistöön, sen väri on palautunut normaaliksi parissa viikossa.

Marjomäen mukaan oranssius ei ole sairaus. Väriahvenen voi syödä normaalisti.

Lähde: Iltasanomat verkkolehti (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Oranssi%20ahven%20ui%20katiskaan/art-1288337778179.html) 04.06.2007



toi kala on muuten täällä kscomissa


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: theKalastaja - 18.03.11 - klo:21:50
http://www.kalasaalis.com/ryninek/kalat/Ahven/12149/

Jos tätä tarkotat niin tuskimpa.on meinaan vähän pienemmän näkönen tuossa iltasanomien kuvassa. :)

edit:korjasin tuon iltalehden ilta-sanomiksi.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Jipee - 18.03.11 - klo:21:57
http://www.kalasaalis.com/ryninek/kalat/Ahven/12149/

Jos tätä tarkotat niin tuskimpa.on meinaan vähän pienemmän näkönen tuossa iltasanomien kuvassa. :)

edit:korjasin tuon iltalehden ilta-sanomiksi.

no tuo ryninekin kalahan on komeampi?


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 18.03.11 - klo:22:10

toi kala on muuten täällä kscomissa
No juurihan tuossa ensimmisessä linkissä on se ks.comin kala...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Eris - 20.05.11 - klo:13:58
Kalasaalis päässyt oikeen Ilta-sanomien uutiseen mukaan :)

"Pentin katiskalla saama made lienee epävirallisesti Suomen suurin. Nettisivusto Kalasaalis.com:n kirjaama tämän hetkinen ennätysmade painaa 8,04 kiloa. Se on saatu vuonna 2008."

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/jattimade-nousi-katiskasta---sellainen-morkale-etten-ole-aiemmin-nahnyt/art-1288390419595.html?ref=rss


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 03.06.11 - klo:21:40
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011060313833217_uu.shtml

Siinäpä taasen jotain...:)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: köntsä - 17.06.11 - klo:20:05
Tornonjoesta nousi 23-kiloinen jättilohi. (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/torniojoesta-nousi-23-kiloinen-jattilohi--katso-kuvat/art-1288396163905.html)
Itse Joukohan tuolla sanoo että "Olihan tuo hyvän kokoinen". Minusta tuo on jo aika valtava, sillä onhan se Suomen toiseksi suurin lohi.  :o


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: theKalastaja - 17.06.11 - klo:20:41
Ei kyllä ole Suomen toiseksi suurin.Juuri löysin kalastus-lehdestä 25,7kg lohen ja olen kyllä noissa lehdissä nähnyt ennenkin 23-26kg lohia. ;)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lapamato - 18.06.11 - klo:10:33
Ei kyllä ole Suomen toiseksi suurin.Juuri löysin kalastus-lehdestä 25,7kg lohen ja olen kyllä noissa lehdissä nähnyt ennenkin 23-26kg lohia. ;)

Mutta ovathan nuo nyt sen verran harvinaisia kuitenkin, että uutisointi on paikallaan ;)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: mikael - 21.06.11 - klo:18:26
Tuollainen jättihaukiin liityvä juttu oli iltalehden sivuilla, mutta ei mikään kovin interesting juttu ole. Laitan kuitenkin linkin siihen jos jotain kiinnostaa:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011062113928493_uu.shtml


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 22.06.11 - klo:22:08
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011062213937826_uu.shtml

Tuollainen siimanpäähän!  :D En edes pihteillä uskaltaisi irroittaa!


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: T11Mika - 07.07.11 - klo:07:40
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/saitko-alamittaisen-kalan-tata-et-ehka-tiennyt/art-1288400111290.html

– Yleensä kaikki alamittaiset kalat ovat yllättäen vahingoittuneita, Kalatalouden keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä sanoo.

Huhtikuun alusta lakiin tulee muutos, minkä jälkeen kaikki alamittaiset kalat on palautettava veteen – elävinä tai kuolleina.

Lisäksi kalastajien pitää panna verkkoihin ja kiinteisiin pyydyksiin yhteystietonsa esimerkiksi läpinäkyvässä pullossa. Muutosten tarkoitus on selkeyttää valvontaa.

Ammattimaisten salakalastajien toimintaan muutokset tuskin vaikuttavat. Kalatalousliitto teki viime kesänä Kymenlaakson kalatalouskeskuksen kanssa kokeilun, jossa voimalaitoksen alapuolella olevalle kala-apajalle asennettiin riistakamerat.

– Kymmenittäin salakalastajia kulki siellä systemaattisesti. Iltavuorolaiset tulivat 11 aikaan ja lähtivät puoli kahdelta. Aamuvuorolaiset tulivat neljältä ja lähtivät kuudelta, Myllylä sanoo.

Kalastuslain muutoksissa pohditaan myös lupa- ja maksuasioita.

STT



Tietyllä tapaa kyllä ymmärrän tuon pointin, että kaikki alamittaset pitää vapauttaa. Sillä vältetään houkutusta tappaa alamittainen kala joka voisi vielä selviytyä, mutta hiukan hölmöltä vaikuttaa, että pitää päästää sellainen kala takaisin jolla ei ole enää selviytymis mahdollisuuksia.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: theKalastaja - 07.07.11 - klo:10:18
Tietyllä tapaa kyllä ymmärrän tuon pointin, että kaikki alamittaset pitää vapauttaa. Sillä vältetään houkutusta tappaa alamittainen kala joka voisi vielä selviytyä, mutta hiukan hölmöltä vaikuttaa, että pitää päästää sellainen kala takaisin jolla ei ole enää selviytymis mahdollisuuksia.

samoilla linjoilla olen minäkin.Mitä järkeä heittää kuollut kala veteen, vaikka se ehkä vähentääkin alamittaisten ylimääräistä tappamista ja ottamista. Jos kala joudutaan kuitenkin tappamaan niin eikö se ole ihan sama syökö sen itse vai syökö lokit.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pelle - 19.07.11 - klo:19:15
Jämsän Yläisestä Liesjärvestä löytyi kaveriporukan haaviin melkoinen vonkale.
Ahvenet kasvavat harvemmin yli kilon painoisiksi, eikä erityisen suuria odottaisi löytyvän varsinkaan kaikkein pienimmistä järvistä.

Toisin kävi juhannuksena Jämsän Yläisellä Liesjärvellä. Teemu Virtanen narrasi järvestä ahvenen, jolla oli painoa 2,07 kiloa ja pituutta 47 senttiä.

- Kaverini nosti ensin kilon painoisen ahvenen ja minä heti perään tuon. Ei siinä järvessä varmaan enempää kalaa ollut kuin nuo kaksi, Virtanen nauraa.

Vonkaleet tarttuivat kaverusten koukkuihin jo muutaman virvelin heiton jälkeen, eikä niiden jälkeen enää tärpännyt. Pienemmät kalat lienevätkin päätyneet parin isoimman ruoaksi.

- Se pisti vastaan niin, että tunsi kyllä, ettei ole mikään pikkusintti.

Virtaselle ahven oli henkilökohtainen ennätys, mutta isompiakin on nähty. Suomen suurin on Ahvenanmaan Kökarissa narrattu 2,87-kiloinen yksilö.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/pikkujarvesta-nousi-jattiahven----tunsi-ettei-ole-pikkusintti/art-1288402443389.html

(http://is12.snstatic.fi/kuvat/kala2/img-1288511321023.jpeg) On siinä ahvenella kokoa, kateeks käy.  ;D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 27.07.11 - klo:11:41
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011072614118346_uu.shtml

Tuollainen löytyi... Ei tuo viimeinen kommentti oikein pidä mielestäni paikkaansa. Siis että hauki käy lajitoverinsa kimppuun.  ::)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: theKalastaja - 30.07.11 - klo:11:45
http://lukijat.iltasanomat.fi/vonkalekisa2011/75802

Mitäs ootte mieltä. totta vai tarua? On se kyllä melkonen jytky vaikka tuosta ottaiskin muutaman kilonkin pois.  :o


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: mikael - 30.07.11 - klo:11:49
http://lukijat.iltasanomat.fi/vonkalekisa2011/75802

Mitäs ootte mieltä. totta vai tarua? On se kyllä melkonen jytky vaikka tuosta ottaiskin muutaman kilonkin pois.  :o
Sen näkee sitten erästä ja ennätyskalarekisteristä aikanaan onko tuon nyt oikeasti suomenennätyslahna. Muutenkin mitä noita kaloja katsoo niin kovn moni kala on aivan selvästi punnittu paunoina katsoen ne kiloiksi. Mutta painollahan tuossa ei periaatteessa ole väliä niin mikäs siinä...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: BigPike - 02.08.11 - klo:21:12
Kahdeksanvuotias nappasi yli 8-kiloisen kuhan (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011080214151575_uu.shtml)

Jo on kuhalla kokoa! Toista samanlaista ei varmasti pojalle tule vastaan, saa olla ylpeä saaliistaan!  :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: TuMi - 08.08.11 - klo:01:40
Huh, näin iso ahven ui jyväskyläläisen katiskaan
Julkaistu Keskisuomalaisen nettisivuilla 6.8.2011 21:04

Jyväskyläläinen Juhani Starczewski oli pakahtua onnesta, kun miestä odotti todellinen yllätys Toivakassa sijaitsevan kesämökkinsä rannassa perjantaina illalla.

Laiturin edustalla, kaislikon laidassa levänneeseen katiskaan oli uinut niin iso ahven, ettei Starczewski ollut uskoa silmiään. Hän kertoi mitanneensa kalan painoksi digitaalivaa'alla 1,650 kilogrammaa. Pituutta sillä oli miehen mukaan 48 senttiä.

- Täytyy sanoa, että yöunet meinasivat mennä. En ole ikinä saanut niin isoa kalaa, tämä on ihan ainutlaatuinen sattuma. Olen laittanut viestiä naapurimökkiläisille ja hekin ihmettelivät, että voiko se edes olla totta, Starczewski sanoi.

- En minä ole edes mikään innokas kalamies. Virvelillä en ole heittänyt moneen vuoteen, 54-vuotias Starczewski myöntää.

Kalastukseen ovat sen sijaan hurahtaneet Juhani Starczewskin ja hänen Terttu-vaimonsa 26-vuotiaat kaksospojat, jotka ovat olleet tohkeissaan isänsä saaliista.

- Pojat ovat soittaneet ja lähetelleet viestejä yhtenään, Starczewski sanoo nauraen.

Starczewski kertoo kesämökkinsä edustalla pyörineen useita veneitä lauantain aikana. Hän epäilee, että sana poikkeuksellisen suuresta saalista on levinnyt ympäri kylää.

- Yleensä täällä ei liiku ketään. Tänään veneilijöitä on näkynyt useampikin.

Kalasaalis.com -listauksen mukaan Suomen suurin ahven on saatu viime vuoden syyskuussa. Kökarin saarella Ahvenanmaalla napatun ahvenen painoksi mitattiin tuolloin 2,875 kilogrammaa.

Starczewski sanoo, että Toivakan Huikosta Maunonen-järvestä napattu kala on laitettu jo fileiksi. Hän aikoo nauttia kalan friiterattuna vaimonsa kanssa.

Lauantai-iltaan mennessä Starczewski ei ollut ilmoittanut saalistaan Kalasaalis.comiin.

Lähde: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/huh-n%C3%A4in-iso-ahven-ui-jyv%C3%A4skyl%C3%A4l%C3%A4isen-katiskaan/692837

--
Hauska huomata, että uutisessa mainittiin myös ks.com :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pelle - 08.08.11 - klo:09:45
Huh, näin iso ahven ui jyväskyläläisen katiskaan
Julkaistu Keskisuomalaisen nettisivuilla 6.8.2011 21:04
Ihan näppärän kokonen ahven on tosiaan. Kalasaaliin tunnettavuus nousee koko ajan, hyvä vaan. :P


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Hauzi - 08.08.11 - klo:21:28
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011080814173231_uu.shtml

Tiiäppä sitten tuostakaan!


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pelle - 08.08.11 - klo:22:00
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011080814173231_uu.shtml

Tiiäppä sitten tuostakaan!
Eipähän tuo oo 20 kiloa nähnykkään. Max. 12kg. :/


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Christian - 08.08.11 - klo:22:13
Eipähän tuo oo 20 kiloa nähnykkään. Max. 12kg. :/

Lienekö taas vaihteeksi menneet kilot ja paunat sekaisin. Jos tuo kuvassa oleva hauki on se 'ennätyshauki' niin ei todellakaan ole 20 kg hauen pää. Hyvä jos ees kymppihaúen.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pelle - 08.08.11 - klo:22:17
Lienekö taas vaihteeksi menneet kilot ja paunat sekaisin. Jos tuo kuvassa oleva hauki on se 'ennätyshauki' niin ei todellakaan ole 20 kg hauen pää. Hyvä jos ees kymppihaúen.
Niin ja kun Suomenhaukiseuran sivuilta katselee vapautuslistaa, niin 115cm hauet painavat n. 11-12kg.   :-X


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Barra - 09.08.11 - klo:08:34
Lienekö taas vaihteeksi menneet kilot ja paunat sekaisin. Jos tuo kuvassa oleva hauki on se 'ennätyshauki' niin ei todellakaan ole 20 kg hauen pää. Hyvä jos ees kymppihaúen.

Tätä ajattelin heti itsekkin. Selvästikkin on mennyt sekaisin.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: hevi moto - 09.08.11 - klo:10:05
Hauen pää on tosin aika pieni verrattuna 20 kg haunen vertaus päähän.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Barra - 15.08.11 - klo:19:24
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/mutanttihauki-tarttui-uistimeen---julmetun-kokoinen-paa/art-1288407626846.html

Mikäs on tuon mahtanut aiheuttaa. Näyttäisi semmoiselta että on nähnyt nälkää jo vähän aikaa.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Damonic - 15.08.11 - klo:19:36
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/mutanttihauki-tarttui-uistimeen---julmetun-kokoinen-paa/art-1288407626846.html

Mikäs on tuon mahtanut aiheuttaa. Näyttäisi semmoiselta että on nähnyt nälkää jo vähän aikaa.

Mitä ihmettä? joko tuo on jotakin todella outoa tai sitten oma veikkaukseni että todellakin kehno photoshoppaus.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 15.08.11 - klo:19:46
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/mutanttihauki-tarttui-uistimeen---julmetun-kokoinen-paa/art-1288407626846.html

Mikäs on tuon mahtanut aiheuttaa. Näyttäisi semmoiselta että on nähnyt nälkää jo vähän aikaa.

Kuvasta päätellen kala on useemman kilon, mutta ei kuitenkaan suurhauki. Joten veikkaisin tuon epämääräisen selkärangan muodon olevan C&R:n syytä. Mututuntuma kertoo, että tuskin on pystynyt useita vuosia tuommosena elämään, mutta mene ja tiedä, hauki on selviytyvä luonnonkala...
Tosta luin lähiaikoina SHS:stä, että (muistaakseni) kutukaloja tulisi kohdella varoen ylösnostaessa (jos C&R) selkärangan vaurioitumisen takia, kun mätilasti painaa...
Mutta voipi olla, että sitä on veneen pohjalla potkittu ja silmäroikolla takasin veteen... Mutta jännä on siis.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Eris - 15.08.11 - klo:20:23
C&R:n vuoksi tuo taitaa olla.

Eräs haukiexpertti sai samaisen hauen jonka oli saanut vuosi takaperin (Hauen kuvioista tunnisti, kun kuvaa kaikki kalat ja lisäksi kalastaa samoilla paikoilla vuoden ympäri). Oli samantapainen luikura kun tuossa jutussa. Kala oli monta kiloa laihempi kun sai sen toisen kerran saaliiksi. Joku ei ollut kalaa käsitellyt kunnolla ja hauki ei ollut pystynyt enää vapauttamisensa jälkeen syömään ollenkaan.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: zeipeikei - 18.08.11 - klo:23:27
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011080814173231_uu.shtml

Tiiäppä sitten tuostakaan!
Luulis että insinööri erottaa kilot ja paunat...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 25.08.11 - klo:16:29
http://www.iltalehti.fi/nettitv/?31635877
Tuollaista...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Barra - 31.08.11 - klo:07:30
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/teksas-saati-700-uutta-lakia---tassa-oudoimmat-ja-kiistellyimmat/art-1288410874345.html

Texas sallii käsinkalastuksen monnien kohdalla :P


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 06.09.11 - klo:15:42
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011090614332322_ul.shtml

Tuollaista nyt...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: lahna95 - 06.09.11 - klo:16:23
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011090614332322_ul.shtml

Tuollaista nyt...
Tavallaan huvittavaa, mutta ei sais nauraa. :) Voin kuvitella mitä hirvi miettii, kun aletaan pätemään: nyt ***** oikeesti?!


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Barra - 17.09.11 - klo:12:01
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/09/ruotsissa_etsitty_sukellusvene_saattoi_olla_myos_kala_2878852.html

Kuulunee tänne. Ruotsalaiset :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 21.09.11 - klo:11:49
19-vuotias sai virvelillä hirmuisen saaliin

Floridalaisnuorukainen sai elämänsä saaliin kelatessaan rannalle 360 kiloisen alligaattorin vaatimattomalla virvelillään.
19-vuotias taisteli liki nelimetristä terävähammasta vastaan ensin vapansa kanssa ja sitten paljain käsin.

Vaikka voimakas alligaattori painoi viisi kertaa enemmän kuin nuorukainen, tämä onnistui sulkemaan sen hirmuisen kidan.

Saaliinsa 19-vuotias vei kotiin Hobe Soundiin.

Lähde: Iltasanomat 21.09.2011
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/19-vuotias-sai-virvelilla-hirmuisen-saaliin/art-1288415607882.html

Edit (TuMi): Uutinen lainattu ks.comin puolelle.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: laitela - 21.09.11 - klo:17:18
Ollu vissii melko tujut siimat :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: lahna95 - 21.09.11 - klo:17:50
Aika typerää oli vaan tappaa toi otus.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 21.09.11 - klo:18:53
Voi olla vähä toista väsytystä kun meidän "krokojen" väsytys..  :D
Mikäköhän uistin ja millä koukuilla? Täytyy olla kohtalaiset punotut siimat hyrrässä ja jäykähkö vapa ??? ::) Joo ceeärrä ois ollu kohallaan..ois käyttänyt vaan nopeasti punnituskassissa  ;)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: BigPike - 19.10.11 - klo:16:23
Sellasia hulluja taas liikenteessä...  >:(

Kalastajia ammuttiin haulikolla Raaseporissa
Julkaistu Iltalehdessä 19.10.2011 klo 09.24

Kalareissulla ollut miesporukka koki kauhunhetkiä perjantaina Raaseporissa.

Kalastajat olivat veneessä Torsön saaren rannan läheisyydessä iltapäivällä viime perjantaina kello 16.30 aikoihin. He näkivät rannalla miehen, joka tähtäsi heitä haulikolla.

Kalamiehet siirtyivät kauemmaksi rannasta, mutta mies ampui heitä kohti kaksi laukausta. Kalastajat ilmoittivat asiasta hätäkeskukseen.

Paikalle lähetetyt poliisi ja merivartiosto tavoittivat ampumisesta epäillyn miehen. Sekä hänen haulikkonsa että sen hallussapitolupa otettiin poliisin haltuun.

Länsi-Uudenmaan poliisin mukaan asiaa tutkitaan laittomana uhkauksena ja vaaran aiheuttamisena.

Lähde: Iltalehti.fi (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011101914598531_uu.shtml?fb_ref=flb&fb_source=home_oneline)

Edit(TuMi): Uutinen lainattu


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Jämpti_on - 20.10.11 - klo:22:20
http://www.adressit.com/kiitos_maa-_ja_metsatalousvaliokunnan_jasenille

Kaikki yhdessä osoittamaan kiitos valiokunnan kannanotolle (keritään ehkä vielä vaikuttaa lopulliseen kantaan).
Nyt siis nimiä sukulaisilta ja tuttavilta ja itseltä tietenkin

Tässä nyt muutakin uutista liittyen tähän yllä olevaan adressiin.
http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/117014-suomen-%E2%80%9Dkasittamaton%E2%80%9D-kanta-nyt-hylkaavat-omatkin


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Jämpti_on - 21.10.11 - klo:00:50
Nelosen uutiset kohdassa 07:00.
http://www.nelonen.fi/uutiset/videot-ja-uutisl%C3%A4hetykset


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 02.12.11 - klo:15:36
http://www.iltalehti.fi/nettitv/?32381895

Pelottaa!  :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Sohjokauha - 02.12.11 - klo:16:34
http://www.iltalehti.fi/nettitv/?32381895

Pelottaa!  :D

hui! aattelinensin että on aika pieni kun ei väkynyt kun selkäevä mut sittenkun tuli veneen vierelle oli vähän isompi!


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: lahna95 - 02.12.11 - klo:16:39
http://www.iltalehti.fi/nettitv/?32381895

Pelottaa!  :D
Komea eläin! Tuollasen jos vaan pääsisi näkemään...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Sohjokauha - 02.12.11 - klo:16:42
Komea eläin! Tuollasen jos vaan pääsisi näkemään...

totta puhut, olis kyl ihan kiva nähdä tollanen kun ei niitä tässä lähellä ole, mut saattais vähän pelottaa(ei ne kyl tosta vaan hyökkäis niinku tappajahaissa silloin vasta hyökkää kun ne vainuaa verta) 8)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Sopuli - 02.12.11 - klo:18:07
Vanha juttu, mutta ei ole täällä vissiin ollut:
http://www.kaleva.fi/uutiset/viidakkokukon-niskoja-myyneille-syytteet-nayta-kommentit/916439#kommentit


Huom. en sitten asu lapissa, eli älkää kuvitelko...  :D


Onhan nuita huuto.netissä ollut vähän väliä. Kattokaapa asiaan liittyen:
http://blogi.tenojoki.net/?paged=4


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Christian - 02.12.11 - klo:22:18
http://www.iltalehti.fi/nettitv/?32381895

Pelottaa!  :D

Ne eivät ees yrittäneet viskoa viehettä saadakseen sen napattua :-) Mitä kalamiehiä noi on. Vaikka ei ollu ehkä ihan hai vehkeet mukana, niin oli ne sen verta järeet et se olis ollut tuommoista 'haikalojen UL - kalastusta'


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: JuhannusKala - 27.12.11 - klo:00:01
Tämmönen (http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/kadonnut-kalamies-l%C3%B6ytyi-hukkuneena/725185) uutinen sattu Googlettelun yhteydessä vastaan tulemaan.  :'(


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Janzzki - 27.12.11 - klo:22:16
Hm. Surullista ku vanhat ja kokeneet kalamiehet menehtyy.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: T11Mika - 28.12.11 - klo:17:13
Nyt on ollu väärät syötit käytössä.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/kiveksia-raadellut-jattikala-napattiin-viikkojen-jahdin-jalkeen/art-1288438233680.html

Kiveksiä raadellut jättikala napattiin viikkojen jahdin jälkeen
Julkaistu: 28.12.2011

Brittiläinen kalastaja nappasi 18,4 kiloisen jättikalan, jonka tilille oli Papua Uudessa-Guineassa laitettu useiden kalastajien kastrointi.

Pacu-nimellä tunnettu kala on sukua terävähampaisille pirajoille.

The Sun haastatteli Jeremy Wadea, joka nappasi jättiläisen veneeseensä ja avasi sen suun kaksin käsin.

- Olen kuullut, että jokin on kastroinut muutamia kalastajia vedessä, Wade kertoi.

- Uhrit olivat kuulemma kuolleet verenvuotoon. Paikalliset kertoivat minulle, että otus oli purrut kalastajilta kivekset irti.

Hän päätti ottaa selvää hirviön laadusta. Viikkoja kestänyt jahti tuotti lopulta tulosta.

Avattuaan Pacun leuat, Wade näki rivin neulanteräviä hampaita.

- Sen suu oli hyvin ihmismäinen. Aivan kuin hampaat olisi suunniteltu murskaamiseen, Wade ihmetteli.


Edit (TuMi): fix  ;)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: NonProkalastaja - 28.12.11 - klo:17:21
Mö iin jörkyttynyt  :o


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: JuhannusKala - 28.12.11 - klo:17:34
Nyt on ollu väärät syötit käytössä.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/kiveksia-raadellut-jattikala-napattiin-viikkojen-jahdin-jalkeen/art-1288438233680.html

Brittiläinen kalastaja nappasi 18,4 kiloisen jättikalan, jonka tilille oli Papua Uudessa-Guineassa laitettu useiden kalastajien kastrointi.

Pacu-nimellä tunnettu kala on sukua terävähampaisille pirajoille.

The Sun haastatteli Jeremy Wadea, joka nappasi jättiläisen veneeseensä ja avasi sen suun kaksin käsin.

- Olen kuullut, että jokin on kastroinut muutamia kalastajia vedessä, Wade kertoi.

- Uhrit olivat kuulemma kuolleet verenvuotoon. Paikalliset kertoivat minulle, että otus oli purrut kalastajilta kivekset irti.

Hän päätti ottaa selvää hirviön laadusta. Viikkoja kestänyt jahti tuotti lopulta tulosta.

Avattuaan Pacun leuat, Wade näki rivin neulanteräviä hampaita.

- Sen suu oli hyvin ihmismäinen. Aivan kuin hampaat olisi suunniteltu murskaamiseen, Wade ihmetteli.
No huhhuh! :o Aika järkyttävää, mutta taas toisaalta hieman ehkä jopa hauskaakin...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Sohjokauha - 28.12.11 - klo:21:40
Nyt on ollu väärät syötit käytössä.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/kiveksia-raadellut-jattikala-napattiin-viikkojen-jahdin-jalkeen/art-1288438233680.html

Brittiläinen kalastaja nappasi 18,4 kiloisen jättikalan, jonka tilille oli Papua Uudessa-Guineassa laitettu useiden kalastajien kastrointi.

Pacu-nimellä tunnettu kala on sukua terävähampaisille pirajoille.

The Sun haastatteli Jeremy Wadea, joka nappasi jättiläisen veneeseensä ja avasi sen suun kaksin käsin.

- Olen kuullut, että jokin on kastroinut muutamia kalastajia vedessä, Wade kertoi.

- Uhrit olivat kuulemma kuolleet verenvuotoon. Paikalliset kertoivat minulle, että otus oli purrut kalastajilta kivekset irti.

Hän päätti ottaa selvää hirviön laadusta. Viikkoja kestänyt jahti tuotti lopulta tulosta.

Avattuaan Pacun leuat, Wade näki rivin neulanteräviä hampaita.

- Sen suu oli hyvin ihmismäinen. Aivan kuin hampaat olisi suunniteltu murskaamiseen, Wade ihmetteli.

tuo tulee varmaan siihen   Jokien hirviöt -ohjelmaan joka tulee Discoverylta, päätellen siitä että Jeremy Wade juontaa sitä ohjelmaa :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: köntsä - 29.12.11 - klo:16:39
Nythän mä vasta hokasinkin kuinka ne tuolla rapakon takana sen kastroinnin hoitaa.  :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: TuMi - 06.01.12 - klo:09:42
Valtion kalastusmaksu on mahdollista hoitaa nyt kokonaisuudessaan kännykällä.
Lue lisää: http://www.ahven.net/luvat


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 06.01.12 - klo:11:39
Tämä puhelinlupa näihin valtion maksuihin oli todella hyvä ja tervetullut uudistus! Luvan hankkiminen on nyt helppoa ja selkeää. Olen monessa paikassa todennut tuon puhelin luvan helpoksi, kun rannalla on ollut taulu jossa tiedot mitenkä lupa maksetaan ja sitten vaan vene vesille kun lupa maksettu. Tämä puhelin lupa pitäisi saada käyttöön kaikille yleisimmille virkistyskalastus paikoille, koskille sekä järville jossa paljon uistellaan mm. kuhaa.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: TuMi - 09.02.12 - klo:15:07
Kalastuslaki uudistetaan − jatkossa kalaan pääsee yhdellä kortilla
Helsinki 9.2.2012

Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän esitys uudeksi kalastuslaiksi julkistettiin tänään. Uuden kalastuslain tarkoituksena on kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Tavoitteena on ylläpitää kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, edistää kalakantojen luontaista elinkiertoa sekä säilyttää kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus.

Juuri valmistuneessa raportissa ehdotetaan, että maksuttomat yleiskalastusoikeudet (onginta ja pilkintä) säilyisivät ennallaan. Kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastusmaksu yhdistettäisiin yhdeksi valtakunnalliseksi maksuksi (kalastuskortti), joka oikeuttaisi kalastamiseen yhdellä vieheellä ja vavalla koko maassa (paitsi kieltoalueilla). Kalastuskortin hinnaksi esitetään 35 euroa vuodessa, 10 euroa viikossa ja 5 euroa vuorokaudessa ja maksuvelvollisuus koskisi kaikkia 18 vuotta täyttäneitä kalastajia.

Työryhmä katsoo, että kalastuksen säätelyä tulee selkeyttää. Valtioneuvostolle tulisi antaa asetuksenantovaltuudet muun muassa kalastuksen ajallisten, alueellisten sekä pyydysten ominaisuuksia koskevien rajoitusten voimaansaattamiseksi ja kalastajakohtaisten kiintiöiden tai istukkaiden merkitsemisvelvollisuuden käyttöön ottamiseen. Etenkin vaelluskalojen kestävän käytön ja hoidon järjestäminen edellyttävät monilta osin nykyistä tehokkaampia ja monipuolisempia kalastuksensäätelytoimenpiteitä.

Alueellisen kalatalouden ohjauksen ja järjestämisen tulee jatkossakin perustua kalatalousalueiden toimintaan. Alueiden määrää tulisi kuitenkin vähentää ja niiden tulisi olla nykyistä suurempia ja ammattimaisesti hoidettuja yksiköitä. Kalatalousalueessa olisi jatkossakin vesialueiden omistajien, neuvonnan ja kalastajien edustajia. Sen keskeisenä tehtävänä olisi laatia alueelleen käyttö- ja hoitosuunnitelma ja huolehtia suunnitelman täytäntöönpanosta. Käyttö- ja hoitosuunnitelmat muodostavat aluetason perustan kalastuksen järjestämiselle ja kalavarojen hoidolle. Suunnitelmien sitovuutta ja toteutumisen seurantaa tulisi lisätä.

Kaupallinen kalastaja on rekisteröitynyt luonnollinen tai oikeushenkilö. Näillä kalastajilla olisi oikeus pyydetyn kalan ensikäden myyntiin. Heidän mahdollisuuksiaan saada kalastuslupia maksua vastaan olisi tarpeen parantaa. Tämä tehtäisiin mm. määrittelemällä käyttö- ja hoitosuunnitelmissa kaupalliseen kalastukseen erityisen hyvin soveltuvat alueet. Kaupallisen kalastajan tulisi tällaisille alueille saada kalastusoikeuden haltijalta, kalatalousalueelta tai viime kädessä ELY-keskukselta kalastuslupa. Vain kaupallisilla kalastajilla olisi oikeus käyttää troolia, isorysää tai isoa nuottaa. Kaupallisilla kalastajilla olisi raportointivelvollisuus kaikesta saaliista.

Työryhmä on mietinnössään esittänyt linjauksia uuden kalastuslain sisällöksi. Mietinnön pohjalta laaditaan hallituksen esitys uudeksi kalastuslaiksi virkatyönä noin vuoden kuluessa. Uusi kalastuslaki tulee voimaan aikaisintaan vuonna 2014.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylijohtaja Pentti Lähteenoja 040-7171698
kalastusneuvos Eija Kirjavainen 040-772 1262
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam 0400-392 011

Lähde: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/120209_kalastuslaki.html


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 09.02.12 - klo:22:31
Kalastuslaki uudistetaan − jatkossa kalaan pääsee yhdellä kortilla
Helsinki 9.2.2012

Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän esitys uudeksi kalastuslaiksi julkistettiin tänään. Uuden kalastuslain tarkoituksena on kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Tavoitteena on ylläpitää kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, edistää kalakantojen luontaista elinkiertoa sekä säilyttää kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus.

Muuten kyllä hyvältä näytti, mutta ei se minusta kyllä lakitekstiä ole... Ja onhan läpyskä nimettykin "mietinnöksi" :)
Nopean vilkaisun perusteella siellä oli kyllä paljon hyvää ajatusta, mutta kyllä tuossa vielä hommaa on että siitä laki saadaan. Täytyy jatkaa perehtymistä.


Lainaus
Juuri valmistuneessa raportissa ehdotetaan, että maksuttomat yleiskalastusoikeudet (onginta ja pilkintä) säilyisivät ennallaan. Kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastusmaksu yhdistettäisiin yhdeksi valtakunnalliseksi maksuksi (kalastuskortti), joka oikeuttaisi kalastamiseen yhdellä vieheellä ja vavalla koko maassa (paitsi kieltoalueilla). Kalastuskortin hinnaksi esitetään 35 euroa vuodessa, 10 euroa viikossa ja 5 euroa vuorokaudessa ja maksuvelvollisuus koskisi kaikkia 18 vuotta täyttäneitä kalastajia.

Ihan kivalta ja helpolta kuullostaa tuo yhden maksun kalastuskortti. Mutta siellä tekstissä on kyllä unohdettu vetouistelijat kokonaan... Ei mitään mainintaa useamman vavan käytöstä.

Koko läpyskän voi käydä lukemassa täältä: Kalastuslain kokonaisuudistuksen työryhmän mietintö (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/files/Tiedostot/Final_Kalastuslakimietint.pdf)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: hartsa79 - 09.02.12 - klo:22:42
Lainaus
Ihan kivalta ja helpolta kuullostaa tuo yhden maksun kalastuskortti. Mutta siellä tekstissä on kyllä unohdettu vetouistelijat kokonaan... Ei mitään mainintaa useamman vavan käytöstä.

Tuo taitaisi tuo uusi kortti toimia, kuten entinen läänikohtainen viehelupa, nyt vain joka lääniin. Eli kuten lääniluvallakin, voisi kortilla uistella yhdellä vavalla. Tähän päivään asti ei ole tullut tuota läänilupaa ostettua, juurikin tuon vaparajoituksen takia, vaan vetouistelijana repullinen uistelulupia niihin vesistöihin, joissa tulee kauden aikana uisteltua.

Nykyinen läänikohtainen viehelupa on hyvä keksintö sellaiselle kalastajalle, joka tykkää käydä kokeilemassa useimpia vesistöjä vaikka heitellen tai uistellen, ja jolle se yksi vapa omaan kalastustyyliin sopien riittää. Jos tuollainen tulee koskettavaksi koko Suomea, lukuunottamatta kieltoalueita, olisi se tosi messevä juttu  :D

Eli vetouistelijan toimintaan kortti ei juuri muutoksia toisi, muutakuin kustannuksissa..


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: hartsa79 - 09.02.12 - klo:22:46
Vielä mietintöjä...

Tuo kohta, että kalakortti tulisi ostettavaksi kaikille yli 18-vuotiaille, eli myös vanhoille yli 65-vuotiaille jäärille, joiden ansiosta moni meistäkin on kalamies, on mielestäni kohtuuton, eiköhön nuo ukot ole jo oman osansa makselleet  >:(


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: T11Mika - 10.02.12 - klo:09:22
Vielä mietintöjä...

Tuo kohta, että kalakortti tulisi ostettavaksi kaikille yli 18-vuotiaille, eli myös vanhoille yli 65-vuotiaille jäärille, joiden ansiosta moni meistäkin on kalamies, on mielestäni kohtuuton, eiköhön nuo ukot ole jo oman osansa makselleet  >:(

En ota kantaa noihin muihin asioihin, kun en ole ehtinyt lukaista läpi tuota mietintöä, mutta tuosta olen kyllä aivan samaa mieltä. Ei ole keneltäkään pois jos jatkettaisiin tuossa asiassa vanhaan malliin. Eiköhän valtion kassaan mene muutenkin ihan riittävän iso osa eläkeläisten rahoista niin josko nyt annetaisiin edes harrastaa ilman valtion maksuja.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Eris - 10.02.12 - klo:10:26
Vielä mietintöjä...

Tuo kohta, että kalakortti tulisi ostettavaksi kaikille yli 18-vuotiaille, eli myös vanhoille yli 65-vuotiaille jäärille, joiden ansiosta moni meistäkin on kalamies, on mielestäni kohtuuton, eiköhön nuo ukot ole jo oman osansa makselleet  >:(

Mietintöjä...

On se kyl ihme, että heti kun jotain "uutta" maksua kehitellään / vanhaa uudistetaan, ni suomalaisista tulee yhtäkkiä maailman pihein kansa.

35€ on kahden kuhafileen hinta, jossei sitä voi maksaa, ei kannata kalastaa. (35€/365=0,095€ eli 9,5 centtiä per päivä maksaa kalastuslupa vuodessa). Hedelmäpelistä kun jättää sen kymmensenttisen päivässä sivuun, niin on lupa jo maksettu. Koskee myös eläkeläisiä, aivan samoin kuin opiskelijoita, työttömiä, varusmiehiä jne...

Ehkä se kuuluu suomalaisen luonteeseen vastustaa kaikkia uudistuksia...

Mun mielestä hinta sais olla jotain viidenkympin luokkaa.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: T11Mika - 10.02.12 - klo:11:45
Mietintöjä...

On se kyl ihme, että heti kun jotain "uutta" maksua kehitellään / vanhaa uudistetaan, ni suomalaisista tulee yhtäkkiä maailman pihein kansa.

35€ on kahden kuhafileen hinta, jossei sitä voi maksaa, ei kannata kalastaa. (35€/365=0,095€ eli 9,5 centtiä per päivä maksaa kalastuslupa vuodessa). Hedelmäpelistä kun jättää sen kymmensenttisen päivässä sivuun, niin on lupa jo maksettu. Koskee myös eläkeläisiä, aivan samoin kuin opiskelijoita, työttömiä, varusmiehiä jne...

Ehkä se kuuluu suomalaisen luonteeseen vastustaa kaikkia uudistuksia...

Mun mielestä hinta sais olla jotain viidenkympin luokkaa.

Kun huomioi, että metsästyslupa on ollut koko valtakunnan alueen kattava alusta asti ja hinta on nykyisellään muistaakseni 24€ niin tuo 35€ on siihen nähden ihan linjassa. Ei noita hintoja voi ihan noin laskea, että otetaan 365 lukemaksi millä se jaetaan. Käytännössä väki kuitenkin laskee sen mukaan monenako päivänä vuodessa pääsee kalalle. Ei siitä silti päivää kohden isoja summia tule, mutta helposti ne jotka käy kalalle kesälomalla mökki järvellä sen kaksi tai kolme kertaa jättää jo nykyisellään maksamatta tuon ja vielä herkemmin jos hintaa nostetaan.

Eikä tässä ole niinkään kyse vastustamisesta vaan mielipiteen ilmaisusta. Jos täällä joku sanoo mielipiteensä ei se ole vastustamista. Eri asia jos rupeaa kirjelmöimään tuonne ministeriöön mihin lähetetyillä viesteillä voisi jopa jotain vaikutusta ollakin. Täällä purnaaminen tuskin tulee vaikuttamaan lainsäätäjien mielipiteisiin.

Monet ovat täälläkin jo aiemmin maininneet, että kannattavat koko maan kattavaa lupaa ja hintahaarukkakin on ollut aikalailla nyt esitettyn luokkaa. Jäisi aika lyhyiksi nämä keskustelut jos ryhdyttäisiin vain olemaan samaa mieltä joka asiasta. Jonkun pitää esittää asiaan toinen näkökulma, että saadaan keskustelua aikaiseksi. Ei nämä foorumit muuten pysy elossa.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: hartsa79 - 10.02.12 - klo:11:47
Lainaus
Ehkä se kuuluu suomalaisen luonteeseen vastustaa kaikkia uudistuksia...

Mun mielestä hinta sais olla jotain viidenkympin luokkaa.

Uudistuksena kuulostaa aikalailla hyvältä, tuo läänien poistaminen, mutta tuo vanhusten kalastusoikeus saisi säilyä. Itsellä siihen vielä on aikaa sen verran, että pihiys ei tässä asiassa vaikuta  ;)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Eris - 10.02.12 - klo:12:11
Ei siitä silti päivää kohden isoja summia tule, mutta helposti ne jotka käy kalalle kesälomalla mökki järvellä sen kaksi tai kolme kertaa jättää jo nykyisellään maksamatta tuon ja vielä herkemmin jos hintaa nostetaan.

Jep. Kalastusluvan ostaminen on ennemminkin kannatus kalakantojen hoitoon, kuin itse lupa. Valvonta on lähes olematonta.

Eikä tässä ole niinkään kyse vastustamisesta vaan mielipiteen ilmaisusta. Jos täällä joku sanoo mielipiteensä ei se ole vastustamista. Eri asia jos rupeaa kirjelmöimään tuonne ministeriöön mihin lähetetyillä viesteillä voisi jopa jotain vaikutusta ollakin. Täällä purnaaminen tuskin tulee vaikuttamaan lainsäätäjien mielipiteisiin.

Taisin ilmaista asian huonosti. Tarkoituksena vaan mainita, että mikä tahansa luvanhinnaksi (tai muodoksi) tuleekin, niin jollain on siitä eriäviä mielipiteitä, niin kuin saakin olla. Pelkän kalastuksenhoitomaksun aiemmin maksaneet (2/3 luvan ostajista muistaakseni) eivät ymmärrettävästi pidä hinnannoususta, ennen kuin on ollut 22€ hinta. Uusi lupa suosii viehekalastajia ja useammalla läänillä kalastavia.

Monet ovat täälläkin jo aiemmin maininneet, että kannattavat koko maan kattavaa lupaa ja hintahaarukkakin on ollut aikalailla nyt esitettyn luokkaa. Jäisi aika lyhyiksi nämä keskustelut jos ryhdyttäisiin vain olemaan samaa mieltä joka asiasta. Jonkun pitää esittää asiaan toinen näkökulma, että saadaan keskustelua aikaiseksi. Ei nämä foorumit muuten pysy elossa.

Tämänpäs vuoksi minäkin kerroin oman mielipiteeni, joka näemmä herätti keskustelua. :)

Vielä maininta, että muistaakseni tuo 35€lupahinta oli suhteessa kalakantojen hoitoon tarvittavien varojen määrään. Tämä siis mikäli myös yli 65v maksavat luvan. Luvanhinta kohonnee aika lailla (tai vaihtoehtoisesti kalakantojen hoitoon käytettävät varat pienenevät), jos eläkeläiset eivät sitä maksaisi ja suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään. ?


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 13.02.12 - klo:12:18
Lehdistötiedote 13.2.2012

Julkaisuvapaa heti

Ennätyskalarekisteriin 10 uutta Suomen ennätystä

Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnassa viimeisen vuoden aikana käsiteltyjen 10 ennätyskokoisen lajin joukossa on kaksi uutta kalalajia: kaukomailta saapunut sarda ja isosimppu sekä uudet rapulajit: liejutaskurapu ja rantataskurapu.

Uusia ennätyskaloja ovat harjus 2,47 kg, härkäsimppu (meri) 0,924 kg, isosimppu 0,380 kg, sarda 2,15 kg ja vimpa 0,66 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kolmipiikki 9,4 cm, viisipiikki 5,1 cm, nahkiainen 46,6 cm sekä liejutaskurapu 2,23 cm ja rantataskurapu 3,3 cm

Turska puuttuu listalta

Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 73 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja kuusi rapulajia. Listalta puuttuu edelleen ihan tavallisia kaloja, kuten peledsiika ja turska. Turska oli 1980-luvulla yleinen kala Suomen vesillä, mutta katosi sitten lähes kokonaan. Viime vuosina turskia on jälleen tavattu vesiltämme, mutta yksilöt ovat olleet pienikokoisia verrattuna Atlantilla eläviin lajikumppaneihin. Turskan ilmoitusraja on 3,0 kiloa.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:

Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 06.03.12 - klo:21:24
Heh  ;D

kakskakkonen ja vuosiuistin 2012 (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/asiakkaan-ase-laukesi-kaupassa-kesken-ostosten---katso-kuva-luodinreiasta/art-1288453368448.html)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: JuhannusKala - 08.03.12 - klo:16:38
Perhonsitojat huomio! Varokaa viidakkokukkoa (http://www.esaimaa.fi/Online/2012/03/08/Perhotarvikemyyj%C3%A4lle+sakot+luonnonsuojelurikoksesta/2012113067260/4)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 14.03.12 - klo:13:45
Lohenkalastus Itämeren pääaltaalla keskeytetty
Helsinki 14.3.2012

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt keskeyttää Suomen lipun alla purjehtivien kalastusalusten lohenkalastuksen Itämeren pääaltaalla. Lohenkalastus keskeytetään 15.3. alkaen, koska ministeriön Itämeren pääaltaalle vahvistama lohen enimmäissaalis (4 000 lohta) on täyttynyt. Keskeytys ulottuu toukokuun loppuun asti. Kesäkuun alusta sovelletaan EU:n avomerialueiden siimakalastusta koskevaa kesärauhoitusta, joka jatkuu syyskuun puoliväliin saakka.

Ruotsi keskeytti lohenkalastuksensa Itämeren pääaltaalla 5.3. alkaen, kun sen koko vuodelle vahvistama siimakalastuksen lohikiintiö (13 731 lohta) oli täyttynyt.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Ali Lindahl, p. 09–160 54163, 040–757 7507

Saatavissa: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/120314_lohikalastuskeskeytys.html


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Christian - 16.03.12 - klo:12:02
Kyllä tuossa on jo Turskaa melkein kidutettu. Punnitaan yli 40 kg kala roikuttamalla ja vielä todennäköisesti saatu syvältä ja nostettu nopeasti ylös (12 min väsyttely), eli painevaihtelu lienee tehnyt jo riittävästi tuhoja (mm. silmät paskana). Komee on saalis, mutta pitäisi ehkä miettiä hiukan tuota C&R hommaa tilanteen mukaan.

http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ajankohtaista/?id=75719 (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ajankohtaista/?id=75719)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Joonas93 - 19.03.12 - klo:12:36
Tuollainen uutinen osui äsken silmään:

http://yle.fi/alueet/helsinki/2012/03/matirasioista_kuoriutuu_toukokuussa_jokiin_tuhansia_taimenia_3334355.html


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: köntsä - 25.03.12 - klo:15:22
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/ilmatyynyaluksia-pelastusoperaatiossa-yli-sata-pilkkijaa-pulassa-suomenlahdella/art-1288457496463.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/ilmatyynyaluksia-pelastusoperaatiossa-yli-sata-pilkkijaa-pulassa-suomenlahdella/art-1288457496463.html)
-Kyllä pitäsi veli-Venäläisenkin tajuta ettei tuonne enään ole juurikaan asiaa...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Barra - 30.03.12 - klo:14:32
http://www.maanmittauslaitos.fi/tiedotteet/2012/03/syvyys-merimerkkitiedot-poistuvat-karttapaikalta

Vihaista postia asiasta päättävälle taholle? Loistava idea ruveta piilottamaan näitä syvyystietoja, piilotetaan autoilta nopeusrajoitteet samalla...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: TuMi - 05.04.12 - klo:08:10
Ruotsi lopetti lohen kalastuksen ajosiimalla, Suomi ei
Ruotsi on lopettanut merilohen ajosiimakalastuksen Itämerellä maaliskuun alusta saakka. Samalla lohen avomerikalastuksen aika Ruotsissa on näillä näkymin ohi ja lohi pyydetään vastaisuudessa rysillä rannikolta.

Suomessa kevätkaudelle on annettu ajosiimakalastukseen 4 000 lohen kiintiö. Syksyn mahdollinen määrä selviää kesän jälkeen.

Suomessa avomerikalastus on pientä verrattuna rysäkalastukseen rannikolla. Suomen Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden kokonaiskiintiö kuluvalle vuodelle on vähän yli 30 000 lohta. Eteläisellä Itämerellä käy lohenpyynnissä nelisen alusta, jotka kalastavat myös muun muassa turskaa, kertoo Riista- ja kalantutkimuslaitoksen tutkija Tapani Pakarinen.

Pakarinen ei näe ajosiimakalastusta isona kysymyksenä.

- Jättääkö kalastamatta vai kalastaako, se ei heilauta varsinaista lohitilannetta mihinkään suuntaan.

Itämeren lohen tulevaisuudelle oleellista on Puolan salakalastuksen kuriin saaminen.

- Puola harrastaa laitonta pyyntiä. Puhutaan liki sadasta tuhannesta lohesta vuosittain.

Lähde: Nelosen uutiset (http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/ruotsi-lopetti-lohen-kalastuksen-ajosiimalla-suomi-ei)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 05.04.12 - klo:09:53
Kalanpyydysten merkintä uudistuu, kalastuksenvalvojille pätevyysvaatimuksena viranomaisen järjestämä koe

Helsinki 4.4.2012

Hallitus on tänään päättänyt muutoksista kalanpyydysten merkintöihin sekä kalastuksenvalvojan koulutukseen ja kokeeseen. Uudet määräykset pohjautuvat huhtikuun alussa voimaan tulleisiin kalastuslakiin tehtyihin muutoksiin ja ne astuvat voimaan huomenna 5.4.2012.

Asetuksen mukaan seisova tai kiinteä kalanpyydys on aina merkittävä yhdellä tai useammalla lippusalolla tai koholla sekä tarvittaessa välikoholla, ja jäältä kalastettaessa säädöksen mukaisella merkkisalolla. Pyydyksen merkitsemiselle asetetut vaatimukset ovat suuremmat vesiliikenteen käyttämillä alueilla. Näillä pyydysmerkkinä käytetään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitettyä vähintään 20 senttimetriä korkeaa ja leveää neliön muotoista lippua. Pinnan läheisyyteen asetettu pyydys tulee varustaa kahdella salkoon kiinnitettävällä lipulla.

Vesialueilla, joilla vesiliikennettä ei yleensä harjoiteta eivätkä pyydykset haittaa vesistön muuta käyttöä, pyydysten merkitsemiselle asetetut vaatimukset ovat vähäisemmät. Näillä alueilla pyydykset on merkittävä vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 senttimetriä.

Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 senttimetrin avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Asetuksessa tarkennetaan lisäksi kalanpyydysten varustamisesta pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedoilla sekä kalastusoikeuden osoittavalla merkillä.

Pyydysten selvästi havaittavan merkitsemisen on olennainen tekijä vesiliikenteen turvallisuuden varmistamisessa sekä vesiliikenteen aiheuttaman pyydyskalastukseen kohdistuva haitan ja vahingon minimoinnissa. Vähimmäisvaatimukset pyydysten näkyvälle merkinnälle sekä pyydyksen varustaminen pyydyksen asettajan yhteystiedoilla ja kalastusoikeuden osoittavalla merkillä parantavat lisäksi kalastuksenvalvonnan toimintaedellytyksiä pyydyskalastuksen luvallisuuden ja laillisuuden valvonnassa.

Asetuksessa annetaan lisäksi tarkemmat määräykset huhtikuun alusta voimaan tulleessa laissa säädetystä kalastuksenvalvojan kokeen suorittamisesta ja koulutuksen sisällöstä. Kalastuksenvalvojan tehtäviin liittyy julkisen vallan käyttöä, jolloin tehtävää hoitavalta henkilöltä edellytetään sekä kalastuslainsäädännön että hallintolain mukaisten hyvää hallintoa koskevien perussäädösten hallintaa.

Kalastuksenvalvojan tehtävässä toimivalta henkilöltä edellytetään myös asiakaspalvelutehtävässä tarvittavia taitoja sekä mm. kalastuksenvalvontatoiminnassa harjoitettavan viranomaisten yhteistoiminnan tuntemista. Kalastuksenvalvojan koulutuksen sisältö voidaan hankkia osallistumalla järjestettyyn koulutukseen tai itseopiskelulla. Kokeella viranomainen voi varmistaa kalastuksenvalvojan pätevyys- ja ammattitaitovaatimusten täyttymisen. Kalastuksenvalvojan kokeen järjestää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi, p. (09) 160 53367

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/120404_kalastusasetus.html)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: lahna95 - 05.04.12 - klo:16:49
Tarkoittaako tämä nyt, että iskukoukut on merkattava? Jos täytyy, niin kuinka? :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: peruke96 - 05.04.12 - klo:17:16
Tarkoittaako tämä nyt, että iskukoukut on merkattava? Jos täytyy, niin kuinka? :)
ei vissiin jos et satu käyttämään yli 40cm avantoa ;D(saatan olla toki väärässäkin)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: lahna95 - 05.04.12 - klo:17:18
ei vissiin jos et satu käyttämään yli 40cm avantoa ;D(saatan olla toki väärässäkin)
Ok, luin tuon kyllä, mutta en jotenkin tajunnut. ;D Kaira on kyllä 5", mutta joskus tulee porattua kaksi vierekkäin...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: peruke96 - 05.04.12 - klo:17:24
Ok, luin tuon kyllä, mutta en jotenkin tajunnut. ;D Kaira on kyllä 5", mutta joskus tulee porattua kaksi vierekkäin...
ei niistä yhteensäkkään tuu yli 40cm


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 05.04.12 - klo:18:16
Tarkoittaako tämä nyt, että iskukoukut on merkattava? Jos täytyy, niin kuinka? :)

Joo ei tarvi mitään salkoja iskukoukkujen lähistölle pystytellä, ainoastaan sitten jos tuo avanto on suurempi kuin sen 40cm. Hyvähän ne nyt muuten on kyllä jotenkin merkitä, että ne myös löytää ja esmes kelkkailijat ei ajele vahingossa yli.

Lainaus
Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 senttimetrin avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Asetuksessa tarkennetaan lisäksi kalanpyydysten varustamisesta pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedoilla sekä kalastusoikeuden osoittavalla merkillä.

Nimi, yhteystiedot ja tuo kalastuslupa (merkki) niistä kyllä täytyy löytyä.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: TuMi - 05.04.12 - klo:18:38
Tuohan on varsin hyvä uutinen jäillä liikkujia ajatellen. Tuollaiseen 40cm avantoon saattaa jo pudota, jos se pinta pääsee jäätämään ja jään päälle sataa hieman lunta. Pikkasen se tietysti teettää enemmän töitä verkoilla kalastaville, mutta en näe tuota minään rasitteena talvikalastukselle.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: lahna95 - 07.04.12 - klo:11:04
Nimi, yhteystiedot ja tuo kalastuslupa (merkki) niistä kyllä täytyy löytyä.
Siis kuinka merkitsen ne siihen iskukoukkuun? Plus olen alle 18-vuotias, joten kalastuslupaa ei varmaan kaivata? Sori kun en nyt oiken ymmärrä...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: T11Mika - 07.04.12 - klo:12:49
Siis kuinka merkitsen ne siihen iskukoukkuun? Plus olen alle 18-vuotias, joten kalastuslupaa ei varmaan kaivata? Sori kun en nyt oiken ymmärrä...


Ei iskukoukkua tarvitse merkitä sen kummemin kuin tähänkään asti.
Tuo koski niitä halkaisijaltaan yli 40cm avantoja.

Merkintätavallakaan tuskin on hirveästi merkitystä, kunhan tiedot on näkyvällä paikalla ja selvästi luettavissa.
Kirjoitat vaikka siihen merkkilippuun tussilla yhteystietosi.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 07.04.12 - klo:17:10
Siis kuinka merkitsen ne siihen iskukoukkuun? Plus olen alle 18-vuotias, joten kalastuslupaa ei varmaan kaivata? Sori kun en nyt oiken ymmärrä...

No miten nyt parhaiten onnistuu... :)
Helpointa varmasti kirjoittaa kalastuslupamerkkiin vedenkestävällä tussilla ko. tiedot.

Kyllä noihin seisoviin pyydyksiin tarvii vesialueenomistajan (kalastuskunnan) luvan ikää katsomatta. Niissä on sitten kalastukunnista riippuen hiukan eroja niin hinnassa kuin merkissä. Usein yhdellä katiska/verkkomerkillä saa käyttää 5-10 iskukoukkua. Mutta se selviää, kun kyselet kalaspaikkaasi hallinoivalta kalastuskunnalta.


Ei iskukoukkua tarvitse merkitä sen kummemin kuin tähänkään asti.
Tuo koski niitä halkaisijaltaan yli 40cm avantoja.

Merkintätavallakaan tuskin on hirveästi merkitystä, kunhan tiedot on näkyvällä paikalla ja selvästi luettavissa.
Kirjoitat vaikka siihen merkkilippuun tussilla yhteystietosi.

Joo ei iskukoukkuun tarvi mitään merkkisalkoa laittaa, mutta kyllä kaikissa seisovissa pyydyksissä tulee nyt olla pyydyksen omistajan nimi, yhteystiedot ja lupamerkki.

Tai näin sen ainakin itse olen ymmärtänyt, tosin mun luetunymmärtäminen on aika heikko mitä tulee laki- ja asetusteksteihin sekä Kelan jargoniin...  :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: T11Mika - 08.04.12 - klo:10:01
Joo ei iskukoukkuun tarvi mitään merkkisalkoa laittaa, mutta kyllä kaikissa seisovissa pyydyksissä tulee nyt olla pyydyksen omistajan nimi, yhteystiedot ja lupamerkki.

Tai näin sen ainakin itse olen ymmärtänyt, tosin mun luetunymmärtäminen on aika heikko mitä tulee laki- ja asetusteksteihin sekä Kelan jargoniin...  :)

Tarkoitinkin juuri noita merkkisalkoja, kun oletin kysymyksen niitä koskevan. Käsittääkseni asia on juuri noin, että seisovissa pyydyksissä tarvitsee aina olla lupamerkki. Kalastuksenvalvonta ei oikein onnistu esim. verkkojen osalta, kun kalastaja ei ole paikalla osoittamassa ikäänsä. Sen vuoksi kaikilta vaaditaan lupamerkin käyttöä verkoissa, katiskoissa jne.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: TuMi - 10.04.12 - klo:09:35
Marylandin osavaltiossa on luvattu 200 taalan palkkio käärmeenpäistä (kalalaji)

Muutamaan Yhdysvaltain osavaltion vesistöä piinaa ikävä vitsaus. Vierasperäinen kalalaji käärmeenpää on levittäytynyt muun muassa Marylandiin eikä siitä päästä hevillä eroon. Käärmeenpään pelätään syrjäyttävän alkuperäiset lajit.

Käärmeenpäät, joita kutsutaan myös nimellä "kala helvetistä" voivat kasvaa jopa metrin pituisiksi ja painaa toistakymmentä kiloa. Ne voivat elää vähähappisessa vedessä ja selvitä kuivalla maalla jopa yli vuorokauden. Käärmeenpäiden tiedetään myös siirtyneen maata pitkin lammikosta toiseen.

Käärmeenpäät elävät makeissa vesissä Aasiassa ja Afrikassa. Niitä on kuitenkin levinnyt Yhdysvaltoihin ihmisten myötä. Jotkut ostavat niitä akvaariokaloiksi ja päästävät vapauteen, kun kala ei miellytäkään.

- Ne pelottavat minua. Ne vain tappavat ja syövät ja tappavat ja syövät, eräs käärmeenpäitä omistanut mies kertoi.

Hän tappoi omansa, mutta kaikki eivät käyttäydy yhtä vastuullisesti.

Aggressiivinen tulokas

Ikäviä käärmeenpäistä tekee se, että ne ovat erittäin aggressiivisia eikä niille löydy Amerikasta luontaisia vihollisia. Muniaan puolustaneiden käärmeenpäiden tiedetään jopa tappaneen ihmisiä. Käärmeenpäiden pelätään valtaavan muiden kalojen lisääntymispaikat ja syrjäyttävän ne lopulta. Ne myös tappavat aggressiivisuutensa vuoksi runsaasti muuta eläimistö.

- Emme halua käärmeenpäitä vesiimme, Marylandin luonnonvaraviraston (DNR) johtaja Don Cosden sanoo.

DNR onkin käynnistänyt kampanjan, jossa kalastajat saavat 200 dollarin (noin 150 euron) suuruisen lahjakortin kalastusliikkeeseen jokaisesta tappamastaan käärmeenpäästä.

Aiemmin Käärmeenpäitä löydettiin Marylandin lammista. Niistä hankkiuduttiin eroon muun muassa myrkyttämällä ja sähkösokeilla. Nyt kaloja on kuitenkin löytynyt jo Potomac-joesta, joten myrkyt ja muut keinot eivät tule enää kyseeseen.

DNR ei usko, että kalastamalla käärmeenpäistä päästäisiin eroon, mutta niiden kanta voidaan ehkä pitää kurissa.

Käärmeenpäiden tuominen Yhdysvaltoihin on lailla kielletty, mutta niitä myydään laittomasti muun muassa New Yorkissa, Texasissa ja Floridassa.

Lähde: Iltasanomat (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012040915427257_ul.shtml?fb_ref=flb&fb_source=home_oneline)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 25.04.12 - klo:13:13
S-ryhmä jatkaa uhanalaisen Itämeren lohen myyntiä

Vapaa-ajan kalastajat nousivat barrikadeille. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan kaikki Itä- ja Jäämereen laskevat lohikannat ovat vaarantuneita.
 
Vapaa-ajan kalastajat ovat alkaneet kampanjoida Itämeren vaelluslohen puolesta. Kalastajat ovat olleet tietoisia villilohen tilanteesta jo vuosia, mutta päivittäiskauppatavaramahti S-ryhmä jatkaa yhä Itämeren lohen myyntiä osassa kauppojaan.

Viimeisin kohu Itämeren lohen tilanteesta lähti liikkeelle, kun näyttelijä ja innokas kalamies Jasper Pääkkönen lähetti kirjeen S-ryhmän päätöksestä jatkaa Itämeren vaelluslohen myyntiä päivittäistavarakaupan valikoimajohtajalle Ilkka Alarodulle ja julkaisi kirjeen Facebook-sivuillaan.

Pääkkösen tavoin innokas vapaa-ajan kalastaja, toimittaja Mikko Peltola jakoi Pääkkösen kirjeen Facebook-seinällään ja kirjoitti myös itse Alarodulle.

- Kaikki tutkijat ovat sitä mieltä, että Itämeren lohi on erittäin uhanalainen. Miten vaikea on ymmärtää, että kalastajilla ei pian ole mitä pyytää, Peltola huomauttaa.


"Maa- ja metsätalousministeriön kalastuslinjaukset kestämättömiä"

Kalastusoppaaksi kouluttautunut Peltola kertoo, että osa kalastajista on itse lakannut pyytämästä Itämeren vaelluslohta tilanteen ymmärrettyään. Peltola sanoo olevansa tyrmistynyt maa- ja metsätalousministeriön kalastuslinjauksiin, joita hän pitää kestämättöminä.

- En halua työttömäksi yhtään kalastajaa, mutta nyt pitäisi keskittyä muihin kalalajeihin, mitä järvet ovat pullollaan. Suomalaiset kasvatetaan syömään pääasiassa lohta, joka on mielestäni melko kyseenalaista itsessään, Peltola arvelee.

Moni taho on arvioinut Itämeren vaelluslohen vähintään vaarantuneeksi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n mukaan kaikki Itä- ja Jäämereen laskevat lohikannat ovat vaarantuneita. OSPAR-yleissopimus Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta on listannut Atlantin ja itämeren lohen uhanalaisiksi - samoin kuin Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF.

Kansallinen merien tutkimusneuvosto ICES puolestaan suosittelee, että villilohia kalastettaisiin ainoastaan joissa, missä kalakannat ovat suojelurajoja korkeampia.


S-ryhmä väittää sitoutuneensa uhanalaisten lajien suojeluun

Päivittäistavarakaupan jätti S-ryhmä on kuitenkin päättänyt jatkaa Itämeren lohen myyntiä. S-ryhmä ilmoittaa ruokakauppojensa ja ravintoloidensa sitoutuneen tarjoamaan asiakkailleen vastuullisesti pyydettyä kalaa ja edistämään kestävää kalastusta ja uhanalaisten lajien suojelua, vaikka valikoimasta löytyykin monien järjestöjen ja sopimusten uhanalaiseksi määrittelemä laji.

S-ryhmän mukaan Itämeren lohen myynti ryhmän kauppojen tiskeillä on satunnaista, paikkallista ja hyvin pienimuotoista. Samalla Alarotu kuitenkin toteaa S-ryhmän tiedotteessa, että Itämeren lohen myynnin lopettamisesta voisi olla haittaa kokonaiselle kotimaiselle elinkeinolle.

Peltolan mielestä kiistassa haisee raha.

- Lohi on talouskala. Päätökset kalastuskiintiöistä kuuluvat maa- ja metsätalousministerölle, eivätkä ympäristöministeriölle, mikä olisi loogista. Ville Niinistö äskettäin antoi lausunnon Itämeren lohen tilaan liittyen, mutta sitä ei suuremmin noteerattu, Peltola toteaa.

Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/s-ryhma_jatkaa_uhanalaisen_itameren_lohen_myyntia/6007390)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

!!!   Vetoomus Itämeren lohen puolesta – pysäyttäkää sekakantakalastus!   !!! (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/itameri/)

^ Linkistä löytyy lomake, jonka täyttämällä ja lähettämällä voit vaikuttaa Itämeren lohen tulevaisuuteen. Kampanja jatkuu 24.5 saakka.



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: JuhannusKala - 03.05.12 - klo:21:19
Laitetaanpa ikään kuin ThC:n viestin jatkoksi Suomen harvinaisin kalalaji (http://www.voice.fi/uutiset/ilmiot/saimaassa-asuu-suomen-uhanalaisin-kalalaji-jaljella-alle-50-lisaantyvaa-yksiloa/8/38099), kun semmoinen sattui FB:ssä Kenraali Panchon linkkijaossa tulemaan vastaan ja vielä WWF:n sivuilta Suomen uhanalaiset kalat (http://wwf.fi/kalaopas/kampanja/lainsuojattomat/suomen-uhanalaiset/), joka löytyikin ensimmäisen linkin kautta. Ei hyvältä näytä... Vieläpä, itselleni ainakin, tuli sellainen olo tuosta ensimmäisen linkin tekstistä, että siinä tavallaan haastettiin Itämeren lohen puolustaminen Saimaan nieriän puolustamisella. Onko tässä enään mitään järkeä?!?


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 29.05.12 - klo:10:04
Tiedote
28.5.2012
Kaakkois-Suomen ELY-keskus


Toinen erä T-ankkurimerkittyjä lohia Rakkolanjokeen – merkkipalautuksia toivotaan
 
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istutti toukokuussa hieman yli 4 000 merilohen vaelluspoikasta Suomen ja Venäjän rajan tuntumaan Rakkolanjokeen. Sieltä kalat voivat lähteä syönnösvaellukselle kohti Suomenlahtea. Istutuksilla edesautetaan lohen kotiutumista Rakkolanjokeen.

Puolet kaloista on merkitty selkäevän tyveen asennetulla T-ankkurimerkillä, josta ne ovat myöhemmin tunnistettavissa yksilöllisesti. Merkkipalautusten avulla kerätään tutkimukselle tietoa muun muassa kalojen vaelluksista, kasvusta sekä välineistä, joilla kaloja pyydetään. Mikäli merkitty kala jää pyydykseen, pyytäjän toivotaan lähettävän merkin tai merkin sisältämät tiedot ilman postimaksua osoitteeseen: RKTL, Merkit, 5005751, 00003 VASTAUSLÄHETYS. Merkkipalautuksen voi tehdä myös Internetissä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.rktl.fi tai puhelimitse (0205 751 231).

Lohia istutetaan Rakkolanjokeen kolmena keväänä, nyt tehty istutus on järjestyksessään toinen. Ensimmäisen vuoden lohi-istukkaat ovat tällä hetkellä merellä syönnösvaelluksella. Yksi Rakkolanjoen istukkaiden merkkipalautus on jo tullut Porvoon edustalta. Noin 15 senttisenä istutettu poikanen oli kasvanut hyvin ja painoi yli kaksi kiloa. Kudulle ensimmäisiä istukaslohia voidaan odotella jo ensi syksynä. Tosin Suomen puolella joudutaan odottamaan siihen asti, että Rakkolanjoen Venäjän puoleiset nousuesteet saadaan poistettua. 

Merilohia istutettiin myös Venäjällä Karjalankannaksella virtaavaan Vammeljokeen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiantuntijat kouluttivat venäläisiä kollegoitaan T-ankkurimerkintään. Merkityt 2 000 lohta vapautettiin Vammeljokeen yhdessä 10 000 merkitsemättömän lajitoverinsa kanssa. Vammeljoen lohi on aikanaan kuollut sukupuuttoon ja lohi on nyt palaamassa takaisin jokeen istutusten ansiosta. Lohikanta on äärimmäisen tärkeä myös Vammeljoen jokihelmisimpukalle, joka on elinkiertonsa alkuvaiheessa riippuvainen lohikaloista. Mikäli lohi katoaa, katoaa myös jokihelmisimpukka.

Toimenpiteet ovat osa EU:n ja Venäjän välisestä ENPI CBC -ohjelmasta tuettavan RIFCI-hanketta (Rivers and Fish ― Our Common Interest), jonka yhtenä päätavoitteena on Suomenlahden arvokalakantojen tilan kohentaminen. 

RIFCI-hankkeen pääpartneri on Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja hankepartnereita ovat Biologists for Nature Conservation -järjestö, Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitos ja Viipurin aluehallinto Venäjältä sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kaakkois-Suomen metsäkeskus ja Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Hanketta rahoittavat pääpartnerin lisäksi Lappeenrannan kaupunki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Nordkalk Oyj, Paroc Oy Ab, Finnsementti Oy, Suomen karbonaatti Oy, Stora Enso Oyj, Kaakkois-Suomen metsäkeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry, Biologists for Nature Conservation sekä Viipurin aluehallinto.

Lisätietoja:
- Tutkija Ari Saura, p. 020 575 1266, etunimi.sukunimi@rktl.fi
- Projektipäällikkö Matti Vaittinen, p. 040 775 4966 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2012/Sivut/Toinener%C3%A4T-ankkurimerkittyjalohiaRakkolanjokeen%E2%80%93merkkipalautuksiatoivotaan.aspx)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 30.05.12 - klo:12:08
Tiedote
30.5.2012
Pohjois-Karjalan ELY-keskus


Kalastajat toivovat toimenpiteitä lohikalakantojen turvaamiseksi Saimaalla

Saimaan uhanalaisten lohikalojen kalastusta halutaan rajoittaa monella tapaa. Kalastajat haluavat mm. asettaa lohikaloille saaliskiintiöitä sekä rajoittaa verkkojen ja uisteluvapojen määrää. Tulokset käyvät ilmi Saimaan alueen kalastajille suunnatusta kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin eri kalastajaryhmien tietämystä ja asenteita lohikalojen tilasta ja suojelun tarpeesta.

Eniten kalastajat rajoittaisivat nieriän pyyntiä. Enemmistö vastaajista ehdotti nieriälle enintään yhden kalan päiväkiintiötä (69,4 % vastaajista) ja viiden kalan vuosikiintiötä (50,5 % vastaajista). Hyvin usein ehdotettiin myös nieriän täysrauhoitusta kalastukselta. Järvilohen suhteen pyynnissä oltiin hieman sallivampia. Selvästi useimmin järvilohelle ehdotettiin yhden (51,5 % vastaajista) tai kahden (37,1 % vastaajista) kalan päiväkiintiötä. Vuosikiintiön osalta vastaukset hajaantuivat enemmän. Kuitenkin reilusti yli puolet (62,1 %) vastaajista rajoittaisi vuosisaaliin enintään kymmeneen kalaan.

Sopivaksi verkkomääräksi vastaajat nimesivät useimmin 1-3 verkkoa ja seuraavaksi useimmin 4-6 verkkoa vapaa-ajankalastajaa kohden lohikalojen vaellusalueilla. Tätä suuremmat verkkomäärät keräsivät hyvin vähän kannatusta vastaajien joukossa. Myös vetouistelussa käytettävien vapojen määrää halutaan rajoittaa. Yleisimmin ehdotettiin 3-5 vavan käyttöä venekuntaa kohden.

Tällä hetkellä lohikaloilla ei juuri ole saaliskiintiöitä Saimaalla. Myöskään verkkomääriä tai vapamääriä ei ole merkittävästi rajoitettu. Edelliset toimenpiteet turvaisivat osaltaan uhanalaisten lohikalakantojen säilymistä Saimaan vesistössä sekä saaliin jakautumista useammalle kalastajalle ja pidemmälle aikavälille.

”Kalastajien myönteinen suhtautuminen saaliskiintiöihin sekä verkko- ja vapamäärien rajoittamiseen antaa hyvät edellytykset toimenpiteiden siirtämiseksi käytäntöön. Kalastusalueiden ja osakaskuntien olisi hyvä huomioida asia kalastuksen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa”, toteaa Juho Rajala Saimaan lohikalat -hankkeesta.

Kysely lähetettiin 520 satunnaisesti valitulle henkilölle (ammattikalastajat, osakaskunnat ja kalastusseurat). Vastauksia saatiin 285 kpl, joten lopullinen palautusprosentti oli 54,8 %.  Kysely teetettiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hallinnoiman Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hankkeen yhteydessä. Kyselytutkimuksen toteutti Fish Innovation Centre Ltd (FIC).

Kyselystä laadittu tiivistelmä on luettavissa osoitteessa www.jarvilohi.fi (http://www.jarvilohi.fi/fi/etusivu/)

Lisätietoja antavat:

Projektipäällikkö Mirko Laakkonen
mirko.laakkonen (at) ely-keskus.fi
Puh. 0295 026 069

Projektiassistentti Juho Rajala
juho.rajala (at) ely-keskus.fi
Puh. 0295 026 251

Lähde: Pohjois-Karjalan ELY-keskus (http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2012/Sivut/KalastajattoivovattoimenpiteitlohikalakantojenturvaamiseksiSaimaalla.aspx)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 31.05.12 - klo:16:43
http://yle.fi/uutiset/sata_kiloa_sarkea_katiskassa/6145928

Siinä pojille mallia, miten katiskalla kalastetaan!


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Sohjokauha - 31.05.12 - klo:16:57
http://yle.fi/uutiset/sata_kiloa_sarkea_katiskassa/6145928

Siinä pojille mallia, miten katiskalla kalastetaan!

Kyllähän se olisi kiva tuollainen määrä saada kalaa mutta tyhjentäminen erittäin raskasta kun kaloilla on pää ulkona.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Barra - 31.05.12 - klo:19:38
http://yle.fi/uutiset/sata_kiloa_sarkea_katiskassa/6145928

Siinä pojille mallia, miten katiskalla kalastetaan!

Kyllähän tuonne vielä muutama mahtuisi...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 08.06.12 - klo:12:21
Haminassa jokien kunnostus näyttää toimivan. Hienoa työtä!


Joki tarvitsee paikallista hoitajaa

Talkootyön merkitys kasvaa vesistöjen kunnostuksissa. Viranomaisen rooli on nykyään olla asiantuntijana ja jossain määrin myös rahoittajana.

Kansalaisaktiivisuus on yhä tärkeämmässä roolissa vesistöjen kunnostamisessa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen mukaan paikallisten toimijoiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa esimerkiksi kalakantojen elvyttämisessä.

- Ajat, jolloin viranomainen kutsuttiin töihin ovat ohi, sanoo vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Kaakkois-Suomen joissa on paljon tekemistä niiden entisöimiseksi vanhan maa- ja metsätalouden käytön jäljiltä. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri palkitsi tänä vuonna Vehkajoen osakaskunnat ja Haminan kaupungin ympäristöpalkinnolla alueen vesistöjen kunnossapidosta.

Vehkajoen osakaskunnista yksi on Paijärven osakaskunta, joka on tehnyt Vehkajoen eteen töitä vuodesta 2004. Päätehtävänä on ollut juuri kalojen olojen parantaminen.

- Tavoitteena on tehdä Vehkajoesta meritaimenjoki eli merestä pääsisi nousemaan taimen koko joen alueelle, sanoo jokikunnostusvastaava Juha Posti Paijärven osakaskunnasta.

Kalaistutusten lisäksi osakaskunnat muokkaavat jokia siten, että kalat voisivat jäädä jokiosuuksille kutemaan. Jokien pohjalle laitetaan esimerkiksi kutuajalle sopivaa pientä kiveä. Lisäksi aikanaan puun uittoa varten kavennettuja virtauksia levennetään siirtämällä kiviä joessa.

- Virtaus rauhoittuu ja levittyy reuna-alueille. Joillakin osuuksilla taimenten ja harjusten elinalueet ovat kymmenkertaistuneet, Posti kertoo.


Talkootyötä viranomaisneuvoin

Vehkajoen kahdeksan osakaskuntaa tekevät yhteistyötä joen ja läheisten järvien hyväksi. Osakaskunnat koostuvat muun muassa maanomistajista, ympäristötoimijoista ja kalastusseuroista. Rahoitus tulee pääosin osakaskuntien omista varoista, minkä lisäksi kerätään pieniä avustuksia eri tahoilta kuten kalastusalan yrityksiltä.

Visa Niittyniemen mukaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen myöntämät avustukset jokien hoitoon ovat pieniä. Viranomaisen tehtävä vesistöjen hoidossa on yhä useammin toimia asiantuntijana. Apua arvostetaan ainakin Haminassa.

- Asiantuntija-apu on korvaamatonta. Meillä ei ole talkooporukoissa kalastusalan ammattilaista, joka osaisi kertoa, minkälaisia kunnostuksia tarvitaan, Posti toteaa.

Jokien vedenlaatua varjellaan vesistönsuojelulla, käytännössä viranomaisvalvonnalla säännöksin ja määräyksin. Kaakkois-Suomen joet kärsivät yleisesti ottaen rehevöitymisestä. Jokia on muokattu aikanaan liiketoiminnan käyttöön. Kaakkois-Suomessa on kuitenkin myös osuuksia, jotka ovat välttyneet täysin teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden kosketukselta.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/joki_tarvitsee_paikallista_hoitajaa/6171477)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 11.06.12 - klo:14:09
Hauki syönyt kyyn. (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288475997234.html?pos=ok-nln#comments-anchor) Mitenköhän tuon kokonen hauki on tuon oikeen nassuunsa pistänyt ilman silppuamista. Luulisi tuon käärmeenkin puraisseen haukea samalla ja näin hauki olisi kuollut. Jännä juttu.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 14.06.12 - klo:00:53
Johan on hauki. (http://kalastus.com/comment/889049#comment-889049)  :(


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 15.06.12 - klo:12:53
Kalastusmatkailuyrittäjien lupa-asiat helpottuvat

Helsinki 14.6.2012

Valtioneuvosto vahvisti tänään kalastusmatkailuyrittäjien lupa-asiaa koskevan lakiesityksen. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa laki huomenna. Laki tulee voimaan 18.6.2012.

Kalastuslakia muutettiin siten, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset(ely-keskus) voivat myöntää kalastusmatkailuyrittäjälle luvan järjestää yleiskalastusoikeuksien (onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus) turvin sellaisia kalastusmatkailutilaisuuksia, joihin osallistuu samanaikaisesti enintään kuusi kalastajaa. Lupa voi olla voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan.

Ely-keskuksille annettiin myös mahdollisuus asettaa esityksessä tarkoitetuille luville reunaehtoja sekä oikeus tietyin ehdoin peruuttaa myönnetty lupa. Lisäksi edellytetään, että ely-keskus pyytää toimialueensa kalastusalueilta vuosittain lausunnon näiden reunaehtojen asettamiseen vaikuttavista seikoista.

Luvanhaltijan pitää luvan lisäksi suorittaa kalenterivuosittain valtiolle 100 euron suuruinen viehekalastusmaksu kunkin sellaisen 88 §:n 2 momentissa tarkoitetun läänin osalta, jonka alueella kalastusmatkailuyrittäjä järjestää kalastusmatkailutilaisuuksia. Maksu on luonteeltaan omistajakorvaus, eli kertyneet varat tuloutetaan vesialueiden omistajille.

Muutoksen tavoitteena on helpottaa ja parantaa kalastusmatkailuyrittäjien toimintamahdollisuuksia ja -edellytyksiä siten, että yleiskalastusoikeuksien turvin voidaan toteuttaa pienimuotoisia ohjattuja ja opastettuja kalastusretkiä. Osanottajamääriltään suuremmat kalastusmatkailutilaisuudet, kalastuskilpailut ja muut isot kalastustapahtumat edellyttävät jatkossakin aina kalastusoikeuden haltijan myöntämän luvan. Lainmuutoksen myönteiset tulo- ja työllisyysvaikutukset kohdistuvat erityisesti saaristoon ja maaseudulle, jossa muita työpaikkoja on niukasti.

Lainmuutoksen taustalla on se, että kalastusmatkailuyrittäjät eivät ole yrityksistä huolimatta saaneet riittävän laajoille vesialueille lupia opastoiminnan harjoittamiseen. Ongelmat ovat koskeneet erityisesti merialuetta ja rannikkoseutuja, joissa vesien omistus on paikoin erittäin pirstaloitunutta jaettujen vesialueiden takia, mikä on osaltaan vaikeuttanut lupien hakemista. Kannattava opastoiminta edellyttää riittävän laajoja vesialueita ja mahdollisuuksia liikkua pyyntialueelta toiselle. Toiminnan kehittämisen ja jatkuvuuden kannalta on myös tärkeää, että kalastusopastoiminnan luvat ovat monivuotisia. Kalastuslaki ei aiemmassa muodossaan tarjonnut käytännössä toimivia ratkaisuvaihtoehtoja kalastusmatkailuyrittäjien lupa-asian järjestämiseksi.


Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä

kalatalousylitarkastaja Roni Selén puh. o4o 5o7 3934

Lähde: MMM (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/120614_kalastusmatkailu.html)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Kalatunnus - 15.06.12 - klo:15:48
tämmönen karhunkohtaaminen  http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288477124224.html


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Sohjokauha - 24.06.12 - klo:00:02
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288386920874.html

Oikein harmittaa suurhauen puolesta, kun joutunut kärsimään pari päivää.  :'(


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: JuhannusKala - 24.06.12 - klo:00:13
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288386920874.html

Oikein harmittaa suurhauen puolesta, kun joutunut kärsimään pari päivää.  :'(
Tuo on muistaakseni linkitetty aikasemminkin tänne. Eikä tuolle kalastajalle voi kyllä kehujakaan antaa, säälittävää puuhaa. :-X


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 27.06.12 - klo:09:11
Mikrosirulla varustetut taimenet uivat kahdessa koskessa

Istutuskalojen laatua kehitetään uudella menetelmällä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Kainuun Etu keräävät vapaa-ajan kalastajien kanssa tietoa istutustaimenten käyttäytymisestä ja selviämisestä luonnossa.

Taimenet on kasvatettu erityisessä kasvuympäristössä, joka tarjoaa alusta alkaen kalalle virikkeitä ja haasteita. Istutetut taimenet on varustettu mikrosirulla, jossa on kalan tunnistetiedot.

Hyrynsalmen Kynäkoskeen ja Kuhmon Akonkoskeen on istutettu yhteensä viisikymmentä taimenta. Näistä ekokalastuskohteista löytyy kalastajille tarkat ohjeet siitä, miten tutkimuskalojen kanssa tulee toimia.

- Kalastajalla on lukulaite, jolla hän pystyy saamansa kalan tunnistamaan ja antamaan tiedot tutkimuksen käyttöön. Näillä ekokoskilla lähes kaikki kalat vapautetaan takaisin kasvamaan. Tutkimuskalakin irrotetaan varovasti väkäsettömästä koukusta ja lasketaan takaisiin koskeen, kertoo Simo Yli-Lonttinen Kainuun Edusta.

Tutkimus  on ollut käynnissä alkukesän ajan

Toistaiseksi muutaman viikon aikana saalistietoja on saatu yli kymmenen. Tutkimus kestää ainakin tämän kesän loppuun saakka.

- Luulen, että tämä jatkuu vielä pidempään, koska tällaisessa tutkimuksessa ja kalojen seurannassa yksi kesä on aika lyhyt aika, toteaa Yli-Lonttinen.

Tutkimuskalojen kuvat ja tiedot löytyvät ekokoskien verkkosivuilta. Kalastajien ilmoittamat saalistiedot päivitetään samalla sivustolle. Sivu on osoitteessa  www.ekokosket.fi

Jouni Pilto Yle Kainuu

Lähde: Yle Uutiset (http://yle.fi/uutiset/mikrosirulla_varustetut_taimenet_uivat_kahdessa_koskessa/6196315)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 03.07.12 - klo:12:53
Tiedote
3.7.2012
Pohjois-Karjalan ELY-keskus


Rasvaeväleikkaukset turvaavat vaeltavien lohikalojen tulevaisuutta

Rasvaeväleikkauksien avulla eriytetään säilytettäviksi tarkoitetut yksilöt kalastettaviksi tarkoitetuista yksilöistä. Menetelmä toimii yhtenä keinona, jolla pyritään säilyttämään Saimaan ja Pielisen vähäiset vaeltavat järvitaimen- ja järvilohikannat.

Rasvaeväleikkausmenetelmä tarkoittaa sitä, että kaikilta kalastettaviksi tarkoitetuilta järvitaimenilta ja -lohilta leikataan rasvaevät. Näin kalastajat tunnistavat kalastettaviksi tarkoitetut yksilöt helposti. Leikattuja yksilöitä voi ottaa saaliiksi alamittojen ja saaliskiintiöiden sallimissa rajoissa. Jokainen rasvaevällinen järvilohi ja -taimen tulisi sen sijaan vapauttaa kalan koosta riippumatta.

Menetelmä on ollut käytössä Ruotsin Vänernillä jo parikymmentä vuotta ja kokemukset siellä ovat olleet positiivisia. Nyt käytäntöön ollaan siirtymässä Pielisellä ja Saimaalla. Esimerkiksi Pielisen/Lieksanjoen järvilohi- ja taimenistukkaista vajaa puolet oli tänä vuonna rasvaeväleikattuja. 

Rasvaevällisten järvitaimenien ja -lohien vapauttaminen on toistaiseksi suositus, mutta toivottavasti jokainen kalastaja ymmärtää asian tärkeyden ja alkaa viimeistään ensi vuonna vähitellen siirtyä käytäntöön”, toteaa projektipäällikkö Mirko Laakkonen Saimaan lohikalat -hankkeesta.

Rasvaevälliset järvitaimenet ja -lohet ovat liian arvokkaita tapettaviksi saaliina. Osa näistä yksilöistä palaa 2-5 järvivuoden jälkeen istutus- tai synnyinjokiinsa kutua yrittämään. Näihin emokaloihin perustuu lajien säilyminen ja myös laadukkaitten istukkaiden saatavuus.

Rasvaeväleikkausmenetelmän avulla voidaan osaltaan turvata riittävän emokalaston saantia kannan hoitoon, mutta toisaalta sallia järvilohen ja -taimenen kalastus tulevaisuudessa Saimaalla ja Pielisellä.


Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hanke

Hallinnoija: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, kumppanit: Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskukset
Kokonaiskustannusarvio: 361.670 euroa. Osarahoitus EU:n LIFE+/Tiedotus- ja Viestintä -rahastosta.
Toteutusaika: 1.10.2011–30.6.2014
Käytännön toimia: neuvottelut osakaskuntien ja kalastusalueiden kanssa, aihepiiristä tiedottaminen sekä tapahtuma-, messu- ja seminaariosallistumiset, kestävän kalastuksen mukaisen vieheen suunnittelukilpailu, kalastajien asenteita koskevat kyselytutkimukset.
Projektipäällikkö: Mirko Laakkonen, Puh: 0295 026 069, Email: mirko.laakkonen(ät)ely-keskus.fi.
Projektiassistentti: Juho Rajala, Puh: 0295 026 251, Email: juho.rajala(ät)ely-keskus.fi
Internet: www.jarvilohi.fi

Lähde:  Pohjois-Karjalan ELY-keskus (http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2012/Sivut/Rasvaevleikkauksetturvaavat.aspx)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 03.08.12 - klo:14:59
Lohenkalastus Pohjanlahdella ja Itämeren pääaltaalla kielletty

Helsinki 3.8.2012

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt keskeyttää Suomessa rekisteröityjen kalastusalusten lohenkalastuksen Pohjanlahdella ja Itämeren pääaltaalla (ICES osa-alueet 22-31). Lohenkalastus kielletään 4.8.2012 alkaen, koska EU:n Suomelle asettama kalastuskiintiö (36 667 lohta) on täyttynyt. Keskeytys ulottuu vuoden loppuun asti. Kielto ei koske Suomenlahden lohenkalastusta.

Kiintiöt asetetaan vuosittain EU:n neuvoston asetuksilla, joita EU:n jäsenvaltioiden tulee noudattaa. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden tämän vuoden kiintiötä leikattiin 51 %:lla viimevuotisesta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Harri Kukka, p. 0295 162 377
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 162 494 (6.8. alkaen)

Lähde: MMM (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/120803_lohi.htmlhttp://)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: kepakko - 09.08.12 - klo:16:40
Uutistieto, Norjan järvissä liikaa kalaa.
http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/12544651.html


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 16.08.12 - klo:13:16
Pitäisikö lohien istutukset lopettaa?

Voimalayhtiöiden padot tappoivat lohen suurimmista joista sotien jälkeen. Yhtiöt ovat yrittäneet korvata velvoiteistutuksilla kalastajille menetetyt saalistappiot. Miljoonat eurot valuvat kuitenkin hukkaan, koska istutetuista lohenpoikasista lähes kaikki kuolevat. Pitäisikö istutusmiljoonat käyttää uusien kalateiden rakentamiseen? A-studion reportaasi aiheesta TV1 20.8. klo 21.00.

EU-komissio on antanut jäsenmaille ehdotuksen, jonka mukaan lohen luonnollista lisääntymistä pitää parantaa. Tämä tarkoittaa sitä, että voimalapadoilla suljettuihin lohijokiin täytyy rakentaa toimivat kalatiet. Myös lohi-istutuksista pitää luopua, koska istukkaista lähes kaikki kuolevat jo poikasina. Luonnon poikastuotanto täytyy komission ehdotuksen mukaan palata jokiin 5-10 vuodessa.

”Meidän kalaportaiden teko on ollut tähän asti harrastelua. Meillä ei ole yhtään toimivaa kalaporrasta. Voimalayhtiöt varjelevat mustasukkaisesti jokaista vesilitraa, eivätkä halua päästää vettä tuottamattomana ohi myllyn”, sanoo koko ikänsä Tornionjoella lohta kalastanut Juha Pieskä.

Osa merellä pyytävistä ammattikalastajista pelkää istutusten lopettamisen vievän heiltä leivän pöydästä.

”Sitä ei tule lohta enää yhtä paljon, jos istutuksista luovutaan. Jokeen nousevista kaloista suurin osa on istukkaita. Jos meidän pyyntiä vielä rajoitetaan, niin kohta ei tarvitse kalastaa enää ollenkaan”, sanoo mereltä ansionsa saava ammattikalastaja Eino Martin.

Ovatko voimalayhtiöt valmiita avaamaan lohelle väylän takaisin kotijokeen lisääntymään? A-studion reportaasi (20.8.) lohen taistelusta voimalapatoja vastaan. Toimittaja Markus Liimatainen.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/pitaisiko_lohien_istutukset_lopettaa/6258351). (<-- Ylen sivulla on myös asiasta keskustelua meneillään... Ja muistakaa katsoa tuo A-Studion reportaasi ensi maanantaina!)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 16.08.12 - klo:13:21
Ensimmäiset nahkiaiset uineet pyydyksiin
Oulu 16.8.2012

Nahkiaisen pyyntikauteen on lähdetty viime vuotta kovemmin saalisodotuksin. Nahkiainen liikkuu paremmin runsaan veden aikana.

Nahkiaisen pyyntikauteen on lähdetty viime vuotta kovemmin saalisodotuksin.

Perämeren jokisuilta on jo nostettu ensimmäisiä saaliita eilen alkaneen pyynnin aikana. Muun muassa Pyhäjoella nahkiainen on uinut hyvin pyydyksiin ja ensimmäiset ympyräsuiset on jo ehditty paistaa ja toimittaa myyntiin.

Syksyn saalisodotukset ovat korkealla muun muassa jokien vedenkorkeuden ansiosta.

Nahkiainen liikkuu paremmin runsaan veden aikana. Viime syksynä saaliit jäivät paikoin vähäisiksi juuri veden vähyyden takia.

Nahkiainen on rauhoitettu huhtikuun 1. päivän ja  elokuun 15. päivän välisenä aikana.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/ensimmaiset_nahkiaiset_uineet_pyydyksiin/6258469)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 17.08.12 - klo:09:52
Taimen jatkamassa Tenon kalastuskautta syyskuulle
Lappi 16.8.2012


Tenolla harkitaan turistikalastuksen pyyntikauden pidentämistä meritaimenen pyynnin varjolla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvittää parhaillaan Tenojoella, voidaanko pääosin syksyllä jokeen nousevan meritaimenen pyyntiä tehostaa pidentämällä sallittua kalastuskautta. Syyskuulle jatkuvalla kalastuskaudella tuettaisiin myös Tenojoen alueen matkailuyrittäjyyttä.

Syksyllä Tenojokeen nousevat meritaimenet parveilevat kesäaikaan vielä Norjassa, Tenojoen suulla vuonon ravintorikkaassa vedessä. Jokisuulta taimenia on myös helpointa pyytää ja valjastaa tutkimuslaitteisiin.

RKTL:n tutkimusavustajan Velimatti Leinosen mukaan merkitäviksi on saatu noin sata hyvinkin erikokoista taimenta kahden tutkimuskesän aikana.

- Pienimmät ovat jotain 40 senttiä, suurimmat taitaa tällä hetkellä olla noin viiden kilon tienoilla. Siinä on se kokohaitari, mutta varmasti tässäkin vesistössä on isoa kalaa, siis viidestä kilosta isompaakin.

RKTL:n biologi Timo Kanniainen haluaa muistuttaa Tenoon nousevan meritaimenen tärkeydestä vaikka siitä ei juuri puhuta.

- Teno on Suomen merkittävin meritaimenjoki vaikka sitä ei moni tunnista, se jää vähän täällä lohen varjoon.

Nousutaimenen pyynti syyskuussa voisi olla hyvinkin antoisaa Tenojoella sen jälkeen kun lohen kalastus päättyy. Utsjoen Outakoskelta taksi- ja matkailuyrittäjä Kari Guttormin mukaan kauden jatkuminen olisi tervetullut..

- Ei se varmaan hullumpi asia olis, saatais vähän jatkettua vähän meidän majoitusyrittäjien majoitusaikaa, vuorokausia vähän lisää ja lisäisihän se yleensäkin kuntaan tulevaa rahamäärää.


Uutta tietoa taimenesta

Tutkimustarkoitukseen pyydetyt taimenet ensin nukutetaan, sen jälkeen mitataan pituus ja paino. Lisäksi niille asennetaan radiolähetin vatsaonteloon. Biologi Timo kanniaisen mukaan vuoden seurannan tuloksena on jo nyt selvinnyt uusia, jopa yllättäviä piirteitä taimenen elintavoista.

- Osa taimeneista nousee tästä merestä jossa ne nyt syönnöstää talvehtimaan jokeen ja sitten mahdollisesti jatkavat varsinaista kutuvaellustansa sitten seuraavana keväänä.

Yleisesti on uskottu, että keväällä saadut taimenet ovat aikaisia nousukaloja, mutta uuden tiedon perusteella taimen voi olla jo viettänyt talven joessa ja jatkaa vain matkaa omalle kutualueelleen ylävirtaan.

Radiolähettimeln vatsaonteloon saaneita meritaimenia seuraataan autolla pitkin jokivartta ja yritetään paikantaa kannettan vastaanottimen avulla. Lisäksi Tenon ja Inarinjoen varrella on seitsemän kiinteää radiovastaanotinta jotka rekisteröivät kalojen lähettämiä signaaleita.


Ongelmana valvonta

Kolmivuotisen tutkimushankkeen aikana arvioidaan meritaimenkannan tilaa, vaelluskäyttäytymistä ja levittäytymistä. Näiden tietojen pohjalta sitten arvioidaan, miten, missä ja milloin meritaimenen pyynti voitaisiin sallia häiritsemättä kutupuuhissa olevia lohia.

Paikallisella yrittäjällä kari Guttormilla on oma ehdotus mahdollisen taimenen syyskalastuksen järjestämiseksi.

- Pitäis ne tietyt paikat vain pyhittää taimenpyyntiin. Siellä missä nykyäänkin ovat nämä hyvät pyyntipaikat. Muutama tässä Tenon varressa missä pyydetään sitten pelkästään sitä taimenta. Silloin olisi helpompi valvoa sitä pyynti.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/taimen_jatkamassa_tenon_kalastuskautta_syyskuulle/6233073)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 17.08.12 - klo:12:15
Ei niinkään eräaiheinen uutinen, mutta haukikalassa kannattaa painaa mieleen Storm Pike Club. (http://kalastus.com/keskustelu/mainostus-sallittu/storm-pike-club)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 19.08.12 - klo:23:22
Viime kerrasta oli jo aikaa joten oli lähdettävä syyskausi avaamaan. Normisti olen noiden saarien sisäpuolella mutta nyt menin selkäpuolen kilsakaislaa hakkaamaan. Siinä kun olen nyt pari kertaa ahvenia käynyt onkimassa ja molempina kertoina nähnyt ison hauen pintovan.

Viiden jälkeen paikalla. Keli oli koko ajan ihanteellinen tuhnu kastelevalla sateella. Eka heitin muutamia paskis-sävyn Bustereita mutta sitten otin spinnerikepin käteen jossa oli PuMu MG kiinni. Nyt tulee muuten kala sillä tuo väri ei petä tuhnulla. Ja heti ekalla heitolla tärppi. En odottanut että noin nopeesti kelpaa joten kerkesin sen karkuuttaa. Mutta pari heittoa myöhemmin se käy irrotettavana. Vajaa kakkonen. Hetki tyhjää ja heittomatkan päähän uus ankkuri. Heti ekalla seurimo, pieni sekin. Jonkin aikaa heitin tyhjää kunnes päätin heittää PuMu suspin harvakaislan sekaan. Hyvä että kelaamaan kerkesin niin heti oli kiinni. Semmonen kaxpuokki tulee irrotettavaksi ja tovin sai suspia tuttuun tapaan ettiä sisuksien seasta. Kala ymmärsi homman eli oli rauhallinen joten sain sen vahingoittumattomana irti. Jokunen heitto ja eteen päin. Saman tien Rento Predatorilla kurkku, pieni hetki tyhjää ja samanmoinen suspilla. Pieni hetki ja eteen päin.

Aikaa palanut reilu tunti. Tuo 100m kaisla periaatteessa osoitti selälle, nyt seuraavaksi selän suuntainen 200-300m pätkä. Kun aikaa ei ole hirveen montaa tuntia niin ei sitten niin perusteellisesti tullut haravoitua. Samanlaista ottikaislaa koko pätkä jossa en ole juuri heitellyt aiemmin.

Seuraavalla ankkurilla näkyi ahvenia salakoiden perässä. Tai olihan niitä jo hetken näkynytkin takana päin. Hauet sen sijaan olivat hiljaa. Kolme pientä pamautti tässä henkaria ja jerkkiä kunnes siirryin eteen päin isomman toivossa. Ei tuosta tainnut mitään ylös tulla. Hyvä että kerkesin seuraavassa kohdassa laittaa Busan siiman päähän niin kävi kurkku irrotettavana. Heti perään toinen seurasi. Ja siihen rytäkkään 4-5kg hauki riehui harvakaislan seassa. Vietin sen takia siinä vähän pidemmän aikaa mutta ei sille mikään kelvannut. Ahvenet tykästyivät itsensä kokoisista spinnereistä, muutamia pannukarkeita hetken sain pideltyäkin mutta eivät oikein pysy noissa haukiluokan koukuissa... Yksi ok-kokoinen hauki myöskin kävi vähän tökkimässä mutta ei ollut tarttuakseen.

Se pätkä haravoitu, nyt tuonne sisäpuolelle. Kellokin jo kasia. Aluksi ankkuroin samoihin kohtiin joista viime haukireisulla karkuutin isomuksen. Mutta eipä sitä nyt näkynyt. Yks onneton kurkku seurasi vaan joten ankkuroin etiä päin. Alkoi olla sen verta hämärää ettei nuo mattapintaiset PuMut näy niin hyvin joten laitoin pinkki/valkosen Predatorin siiman jatkeeksi. Ei tarvinnut kauaa odotella kun kolmonen käy irrotettavana ja perään kurkku. Melko nopeasti taas eteen päin josta heti ekalla kurkku ja perään 83cm hyväkuntoinen. Ei jaksanut punnita, nopea epätarkka mittaus, kuva ja lima takasin. Jokunen heitto ja kotiin.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 20.08.12 - klo:08:47
EU ehdottaa Itämeren lohen pyyntikiintiön pitämistä lähes ennallaan
17.8.2012

Ehdotuksen mukaan Itämeren pääaltaan pyyntikiintiötä pienennettäisiin 11 prosentilla vuonna 2013. Suomenlahden pyyntikiintiöön ei ehdoteta muutoksia.

Euroopan unioni ehdottaa Itämeren villilohen pyyntikiintiön pitämistä lähes ennallaan tai vain vähän leikattuna. EU:n komissio julkisti ehdotuksensa perjantaina. Ympäristönsuojelijoiden mukaan ehdotus ei ota huomioon pyynnin vaikutusta uhanalaisen lohen kantaan.

Ehdotuksen mukaan Itämeren pääaltaan pyyntikiintiötä pienennettäisiin 11 prosentilla vuonna 2013. Sen sijaan Suomenlahden kiintiöön ei ehdoteta muutoksia. Kiintiöehdotukset seurasivat vuoden 2012 kiintiönleikkausta, jolloin pyyntikiintiötä pienennettiin 51 prosentilla.

Suomenlahdesta saisi ensi vuonna pyytää reilut 15 000 lohta ja Itämereltä vajaat 110 000 lohta.

Ympäristönsuojelijoiden mukaan tämäkään kiintiö ei ole riittävä merilohen suojelemiseksi. Ympäristöjärjestöt ovat vaatineet maksimissaan 54 000 lohen pyyntirajoitusta Itämeren alueelle.

Komission ehdotus menee myöhemmin tänä vuonna EU:n jäsenmaiden käsittelyyn.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/eu_ehdottaa_itameren_lohen_pyyntikiintion_pitamista_lahes_ennallaan/6261222)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: panzo - 20.08.12 - klo:13:51
Tänään mielenkiintoinen ja puhetta herättävä aihe A-Studiossa

TV1 maanantaina 20.8. klo 21.00

Voimalayhtiöiden padot tappoivat lohen suurimmista joista sotien jälkeen. Lohien kutuvaellus tyssäsi betoniseinään. Voimalayhtiöt ovat yrittäneet korvata velvoiteistutuksilla kalastajille menetetyt saalistappiot. Yhtiöiden miljoonat eurot valuvat kuitenkin hukkaan, koska istutetuista lohenpoikasista lähes kaikki kuolevat.

Nyt lohen elämässä pilkahtaa kuitenkin pieni toivo, koska Suomen jokiin suunnitellaan kymmeniä kalateitä.

Lohen umpikuja. A-studion reportaasi pohjoisen lohijoilta.

”Meidän kalaportaiden teko on ollut tähän asti harrastelua. Meillä ei ole yhtään toimivaa kalaporrasta. Voimalayhtiöt varjelevat mustasukkaisesti jokaista vesilitraa, eivätkä halua päästää vettä tuottamattomana ohi myllyn”, sanoo koko ikänsä lohta kalastanut Juha Pieskä.

Toimittaja Markus Liimatainen kiersi kalastajien mukana joella ja merellä pohtimassa uhanalaisen lohen kohtaloa.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 20.08.12 - klo:16:59
Voimalayhtiöt lupaavat rahaa uusien kalateiden rakentamiseen
20.8.2012

Kalanpoikasten istutusten sijaan voimalayhtiöt pohtivat kalateiden rakentamista, mitä myös EU-komissio tukee. Ammattikalastajat eivät ole suunnitelmaan tyytyväisiä.

Sähkövoimalayhtiöt käyttävät miljoonia euroja kalojen velvoiteistutuksiin. Niillä korvataan kalastajille jokien patoamisen aiheuttama saaliin menetys. Voimalayhtiöiden rahoilla istutetaan erityisesti lohta, siikaa ja taimenta.

Istutusten ongelmana on se, että suurin osa kalanpoikasista kuolee jo ennen kuin kalastajat ehtivät niitä pyydystää ja saada taloudellista hyötyä.

Osa yhtiöistä pohtiikin istutusrahojen käyttöä kalateiden rakentamiseen. Niiden avulla lohet pääsisivät nousemaan voimalapatojen sulkemiin jokiin.

Kemijoki Oy käyttää noin kaksi miljoonaa euroa velvoiteistutuksiin vuodessa.

- Yhtiönä olemme valmiita muuttamaan velvoiteistutukset rahaksi, jolloin nämä kaksi miljoonaa euroa voitaisiin käyttää uusien kalateiden rakentamiseen, sanoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Aimo Takala.


"Vesi ei riitä"

Osa kalastajista on arvostellut voimalayhtiöitä voimakkaasti siitä, ettei kalateihin juoksuteta tarpeeksi vettä esimerkiksi lohen kutuvaellusta varten.

- Meidän kalaportaiden teko on ollut tähän asti harrastelua. Meillä ei ole yhtään toimivaa kalaporrasta. Voimalayhtiöt varjelevat mustasukkaisesti jokaista vesilitraa, eivätkä halua päästää vettä tuottamattomana ohi myllyn, sanoo koko ikänsä Tornionjoella lohta kalastanut Juha Pieskä.

Yhtiöille jokainen voimalan ohi laskettu litra on pois tuotosta.

- Me olemme luvanneet tietyn määrän vettä, jos puhutaan hyvin isoista vesimääristä, niin silloin puhutaan myös rahasta. Ohijuoksutusten täytyy sisältyä kahteen miljoonaan euroon, mikä on se meidän satsaus, jatkaa toimitusjohtaja Takala.


EU-komissio ehdottaa kalateitä voimaloiden sulkemiin jokiin

EU-komissio on antanut jäsenmaille ehdotuksen, jonka mukaan lohen luonnollista lisääntymistä pitää parantaa. Tämä tarkoittaa sitä, että voimalapadoilla suljettuihin lohijokiin täytyy rakentaa toimivat kalatiet.

Myös istutuksista EU-komission mukaan pitää luopua, koska istukkaista lähes kaikki kuolevat jo poikasina. Luonnon poikastuotanto täytyy komission ehdotuksen mukaan palata jokiin 5-10 vuodessa.


Ammattikalastajat toista mieltä

Velvoiteistutuksiin käytettyjen varojen siirtäminen uusiin kalateihin pienentäisi erityisesti ammattikalastajien saaliita merellä.

- Sitä ei tule lohta enää yhtä paljon, jos istutuksista luovutaan. Jokeen nousevista kaloista suurin osa on istukkaita. Jos meidän pyyntiä vielä rajoitetaan, niin kohta ei tarvitse kalastaa enää ollenkaan, sanoo ammattikalastaja Eino Martin.

Lisää aiheesta A-Studiossa maanantaina 20. elokuuta kello 21.00 TV1.

Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/voimalayhtiot_lupaavat_rahaa_uusien_kalateiden_rakentamiseen/6262605)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 31.08.12 - klo:16:35
Lohta nousee Oulujokeen jopa 500 kiloa päivässä
31.8.2012

Merikosken voimalaitoksen valtavat ohijuoksutukset ovat houkutelleet lohen nousemaan Oulujokeen. Suurimmat kalaportaissa nähdyt kalat ovat jopa 10 kiloisia.

”Kala, kala, kala!”, kaikuu Merikosken kalatien tarkkailubunkkerissa, kun ryhmä päiväkotilaisia haltioituu itseään isommista lohista, jotka uivat ikkunan takana. Ja lohia on paljon. Parhaimmillaan ikkunan takana on nähtävillä viisikin lohta yhtä aikaa ja lähes kosketusetäisyydellä.

Torstaina kalatien liikenne ylsi kuluneen kesän ennätykseen 123 Oulujokeen nousseella lohella. Suurimmat kalatieltä bongatut lohet ovat yli 10 kiloisia.

- Keskimäärin lohet ovat olleet neljän kilon kokoista. Joukossa on myös noin kiloisia yhden merivuoden lohia, biologi Marleena Isomaa kertoo .

Torstaina Oulujokeen nousi siis noin 500 kiloa Perämeren lohta. Koko kesän nousukkaiden joukossa on näkynyt myös ilahduttava määrä naaraita, jotka ovat matkalla kutemaan Oulujokeen.

- Kyllä ne johonkin Merikosken ja Montan väliin mätinsä laskevat. Oulujoesta on löydetty myös luonnonpoikasia.

Vartin verran tarkkailuhuoneessa viipunyt päiväkotiryhmä ehti nähdä kalatiellä monta kymmentä kalaa, ennen kuin kutsu kuului parijonoon ja tarhaan kalakeitolle.

Lohien nousua voi käydä katsomassa paikan päällä kalatien tarkkailuhuoneessa. Huone on avoinna yleisölle tänään perjantaina aamupäivällä kymmenestä yhteen ja iltapäivällä kahdesta viiteen, sekä viikonloppuna yhdestätoista neljään. Kalakamera välittää kuvaa lohista myös nettiin.

Merikosken kalatien nettikamera (http://www.oulunenergia.fi/ymparistovastuu/kalatie)


Lähde: YLE uutiset (http://yle.fi/uutiset/lohta_nousee_oulujokeen_jopa_500_kiloa_paivassa/6277464)

Laitoin uutisesta tuon kuvankin, kun oli niin hieno. :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 06.09.12 - klo:10:22
Salakalastus rehottaa Ivalojoella
Lappi 5.9.2012

Kalastuksen valvojien mukaan salakalastus ei ole vähentynyt Ylä-Lapin vesillä. Kuluneen kesän aikana on havaittu lukuisia rikkeitä sekä jokivesillä että järvillä. Valvojien mukaan salakalastajat ovat entistä röyhkeämpiä ja välinpitämättömämpiä.

Salalakastus kohdistuu ensisijaisesti Inarijärven taimenen kutujokiin, Tenon sivuvesiin lohen nousualueisiin ja hoidettuihin rautuvesiin. Ivalojoella luvaton puuhastelu näyttää kiihtyvän öiden pimetessä ja luvallisen kalastuksen loppuessa.

Metsähallituksen eräsuunnittelija Markku Seppänen harmittelee inarilaisten ja utsjokilaisten rehellisten kalastajien puolesta. Paikalliskalastajat ovat hänen mukaansa yleensä rehellisiä.

Poikasten touhuja

- Pohtimisen paikka on salakastajien motiivit. Kukaan ei tee sitä tietämättömyyttään. Kysessä ei enää tänä päivänä voi olla kotitalouksien ruokatalouskaan. Nämä äidin pikkupojat hakevat ilmeisesti jännitystä elämäänsä ja haluavat leikkiä rosvo-poliisi leikkiä, Markku Seppänen Metsähallituksesta sanoo turhautuneena.

Tenon sivuvesien, Ivalojoen, Luttojoen, Siuttajoen salakalastuksen merkitys alkaa näkyä kalakannoissa. Kuluneen kesän aikanana esimerkiksi Lutto- ja Kulasjoen rauhoituksen alaisista pääuomista ei enää löytynyt taimenen poikasia. Näiden jokien kutukalat on Seppäsen mukaan pyydetty pois järjestelmällisesti vuodesta toiseen.

Vähän mutta tehokkaita


Valvojien mukaan salapyytäjien määrä on suhteellisen vähäinen verrattuna rehellisiin kalastajiin, mutta jokivesillä salakalastus on kuitenkin tehokasta, koska kalastajilla on hyvä paikallistuntemus ja tehokkaat kulkuvälineet.

Seppäsen mukaan veneellä liikkuessaan he heittävät verkot jokien koskimonttuihin lennosta ja ajavat sitten pois näkymättömiin kyttäämään muita liikkujia. Laittomia ja luvattomia pyydyksiä viritetään julkisesti ja kiinni joutuessaan salakalastajat vähättelevät saatuja rangaistuksia. Luvattomasta kalastuksesta voidaan tuomita korkeintaan sakkoihin ja menettämään kalastusvälineet valtiolle.

Kaupallakin on vastuu

Seppänen toivookin, että kalanostajat, kaupat, ravintolat ym. tarkistavat kalojen ja mädin alkuperän. Kalamyyjien tulee pystyä osoittamaan kalan alkuperä ja pyyntipaikka. Sitä paitsi kauppaan tulevaa kalaa ei saa perata puskissa.

- Olisihan se aikamoinen häpeä, jos esimerkiksi Saariselän huippuravintoloissa tarjottaisiin salapyydetyn siian mätiä tai kututaimenen filettä, sanoo Markku Seppänen.

Jokivesien rauhoitukset ovat alkaneet Ylä-Lapissa syyskuun alusta. Inarin kalastusalueen päätöksellä rautu (nieriä) on rauhoitettu  lisääntymisen turvaamiseksi Inarin kunnan alueella 15.9. – 30.11. välisenä aikana.

Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/salakalastus_rehottaa_ivalojoella/6281551)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 11.09.12 - klo:10:48
Lohen ja taimenen rauhoitus virtavesissä alkaa
11.9.2012


Lohen ja taimenen kalastus virtavesissä menee tänään tiistaina tauolle.

Lohi ja taimen ovat  rauhoitettuja joessa, purossa, koskessa ja virtapaikassa koko syys-, loka- ja  marraskuun ajan, kuitenkin siten, että niiden pyynti vavalla ja uistelemalla on  näissäkin vesissä sallittu syyskuun kymmenenä ensimmäisenä päivänä ja marraskuun 15. päivän jälkeen. Uhanalainen nieriä on rauhoitettu Vuoksen vesistössä  11. syyskuuta.–15. marraskuuta.

Kalatalouden Keskusliiton saamien tietojen mukaan isoja  taimenia ja lohia on tänä kesänä ollut merialueella aikaisempia vuosia enemmän.  Parantuneet kalansaaliit lupaavat parempaa myös kudulle nousevien emokalojen  määrän suhteen.

Lohi ja taimen nousevat syksyllä jokiin ja puroihin  jatkamaan sukuaan. Lohet nousevat kudulle suurempien jokien latvavesiin.  Taimenia saattaa tavata pienten jokien ja purojen pienimmistäkin latvavesistä.  Vesien puhdistuttua näitä lohikaloja voi tavata kudulta jopa aivan keskellä  kaupunkia virtaavista joista ja puroista.

Kesän sateet ovat parantaneet lohen ja taimenen  kutumahdollisuuksia. Lohet ja taimenet lähtevät kutunousulle jokien virtaamien  noustessa syksyllä. Sateisen kesän jälkeen jokien ja purojen virtaamat ovat  korkealla ja kudun onnistumiselle on hyvät edellytykset.

Joillain Etelä-Suomen lohijoilla kalastus on  poikkeusluvin sallittua rauhoitusaikana.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/lohen_ja_taimenen_rauhoitus_virtavesissaalkaa/6288632)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Vastarannankiiski - 11.09.12 - klo:15:10
Hyvä muistisääntö itselleni: älä mene kalastamaan lohia tai taimenia syntymäpäiväsi jälkeen ;)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Azmo_82 - 12.09.12 - klo:20:47
Ensimmäiset nahkiaiset uineet pyydyksiin
Oulu 16.8.2012

Nahkiaisen pyyntikauteen on lähdetty viime vuotta kovemmin saalisodotuksin. Nahkiainen liikkuu paremmin runsaan veden aikana.

Nahkiaisen pyyntikauteen on lähdetty viime vuotta kovemmin saalisodotuksin.

Perämeren jokisuilta on jo nostettu ensimmäisiä saaliita eilen alkaneen pyynnin aikana. Muun muassa Pyhäjoella nahkiainen on uinut hyvin pyydyksiin ja ensimmäiset ympyräsuiset on jo ehditty paistaa ja toimittaa myyntiin.

Syksyn saalisodotukset ovat korkealla muun muassa jokien vedenkorkeuden ansiosta.

Nahkiainen liikkuu paremmin runsaan veden aikana. Viime syksynä saaliit jäivät paikoin vähäisiksi juuri veden vähyyden takia.

Nahkiainen on rauhoitettu huhtikuun 1. päivän ja  elokuun 15. päivän välisenä aikana.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/ensimmaiset_nahkiaiset_uineet_pyydyksiin/6258469)
Tähän mennessä Pyhäjoesta 15-merralla 22.08-11.09 131,5kg. Menee kyllä ennätys uusiksi. 2010 tähän mennessä paras kausi mistä oon kirjaa pitäny 173kg. Ja kausi oli 15.08-Lokakuun puoleen väliin. Nyt jo tuo 131,5kg eikä oo kuukautta kerenny pyytää ja vesiki vielä suht lämmintä ja matalalla!


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 13.09.12 - klo:08:58
Sähkötainnutus ja radiolähetin apuna kalojen tutkimisessa
12.9.2012


Kalojen liikkumisen ja lisääntymisen tutkimisessa hyödynnetään monenlaista tekniikkaa Kymenlaaksossa. Kymijoella lohiin on asennettu radiolähettimiä ja Vehkajoella taimenkantojen kehitystä seurataan sähkökalastuksen avulla.

Kymijoessa ja sen suistoalueella meressä uiskentelee parhaillaan useita radiolähettimillä varustettuja lohia. Lähettimien avulla seurataan lohien vaellusta sekä kalaportaiden toimivuutta. Lohien liikkeiden tietoja käytetään myös Kotkan Korkeakoskelle mahdollisesti rakennettavan kalaportaan suunnitteluun.


Lähetin nielun kautta kalan vatsaan

Tutkija Petri Karppinen Kala- ja vesitutkimus Oy:sta kertoo, että Keisarinsatamassa radiolähetin on ehditty asentaa 35 loheen ja Korkeakosken alakanavassa neljään yksilöön. Keisarinsatamassa jokisuulla merkityistä kaloista osa pyörii edelleen merialueella, joelle on noussut noin tusinan verran lohia.

- Tarkoitus on seurata Langinkosken alapuolella merkittyjen kalojen vaelluskäyttäytymistä, vaelluksen ajoittumista ja kutualueelle hakeutumista, Karppinen sanoo.

Lohien merkitseminen ja seuranta on osa laajempaa HEALFISH -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on tutkia Etelä-Suomen ja Viron meritaimenkantoja.

Radiolähettimen asentaminen alkaa kalan uittamisella nukutusaineliuoksessa. Tämän jälkeen lähetin työnnetään muoviputken avulla nielun kautta vatsalaukkuun. Samalla kalasta otetaan suomunäyteja ja mitataan pituus sekä paino. Nukutuksesta herättyään kala vapautetaan takaisin veteen. Lähettimet toimivat korkeintaan vuoden ajan.

- Jos kalastaja sattuu nappaamaan lähettimellä varustetun kalan, niin siitä olisi hyvä ilmoittaa meille. Lähettimestä saa pienen palautuspalkkion, Karppinen neuvoo.


Kala sähköllä tainnoksiin ja mitattavaksi

ELY-keskus tutkii parhaillaan taimenten ja harjusten kantoja eri puolilla Kaakkois-Suomea. Keskiviikkona tutkijat olivat Haminan Vehkajoen Myllärinkoskella, jonne istutettiin taimenenpoikasia neljä vuotta sitten. Vehkajoen olosuhteita on parannettu määrätietoisesti jo vuosia.

Keskiviikkonan tutkijoiden haaviin jäi kaksi taimenta. Tutkimusta suoritetaan sähkökoekalastuksen avulla. Kalat tainnutetaan sähköllä, jonka jälkeen ne punnitaan, mitataan ja lasketaan takaisin jokeen.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalousasiantuntija Kauko Poikola sanoo, että taimenkannoille kuuluu sekä hyvää että huonoa. Etelä-Karjalan puolella havaitut muutamat taimenkannat näyttävät hävinneen. Pari viime kesää ovat olleet Poikolan mukaan liian lämpimiä.

- Pahin tilanne on Silamusjoella Rautjärvellä. Se oli ehkä alueen paras taimejoki, mutta viime vuoden kesänä ei löydetty enää yhtään kalaa sähkökalastuksissa. Toisaalta esimerkiksi Virojoelta on löytynyt pari alkuperäistä taimenkantaa, jotka voivat erittäin hyvin, Poikola toteaa.

Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/sahkotainnutus_ja_radiolahetin_apuna_kalojen_tutkimisessa/6291731)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 17.09.12 - klo:09:15
Aggressiivisen tulokaslajin kanta selville onkikisalla
Helsinki 16.9.2012


Helsingissä järjestetään sunnuntaina onkikisa, jossa tavoitellaan saaliiksi tulokaslaji mustatäplätokkoa. Kisan yhtenä tavoitteena on kartoittaa aggressiivisen tulokkaan yleisyyttä Helsingin vesillä.

Mustatäplätokon invaasiota Helsingin rannoille on jo odoteltu, sillä se on vallannut hiljalleen tilaa Itämeren rannikoilla. Helsingissä laji tavattiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Lajin vaikutuksia Suomen lajistoon ei vielä tunneta.

- Se tiedetään, että mustatäplätokko on melkoinen ahmatti ja aggressiivinen. On syytä pelätä, että se vie elintilaa joiltakin kalalajeiltamme, sanoo tutkija Lauri Urho Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Mustatäplätokko-ongintakisa järjestetään jo toisena vuotena peräkkäin, jotta saataisiin selville lajin yleisyys Helsingin vesillä. Kanta on lisääntynyt räjähdysmäisesti muutamassa vuodessa.


Onkiminen on helppoa

Mustatäplätokko on helppo saada saaliiksi tavallisilla onkivälineillä. Syötiksi kelpaa mato tai kärpäsen toukka, ja lajia kannattaa tavoitella pohjasta. Varmoja saantipaikkoja ovat esimerkiksi Eteläsataman rannat ja Ruoholahden kanava.

Kilpailun voitto ratkaistaan saatujen yksilöiden määrän perusteella. Viime vuoden voittoon riitti 40 tokkoa.

Kilpailualueena ovat Helsingin kalavedet. Kilpailu alkaa ja päättyy Mustikkamaan kupeessa sijaitsevaan Honkaluotoon. Juniorisarjan 30 ensimmäistä ilmoittautunutta saa lahjaksi Helsingin liikuntaviraston lahjoittaman valmiin onkisetin.

Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/aggressiivisen_tulokaslajin_kanta_selville_onkikisalla/6295388)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Sohjokauha - 25.09.12 - klo:21:02
Jättihauki vai hirviö?

Torstai 6.9.2012 - Petu

Muutamat tiedotusvälineet kertoivat 3.9. tuulastamalla saadusta 13-kiloisesta hauesta. Otsikointi on saanut tavallisen kansalaisen, ihmettelemään paitsi kyseistä kalastusmuotoa, vieläkin enemmän uutisointitapaa. Parista eri lähteestä luetut uutiset ovat myös poikenneet toisistaan melkoisesti. Kun yksi uutisoi asiasta ilman sensaationkatkua, otsikoi toinen asian "hirviöhauen tappamiseksi". Otsikossa ei viitattu tuulastukseen, saati kalastukseen.
 
Jos hauki kasvaa suureksi, miksi se on heti hirviö, ja miksi sen tappamista pitää korostaa? Sekä kerrottu tuulastustapahtuma että hauen hengiltä ottaminen kuulostivatkin enemmän ajojahdilta ja teurastukselta kuin kalastukselta.
 
Suomen Haukiseura on osaltaan pyrkinyt parantamaan hauen mainetta saalis- ja ruokakalana, ja poistamaan samalla haukea koskevia virheellisiä käsityksiä. Myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tarttunut äskettäin vastuullisen kalastuksen teemaan. Iltapäivälehtien sensaatiohakuinen otsikointi polkee kuitenkin pitkäjänteisen valistustyön kerralla lokaan. Lehdistön asema tavallisten kalastajien ja vesilläliikkujien keskuudessa on merkittävä. Niinpä niiltäkin odottaisi asiallista uutisointia.
 
Ajatellaanpa lapsia, jotka ovat vaikutuksille alttiimpia. Tällainen otsikko saattaa säikäyttää lapset pahanpäiväisesti ja rajoittaa esimerkiksi uimaan menoa. Vastaavana ääriesimerkkinä on 10-vuotias sukulaistyttöni, joka ei enää uskalla ylittää suojatietä, jos autoilija antaa tietä, koska uutisissa kerrottiin lasten päälle tahallaan ajaneesta autoilijasta.
 
Haukien tappamista korostava otsikointi ei myöskään edesauta lasten ohjaamista vastuulliseen kalastukseen Miten he suhtautuvatkaan myöhemmällä iällä kalastukseen ja eritoten haukeen, joka on vesiemme "hirviö", ja jonka suurimmat yksilöt pitää ehdottomasti tappaa? Pari viikkoa sitten katsoin televisiosta ulkoilmaohjelmaa, jossa kalastettiin haukea Lapissa. Tunnetusti hauki on melko vihattu kala pohjoisemmilla leveyspiireillä, ja syytä kysyttäessä Lapin kalamies vastasi, että "isät ovat sen pojilleen opettaneet…". Vääränlaisella sanavalinnalla myös iltapäivälehti lietsoo tahtomattaan haukivihaa.
 
Ja miksi synkkien tarinoiden pääosissa on aina hauki? Onko kukaan koskaan lukenut uutista, jossa jättilohi teurastettiin hengiltä? Tuskin, sillä lohta ja sen pyyntiä arvostetaan, kun taas hauki on edelleenkin monien mielestä "lainsuojaton", joka tulee poistaa, tappaa tai muuten vain kadottaa vesistä syömästä taimenia tai muita arvokkaampia kaloja. Pääosinhan hauki kuitenkin syö särkeä ja muuta roskakalaksi luokiteltavaa massaa, jota muut kalalajit eivät pysty yhtä tehokkaasti vesistämme poistamaan. Hauki siis pitää vesistöjämme paremmassa kunnossa, ja isommat hauet jopa säätelevät omia kantojaan luontaisesti.
 
Ja onhan suurhauki hieno kala saaliinakin. Ei tosin ajojahdin päätteeksi teurastettuna.


Lähde: Suomen Haukiseura (http://www.suomenhaukiseura.com/)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 28.09.12 - klo:09:59
Jasper Pääkkönen: ”Päätin lähettää Ministeri Koskisen hakkaamaan päätään voimalaitoksen seinään”
28.9.2012

Kutututkimuksesta kalakilpailuksi jalostunut Project Fishrun jatkuu. Tänään perjantaina saadaan ensimmäiset tulokset Jasper Challenge -lähdöstä. Radiolähettimillä varustettujen lohien kummeina on lukuisia julkisuuden henkilöitä, muun muassa Chisu, Kari Hietalahti ja Kimi Räikkönen.

”Olen todella ylpeä ja iloinen siitä, että näin rautainen joukko ihmisiä halusi lähteä mukaan tukemaan kalakantojen hyväksi tehtävää työtä ja kannustamaan kummilohiaan. Tämä kertoo mielestäni siitä, että huoli vaelluskalakantojemme tilasta on leviämässä yhä laajemmalle”, sanoo yksi hankkeen puuhamiehistä, näyttelijä Jasper Pääkkönen.

Pääkkösen ”oman” kalan nimi on Ministeri Koskinen, joka suora viittaus maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiseen (kok).

”Kalakantojemme suojelijat ja vapaa-ajankalastajat ovat vuosia hakanneet päätään maa- ja metsätalousministeriön seinään ilman mitään parannusta kalapolitiikkaan. Niinpä päätin lähettää Ministeri Koskisen hakkaamaan päätään Kymijoen Koivukosken voimalaitoksen seinään kommenttina ministeriölle ja kaikkien uhanalaiseksi käyneiden lohikantojemme puolesta.”

Kilpailun tarkoituksena on kiinnittää huomiota lohikalojen kutuvaellukseen tarjoamalla mahdollisuus veikata, mikä radiolähettimellä varustetuista kaloista etenee pisimmälle. Tavoitteena on viihdyttävällä tavalla lisätä tietoisuutta luonnonvaraisten lohikalakantojen surkeasta tilanteesta sekä kerätä rahoitusta tutkimus- ja kunnostustyöhön. Kisaa voi seurata nettisivuilta tai iPhonelle kehitetyllä sovelluksella.

Lähde: Vihreä Lanka (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/jasper-p%C3%A4%C3%A4kk%C3%B6nen-%E2%80%9Dp%C3%A4%C3%A4tin-l%C3%A4hett%C3%A4%C3%A4-ministeri-koskisen-hakkaamaan-p%C3%A4%C3%A4t%C3%A4%C3%A4n-voimalaitoksen-sein%C3%A4)


Käykää tutustumassa myös kilpailun sivuihin osoitteessa: Project FishRun (http://projectfishrun.blogspot.fi/)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 08.10.12 - klo:10:14
Vesku Loiri ja Janne Niinimaa yhdistivät voimansa: kovaa tekstiä kokoomukselle!
5.10.2012

Joukko suomalaisia julkkiksia on lähettänyt avoimen kirjeen kokoomusministereille.

”Haluamme ilmaista huolemme Kokoomuksen linjasta Itämeren luonnonlohta koskevassa kiintiöpäätöksessä. (Maa- ja metsätalousministeri) Jari Koskinen ja MMM ovat esittäneet Itämeren lohen saaliskiintiöksi 108,000 lohta kun kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES on raportoinut lohikannan kestävän maksimissaan 54,000 lohen pyynnin. Olemme sitä mieltä, että uhanalaisia lajeja pitää suojella vain niiden itsensä takia, ja saaliskiintiöitä tulee supistaa niin ammatti- kotitarve- kuin vapaa-ajankalastajien kohdalla”, näyttelijä Jasper Pääkkösen blogissa julkaistussa kirjeessä todetaan (http://jasperpaakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/119545-kokoomus-ja-itameren-lohi).

Allekirjoittajat muistuttavat, että lohikiintiöissä on kyse paitsi luonnonsuojelusta myös kalastusalan tulevaisuudesta.

”Kansantaloudelliselta kannalta asiaa tarkastellessa emme usko edes ministeri Koskisen keksivän ainoatakaan kestävää argumenttia lohen ryöstökalastuksen puolesta. Mitä paremmin lohikantamme voivat, sen enemmän ne tuovat vaurautta mukanaan. Emme voi ymmärtää todeksi kokoomuslaisen ministerin linjaa tässä asiassa. Julkisuudessa Koskinen on pysytellyt asian tiimoilta hiirenhiljaa, vaikka lohesta on kuluneen vuoden aikana kirjoitettu enemmän kuin aikoihin.”

Pääministeri Jyrki Kataiselle, kuntaministeri Henna Virkkuselle, ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbille ja elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle osoitetun kirjeen ovat allekirjoittaneet muun muassa näyttelijät Vesa-Matti Loiri, Tommi Korpela ja Peter Franzén, ohjaaja Aku Louhimies, toimittaja Mikko Peltola sekä jääkiekkoilijat Janne Pesonen, Janne Niinimaa, Lennart Petrrell ja Kim Hirschovits.


Lähde: Vihreä Lanka (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vesku-loiri-ja-janne-niinimaa-yhdistiv%C3%A4t-voimansa-kovaa-teksti%C3%A4-kokoomukselle)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 11.10.12 - klo:16:29
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012101016187210_uu.shtml

Tuommonen löyty uutisia selaillessa... :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 11.10.12 - klo:16:36
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012101016187210_uu.shtml

Tuommonen löyty uutisia selaillessa... :)

Samasta aiheesta... (http://yle.fi/uutiset/vesihome_iski_kemijokisuun_lohiin/6326380)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Viivi & Sammy - 12.10.12 - klo:22:18
Kiitos vaan Koskinen  :'(


Suomella on nyt kanta lohikiintiöihin
12.10.2012


Hallitus hajosi kiintiöpäätöksessä: kolme ministeriä jätti eriävän mielipiteen.

Hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti perjantaiaamuna, että Suomi tukee EU-komission ehdotusta Itämeren lohikiintiöiksi. Komissio ehdottaa, että Itämerestä voidaan pyytää ensi vuonna vajaat 109 000 lohta.

Kalastusasioista vastaava ministeri Jari Koskinen (kok.) kannatti komission esitystä.

Hallitus ei kuitenkaan ollut asiassa yksimielinen:  ministerit Ville Niinistö (vihr.), Paavo Arhinmäki (vas.) ja Erkki Tuomioja (sd.) jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.

EU-komissio ja EU-jäsenmaat kokoontuvat lokakuun lopussa Luxemburgiin päättämään kalastuskiintiöistä.


http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/984-politiikka/110536-110536


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.10.12 - klo:23:11
Kiitos vaan Koskinen  :'(


Suomella on nyt kanta lohikiintiöihin
12.10.2012


Hallitus hajosi kiintiöpäätöksessä: kolme ministeriä jätti eriävän mielipiteen.

Hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti perjantaiaamuna, että Suomi tukee EU-komission ehdotusta Itämeren lohikiintiöiksi. Komissio ehdottaa, että Itämerestä voidaan pyytää ensi vuonna vajaat 109 000 lohta.

Kalastusasioista vastaava ministeri Jari Koskinen (kok.) kannatti komission esitystä.

Hallitus ei kuitenkaan ollut asiassa yksimielinen:  ministerit Ville Niinistö (vihr.), Paavo Arhinmäki (vas.) ja Erkki Tuomioja (sd.) jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.

EU-komissio ja EU-jäsenmaat kokoontuvat lokakuun lopussa Luxemburgiin päättämään kalastuskiintiöistä.


http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/984-politiikka/110536-110536

Niinhän siinä sitten kävi.  :(

Todella vaikea ymmärtää että 20 ammattikalastajan etu menee satojentuhansien vapaa-ajankalastajien ja satojen kalastukseen liittyvien yrityksien edelle... Olisi luullut että pukuherra ymmärtää taskurahojen ja miljoona bisneksen eron. Lisäksi en ymmärrä mihin ihmeeseen nuo pyydettävät lohet menevät..? Kesko ei ota vastaan Itämeren lohta, eikä myöskään S-ryhmä...

Kepun aikaset "sortovuodet" siis edelleen jatkuvat.

Iso hatun nosto kuitenkin Jasper Pääkköselle. Ja voimia taistelussa Itämeren lohen puolesta!


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 12.10.12 - klo:23:17
Niinhän siinä sitten kävi.  :(

Todella vaikea ymmärtää että 20 ammattikalastajan etu menee satojentuhansien vapaa-ajankalastajien ja satojen kalastukseen liittyvien yrityksien edelle... Olisi luullut että pukuherra ymmärtää taskurahojen ja miljoona bisneksen eron. Lisäksi en ymmärrä mihin ihmeeseen nuo pyydettävät lohet menevät..? Kesko ei ota vastaan Itämeren lohta, eikä myöskään S-ryhmä...

Kepun aikaset "sortovuodet" siis edelleen jatkuvat.

Iso hatun nosto kuitenkin Jasper Pääkköselle. Ja voimia taistelussa Itämeren lohen puolesta!

Pikkuhiljaa.. Wake Up Suami!? Nyt on tosi kyseessä. Tosin ollut jo pitkään mutta ehkä kohta puolin...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 16.10.12 - klo:12:35
Tutkimus: Kalastuksen rajoittaminen kasvattaisi kalastajien tuloja
16.10.2012

EU:n kalastussäädöksien kiristäminen nostaisi kalastajien tuloja huomattavasti jo kymmenessä vuodessa.

Ympäristöjärjestö WWF:n teettämän tutkimuksen mukaan EU:n kalastuspolitiikan tiukentaminen kasvattaisi kasvattaisi kaloista vuonna 2022 saatavaa tuottoa jopa 80 prosenttia, jos vertailukohdaksi otetaan nykyisen ylikalastuksen jatkuminen.

Arvion mukaan yksittäisen kalastajan ansiot voisivat nousta jopa 50 prosenttia. Sen sijaan jos jatketaan nykytahdilla, kala-alan työllisyys laskee noin kolmanneksella.

”EU:n kalastusalueilla on potentiaalia olla todella tuottavia. Pitkällä aikavälillä tasainen kalatuotto on mahdollinen, mutta se edellyttää kalakantojen kestävää hoitoa. Nyt on aika laittaa kalapolitiikka ja siihen liittyvät taloudelliset rakenteet kuntoon ja lopettaa valtamerien ajaminen konkurssiin”, sanoo johtaja Tony Long WWF:n tiedotteessa (http://wwf.panda.org/wwf_news/?uNewsID=206445).

Nykytahdin jatkuminen uhkaa pienentää vuosittain kalastettavaa määrää noin kolmanneksella vuoteen 2022 mennessä. Kestävät kalastuskäytännöt voisivat tuoda vastaavan nousun.

Lähde: Vihreä Lanka (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/tutkimus-kalastuksen-rajoittaminen-kasvattaisi-kalastajien-tuloja)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 18.10.12 - klo:12:37
Suomen ryöstökalastukselle raju tyrmäys - "Poliittinen eläin"

Suomi vaalii kuvaa itsestään ympäristötietoisena maana. Itämeren lohenpyynnissä Suomi on varsinainen ryöstökalastaja.

Suomen lohikiintiö on alueen suurin, tänä vuonna 86 prosenttia koko Itämeren kiintiöstä. Suomi on ajanut itselleen lohikiintiön, joka yksin vastaa eri asiantuntijoiden tavoitetta koko Itämeren kestävästä pyyntimäärästä.

Ensi vuodelle Itämerelle on tulossa 109 000 lohen pyyntikiintiö. Se on kaksi kertaa suurempi kuin asiantuntijoiden suositus kestävän kalastuksen määräksi. Todellista pyyntimäärää nostaa esitystä suuremmaksi raportoimaton ja vapaa-ajan kalastajien lohisaalis.

Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen on pettynyt Suomen ja etenkin maa- ja metsätalousministeriön toimintaan uhanalaiseksi määritellyn Itämeren lohen kalastuskiintiöissä. Suomi on ajanut suosituksiin verrattuna jopa nelinkertaisia pyyntikiintiöitä lohelle.

– Päätöntä touhua. Suomessa on lohta lukuun ottamatta päästy muissa kalalajeissa suositusten mukaisiin pyyntimääriin. Itämeren lohi on Suomessa poliittinen eläin, jonka tulevaisuudesta ei välitetä. Lohi nähdään biomassana tai elintarvikkeena, Hannu Lehtonen lataa.

Lehtonen ihmettelee lohen merikalastuksen suosimista. Hänen mukaansa lohelle tulee todellista kansantaloudellista arvoa vasta kun se nousee jokeen.


Lähde: demari.fi (http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/8197-suomen-ryostokalastukselle-raju-tyrmays-poliittinen-elain)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 18.10.12 - klo:17:22
Vaihteeksi jotain positiivistakin lohikiintö asiassa... Alkaa mielipiteet hiljalleen muuttumaan...  :)

Valiokunta asettui pienemmän lohikiintiön kannalle

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on käsitellessään Itämeren lohikiintiöitä asettunut vaihtoehdoista pienimmän kannalle.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan kokouksessa torstaiaamuna äänestettiin kahden Itämeren lohikiintiön väliltä: Ehdotukset olivat 108 000 ja 54 000 lohta vuodessa. Pienempi kiintiö tuli valiokunnan kannaksi.

Pienempää kiintiötä vastaan olivat kaksi kokoomuksen edustajaa ja yksi RKP:n edustaja.

Keskustan kansanedustajan Simo Rundgrenin mukaan tämä tarkoittaa sitä, että eduskunnan tahto on pelastaa luonnonlohi ja päästää se kutemaan pohjoisen jokiin. Hallitus on aiemmin kannattanut isompaa lohikiintiötä.

Seuraavaksi asiaa käsittelee eduskunnan suuri valiokunta. Se ohjeistaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskista (kok.) hänen lähtiessään edustamaan Suomea EU-ministerineuvostoon.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/valiokunta_asettui_pienemman_lohikiintion_kannalle/6340503)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 19.10.12 - klo:16:40
YEAH!  :) Asiat voivat sittenkin muuttua...

Suomi valitsi lohikiintiöistä pienemmän

Eduskunnan suuri valiokunta on päättänyt esittää EU:lle Itämeren lohikiintiöksi 54 000 yksilöä vuodessa. Päätös tehtiin perjantaina tiukoin luvuin 13-12. Hallitus on aiemmin esittänyt, että Suomi ajaisi 108 000 lohen kiintiötä.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/suomi_valitsi_lohikiintioista_pienemman/6342502)

Koskisen kalastuspolitiikka sai kylmää kyytiä (http://www.city.fi/yhteisot/blogit/emmakari/122523/)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: psychocowboy - 19.10.12 - klo:17:09
^^ Noinkohan menee läpi tuo kiintiö.. Hope so.

Herkuttelijoiden joulupöydän antimet kallistuvat roimasti

http://yle.fi/uutiset/muikun_mati_on_huippukallista_tana_vuonna/6340730


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 22.10.12 - klo:14:43
^^ Noinkohan menee läpi tuo kiintiö.. Hope so.

Herkuttelijoiden joulupöydän antimet kallistuvat roimasti

http://yle.fi/uutiset/muikun_mati_on_huippukallista_tana_vuonna/6340730

No eipä se mennyt...

Tiedotusvälineet: EU jyräsi Suomen, ylikalastus jatkuu
22.10.2012

Itämerellä kalastetaan ensi vuonnakin lohta enemmän kuin asiantuntijat pitävät kestävänä.

Useat tiedotusvälineet kertoivat (mm. MTV3 (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/10/1640413/lohikiintio-ei-pienene-puoleen)) maanantaina, että EU:n ministerikokous päätti Itämeren lohikiintiöksi 109 000 lohta. Suomen osuus on noin 28 000 lohta.

Eduskunnan suuri valiokunta oli päättänyt perjantaina äänestyksen jälkeen ehdottaa Itämeren lohikiintiöksi 54 000 lohta. Tämä määrä on kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in mukaan sellainen, että Itämeren vaarantunut lohikanta pääsisi toipumaan.

Suomen hallitus olisi halunnut ehdottaa yli 100 000 lohen kiintiötä. Näin hallituksen linja voitti ministerikokouksessa, jossa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) mukaan mikään muu maa ei kannattanut lohikiintiön laskemista kestävälle tasolle, eikä asiasta keskusteltu.

Suomen hallituksen käsittelyss- Koskinen kannatti itsekin suurta kiintiötä. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) epäilikin tuoreeltaan Facebookissa Koskisen intoa ajaa Suomen näkemystä kestävästä lohikiintiöstä:

"Kysymys kuuluu: onko ministeri esittänyt ja edistänyt Suomen eduskunnan vahvistamaa Suomen virallista kantaa asianmukaisesti uhanalaisen lohen kiintiön saattamiseksi kannan kestävyyden kannalta tutkijoiden suosittelemalle tasolle?"


Lähde: Vihreä Lanka (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/tiedotusv%C3%A4lineet-eu-jyr%C3%A4si-suomen-ylikalastus-jatkuu)

Surullista kyllä kun päätökset tehdään puhtaasti poliittisesti, eikä tutkitun tiedon pohjalta. Yhtä kestävää ja kehittävää, kun lakien säätääminen 2000 vuotta vanhan "satukirjan" mukaan...

Allekirjoitan kyllä henkilökohtaisesti tuon Niinistön kommentin. En oikeen usko että Koskinen on edes vaivautunut ajamaan/perustelemaan Suomen virallista kantaa...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: theKalastaja - 26.10.12 - klo:13:31
Näitä on ollut täällä jo aika monta, mutta laitetaan yksi lisää :D

mopsihauki (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012102616252063_uu.shtml)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 26.10.12 - klo:13:43
Näitä on ollut täällä jo aika monta, mutta laitetaan yksi lisää :D

mopsihauki (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012102616252063_uu.shtml)

Lainaus
Iltalehden lukija epäili kalaa taimenhaueksi.

Hitsi. Vihdoin ja viimein luulin saaneeni tiedon siitä, että minkälainen se kuuluisa maastopukuinen taimen on.  :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Viivi & Sammy - 27.10.12 - klo:14:26

Iltalehti 27.10.2012
(http://static.iltalehti.fi/uutiset/haukipeto2710HL_503_uu.jpg) (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012102716255759_uu.shtml)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Christian - 27.10.12 - klo:21:06
20 vuotias suurhauki päätyy kuivatuksi pääksi verkko-'kalastajan' mökin seinälle ja lihat menee vissiin roskikseen. On vielä kalastuskulttuurissa Suomessa hiukan petrattavaa. Olis nyt edes sitten täytättänyt hauen ja pistänyt komean trofeen mökkinsä seinälle. Parempi olis toki ollut päästää kala takaisin kerran ei sille mitään muuta käyttöä keksinyt.

Tylsää ylipäänsä, että artikkeli kirjoitetaan tuolleen ihanku tossa olis joku iso saavutus tehty. Verkoilla otettu ylös sattumakalana. Otsikko pitäis olla 'Moukka teurastaa komean suurhauen ilman mitään järkevää ajatusta siitä miksi'


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Barra - 27.10.12 - klo:23:27
20 vuotias suurhauki päätyy kuivatuksi pääksi verkko-'kalastajan' mökin seinälle ja lihat menee vissiin roskikseen. On vielä kalastuskulttuurissa Suomessa hiukan petrattavaa. Olis nyt edes sitten täytättänyt hauen ja pistänyt komean trofeen mökkinsä seinälle. Parempi olis toki ollut päästää kala takaisin kerran ei sille mitään muuta käyttöä keksinyt.

Tylsää ylipäänsä, että artikkeli kirjoitetaan tuolleen ihanku tossa olis joku iso saavutus tehty. Verkoilla otettu ylös sattumakalana. Otsikko pitäis olla 'Moukka teurastaa komean suurhauen ilman mitään järkevää ajatusta siitä miksi'

Osin samoilla linjoilla teikäläisen kanssa, mutta kun vähän tutkii tuota asiaa niin kala on saatu Iso-Löysäkkä nimisestä järvestä. Ja kun googlailin, niin lammikko on reilun puoli kilometriä pitkä ja saman levyinen, yhdistyy tosin suurempiin vesiin pitkän laskujoen kautta. Ja mitä hauista tiedän, niin tuskin tuo kala hirveästi on paikkaansa koskaan vaihtanut, joten voidaan olettaa että tuo hauki on elellyt tuossa järvessä sen 20 vuotta. Ja tästähän seuraa se, että koko järvi on täynnä tuon yhden kalan jälkeläisiä. Ja jostain muistelen lukeneeni että pienemmistä vesistöistä saadut suurhauet kannattaakin jopa ottaa sieltä pois, koska silloin kalakannan sisäsiittoisuus vähenee.

Tämä nyt lähinnä kommenttina tuohon viimeiseen lauseseen, asiat on joskus vähän mutkikkaampia. Tilannehan olisi ihan toinen jos tuo kala olisi tullut suuremmasta vesistöstä.

Jotenkin tuntuu että jotain todella olennaista nyt karkasi mielestä mitä tähän piti kirjoittaa, mutta jos vaikka huomenna muistuisi mieleen.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 05.11.12 - klo:10:43
Vantaanjoen meritaimen ui jo latvapuroihin asti
5.11.2012


Meritaimenet nousevat nyt jo Vantaanjoen latvapuroihin saakka. Pari-kolmekiloisia kaloja on havaittu Riihimäen pohjoispuolella asti. Kalojen nousua yhä ylemmäs auttavat joessa tehdyt kunnostustyöt ja syksyn sateiden jäljiltä Vantaanjoen runsas vesimäärä.

- Tänä vuonna taimenten kutuhavaintoja on tehty runsaasti eri puolilla Vantaanjokea myös joen latvavesillä saakka. Siellä on havaittu myös meritaimenten kutua, kertoo Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm.

Ensimmäisen kerran meritaimen nousi Riihimäen etelärajoille saakka vuonna 2006.

- Aiempina vuosina meritaimen on kutenut selvästi yli 80 kilometrin päässä merestä, mutta nyt kutuhavaintoja on tehty jopa 95 kilometrin päässä merestä.


Kunnostustyöt ja joen runsas vesimäärä auttavat

Vantaanjoessa on viimeisten 20 vuoden aikana tehty paljon erilaisia kunnostustöitä, jotka auttavat taimenten nousua ja lisääntymistä.

- Pääsyy siihen, että meritaimenia kutee nyt niinkin ylhäällä, ovat kalataloudelliset kunnostukset. Ne ovat elvyttäneet Vantaanjokea.

Virtavesien hoitoyhdistys (http://virtavesi.com/) on muun muassa rakentanut kutusoraikkoja niin Vantaanjoen pääuomaan kuin sivupuroihinkin. Taimenille sopivia lisääntymispaikkoja onkin joessa jo kymmenien kilometrin matkalla.

- Taimenet ovat lisääntyneet latvavesilläkin hyvin. Sieltä kaloja on vaeltanut mereen ja merivaelluksen jälkeen niitä on palannut takaisin jokeen, toteaa Stenholm tyytyväisenä.

- Tänä vuonna kutunousua on auttanut myös se, että Vantaanjoen vesistössä virtaamat ovat poikkeuksellisen hyviä.


Vantaanjoen meritaimen on edelleen uhattuna

Stenholm katsoo, että meritaimen on palannut pysyvästi Vantaanjokeen. Aivan levollisin mielin hän ei kuitenkaan ole. Uhkia hyvälle kehitykselle on useita.

- Pahoja ongelmia on edelleen paljon. Niiden entisestään paheneminen tai uusien ongelmien ilmaantuminen voi edelleen vaarantaa meritaimenien olemassaolon Vantaanjoen vesistössä.

Meritaimenten ongelmat alkavat jo ennen kuin kalat edes ehtivät jokeen. Merialueella on kovasti verkkokalastusta. Heti Vantaanjoen suulla on voimalaitos, joka sulkee toisen laskuhaaran kokonaan. Toisessa haarassa on kalatie, mutta voimalaitos haittaa juoksutuksillaan kalojen nousua, harmittelee Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm.

- Itse joella pahimpana ongelmana ovat kuntien jätevesipäästöt. Vantaanjoen kunnat päästävät joka vuosi kymmeniä tuhansia kuutioita jätevettä jokeen. Tämä haittaa pahasti niin vaelluskaloja kuin muitakin kaloja. Päästöt eivät ole myöskään ihmisille hyväksi.

- Sen lisäksi rakentaminen tuhoaa uomia ja hulevesiongelma pahenee koko ajan.

Näin marraskuun alussa taimenten kutu on juuri päättymäisillään Vantaanjoella.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/vantaanjoen_meritaimen_ui_jo_latvapuroihin_asti/6361879)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.11.12 - klo:14:22
Rohkaisevia tuloksia koskikunnostuksista: Lohikalat lisääntyneet Kaakkois-Suomen rajajoilla

12.11.2012

Kaakkois-Suomen rajajoilla tehdyt tutkimukset osoittavat koskikunnostusten tuottavan hedelmää. Lohikalat ovat koekalastusten mukaan lisääntyneet Mustajoella ja Soskuanjoella.

Musta- ja Soskuanjoella on tehty RIFCI-projektissa (Rivers and Fish – Our Common Interest) kunnostuksia jo yli kymmenellä koskialueella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tutkimukset osoittavat, että lohikalat ovat ottaneet kunnostetut lisääntymis- ja poikastuotantoalueet omikseen. Mustajoella taimenen keväällä kuoriutuneita poikasia löytyi uusilta, aiemmin tyhjiltä koskialueilta. Soskuanjoella lohikalat eivät ole lisääntyneet vuosikymmeniin, mutta nyt koskessa oli runsaasti lohen poikasia. Tulokset kertovat kunnostusten hyödyistä. Jo verrattain pienillä toimilla, kuten kutusoraikkojen muodostamisella, voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan.

Lohikalojen lisääntymistä on edistänyt myös viime syksyn ja talven hyvä vesitilanne, mikä on estänyt kutusoraikkojen kuivumisen ja  ja mätijyvien jäätymisen.

Tutkimusten perusteella Rakkolanjoen ja Hounijoen Suomen puoleisten osien kalasto koostui normaalista sisävesistöjen lajistosta, josta lohikalat odotetusti puuttuivat. Rakkolanjoen Venäjän puoleisilla osilla taas elää vakaa meritaimenkanta, joka on tarkoitus saada nousemaan tulevaisuudessa kudulle myös Suomen puolelle. Patorakenteita tullaan muuttamaan niin, että kalojen vaellus mahdollistuu. Rakkolanjokeen on RIFCI-hankkeessa myös istutettu merilohta. Istutuksilla halutaan auttaa lohen kotiutumista jokeen.

Koskikunnostukset ja kalatutkimukset ovat osa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vetämää RIFCI-hanketta. Hanketta rahoittavat Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI CBC -ohjelman lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Lappeenrannan kaupunki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Nordkalk Oyj, Paroc Oy Ab, Finnsementti Oy, Suomen Karbonaatti Oy, Stora Enso Oyj, Kaakkois-Suomen metsäkeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry, Biologists for Nature Conservation sekä Viipurin aluehallinto.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Matti Vaittinen
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 040 775 4966
etunimi.sukunimi[at]ely-keskus.fi

Tutkija Ari Saura
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 040 769 8562
etunimi.sukunimi[at]rktl.fi


Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2012/Sivut/RohkaiseviatuloksiakoskikunnostuksistaLohikalatlisaantyneetKaakkoisSuomenrajajoilla.aspx)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: T11Mika - 26.11.12 - klo:09:54
SM-Pilkki 2013 (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?svk=75782) infoa.
    
Alkuinfoa SM-pilkistä 2013
 
Hyvä pilkkikansa!
 
SM-pilkki 2013 järjestetään Viitasaarella Keiteleellä. SM-pilkin esikisa käydään 3.3.2013 ja SM-pilkki on 17.3.2013. Kilpailualue on harjoittelukiellossa esikisan ja SM-pilkin välisen ajan. Kilpailukeskuksena toimii Fenestran ovitehtaan rantapuoli ja lähtöalueena on viereinen Matalalahti.
Kilpailualue on varsin laaja ja monipuolinen. Molempiin suuntiin tulee matkaa noin kuusi kilometriä sekä vielä eteenpäin noin kolme kilometriä. Alueella on saaria, luotoja, ruohikoita sekä syvänteitä. Kalaa tulee varmasti joka puolelta ja voittopaikka voi olla missä suunnassa tahansa. Kalana on hyvänkokoista kisa-ahventa, mutta körmyniskojakin saadaan varmasti.
Välineinä yleisimmin käytetty on varmaan pystypilkki ja morri/ketju.
Valitettavasti myöhäisen anomisajankohdan takia emme ole ehtineet saada kilpailualueen karttoja vielä myyntiin, mutta varmaan toukokuun loppuun mennessä niitä on saatavana.
Omasta, Keski-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin sekä järjestävien seurojen Viitasaaren Kalakaverien ja Ylä-Keiteleen Koukun puolesta toivotan jo nyt kaikki tervetulleeksi pilkille Viitasaarelle.
 
Terveisin,

Mikko Niskanen,
kilpailunjohtaja,
p. 040 552 5739

 

Onko kuinka moni menossa?
Itse olin mukana tänä vuonna ja vähän ollut puhetta, että josko menis kaveriporukalla taas käväsemään. Mukava tapahtuma vaikka ei sijoituksia tulekaan ja rahat menee kalastuksen edistämiseen järjestäjän alueella.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: köntsä - 02.12.12 - klo:00:12
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288520725283.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288520725283.html)

Ilmeisesti muillakin jo polttelee päästä jäille.  :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Kalatunnus - 26.12.12 - klo:20:18
ei kalastuksen ihan noin totista  pitäs olla: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288527039662.html

- Linkki kunnostettu


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 27.12.12 - klo:00:41
ei kalastuksen ihan noin totista  pitäs olla: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288527039662.html

- Linkki kunnostettu
Ukot on ruvennu ihan harrastamaan painia :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 28.12.12 - klo:14:39

Metsähallitus korottaa kirjolohikohteiden lupien hintoja


Metsähallitus korottaa kirjolohikohteiden kalastuslupien hintoja ensi vuoden alusta. Vuorokauden luvan hinta nousee keskimäärin 50 prosenttia ja viikkolupien hinnat kaksinkertaistuvat.

Syynä on istutuskalojen hinnannousu. Sekä kirjolohen että taimenen kilohinta nousee vuodenvaihteessa.

- Metsähallitus ei näillä kohteilla tavoittele voittoa, vaan virkistyskalastuskohteissa kaikki kalastuksesta saatava tuotto laitetaan takaisin veteen eli istutuksiin, kertoo eräsuunnittelija Mikko Malin Metsähallituksesta.

Esimerkiksi Mikkelin Valkealla kolmen tunnin luvan hinta nousee 8 eurosta 10 euroon ja vuorokausiluvan hinta 10:stä 15:een euroon. Hinnankorotus koskee Etelä-Savossa myös Karvionkoskea Heinävedellä.

Metsähallituksen virkistyskalastuskohteille ostetaan vuosittain yli 60 000 kalastuslupaa. Virkistyskalastuskohteet ovat erityiskohteita, joilla ei saa kalastaa Metsähallituksen valtakunnallisella vieheluvalla tai maa- ja metsätalousministeriön läänikohtaisilla vieheluvilla. Jokaiselle kohteelle ostetaan kohdekohtainen virkistyskalastuslupa.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/metsahallitus_korottaa_kirjolohikohteiden_lupien_hintoja/6426995)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 09.01.13 - klo:21:11
Silakoiden seasta löytyi niljakas yllätys

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010916536142_uu.shtml


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Daiwa - 10.01.13 - klo:02:20
Silakoiden seasta löytyi niljakas yllätys

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010916536142_uu.shtml
Eipä minusta tuossa nyt mitään erikoista ole. Mereltä nuita joskus tulee pienellä morrillaki, niin miksi ne ei joskus verkon saaliiksikkin jäis.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 10.01.13 - klo:09:12
Totta, ei se mikään erikoisuus ole, mutta Iltalehden mukaan näköjään on :o ::).


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Christian - 10.01.13 - klo:10:43
ei kalastuksen ihan noin totista  pitäs olla: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288527039662.html

Se on tuo verkkokalastus :-) Aktiivikalastajat ovat yleensä vähemmän tuittupäitä kalastuspaikan suhteen kun kalastuspaikkaa vaihdetaan parhaimmillaan useita kertoja tunnissa.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 16.01.13 - klo:10:44

Näätämöjoen lohisaaliit kasvoivat: Suomen puolelta lähes ennätyssaalis


Näätämöjoella saatiin vuonna 2012 lohta saaliiksi 10,6 tonnia. Saalis oli noin neljänneksen suurempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (8,5 t). Lohisaaliista yli puolet eli 6,3 tonnia kalastettiin Norjan puolelta ja 4,3 tonnia Suomen puolelta.

Näätämöjoen Suomen puolen lohisaalis oli ennätysmäinen, sillä vain vuonna 2006 tilastoitiin suurempi lohisaalis. Sevettijärven-Näätämön paikkakuntalaisista lähes 40 ruokakuntaa kalasti Näätämöjoella pääsääntöisesti lohiverkoilla. He saivat lohta saaliiksi reilut 3 000 kiloa. Ulkopaikkakuntalaiset kalastusmatkailijat kalastivat lohta noin 1 200 kiloa.

Suomen puolella kävi 680 kalastusmatkailijaa. Kalastusvuorokausien määrä (2 600) väheni 30 prosenttia edelliskesästä. Vähenemiseen vaikutti osittain se, että aiemmin kalastukseen lunastettiin enimmäkseen viikkolupia, joita ei enää kaudelle 2012 myyty.

Norjan puolella (Neiden) paikkakuntalaisten perinteinen saalis käpäläverkoilla (heittonuotta) oli noin 800 kiloa ja kalastusmatkailijoiden sekä paikkakuntalaisten kalastajien vapasaalis 5 500 kiloa. Norjan puolen kalastusmatkailijoista suurin osa oli suomalaisia lohenkalastuksen harrastajia.

Suomen puolen saalistilastot perustuvat postitiedusteluihin ja puhelinhaastatteluihin, jotka tehtiin pian kalastuskauden jälkeen. Sevettijärven-Näätämön paikkakuntalaisten lohisaalisarvioinnissa hyödynnettiin lisäksi kalastuksen valvonnan kautta saatua tietoa verkkopyydyksistä.

Norjassa sekä paikkakuntalaiset että kalastusmatkailijat ilmoittavat saaliinsa itse kalastuksen päätyttyä. Ne ovat reaaliajassa nähtävissä osoitteessa www.scanatura.no.


Lähde: RKTL (http://www.rktl.fi/tiedotteet/naatamojoen_lohisaaliit_kasvoivat.html)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: T11Mika - 18.01.13 - klo:14:38
On saattanu pilkkireikä tuntua ahtaalta tuon kanssa.

http://yle.fi/uutiset/nuori_mies_kiskoi_lahes_20-kiloisen_hauen_kasin_pilkkireiasta/6456887
Iso hauki yllätti pilkillä istuneen nuoren miehen Janakkalassa. Hauki oli niin iso, että miehen piti lopulta kiskoa se käsin kapean pilkkireiän läpi järven jäälle. Aika voittajafiilis, toteaa Jouni Aaltonen.


11. tammikuuta perjantaina 22-vuotias tervakoskelainen Jouni Aaltonen istui pilkillä Janakkalan Valajärvellä. Tunnin aikana pilkkiin tarttui normaaliin tapaan pieniä ahvenia. Mutta sitten alkoi tapahtua.

Koukkuun iski jotain isompaa. Kala lähti vetämään siimaa ja kela tyhjeni nopeasti - lähes loppuun. Tottuneelle kalamiehelle tuli aavistus, että siiman toisessa päässä täytyi olla hauki.

- Ensin näkyi paksu selkä, kun kala meni avannon alta, Aaltonen muistelee ensimmäistä vilausta.
Hauki ei mahtunut reiästä - piti vetää väkisin

Mies ja hauki ottivat mittaa toisistaan tunnin verran, kunnes peto viimein väsyi. Lopulta Aaltonen onnistui kääntämään hauen niin, kalan pää tuli esiin halkaisijaltaan vain 15 cm kapeasta pilkkireiästä.

    Hetken aikaa pelkäsin kalan jäävän jään alle. Kun näin, että se on hyvin kiinni, niin ei siinä enää mitään. Aika voittajafiilis.

    - Jouni Aaltonen

- Sain käännettyä pään reikään ja sen verran ylöspäin, että sain molemmilla käsillä siitä kiinni. Se ei oikeastaan mahtunutkaan siitä reiästä. Väkisin sai vetää.

Hauki narrattiin tavallisella pilkkiongella. Matkassaan Jouni Aaltosella oli Nils Masterin sininen tasapainopilkki, jossa on valkoiset kyljet ja oranssi maha. Siima oli 0,2 millimetristä monofiilisiimaa, jonka tulisi kestää vain noin neljäkiloinen kala. Oli siis ihme, ettei 16,9-kiloisen jättihauen onnistunut katkaista siimaa ja jatkaa pitkää elämäänsä Valajärven vesissä.

- Hetken aikaa pelkäsin kalan jäävän jään alle. Kun näin, että se on hyvin kiinni, niin ei siinä enää mitään.

- Aika voittajafiilis, Jouni Aaltonen kuvaili tunteitaan.
Ennätyskala täytetään muistoksi

Jouni Aaltonen on harrastanut kalastusta aivan pienestä pitäen. Hänen aiempi ennätysvonkaleensa oli reilu kymmenkiloinen.

- Eipä tarvitse uusia ennätyskaloja hetkeen odotella.

Suomen ennätyshauki on saatu verkolla Iistä ja se painoi 18,8 kiloa. Aaltosen jättihauki puolestaan pötköttää pakastehuoneessa Eläintäyttämö Esa Kemppaisella Janakkalassa. Peto päätyy aikanaan muistoksi kotiseinälle paljon kestäneiden pilkkivälineiden viereen.

Jättihauesta kertoi ensimmäisenä Janakkalan Sanomat.

Sini Tanninen

    Miki Wallenius Yle Häme



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Teippa - 18.01.13 - klo:14:51
Hyvä tuuri kaverilla on ollu kerran 0,2 mm siimalla saa 16,9 kalan ylös asti :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Sopuli - 18.01.13 - klo:17:07
Hyvä tuuri kaverilla on ollu kerran 0,2 mm siimalla saa 16,9 kalan ylös asti :D
Kerranki vaikuttaa, että joku on oikeasti saanut ison kalan. Toivottavasti nähdään erälehdessäkin.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 18.01.13 - klo:17:11
On kyllä ollu hepulla varmaan aikamoinen fiilis, kun on saanu jättiläisen jään paremmalle puolelle. Ja siimakin ollut varmaan tiukoilla, mutta senkin pystyy voittamaan väsyttämällä kala huolellisesti. Kala nähdään varmasti Sopulin mainitsemassa Erä-lehdessä ja Nils Masterin mainoksissa ja esitteissä.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Daiwa - 18.01.13 - klo:19:36
Suuret onnittelut kalamiehelle! Komea hauki.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Kalatunnus - 19.01.13 - klo:11:58
on se mada kyllä sitkeä kala http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288533265109.html?pos=ok-nln#comments-anchor


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 21.01.13 - klo:10:05
Taimenkanta elpyy lupaavasti Läsäkoskessa
17.01.2013 10:00


Taimenkanta Läsäkoskessa on elpymässä. Laskennassa kutupesiä löydettiin 50 eli 22 prosenttia edellisvuotta enemmän.

– Tulos on paras viiden vuoden seurantajaksolla, toteaa projektipäällikkö Teemu Hentinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.

Kasvava kutukalojen määrä ja koko vahvistaa Hentisen mukaan kosken omaa poikastuotantoa sekä lisää järvelle ruokailemaan lähtevien taimenten määrää.

Erityisen iloinen Hentinen on vaellustaimenen kutupesistä. Vaellustaimenen tekemiä yli kolme metrisiä pesiä oli edellisvuoden tapaan neljä.

– Keski-Suomen puolella taimenkannan kehittymistä on seurattu vuosikymmeniä, eikä tänä aikana ole havaittu ainoakaan vaellustaimenen kutupesää. Läsäkoskessa on havaittu neljä pesää, jota voi sanoa hyväksi tulokseksi, ja se vahvistaa käsitystä siitä, että vaellustaimen on palamassa Läsäkoskelle ja Etelä-Savoon.

Kutupesäinventoinnit tehtiin Etelä-Savon ELY-keskuksen hallinnoimassa EU:n osarahoitteisessa kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeessa.

Hankkeessa kehitetään muunmuassa kestävää kalastusta ja seurataan kutevien järvitaimenkantojen määrää sekä kalojen kokoa vuosina 2011 - 2014.

Heinäveden reitillä koskista löydettiin 46 kutupesää eli noin puolet edellisvuotta enemmän.

– Järvitaimenen kutukannat ovat edelleen pieniä suhteutettuna järvialtaiden kokoon ja ravintokalavaroihin sekä virtavesialueiden kokoon. Napapiirin eteläpuoleiset järvitaimenkannat luokitellaankin erittäin uhanalaiseksi, toteaa Hentinen.

Toistaiseksi on vielä arvoitus, miten joulukuun poikkeusolosuhteet ja hyydepadot vaikuttavat Läsäkosken poikastuotantoon.

– Vaarana on se, että hyydettä on muodostunut juuri kutupesän kohdalle, jolloin mätimunat ovat paleltuneet. Tilanne selviää ensi kesän poikaslaskennassa. Koska kutupesiä on paljon, pitäisi poikasiakin olla enemmän kuin aikaisempina vuosina.

Viime syksyn poikkeusolosuhteiden vuoksi Läsäkoskessa ei aiota ryhtyä ruoppauksiin.

– Korkeintaan arvioimme ongelmakohdat ja tarpeen mukaan saatamme poistaa yksittäisiä kiviä, korostaa Hentinen.

Koskialueiden kunnostusta on kuitenkin tarkoitus jatkaa taimenkannan elvyttämiseksi. Parin kolmen vuoden kuluttua on vuorossa Hännilänjokireitin kunnostus.


Lähde: Kangasniemen kunnallislehti (http://www.kangasniemen-kunnallislehti.fi//Uutiset/13023711.html)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: (Teme) Mao Tse Tung - 21.01.13 - klo:12:28
Taimenkanta elpyy lupaavasti Läsäkoskessa
17.01.2013 10:00


Taimenkanta Läsäkoskessa on elpymässä. Laskennassa kutupesiä löydettiin 50 eli 22 prosenttia edellisvuotta enemmän.

– Tulos on paras viiden vuoden seurantajaksolla, toteaa projektipäällikkö Teemu Hentinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.

Kasvava kutukalojen määrä ja koko vahvistaa Hentisen mukaan kosken omaa poikastuotantoa sekä lisää järvelle ruokailemaan lähtevien taimenten määrää.

Erityisen iloinen Hentinen on vaellustaimenen kutupesistä. Vaellustaimenen tekemiä yli kolme metrisiä pesiä oli edellisvuoden tapaan neljä.

– Keski-Suomen puolella taimenkannan kehittymistä on seurattu vuosikymmeniä, eikä tänä aikana ole havaittu ainoakaan vaellustaimenen kutupesää. Läsäkoskessa on havaittu neljä pesää, jota voi sanoa hyväksi tulokseksi, ja se vahvistaa käsitystä siitä, että vaellustaimen on palamassa Läsäkoskelle ja Etelä-Savoon.

Kutupesäinventoinnit tehtiin Etelä-Savon ELY-keskuksen hallinnoimassa EU:n osarahoitteisessa kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeessa.

Hankkeessa kehitetään muunmuassa kestävää kalastusta ja seurataan kutevien järvitaimenkantojen määrää sekä kalojen kokoa vuosina 2011 - 2014.

Heinäveden reitillä koskista löydettiin 46 kutupesää eli noin puolet edellisvuotta enemmän.

– Järvitaimenen kutukannat ovat edelleen pieniä suhteutettuna järvialtaiden kokoon ja ravintokalavaroihin sekä virtavesialueiden kokoon. Napapiirin eteläpuoleiset järvitaimenkannat luokitellaankin erittäin uhanalaiseksi, toteaa Hentinen.

Toistaiseksi on vielä arvoitus, miten joulukuun poikkeusolosuhteet ja hyydepadot vaikuttavat Läsäkosken poikastuotantoon.

– Vaarana on se, että hyydettä on muodostunut juuri kutupesän kohdalle, jolloin mätimunat ovat paleltuneet. Tilanne selviää ensi kesän poikaslaskennassa. Koska kutupesiä on paljon, pitäisi poikasiakin olla enemmän kuin aikaisempina vuosina.

Viime syksyn poikkeusolosuhteiden vuoksi Läsäkoskessa ei aiota ryhtyä ruoppauksiin.

– Korkeintaan arvioimme ongelmakohdat ja tarpeen mukaan saatamme poistaa yksittäisiä kiviä, korostaa Hentinen.

Koskialueiden kunnostusta on kuitenkin tarkoitus jatkaa taimenkannan elvyttämiseksi. Parin kolmen vuoden kuluttua on vuorossa Hännilänjokireitin kunnostus.


Lähde: Kangasniemen kunnallislehti (http://www.kangasniemen-kunnallislehti.fi//Uutiset/13023711.html)


Suunta on oikea! Ei tarvi olla kummonen rohvessoori laskemisen taidoissa, että nyt kun rajoitetaan vähän tuota pyyntiä eri keinoin, niin vuosien päästä tilanne taimenenkin osalta voi olla jo ihan toinen. Tuolla jarvilohi.fi sivustolla on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka erilaisilla toimenpiteillä voidaan asiaan vaikuttaa!


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 23.01.13 - klo:23:01
Saimaan norppa kuoli 15.1 talviverkkoon Punkaharjulla



Nuori naarasnorppa on kuollut kalaverkkoon Punkaharjun Pihlajavedellä. Verkot olivat norppa-alueilla sallittua ohutlankaista tyyppiä ja kalastus oli asianmukaista ja luvallista.

Tieto vahingosta saatiin suoraan kalastajalta, joka oli sattuneesta vahingosta harmissaan. Tapaus on ensimmäinen tänä vuonna Metsähallituksen tietoon tullut vahinko.

Saimaannorpat liikkeellä

Alkutalvella osa norpista voi vielä liikkua hieman normaalia enemmän, koska kaikkialla Saimaalla ei ole vielä muodostunut hyviä kinoksia pesintään.

- Harmillista, että kyseessä oli naarasnorppa, joka olisi ollut potentiaalinen tuleva synnyttäjä, suojelubiologi Tuomo Kokkonen harmittelee.

Metsähallituksen tietoon tulee vuosittain 1-3 talviverkkoihin menehtynyttä norppaa.

Norpanpoikasille vaarallisin aika on taas kevätkesä. Poikasten suojaamiseksi Saimaalla on keväisin voimassa laajat verkkokalastuksen rajoitusalueet
.
Lähde: Timo Ikonen Yle Etelä-Savo





Susien salakaato tarkoin suunniteltu



Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisi on edennyt hyvin lauantaina ja sunnuntaina tapahtuneen törkeän metsästysrikoksen tutkinnassa. Tutkimuksissa varmistunut, että ammuttuja susia oli kolme.

Esitutkinta-aineiston perusteella susijahti oli suunniteltua ja organisoitua ajoittuen koko viikonlopulle. Kaikki epäillyt ovat kokeneita metsästäjiä ja erämiehiä, heillä oli apunaan jahdissa moottorikelkkoja ja viestintävälineitä.

Poliisilla on tutkinnan aikana ollut pidätettynä viisi henkilöä, osa heistä on edelleen poliisin suojissa. Lisäksi poliisi on kuulustellut useita muita henkilöitä rikoksesta epäiltynä. Kuulustelut jatkuvat edelleen. Poliisi harkitsee lähipäivinä myös vangitsemisia. Tutkinnan yhteydessä on tehty jopa kymmeniä kotietsintöjä.

Suomessa ei ole aiemmin jäänyt kiinni, poronhoitoaluetta lukuun ottamatta suden salametsästäjiä. Tapauksen tekee myös poikkeukselliseksi tapettujen susien määrä.

Suuri viranomaisoperaatio

Yle Keski-Pohjanmaan tietojen mukaan tapaus tuli ilmi Perhon Kellokoskella. Tapauksen seurannassa, tutkinnan aloittamisessa sekä esitutkinnassa on tehty laajaa viranomaisyhteistyötä poliisin, Metsähallituksen, Rajavartiolaitoksen ja Liikkuvan poliisin kesken. Esitutkinnassa on ollut mukana yli kymmenen


- Tämä oli monialaisen viranomaisyhteistyön ja seurannan tulosta. Olemme tehneet havaintoja ja saaneet vinkkejä, tämä konkretisoitui sitten viikonloppuna osin hyvällä tuurillakin, että pääsimme aloittamaan operaation, kertoo rikosylikomisario Teemu Heikkinen.

Poliisin tiedotteen mukaan tutkinta jatkuu edelleen intensiivisenä eikä poliisi tiedota tutkinnallisista syistä asiasta tässä vaiheessa enempää yksityiskohtia asiasta.

Poliisi on löytänyt kaadetut sudet ja toimittanut ne jatkotutkimuksiin Eviralle.

Tutkinnan yhteydessä on käynnistetty myös esitutkinta muutamista ampuma-aserikoksista.

RKTL suunnitteli pannoittavansa lauman

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos oli suunnitellut pannoittavansa nyt ammutun lauman kevään aikana. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka paljon sudet verottavat Perhossa yleistä metsäpeuraa. Mikäli salametsästykseltä säästyneet kaksi yksilöä ovat alfauros ja johtava naaras, RKTL harkitsee edelleen susien pannoittamista. pannoittaminen voidaan edelleen toteuttaa.

RKTL:n mukaan sille tulee vuosittain ilmoituksia susilaumoista, jotka ovat hävinneet. kahden viimeisen susilaskennan aikana susien määrän on todettu vähentyneen. Viimeisimmän laskennan tulos julkaistaan ensi viikolla.

Uusi tulokas rikoslaissa

Törkeä metsästysrikos tuli rikoslakiin vasta huhtikuussa 2011, aiemmin laissa oli vain metsästysrikos.  Lain muikaan rikoksen tekee törkeäksi jo se, että kohteena on susi. Muut törkeän metsästysrikoksen kriteerit täyttävät eläimet ovat ahma, ilves, karhu, metsäpeura ja saukko. Lisäksi metsästysrikoksen voi tehdä törkeäksi muun muassa se, että teko on tehty erityisen suunnitelmallisesti tai kohteena on suuri määrä riistaeläimiä tai teko poikkeuksellisen julma.

Lain mukaan törkeästä metsästysrikoksesta on tuomittava vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi vankeuteen. Lisäksi tuomittava on samalla määrättävä metsästyskieltoon vähintään kolmeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Maa- ja metsätalousministeriön vahvistama korvaus laittomasti tapetusta aikuisesta sudesta on vähintään 6 100 euroa ja enintään 9 100 euroa. Nuoresta yksilöstä on maksettava 4 500 euroa.


Kummatkin uutiset siis Ylen sivuilta


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: TuMi - 24.01.13 - klo:15:09
Hienoa, että naisiakin on ammattikalastuksen parissa.

Letti liehuen verkot vetehen
23.1.2013 Ylen verkkosivut

Kun joku kysyy Karoliina Kääpältä hänen ammattiaan, ei sitä yleensä ensi kuulemalta uskota. Että mikä? Siis kalastaja! 25-vuotias Karoliina Kääpä on kalastaja jo neljännessä polvessa.

Karoliina Kääpä on kalastaja, kalanmyyjä ja kalanjalostaja. Hän on tuttu näky Päijänteellä Kuhmoisten vesillä.

- No kyllähän sitä ihmetellään ja haukotellaan että jahhah, Karoliina kertoo

Kalastajaneidon kerrottua että heillä on kalastuksen perheyritys kyselijät ymmärtävät yleensä asian paremmin.

Kääpän perheessä kalastus on elinkeinon lisäksi myös elämäntapa, johon on kasvettu lapsesta lähtien.

- Meidän ura alkoi kun muikunperkauskone tuli perheeseen. Me lapset olimme jo pieninä nappuloina latomassa muikkuja koneeseen. Sieltä se on lähtösin. 10-vuotiaana se tosiaan alkoi eli kalojen kanssa on pyöritty koko ikä, Karoliina muistelee
Taito periytyi isältä tyttärelle

Karoliina on hankkinut kalanjalostajan ammattikoulutuksen. Varsinaisen kalastuksen taidon hän on perinyt kuitenkin omalta isältään.

- Parempaa opettajaa kun oma isä ei ole olemassa. Käytäntö opettaa parhaiten niksit. Jos omaa tiukan ammattitaidon, tuntee järvet ja sen kalakannat, ei tarvitse välttämättä mennä koulunpenkille, Karoliina arvioi.

Pääelannon ammattikalastaja tienaa kesällä, jolloin kalastus on ympärivuorokautista työtä. Yöt vietetään nukkumisen sijasta troolilla kalastaen. Kevään ja syksyn rospuuttokeleillä on hetki aikaa hengähtää ennen talvikalastuksen alkua. Talvella kalastaja ehtii öisin jopa nukkua.

-Talvisin on iisimpää. Ei tarvitse ihan hikipinteessä juosta joka päivä.

Karoliina on iloinen tämän talven jäätilanteesta: kestävä jää tuli hyvissä ajoin.
Kylmän karaistus kehittyy hitaasti

Kalastus on fyysisesti raskasta puuhaa. Ääriolosuhteilta ja kolotuksilta ei välty. Karoliinan mukaan selkä on ammatissa erittäin kovilla. Myös kylmyyden kanssa on pärjättävä.

- Pakkasilla täytyy pysyä liikkeessä. Usein päivän jälkeen olen niin poikki, ettei tarvitse puuhailla.

Karoliina kertoo, että kädet eivät vielä kestä hyvin kylmyyttä. Siksi hän käyttää kumihanskikkaita

- Isällä, joka on kalastanut jo 30 vuotta, kädet kestävät vähän paremmin.

Koko uutinen: http://yle.fi/uutiset/letti_liehuen_verkot_vetehen/6463347


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 25.01.13 - klo:10:39
WWF: Uhanalaiset kalat yhä vailla lain suojaa
24.1.2013

Rauhoitetun perhosen surmaamisesta voi joutua maksamaan tuhansien eurojen korvauksen, mutta uhanalaista kalaa voi Suomessa pyytää ilman rajoituksia. WWF toistaa parin vuoden takaisen vetoomuksensa maa- ja metsätalousministeriölle ja vaatii, että äärimmäisen uhanalaisia kalalajejamme suojeltaisiin yhtä tehokkaasti kuin muitakin eläinlajeja.

WWF Suomi vetoaa maa- ja metsätalousministeriöön Suomen uhanalaisimpien kalalajien ja -kantojen rauhoittamiseksi. WWF lähetti tällä viikolla ministeri Jari Koskiselle kirjeen, jossa se tuo esille huolensa äärimmäisen uhanalaisten järvilohen, Saimaan nieriän, meriharjuksen ja meritaimenen tilanteesta.

– Esitämme, että maa- ja metsätalousministeriö rauhoittaisi edellä mainittujen lajien luonnossa lisääntyvät kannat kalastukselta toistaiseksi. Merkittäviä kalastuksen säätely- ja hoitotoimenpiteitä tarvitaan myös Etelä-Suomen sisävesitaimenen ja ankeriaan kohdalla. WWF on viimevuotisen Kalakampanjansa aikana saanut paljon viitteitä ja viestejä siitä, että kalojen suojelu on noussut puheenaiheeksi kansalaisten keskuudessa, ja monet haluavat kulutuskäyttäytymisensä kautta vaikuttaa uhanalaisten kalojen tilanteeseen, sanoo suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF Suomesta.

Kirjeen mukana WWF lähetti ministerille myös WWF:n pehmokalakampanjaan osallistuneiden koululaisten valmistamia käsityökaloja ja tervehdyksiä, joissa vedottiin uhanalaisten kalojemme puolesta. Koululaiset ovat syksyn ja talven aikana tehneet pehmokaloja ja tutustuneet uhanalaisten kalojen tilanteeseen yli 70 koulussa ympäri maata.

WWF teki jo joulukuussa 2010 maa- ja metsätalousministeriölle esityksen, jossa pyydettiin ministeriötä rauhoittamaan asetuksellaan vähintään äärimmäisen uhanalaisiksi luokitellut kalakannat kaikelta kalastukselta. Muutosta asiaan ei kuitenkaan ole tullut.

WWF:n kirje Koskiselle (http://wwf.fi/mediabank/3934.pdf)
WWF:n tiedote (http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Uhanalaiset-kalat-yha-vailla-lain-suojaa-1670.a)


Lähde: Turun Sanomat (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/441597/WWF+Uhanalaiset+kalat+yha+vailla+lain+suojaa)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Saimaannorpan tehosuojelua jatketaan
24.1.2013

Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa saimaannorpan tehostettua suojelutyötä, vaikka maailman uhanalaisimman hylkeen kanta on noussutkin hitaasti 310 yksilöön. Suojelutyö laajenee Pohjois-Karjalaan kuten norpan elinaluekin.

Viimeisin saimaannorpan verkkokuolema 14. tammikuuta Saimaan Pihlajavedellä muistutti, että norpan kalastuskuolemat jatkuvat. Nuori naarasnorppa jäi kalastajan talviverkkoon.

Suomen luonnonsuojeluliitto vahvistaa saimaannorpan suojelutyötä erityisesti Saimaan pohjoisosissa. Norppalähettiläät kiertävät Pohjois-Karjalassa alakouluja keväällä. ”Taru saimaannorpasta” –näyttely siirtyy helmikuussa Joensuuhun. Huhtikuussa jatkuu Etelä-Karjalan osuuskaupan tukema ”Kalasta oikein katiskalla” –kampanja, jossa jaetaan nielurajoittimia kalastajille. Sitä pyritään laajentamaan Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon lisäksi nyt myös Pohjois-Karjalaan.

Erityisesti tällä hetkellä norpan pesintää uhkaava vaara on vedenpinnan liian raju aleneminen pesimäaikana ja sen seurauksena pesien romahtaminen.

Saimaannorpan elinoloja uhkaa edelleen myös rantarakentaminen. Norpan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saisi enää hävittää eikä heikentää.


Lähde: Turun Sanomat (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/441635/Saimaannorpan+tehosuojelua+jatketaan)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 25.01.13 - klo:15:38
Hyviä uutisia Kokemäenjoelta...


Lohen ja taimenen lisääntyminen onnistunut Kokemäenjoessa ja Harjunpäänjoessa
Tiedote, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kokemäenjoen alaosalla Harjavallan voimalaitoksen alapuolisilla koskilla sekä Kokemäenjoen tärkeimmällä sivujoella, Harjunpäänjoella, suoritetuissa sähkökoekalastuksissa saatiin saaliiksi ennätysmäärä lohen- ja taimenpoikasia vuonna 2012.

Sähkökokekalastukset tehtiin elo-syyskuussa 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-ryhmän toimeksiannosta. Koekalastussaaliissa oli yhteensä 65 lohenpoikasta, joista 51 kappaletta oli keväällä joessa kuoriutuneita poikasia. Kokemäenjoen kalastuksissa saatiin ensimmäisen kerran saaliiksi myös taimenen luonnossa syntyneitä poikasia.

Harjunpäänjoesta löydettiin ensimmäisen kerran lohen luonnossa syntyneitä poikasia. Lohen kesävanhoja poikasia saatiin saaliiksi yhteensä 66 kappaletta. Taimenen poikasia koekalastussaaliissa oli yhteensä 216 kappaletta. Kaikilla koekalastusaloilla kasvaneet taimentiheydet johtuvat istutusten lisäksi onnistuneesta luonnonkudusta. Harjunpäänjoen alaosan koskialueilla tehtiin kalataloudellisia kunnostustöitä vuonna 2010.

Vuosittain tehtävissä sähkökoekalastuksissa seurataan koski- ja virtapaikkojen kalaston tilaa ja erityisesti virtakutuisten kalalajien esiintymistä ja poikastiheyksiä. Kokemäenjoella kalastuksia suoritettiin neljällä koskella. Harjunpäänjoella kalastuksia tehtiin seitsemällä koskella. Sähkökoekalastuksista vastasivat iktyonomit Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä. Kalastukset ovat osa Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman toteutusta.

Lisätietoja:
Iktyonomi Kimmo Puosi, puh. 040 831 5998
Iktyonomi Tapio Mäkelä, puh. 044 345 5793
Kalastusmestari Niklas Ulenius, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
puh. 0400 398 555

Lähde: VAR ELY (http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2012/Sivut/LohenjataimenenlisaantyminenonnistunutKokemaenjoessajaHarjunpaanjoessa.aspx)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 25.01.13 - klo:19:05
KALATALOUSHALLINNON ITSENÄINEN PÄÄTÖSVALTA ON SÄILYTETTÄVÄ

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) vastustaa Kainuun ELY-keskuksen päätöstä siirtää kalatalousasioiden päätöksenteko pois kalatalouden ammattilaisilta ja lopettaa kalatalouspäällikön virka. SVK pelkää yleisen kalatalousedun valvonnan loppuvan muistakin ELY-keskuksista.

Elinvoimaiset kala- ja rapukannat ovat olennainen osa Suomen vesiluontoa. Kalataloushallinnolle keskeistä on niiden ylläpito, lisääminen ja hyödyntäminen kestävästi. Kalataloushallinnon päätökset vaikuttavat kalakantojen ja kalavesien säilymiseen monipuolisina, kalastettavina ja terveellisinä. Päätöksillä suojellaan ja ennallistetaan vesiä, jotta niistä hyödyttäisiin myös tulevaisuudessa.
Suomen 1,7 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa muodostaa suuren vesiympäristöä seuraavan ja vesiensuojelusta kiinnostuneen harrastajakunnan. Myös suuri yleisö näkee ja kokee vesien tilan paitsi leväkukinnoista  ja veden sameudesta  myös kalakannoista ja saaliiden muutoksista.

SVK pelkää, että ilman omaa johtajaa kala-asiat joutuvat ELY-keskuksessa sellaisten elinkeinotoimintojen alle, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa. Ristiriitoja voi olla esimerkiksi maatalouden ja teollisuuden päästöissä, vesivoimassa ja kaivoshankkeissa. Kala-asiat liittyvät kiinteästi myös Suomen vesilain ja EU-direktiivien toimeenpanoon. Tällaisissa asioissa tarvitaan kalatalouspäällikköä, jolla on riittävä itsenäinen päätös- ja esimiesvalta. SVK haluaa löytää kaikki tarvitsemansa kalatalouspalvelut samasta ELY-keskuksen toimintayksiköstä, jolla on asiantuntemus ja riittävät valtuudet toimia kalatalouden parhaaksi.
Kalastuksen toimintaedellytysten ja kalakantojen turvaaminen on nähty tärkeäksi myös  hallitusohjelmassa, joka sisältää lukuisia kalataloutta koskevia linjauksia, joihin valtionhallinto voi vaikuttaa.

SVK:n mielestä Kainuun päätös on vaarallinen ennakkotapaus. Kalatalousviranomaisen ydintehtäviin kuuluva yleisen kalatalousedun valvonta erilaisissa vesiympäristöön kohdistuvissa hankkeissa on hoidettava riippumattomasti. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö toivoo, että Kainuun ELY-keskuksen asiassa tekemä päätös käsitellään uudelleen.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä, puh. 050 309 7204, s-posti: ilkka.makela@vapaa-ajankalastaja.fi

Lähde: http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=76678






PIENI PETOTOUKKA VOI VOIMISTAA SINILEVÄÄ-HOITOKALASTUS EI AUTA


Tuuloksen vesistöjen tila -hankkeen tulosten perusteella arvioitiin sulkasääsken merkitystä tutkimusjärvissä Pannujärvellä, Suolijärvellä ja Pyhäjärvellä. Lisäksi arvioitiin hoitokalastuksen käyttömahdollisuuksia tutkimusjärvien hoidossa, kertoo ympäristöasiantuntija Heli Jutila.

Sulkasääsken (Chaoborus flavicans) toukat ovat eläinplanktonia syöviä petoja. Jos niitä on runsaasti järvissä, ne voivat säädellä eläinplanktonin runsautta ja siten aiheuttaa tai voimistaa sinileväkukintoja. Kun eläinplankton ei syö kasviplanktonia, sinilevä pääsee kasvamaan.

Jos sulkasääskikanta on tiheä, kuten esimerkiksi Pannujärvellä, ei järvien tilaa voida parantaa hoitokalastuksella, kertoo tutkija Tommi Malinen Helsingin yliopistosta. Parhaiten Pannujärven tilaa voidaan Malisen mukaan parantaa valuma-alueen vesiensuojelulla.


Lähde: http://yle.fi/uutiset/pieni_petotoukka_voi_voimistaa_sinilevaa_-_hoitokalastus_ei_auta/6466598


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 26.01.13 - klo:11:11
Ei kala merestä kalastamalla lopu, vai loppuuko?

Kala- ja ympäristötoimikunnan puolesta,
Anssi Vainikka & Juha Ojaharju

 
Kalavesillä törmää edelleen näkemyksiin, etteivät kalat kalastamalla lopu tai ettei omalla toiminnalla ole mitään merkitystä kalakannan kannalta. Tällaisilla näkemyksillä perustellaan niin alamittaisten kalojen ottamista vastoin kalastuslain määräyksiä kuin lihalaatikoiden kanssa kalassa kulkemista ja suvun ja kyläkunnan kalassa pitämistä. Kun teerimetsällä liikkuva metsästäjä voi huonona lintusyksynä omin silmin havainnoida, ettei kanta ole metsästämistä kestävällä tasolla, puhutaan kalassa heikon saaliin hetkellä huonosta syönnistä ja syytetään milloin merimetsoja ja milloin verkko- tai ammattikalastajia.




Meret ovat ehtymätön luonnonvara - vääräksi osoitettu myytti

Maailman merillä todellisuuteen ollaan jo havahduttu: valtavia merikalakantoja on pyydetty niin, ettei niiden kaupallinen kalastus enää ole mahdollista, koska kannat eivät ole toipuneet ylikalastuksesta. Kuuluisampana esimerkkinä tästä on Luoteis-Atlantin joskus maailman suurin yksittäinen turskakanta.
Toisaalta merikalastuksessa kalakantojen kokoa arvioidaan Kansainvälisen Merentutkimusneuvoston ICES:ksen ja muiden järjestöjen toimesta säännöllisin väliajoin ja poliittisen prosessin lopputuloksena asetetaan kiintiö siitä kuinka iso osa kannasta voidaan kussakin tilanteessa kalastaa.

Aika kultaa muistot

Sisävesillä puhutaan niin sanotusta näkymättömästä romahduksesta.
Koska sisävesikalakantojen tilaa ei tieteellisesti seurata eikä mitään kalastuskiintiöitä ole, ei kalakannan kehityksestä ole tietoa, jonka voisi vain jostakin painetusta artikkelista tai raportista tarkistaa. Aika kultaa muistot, eikä nykyinen sukupolvi osaa kuvitellakaan enää tilannetta, joka vallitsi yhden tai kaksi sukupolvea sitten. Kuka osaa kuvitella, minkälaisia lohijokia esimerkiksi on menetetty vesivoimalle ja millaisia kaloja tutuissa järvissä on uinut sata vuotta sitten. Toisaalta kalamies on aina mestari löytämään kalat, ja koska useat kalat parveutuvat tai hakeutuvat parhaille ravinto yms. paikoille, ei kalojen tiheys parhailla kalapaikoilla vähene ennen kuin kalakanta todella on harventunut kriittisesti. Tämän takia täytyy ymmärtää muutama perusasia, jotta voi itse uskoa todeksi sen, että kalastus todella vaikuttaa kalakantoihin.




Yleinen harha kalakantojen kääpiöitymisestä

Useasti kuulee ihmetteleviä kommentteja siitä, miten kalat ovat nykyään paljon pienempiä kuin ennen. Ja koska esimerkiksi alamittaisia kuhia tulee kalareissulla paljon enemmän kuin mitat täyttäviä, ajatellaan, että kuhakanta on kääpiöitynyt. Niin kauan kuin ei ole suoraan näyttöä, että kuhien kasvu on hidastunut, ei näin voida väittää eikä kannata edes olettaa. Kun kaloja pyydetään tehokkaasti, pienten yksilöiden suhteellinen lukumäärä yksinkertaisesti kasvaa, koska yhä harvempi kala ehtii kasvaa isoksi asti. Tämän ymmärtäminen vaatiin vain hieman mielikuvituksen käyttöä ja tietoa siitä, että pienestä kalasta tulee aikanaan iso. Toisin sanoen kalastuksen ei tarvitse kohdistua isoihin yksilöihin, jotta isot kalat loppuvat: pieniä tai useimmiten juuri alamitan täyttäviä kaloja tarvitsee vain pyytää riittävän tehokkaasti!

Tiedonpuute kalastuksen säätelyn ongelmana

On toki mahdollista, että tietyissä tilanteissa kalojen lisääntyminen onnistuu niin hyvin - tai kaloja istutetaan niin paljon, että ravinnosta tulee kasvua rajoittava tekijä. Mikään vesistö ei toki tuota enempää kalaa kuin kaloille sopivaa ruokaa: olkoon se sitten eläinplanktonia, pohjaeläimiä, muikkua ja kuoretta tai särkikalaa. Kalojen kasvu suurissa tiheyksissä hidastuu ja tällaisessa tilanteessa kalat usein myös tulevat sukukypsiksi suhteellisen pienikokoisina. Tällaisessa tilanteessa olisi perusteltua laskea alamittaa tai tehostaa kalastusta, kunnes kalakannan kasvu palautuisi nopeammaksi.
Useimmiten olisikin monin verroin mielekkäämpää käyttää kalastusluvista saatu tuotto kalojen kasvunopeuden seurantaan eli toisin sanoen säännöllisten ikämääritysten tekemiseen erikokoisista kaloista kuin lähteä suin päin tielle, jossa alamittaa lasketaan ja siitä seuraavaa ylikalastusta paikataan heikosti tuottavilla istuksilla. On tosiasia, että kalakannat tuottavat kalaa pyydettäväksi täysin ilmaiseksi ja usein rahan parasta käyttöä olisi valvoa kalastusta, alamittojen noudattamista ja seurata kalakantojen kehitystä. Tutkimustieto pitäisi nähdä vähintään yhtä arvokkaana kuin istukkaat: ehkä oppia voisi ottaa Uudesta Seelannista, jossa kalastusluvilla ylläpidetään jopa vesistökohtaista tutkimustoimintaa, ja tutkijat huolehtivat, että kalastusmahdollisuudet säilyvät mahdollisimman hyvinä.

Yleiskalastusoikeuteen perustuvan pilkinnän vaikutukset

Kalojen pieneen kokoon liittyy pilkkijöille vaikeasti myönnettävä asia: useimmat rajallisten alueiden ahvenkannat harventuvat tehokkaan pilkkimisen myötä ja harventuminen tarkoittaa nimenomaan isojen kalojen loppumista. Tämä harventuminen ei tapahdu siksi, että pilkillä saataisiin nimenomaan isoja kaloja, vaan siksi, että kalat pyydetään pois ennen kuin ne ehtivät kasvaa isoiksi.
Kun hyvä ahvenvuosiluokka on saatu harvennettua ja pienten ahventen suhteellinen osuus lisääntyy, tehdään helposti ylläolevan kaltainen virhepäätelmä, että ahvenkanta olisi kääpiöitymässä. Pahimmillaan kalastuspainetta lisätään sen toivossa, että harventuneessa kannassa kalat kasvaisivat nopeammin. Kasvu toki voikin nopeutua, mutta isojen yksilöiden lukumäärä ei kasva, koska ne pyydetään pois. Tämän vuoksi ennen "hoitokalastukseen" ryhtymistä on oltava tiedossa, että ahventen kasvu todella on hidastunut eikä se johdu esimerkiksi kilpailevan lajin kuten kuhan runsastumisesta. Ahventen hoitokalastus ei varmasti tuo isoja ahvenia takaisin kuhaveteen, mutta varmistaa toki sen, että kuhilla on entistä vähemmän syötävää.
On tosin selvää, ettei tämäkään päde aina, ja on vesiä, joissa on niin paljon pientä ahventa, ettei useillakaan pilkkikilpailuilla saada merkittävää lovea tällaiseen kantaan. Jotta selvyys saataisiin, tarvittaisiin taas ikämäärityksiä ahvenista. Miksi kalanpoikasia on helpompi ostaa kuin iänmäärityspalveluja?




Rannikkoalueiden ahventen kutupaikat

Selvimmin pilkkijät vaikuttavat kalakantojen kehitykseen rannikkoalueen kutupaikoilla. Pohjanmaan rannikolla ahvenet kerääntyvät laajoilta alueilta kutemaan pieniin fladoihin ja sisälahtiin. Suuret kalamäärät houkuttelevat totta kai myös kalamiehiä ja monet kutualueet ovatkin keväisin pilkkimiesten kansoittamia. Valitettavan moni pilkkimies on kutualueille suunnatessaan varustautunut lihalaatikolla; kun kalaa on kerrankin saatavilla, niin sitä otetaan sitten paljon. Eihän yksi 10 kg toki kalakantaa romahduta, mutta kun kalastajat tekevät kevään mittaan yhteensä tuhat reissua, niin 10 tonnin lovi tuntuu kyllä isossakin ahvenkannassa!
Tästä on valitettavasti ollut seurauksena se, että etenkin kaikkein suosituimmilla kevätpilkkialueilla ahven on selvästi vähentynyt. Koska ahvenet kokoontuvat kuteman suurilta vesialueilta, heijastuu kutualueella tapahtuva kalojen poisto hyvin laajalle alueelle ja jos kalastuspaine ei vähene pienenneen kannan vuoksi tai joskus jopa päinvastoin kasvaa, voidaan rajoittamattomalla kalastuksella saada pitkäaikainen lasku ahvenkannan tuottavuuteen. Suositeltavaa olisi tarkkaan miettiä kuinka paljon ja minkä kokoista oikeasti tarvitsee ja päästää kaikki tarpeettomat ja mieluusti myös pannulle liian karkeat, kalat lisääntymään. Kutulahdilla ei olla kalastamassa kilpaa!

Kalastettu vesi ei ole koskaan luonnontilainen vesi

Toki luonnontilainen vesistö on aina vääränlainen vertauskohta kalastetulle vedelle, koska on hyväksyttävä, että kalastuksen myötä varsinkin isojen ja vanhojen kalojen lukumäärä vähenee aina. Tämä on helppo uskoa, jos joskus pääsee kalastamaan rajavyöhykkeelle tai muulle alueelle, jossa kalastus on pääsääntöisesti kielletty. Lisäksi mitä voimakkaampaa kalastus on, sitä turhempaa on säätää kaloille ylämittoja tai vaatia isojen kalojen vapaaehtoista vapauttamista, koska kaloja ei yksinkertaisesti selviä ylämittaan asti.

Vapaa-ajan kalastus uhkaa harvoin kalakantojen olemassaoloa

Usein ei onneksi ole pelkoa, että vapaa-ajankalastus uhkaisi tappaa jonkin kannan kokonaan sukupuuttoon, vaikka toki sekin on rajallisen kokoisissa vesistöissä mahdollista jopa pelkkää mato-onkea käyttäen. Esimerkiksi RKTL:n ja Oulun yliopiston kesällä 2012 tehdyissä ongintakokeissa 400 m2 maalammista saatiin ongittua käytännössä kaikki niihin istutetut ahvenet. Kokeellisessa perhokalastustilanteessa, jossa yhtä taimenta kohti kalastettiin 4,3 minuuttia, saatiin saaliiksi 20 % kaloista vastaavista altaista. Entä, kun kalastuspaine on tunteja istukasta kohden kuten monilla Keski-Suomen korttikoskilla?
Verkkokalastuksen tehokkuutta puolestaan on tutkittu tilanteissa, joissa vesistöön levinnyt vieraslaji on haluttu hävittää. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa selvitettiin eräässä tutkimuksessa voidaanko verkoilla hävittää puronieriäkanta kokonaan 1,6 hehtaarin kokoisesta ja 6 metrin syvyisestä lammesta. 108 verkkoyön jälkeen järvestä ei todettu löytyvän enää yhtään nieriää ja tutkijat totesivat verkoilla olevan mahdollista tyhjentää täysin 15-20% Sierra-Nevadan alueen vuoristojärvistä. Valitettavasti tulos pätee myös esimerkiksi Lapin rautujärviin. 

Kalojen sukupuutolla pelottelun sijaan tulisi keskittyä kalavesien tuottavuuden maksimointiin

Ääriesimerkeistä huolimatta keskustelussa tulisi keskittyä kalavesien tuoton maksimointiin ja kasvun ylikalastuksen minimointiin. Kasvun ylikalastuksesta puhutaan, kun kalat pyydetään niin pienikokoisina, että kilomääräistä saalista saadaan vähemmän kuin voitaisiin. Näin ollen alamittasäätely tulisi nähdä yhteisenä etuna ja kaikki alamittaisia kaloja ottavat varkaina, jotka syövät yhteisestä kakusta.
Viime vuosina positiivista kehitystä on tapahtunut alamittojen suhteen: niin kuhan kuin eri taimenmuotojen alamittaa on nostettu ja vesistökohtaiset saaliit ovat monin paikoin tämän myötä parantuneet. Kalastaja on valitettavasti kuitenkin kovin lyhytnäköinen. Kun 1990-luvun lämpiminä kesinä syntyi vahvoja kuhavuosiluokkia ja kuhaa on viime vuosina riittänyt kaikilla pyyntimuodoilla pyytäville, ollaan tuudittauduttu siihen, että tilanne on jatkuvasti hyvä.




Pohjois-Karjalassa on tapahtunut jopa täysin takaperoista kehitystä ja kuhan alamittaa on laskettu Pielisen ja Ruunaan kalastusalueilla. Kun matalan alamitan turvin vain muutama prosentti vuosiluokasta pääsee koskaan lisääntymään ja jos luonto tarjoaa useamman viileän kesän peräkkäin, käykin niin, että kuhaa ei juuri ole pyydettäväksi 5-8 vuotta kylmän jakson jälkeen. Lyhytnäköisen kalastuksen säätelyn vaikutuksia kuhakantoihin päästään näkemään vuosina 2016-2019: mielenkiintoista on nähdä miten kuhakanta reagoi 45 cm alamitan järvillä verrattuna 37 cm alamitan järviin. Korkeamman alamitan myötä kaloja riittää lisääntymään, vaikka kylmiä kesiä tulisikin, ja ennusteen mukaan kylmät kesät eivät yhtälailla heilauta kalakantaa tai saaliita, kun alamitta on riittävän korkea.

Istutusten ikuinen ongelmallisuus

Suomessa tuudittaudutaan siihen, että jos kalaa pyydetään enemmän kuin kalat lisääntyvät, voidaan istutuksilla paikata huonon kalastuksen säätelyn aiheuttamat puutteet. Mutta onko kenenkään etu, että keskimäärin 1000 kuhaistukasta tuottaa 10 kg saalista? Nykyiset geneettiset tutkimusmenetelmän ovat myös paljastaneet karuja totuuksia istutusten seurauksista. Kuinka moni tietää, että Oulujärvessä ui tätä nykyä Vanajaveden kuhaa? Tai kuinka moni tietää, että vaikka taimenta istutetaan 40-50 vuotta johonkin koskeen, istukkaista ei välttämättä jää alueelle pitkällä tähtäimellä pienintäkään jälkeä, koska istukkaat eivät yksinkertaisesti lisäänny ja jos istutukset lopetetaan, häviää taimen, kun viimeiset istukkaat on pyydetty. On myös todettu, että pahimmassa mahdollisessa tapauksessa vieraan vesistön villien kalojen istutetut jälkeläiset onnistuvat lisääntymisessään ja risteytyvät paikallisen kannan kanssa. Seurauksena on, että alkuperäisen kannan elinkyky laskee merkittävästi, koska vieras kanta ei ole sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin.

Kaupallisten kalastuskohteiden eriyttäminen luonnonkalakohteista

Toki on myönnettävä, että ilman istutuksia ei voisi olla myöskään korttikoskia. Mikään koskivesi ei yksinkertaisesti ylläpidä taimenia niin paljoa, että niitä voitaisiin poistaa koskesta sellaisia määriä, että edes joka kymmenes kalastaja voisi viedä kalan kotiin. Siksi tarvitaan istutusten kohdistamista tietyille vesille, jotka varataan keinotekoisesti ylläpidettyä kaupallista vapakalastusta varten ja kohteita, joissa pyritään luonnon ehdoin vahvistamaan ja hyödyntämään luonnossa lisääntyvää kalakantaa. Istuksia voidaan tehdä myös luonnonkalakannan tukemiseksi, mutta tällöin istukkaat tulisi aina tuottaa kohdevesistön emokaloista ja merkitä niin, että kalastus voisi kohdistua istukkaisiin.




Edes C&R-kalastus ei ratkaise ongelmia, koska asiallisessakin pyydä- ja päästä -kalastuksessa 0-5% kaloista voi menehtyä pyynnin aiheuttamaan stressiin eikä yhtä kalayksilöä voida eettisesti koukuttaa kymmeniä kertoja. Kestäviä ratkaisuja voi syntyä Kainuun Ekokoskien kalastuksen säätelyjärjestelyin: taimenelle asetettu 60 cm alamitta takaa huikeat mahdollisuudet hyvän kokoisten kalojen C&R-kalastukseen ja kalojen lisääntymiseen, kun taas isot jo lisääntyneet yksilöt voidaan pahasti kiinni jäädessään siirtää ruokapöytään. Ehkäpä 1,5 kg saaliskalan keskipainosta voisi tulla standardi mullakin koskivesillä, kun kalastuksen säätely järjestettäisiin sekä kalastajan että kalan edun mukaisesti!


Lähde: http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=76671


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 28.01.13 - klo:10:56
”Ekovoimala” pysäyttää lohen kutuaikeet


Etelä-Savon Energia myy ekotekona sähköä, joka on peräisin lohelle tärkeän kutujoen katkaisevasta vesivoimalasta. SLL:n Ekoenergia-merkki edellyttää, että lohi voi ohittaa voimalan kalatietä pitkin. Viittaus Ekoenergiaan lähti, Ekoteko-tuote jäi.

Suomenlahden lohella on ongelma. Vietti vetää syksyisin lisääntymään, mutta valtaosa kutujoista on tukittu vesivoimaloilla. Niin myös Mustionjoki Raaseporissa. Vuosikymmeniä sitten rakennettu Åminneforsin voimalapato on ollut lohijoelle kova isku.

- Se on ollut ihan totaalinen. Voi sanoa, että Mustionjoen ja Karjaanjoen vesistön lohi on menetetty, arvioi Uudenmaan ELY-keskuksen sunnittelija Esa Lehtinen.


Onko lohien pysäyttäminen ekoteko?

Vaelluskalojen ongelmista huolimatta Åminneforsin energiaa myydään ekotekona. Sähkö kulkee kolmekymmentä vesivoimalaa omistavan Koskienegian kautta tämän osakkaalle Etelä-Savon Energialle, joka myy sitä asiakkailleen Ekoteko-vesisähkönä.

Mutta voiko lohien kutureitin katkaisevaa voimalaa sanoa ekoteoksi?

- No tämähän menee jokaisen loppuasiakkaan omien määritelmien mukaan, että onko kaikki uusiutuva ympäristöystävällistä tai ekologista, sanoo Etelä-Savon Energian myynti- ja markkinointipäällikkö Jari Nykänen.

- No ei todellakaan. Eko on kiva liittää kaikenlaisiin asioihin, mutta täytyy oikeasti miettiä, mitä ne ekoasiat loppujenlopuksi taustalla ovat, sanoo ELY-keskuksen Lehtinen.


Sähköä mainostettiin Ekoenergiaksi ilman lupaa

Vielä muutama päivä sitten Etelä-Savon Energia mainosti verkkosivuillaan voimaloiden täyttävän jopa Suomen Luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-kriteerit. Nämä vaatimukset on listattu Ekoenergia-sivuille ja merkin käyttöön on saatava järjestöltä lupa. Ekoenergia-sivuille on listattu myös hyväksytyt laitokset. Koskienergian kolmestakymmenestä laitoksesta löytyy listalta yksi.

Yle Uutisten yhteydenoton jälkeen Etelä-Savon Energia poisti viittauksen Ekoenergiaan.

- Siellä internet-sivuilla oli tältä osin jäänyt virhe ja se korjattiin heti kun se virhe löytyi, pahoittelee ESE:n myynti- ja markkinointipäällikkö Nykänen.

Nykänen ei suoraan vastaa, kuinka kauan virhe on sivuilla ollut. Vaatimusten kiristymisestä on aikaa neljä vuotta.

- Noin olisi voinut sanoa ennen vuotta 2009, mutta ei enää nykyään. Siinä olisi voinut periaatteessa lukea, että "täyttää vanhat Ekoenergia-kriteerit”, sanoo SLL:n ekoenergiavastaava Riku Eskelinen.

Koskienergia ja sen kaksi muuta osakasta eivät mainosta sähköä Ekoenergiana tai siihen viittaavilla termeillä.


Lehtinen: ”Ei ainutlaatuinen tapaus”

ELY-keskuksessa päivätyönsä tekevä Esa Lehtinen on vapaa-ajallaan Virtavesien hoitoyhdistyksen puheenjohtaja. Hän on vuosien ajan seurannut sähköyhtiöiden toimintaa ja sanoo, ettei Etelä-Savon Energian markkinointi ole mitenkään ainutlaatuinen tapaus.

-Meillä on useita tällaisia vesivoimayhtiöitä, joilla on omia merkkejä. Niissä käytetään harhaanjohtavasti Ekoenergiaa, Norppasähköä tai vastaavia nimityksiä, Lehtinen sanoo.


Kalatie on Ekoenergian vaatimus

Ennen vuotta 2009 pelkkä voimalan ikä saattoi riittää SLL:n Norppaenergia-vaatimusten täyttämiseksi. Sittemmin Ekoenergiaksi muttuneet kriteerit ovat kiristyneet erityisesti kalateiden osalta. Voimalan viereen pitää rakentaa eräänlainen minikoski, jota pitkin vaelluskalat pääsevät kutemaan.

Energiayhtiöt eivät kalateistä innostu, sillä niiden rakentaminen maksaa ja turbiinien ohi juokseva vesi näkyy miinuksena sähkön tuotannossa. Taloudelliset tappiot ylittävät nykyiset istutuskustannukset ja kalastuskorvaukset.


Mustionjoen kohtalo voimayhtiön käsissä

Muistionjoen neljän voimalan ohittamista kalateillä on suunniteltu vuosia. Jo edellinen omistaja Fortum oli kymmenen vuoden aikana mukana lukuisissa selvityksissä, mutta päätöstä kalateiden rakentamisesta ei ole tehty. Rahaa on käytetty toistasataatuhatta euroa ja sitä saatiin Fortumin Ekoenergia-vaatimukset täyttävien voimaloiden sähkön myynnistä.

Seudun ympäristöväen mielestä Fortum pelasi aikaa, eikä ollut aidosti kiinnostunut kalateiden rakentamisesta. Mustoinjoen voimalat siirtyivät Koskienergialle vajaa vuosi sitten ja yhteydenpito eri osapuolten välillä on vasta alkamassa.

Mustionjoen lohien tulevaisuus on nyt Koskienergian käsissä.

- Meillä on näitä istutuskantoja, että me voimme palautta lohikannan ja luonnon kiertokulun, jos me haluamme ja kaikki tehdään suunnitelmien mukaisesti. Eikä tässä ole kyse pelkästään lohesta, vaan myös muista kalalajeista ja jokihelmisimpukasta, joka ei tule toimeen ilman lohta ja uhkaa kadota kokonaan Uudeltamaalta, sanoo ELY-keskuksen suunnittelija Lehtinen.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/ekovoimala_pysayttaa_lohen_kutuaikeet/6467897)

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tästä uutisesta onkin ihan omakohtaisia kokemuksia. Itse meinasin mennä tuohon Ekoteko halpaan menneenä syksynä, kun kilpailutin sähkösopimusta. Päätin ennen sopimuksen uusimista, että haluan vain ja ainoastaan kestävillä periaatteilla tuotettua sähkö. Se on pienintä mitä voin luonnon eteen tehdä, makso mitä makso. Näin ollen pyysin tajouksern kaikilta Ekoenergiaa.fi (http://www.ekoenergia.fi/) sivustolla mainituilta energia yhtiöiltä. (Ekoenergiaa -merkki on siis Suomen luonnonsuojeluliiton myöntämä merkki, jolla on tiukat ja järkiperäiset kriteerit. Eli ei pidä sekoittaa näihin firmojen omiin ekojuttuihin. Lisäksi SSL:n ekoenergiasta menee tietty summa/kwh ympäristörahastoon, jolla tehdään mm. koskikunnostuksia.) Sain kaikilta yrityksiltä tarjoukset ja niistä halvin oli tämän ESEn tarjous. Hintavertailun (http://www.sahkonhinta.fi/) mukaan tuo tarjous oli vielä listan toiseksi halvin. Päätin siis ottaa ESEn tarjouksen ja enää oli vain valittava haluanko ekoteko vesisähkö, vai ekoteko puusähköä. Tuossa kohtaa iskikin hämmennys, koska SLL:n listassa ei ollut ESEn kohdalla mainintaa kuin pelkästä puusähköstä. Päätin siis kysellä tuossa uutisessa mainitulta Rikulta asiaa ja hän silloin neuvoi valitsemaan jonkun muun, kuin vesisähkön. Syystä että ESEn vesisähköllä ei ole Ekoenergiaa -merkkiä, vaikka hieman harhaanjohtavasti antavat niin ymmärtääkin.

Hyvä nyt kuitenkin, että asia on tullut yleiseen tietoon. Saa ESE hieman selkeyttää noita sivujaan ja myyntiargumenttejaan. Tarinan opetus olkoon se, että kaikkiin yritysten Eko- juttuihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Sama päätee mielestäni luomujuttuihin. Yritykset, alalla kuin alalla, tekevät mitä vain myyntinsä lisäämiseksi ja markkinointi on joskus aika häikäilemätöntä touhua.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 29.01.13 - klo:10:59

Runsas verkkopyynti haittaa - istutetut lohet eivät kasva suuriksi


Istutettujen lohikalojen selviämisestä, kasvusta ja kalastuksesta on saatu uutta tietoa. Pohjois-Karjalassa käynnistettiin vuonna 2008 laaja järvilohien ja taimenien merkintähanke. Tulosten mukaan istutetut lohikalat näyttävät selviytyvän esimerkiksi Höytiäisessä hyvin, mutta takertuvat turhan pieninä kalastajien verkkoihin.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohikalamerkintöjen tulosten perusteella runsas verkkopyynti heikentää merkittävästi kalanistutusten tuottoa. Lohikalaistukkaiden selviytymistä ja kasvua on tutkittu kaloihin laitettujen merkkien ja niiden palautusten avulla kahdessa pohjoiskarjalaisessa järvessä, Pielisessä ja Höytiäisessä.

Esimerkiksi Höytiäisessä suurin osa eli 60-70 prosenttia 3-vuotiaista järvilohen ja -taimenen poikasista tarttuu verkkoihin  jo ensimmäisen järvivuoden aikana. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jorma Piirosen mukaan järvissä sinänsä hyvin kasvavien istukkaiden kasvupotentiaali jää saavuttamatta.

- Molemmilla lohikaloilla kasvupotentiaali on niin hyvä, että ne pystyvät Suomen järvissä saavuttamaan 5-6 kilon painon. Järvilohi pystyy kasvamaan vielä kookkaammaksikin. Eli meiltä jää saamatta suurikokoisia eli näitä ennätyskaloja, joita monet pyrkivät järvialueelta pyydystämään. Niitä on äärimmäisen vähän hengissä runsaan verkkopyynnin takia, Piironen toteaa.


Verkkojen määrä ja silmäkoko uusiksi?

Piirosen mukaan verkkojen silmäkokoa ja määrää tulisi säädellä nykyistä paremmin. Pielisessä ja Höytiäisessä verkkojen yleisin silmäkoko on 55 millimetriä runsaan kuhakannan takia. Merkintähankkeen tulosten mukaan jopa 75 prosenttia Höytiäisen verkkolohista ja 60 prosenttia verkkotaimenista saatiin juuri 55-millisillä verkoilla. Myytyjen verkkolupien perusteella Höytiäisessä on verkkoa yhteensä peräti 145 kilometrin verran.

Vuosien 2008-2010 aikana Pieliseen istutettiin yhteensä 80 000 kappaletta 2- ja 3-vuotiasta järvilohta ja -taimenta. Höytiäiseen istutettiin noin 25 000 kalaa. RKTL:n erikoistutkija Jorma Piirosen mukaan osaltaan voidaan puhua myös turhista istutuksista.

- Kyllä meillä valitettavasti tehdään aika paljon turhia istutuksia. Meillä on esimerkiksi velvoiteistutuksissa istukkaina käytetty 2-vuotiaita lohikaloja muun muassa Pieliseen, ja kyllä ne hukkaan tuntuvat menevän.

Piirosen mukaan selkeitä syitä 2-vuotiaiden istukkaiden heikkoon menestyksen Pielisellä ei tunneta. Petokalojen merkitys on Pielisessä Höytiäistä suurempi. Vuoden 2012 loppuun mennessä kalastajat palauttivat tietoja peräti lähes 3 900 järvitaimenesta ja yli 3 700 järvilohesta.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/runsas_verkkopyynti_haittaa_-_istutetut_lohet_eivat_kasva_suuriksi/6470167)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 30.01.13 - klo:14:05
Käsittämätöntä...

Osakaskunta ei voi kieltää troolausta vesillään

Etelä-Karjalan käräjäoikeus kumosi Solkein osakaskunnan troolauskiellon perusteettomana. Osakaskunnan mielestä troolaus tehokkaana kalastusmuotona heikentää lohi- ja nieriäkantoja.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus on kumonnut Taipalsaaren Solkein osakaskunnan vesialueelleen Saimaalle asettaman troolauskiellon.

Käräjäoikeuden mukaan osakaskunta ei pystynyt osoittamaan, että troolauksesta olisi haittaa alueen muikku- ja lohikannoille. Solkein osakaskunta päätti reilu vuosi sitten kieltää kaiken troolauksen alueellaan.

Päätöksestä valitti alueella toimiva ammattikalastaja, joka on myös osakaskunnan osakas. Hän vaati troolauskiellon kumoamista vedoten osakkuuteensa perustuvaan oikeuteen kalastaa vesillä.

Kalastaja vaati myös oikeutta rajattomaan troolaukseen ja kalastusoikeuksiensa laajentamista lisätyksiköillä. Tätä vaatimusta käräjäoikeus ei ottanut tutkittavaksi, koska se ei kuulu tuomioistuimen toimivaltaan.

Solkein osakaskunta joutuu korvaamaan ammattikalastajan oikeudenkäyntikuluja vajaat 10 000 euroa.

Käräjäoikeuden päätöksestä kertoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/osakaskunta_ei_voi_kieltaa_troolausta_vesillaan/6472451)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 31.01.13 - klo:12:53
Oikeus voitti ja järvilohen tulevaisuus näyttää hieman valoisammalle. :)


Tiedote 31.1.2013
Pohjois-Karjalan ELY-keskus


Pielisjoen - Ala-Koitajoen vesivoimalaitosten kalataloudelliset lupaehdot vahvistettu KHO:ssa

Pielisjoessa oli luonnontilan aikana noin 240 hehtaaria koski- ja virta-alueita. Koskia tuhoutui Pamilon voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä yli 60 hehtaaria, Kaltimon voimalaitoksen rakentamien yhteydessä lähes 100 hehtaaria ja Kuurnan voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä noin 70 hehtaaria. Nyt koskialueita on jäljellä yhteensä noin 10 hehtaaria.

Muutos oli niin dramaattinen, että virtakutuiset kalat lähes hävisivät. Nyt päätökseen saadut kalataloudellisten lupaehtojen muutokset tukevat pyrkimyksiä säilyttää Saimaan järvilohi osana suomalaista kalastoa, toteaa kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.

Kuurnan voimalaitos

KHO ( 29.1.2013, dno. 1607/1/11) vahvisti Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen siten muutettuna, että muuttunutta kalatalousmaksua on maksettava 1.1.2013 lähtien.

Luvan saajan on maksettava vuodesta 2013 lähtien Kuurnan voimalaitoksen rakentamisesta kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä kalatalousmaksua 39 500 € (vuonna 2012 14 699 €).

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen on käytettävä varat kalojen istutukseen ja muihin kalakannan säilyttämistä tarkoittaviin toimenpiteisiin Kuurnan voimalaitoshankkeen vaikutuspiirissä olevalla vesialueella.

Itä-Suomen ympäristölupavirasto perustelee olosuhteiden olennaisia muutoksia: Oleellisesti on sen sijaan lisääntynyt uusi tutkimustieto niistä kalanviljelyteknisistä vaatimuksista, joita luontaiset lisääntymismahdollisuutensa menettäneen saimaanlohen säilyttäminen Pielisjoella ja sen kalataloudellisella vaikutusalueella edellyttää.

Erityisen suurta huomiota on kiinnitettävä saimaanlohen perinnöllisen aineksen säilyttämiseen mahdollisimman monipuolisena. Tämä lisää kalanviljelyn kustannuksia emokalakantojen säilytyksessä, poikasmateriaalin geneettisen monimuotoisuuden vaalimisessa ja muun muassa edes osittaisen luonnonkierron läpikäyneen viljelymateriaalin hankinnassa. Nämä seikat ovat ympäristölupaviraston käsityksen mukaan niitä oleellisia olosuhteiden muutoksia, joita vesilain 2 luvun 22 §:n 4 momenttia koskevan hallituksen esityksen perusteluissa tarkoitetaan "tutkimustieto ja teknistaloudelliset mahdollisuudet" -ilmauksella.

Kaltimon voimalaitos

KHO ( 29.1.2013, dno. 1606/1/11) vahvisti Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen siten muutettuna että muuttunutta kalatalousmaksua on maksettava 1.1.2013 lähtien.

Luvan saajan on maksettava vuodesta 2013 lähtien Kaltimon voimalaitoksen rakentamisesta kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä kalatalousmaksua 68 900 € (vuonna 2012 25 144€).

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen on käytettävä varat kalojen istutukseen ja muihin kalakannan säilyttämistä tarkoittaviin toimenpiteisiin Pielisjoella ja sen kalataloudellisella vaikutusalueella Saimaalla.

Olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Kaltimon voimalaitoksen ratkaisu perustuu samoihin seikkoihin kuin Kuurnan voimalaitoksen päätös.

Pamilon voimalaitos

KHO ( 29.1.2013, dno. 1608/1/11) vahvisti, että Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä lupaehdot ovat lähes samat kuin Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä. VHO ainoastaan poisti Ala-Koitajokeen kohdistuvan kalatalousmaksun (5000 €), jonka Itä-Suomen ympäristölupavirasto oli määrännyt.

Lupapäätöksen määräysten C. osan 1) kohdan alakohta c muutetaan kuulumaan: Ala-Koitajoen vanhaan uomaan juoksutetaan vettä vähintään 4 m3/s 1.10.–31.3. ja vähintään 6 m3/s 1.4.–31.9.

Edellä mainitut vähimmäisjuoksutuksia koskevat määräykset ovat voimassa seitsemän vuotta (7) tämän päätöksen lainvoimaisuudesta, mutta kuitenkin niin kauan, kunnes jäljempänä määrätystä juoksutusmääräysten tarkistamista koskevasta hakemuksesta annettava päätös on saanut lainvoiman.

Pamilon voimalaitoksen luvan haltijan on kuuden (6) vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta toimitettava Itä-Suomen ympäristölupavirastoon hakemus edellä tämän päätöksen kohdassa A. määrätyn Ala-Koitajoen vähimmäisjuoksutuksen ja Ala-Koitajoen kalatalousvelvoitteen mahdollisesta muuttamisesta tai tarkistamisesta.

Hakemukseen on liitettävä riittäviin tutkimuksiin ja seurantoihin perustuva selvitys Ala-Koitajoen eri juoksutusvaihtoehtojen merkityksestä Ala-Koitajoen kalakannalle, järvilohen poikastuotannolle ja kannan ylläpidolle sekä eri juoksutusvaihtoehdoista aiheutuvista taloudellisista vaikutuksista energian tuotannolle. Ala-Koitajoen osalta vähimmäisjuoksutuksen lisäämien vaikutusten seuranta on tehtävä yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa.

Vesilain 8 luvun 10b §:n mukaan jos vesilain nojalla tai aikaisemmin voimassa olleiden säännösten nojalla annettuun lupaan perustuvasta säännöstelystä aiheutuu vesiympäristön ja sen käytön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia, asianomaisen alueellisen ympäristökeskuksen (nykyisin ELY-keskus) tulee riittävässä yhteistyössä luvan haltijan, säännöstelystä hyötyä saavien, vaikutusalueen kuntien ja muiden asianomaisten viranomaisten kanssa selvittää mahdollisuudet vähentää säännöstelyn haitallisia vaikutuksia. Alueellisen ympäristökeskuksen tulee tarvittaessa kuulla muitakin asianosaistahoja.

Kun 1 momentissa tarkoitettu selvitys on tehty, alueellinen ympäristökeskus, kalatalousviranomainen tai kunta voi, jollei 1 momentissa tarkoitettuja vaikutuksia voida muutoin riittävästi vähentää, hakea ympäristölupavirastossa (nykyisin aluehallintovirasto) lupaehtojen tarkistamista tai uusien määräysten asettamista. Tarkistamisen edellytyksenä on, että siitä yleisen edun kannalta saatava hyöty on olosuhteisiin nähden merkittävä.

Yleistä merkittävää hyötyä saadaan tässä tapauksessa siitä, että jokea käytetään järvilohen pienpoikastuotantoon. Nykyistä laajempi poikastuotanto turvaa lajin perinnöllistä monimuotoisuutta.

Lisätietoja:

Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa
puh. 0295 026 059
veli-matti.kaijomaa(ät)ely-keskus.fi


Lähde: Pohjois-Karjalan ELY-keskus (http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2013/Sivut/PielisjoenAlaKoitajoenvesivoimalaitostenkalataloudellisetlupaehdotvahvistettuKHOssa.aspx)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 31.01.13 - klo:12:57
Ja lisää hyviä uutisia järvilohen suhteen...


KHO: Hiitolanjokeen suunniteltava kalatiet

Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksensä Laatokkaan laskevan Hiitolanjoen kalateistä. Päätös edellyttää, että Vantaan Energia ja Hiitolanjoen Voima rakentavat voimaloihinsa kalatiet.

Korkein Hallinto-oikeus on hylännyt voimayhtiöiden valituksen Hiitolanjoen kalateistä. Oikeuden päätös jättää voimaan hallinto-oikeuden tuomion, joka hyväksyi Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen kalateistä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Korkein Hallinto-oikeus piti voimassa päätöksen, joka edellyttää kalateiden rakentamista kolmeen Hiitolanjoen voimalaan. Päätöksen mukaisesti Vantaan Energian ja Hiitolanjoen Voiman on rakennettava voimaloihinsa kalatiet, luovutettava niihin vesi  ja järjestettävä kalan kulun seuranta.

Ympäristölupavirasto määräsi Hiitolanjoen Voima Oy:n ja Vantaan Energia Oy:n tekemään selvityksen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten padot ohittavien kalateiden vaihtoehtoista, suunnitelmat kalateistä ja hakemukset kalateiden rakentamisesta. Korkein hallinto-oikeus pidensi voimayhtiöiden määräaikaa toimien suorittamiseen tämän vuoden loppuun.

Hiitolanjoki on rajajoki, joka virtaa Kaakkois-Suomesta Rautjärveltä Venäjän puolelle. Joki laskee Laatokkaan. Joesta kahdeksan kilometriä virtaa Suomen puolella, 45 kilometriä Venäjän puolella.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/kho_hiitolanjokeen_suunniteltava_kalatiet/6474109)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 01.02.13 - klo:15:18

Kuolimon pelastustyö jatkuu

Kuolimo-järven ja saimaannieriän suojelua pyritään tehostamaan kahdella uudella hankkeella.

Kuolimon ja siellä elävän saimaannieriän suojelutyö jatkuu. Pro Kuolimo -yhdistys on aloittamassa kahta hanketta, joista toisessa keskitytään nieriän tutkimukseen ja toisessa järven suojeluun.

Yhdistys hakee rahoitusta Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ely-keskuksilta.

Tavoitteena on Kuolimon palauttaminen mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan sekä sukupuuttoon kuolemassa olevan saimaannieriän Kuolimon kannan pelastaminen kestävän suojelutyön avulla.

Kuolimon suojelutyö on saanut laajalti kannatusta muun muassa yliopistojen tutkijoilta ja alueen asukkailta.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/kuolimon_pelastustyo_jatkuu/6475095)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 01.02.13 - klo:15:23

Rapala-rahasto etsii palkittavia kohteita

Suomalaisen uistinvalmistajan Rapalan perustamasta rahastosta jaetaan tänäkin vuonna avustusta kalavesien ja kalaston hoitoon sekä kalastusmahdollisuuksien turvaamiseen ja parantamiseen.

Kalojen istutuksiin avustusta ei myönnetä.

Viime vuonna rahasto myönsi tukea 15 taholle. Avustuksen saajien joukossa oli osakaskuntia, kalastusseuroja, hoitoyhdistyksiä ja tutkijoita.

Viime vuoden apurahalla tehtiin Rautalammilla taimenille kutupaikka, Lentiirassa saatiin pyörätuolitie kalapaikalle, Pylkönmäellä löydettiin alkuperäinen taimenkanta. Avustuksilla vauhditettiin useita talkoilla tehtyjä kunnostustoimia.

Tänä vuonna rahasto on varautunut myöntämään 300–5 000 euron raha-avustuksia tai välinelahjoituksia. Apurahojen hakuaika päättyy 15. huhtikuuta. Valitut avustuskohteet julkistetaan toukokuun lopussa, avustuksista ilmoitetaan myös suoraan hakijoille.

Hakemukset pyydetään toimittamaam joko sähköpostiosoitteeseen rahasto@rapala.fi, tai postin välityksellä osoitteeseen Rapala VMC Oyj, Rapala-rahasto, Arabiankatu 12, 00560 HELSINKI.

Hakemuksia käsittelee asiantuntijaryhmä, jossa on Rapalan, Normark Suomi Oy:n, tutkimuksen, kalaveden hoidon sekä median edustajia.


Rapala-rahaston apurahat kaudelle 2013 haettavana (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/files/Tiedostot/Rapalarahasto_2013.pdf)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 04.02.13 - klo:10:15

KALASTUKSENHOITOMAKSUT UUDELLE TILILLE
1.2.2013

Maa- ja metsätalousministeriön kalastusmaksujen tilinumerot ovat uudistuneet vuoden vaihteessa. Kalastuksenhoitomaksu eli kansanomaisesti kalastuskortti tarvitaan talvella seisovilla pyydyksillä, kuten verkoilla kalastukseen. Veroluonteinen maksu koskee 18-64-vuotiaita kalastajia. Maksu on henkilökohtainen ja tosite maksusta on esitettävä kalastuksenvalvonnan yhteydessä.

Seisovilla pyydyksillä kalastukseen tulee aina hankkia kalastuksenhoitomaksun lisäksi paikallinen kalastusoikeuden haltijan kalastuslupa. Pilkkiminen kuuluu nykyisin jokamiehenoikeuksiin ja sen harrastajien ei tarvitse suorittaa kalastuksenhoitomaksua, eikä pääsääntöisesti maksaa muutakaan kalastuslupaa. Pilkkimiseen tarvitaan paikallinen kalastuslupa lohikalojen istutuslammilla, lohi- ja siikapitoisten vesistöjen virtapaikoissa ja joillakin erityiskohteilla.

Kalastuksenhoitomaksu vuodeksi 2013 on 22 euroa ja seitsemän vuorokauden ajalle hinta on seitsemän euroa. Maksun voi suorittaa posteissa, R-kioskeissa, matkapuhelimella, suoraan pankkiin tai verkkopankilla maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilla www.mmm.fi (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/kalastusmaksut.html). Pankkiin maksu suoritetaan tilille FI47 5000 0121 5028 42 ja saajaksi merkitään maa- ja metsätalousministeriö.
Myös kesäkaudella maksettavien läänikohtaisten viehekalastusmaksujen tilinumerot ovat muuttuneet uudistuksen yhteydessä.


Lisätiedot:

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö: www.vapaa-ajankalastaja.fi
Petter Nissén, petter.nissen[ät]vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 0500 440 923.
Jaana Vetikko, jaana.vetikko[ät]vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 050 525 7806.

Maa- ja metsätalousministeriö: www.mmm.fi (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu.html)

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 600 seurassa toimii yhteensä noin 50 000 kalastuksen harrastajaa.


Lähde: Vapaa-ajankalastaja.fi (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=76686)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 04.02.13 - klo:15:13
Korkein hallinto-oikeus jälleen lohen puolella...  :-*

KHO päätti lohien ylisiirrosta

Korkein hallinto-oikeus on pitänyt ennallaan Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan päätöksen lohien ylisiirrosta. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta päätti noin vuosi sitten, että se sallii lohien ylisiirron Kemijokisuulta Ounasjoelle ja kumosi näin aiemmin asiasta antamansa täytäntöönpanokiellon.

Korkein hallinto-oikeus on pitänyt ennallaan Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan päätöksen lohien ylisiirrosta. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta päätti noin vuosi sitten, että se sallii lohien ylisiirron Kemijokisuulta Ounasjoelle ja kumosi näin aiemmin asiasta antamansa täytäntöönpanokiellon.

Lappilainen yksityishenkilö valitti lohien ylisiirrosta vuonna 2011. Hän epäili monikohtaisessa valituksessaan, että ylisiirrettävät lohet levittävät kalatauteja.

KHO:n mukaan lohien ylisiirrot Kemijokisuulta Ounasjoelle edistävät luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ovat valtioneuvoston vuonna 2009 hyväksymän Kemijoen vesienhoitosuunnitelman mukaisia.

Lapin Ely-keskus ehti siirtää toissa kesänä Ounasjoelle noin 400 lohta suunnitellusta tuhannesta lohesta.


Lähde: Yle Uutiset (http://yle.fi/uutiset/kho_paatti_lohien_ylisiirrosta/6479633)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 06.02.13 - klo:10:45
Viimeinkin tapahtumassa toivottu muutos...  :)


Kalaston suojelusta tulee vesivoimayhtiöiden arkipäivää

Vesivoimayhtiöt velvoitetaan tästä lähin osallistumaan kalaston vaalimiseen. Korkein hallinto-oikeus on tehnyt nipun päätöksiä, joissa vesivoimaloilta edellytetään vesistöjen moninaiskäytön turvaamista. Yhtiöille tämä merkitsee taloudellisia menetyksiä, mutta esimerkiksi äärimmäisen uhanalaiselle järvilohelle hengissä selviytymistä.

Kuohuvat maisemat jäivät menneisyyteen, kun Ilomantsin ja Joensuun halki virtaava Alakoitajoki valjastettiin 1950-luvulla sähköntuotantoon. Samalla vietiin luontainen elinympäristö Saimaan järvilohelta.

- Nykytilassaan Saimaan järvilohi on määritelty äärimmäisen uhanalaiseksi. Sekin kertoo jo sen, että tilanne ei ole mitenkään hyvä tällä hetkellä. Voisi sanoa, että oikeastaan suorastaan kriittinen, sanoo kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.

Kituuttelevaa järvilohikantaa joudutaan pitämään keinotekoisesti elossa massiivisilla poikasistutuksilla. Nyt korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen järvilohen tulevaisuus näyttää huomattavasti valoisammallta.
Saimaan järvilohi Kuva: YLE / Riikka Heikkilä

- Tässä on tarkoitus saada koskipinta-alat vähintään kaksinkertaisiksi. Samoin virtausnopeudet kasvavat. Sitä kautta alapuolella kuohuva Alakoitajoki saadaan tuottamaan aiempaa enemmän järvilohenpoikasia, toteaa kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa.

Korkein hallinto-oikeus on nyt tehnyt useampiakin päätöksiä, joissa vesivoimayhtiöt velvoitetaan ottamaan vesistöjen monimuotoisuus huomioon. Yksi esimerkkitapaus tulee Laatokkaan laskevasta Hiitolanjoesta, jonka voimaloihin pitää rakentaa omat reitit kaloille. Vesivoimayhtiöt saavat siis tästä lähin varautua siihen, että vihreät arvot syövät niiden tulosta.

- Investointien kustannuslaskelmiin täytyy sisällyttää mahdollisuus siitä, että toiminnan reunaehdot luvan velvoitteiden osalta voivat muuttua, jos tulee esimerkiksi uutta selvitystä jostain kalatalousintresseistä tai mahdollisista muista intresseistä vesistöjen moninaiskäytön näkökulmasta, sanoo ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/kalaston_suojelusta_tulee_vesivoimayhtioiden_arkipaivaa/6481568)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 11.02.13 - klo:23:18


Pilkkipajan teosten kauppa vilkkaimmillaan

Kevätjäillä käydään jatkuvaa pohdintaa siitä, millainen pilkki tuo parhaat kalasaaliit. Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta pilkin tekijälläkään.


Pilkkikausi alkaa olla parhaimmillaan ja vieheet tekevät kauppansa. Moni kalamies tekee vieheensä itse, mutta pääosin pilkit syntyvät käsityönä ammattimaisilla pajoilla. Näitä pilkkipajoja löytyy Itä-Suomesta ainakin puolenkymmentä. Pilkkejä tehdään muun muassa Savossa Pielavedellä, Kuopiossa, Vehmersalmella ja Kiuruvedellä. Pohjois-Karjalan ainoa ammattimainen pilkkeihin keskittyvä vieheentekijä on joensuulainen Martti Korhonen.

Korhonen prässää metallilevyistä irti liuskoja ja pieniä jyviä. Myöhemmin pellin ja kuparin paloja juotetaan, niitä kiillotetaan ja maalataan, lisätään hologrammiteippiä ja koukut. Näin syntyy viehe Väre-pilkin pajassa joensuulaisessa ostoskeskuksessa.

Monet pilkit ovat kuin pieniä koriste-esineitä, joiden kasaaminen vaatii tekijältään sitkää luonnetta.

- Joku on sanonut että hyvät hermot pitää olla. Minä olen sanonut, että minulta on mennyt hermot jo ajat sitten! Minulla ei niitä ole, niin sitten sitä pystyy tekemään pilkkejä, Korhonen nauraa.


Hän tietää mistä, puhuu, sillä Korhonen on elättänyt itsensä tekemällä pilkkejä jo 30 vuotta. Vuosittain pajalta lähtee kauppoihin muutama tuhat pilkkiä. Selvää suosikkia tai takuuvarmaa pilkkiä ei ole - vieheen sopivuus riippuu niin kalasta, vedestä kuin pyytäjästäkin.

- Jos annat sen saman pilkin toiselle kaverille, se saa sillä kalaa. Toinen kaveri ottaa saman pilkin, se ei saa sillä kalaa. Että ilmeisesti se on siinä ranteessakin se juttu, Korhonen pohtii.

Avannosta voi narrata kalaa monenlaisella vieheellä: on eri malleja, eri kokoja, eri materiaaleja ja värejä vaikka millä mitalla. Miksi kalamiehelle pitää olla moinen valinnan vara ja vaikeus?

- Pilkkijöitäkin on monenlaisia ja kalat tarvitsevat erilaisia vaihtoehtoja, sanotaan näin, Korhonen muotoilee.

Kaloilla on omat mieltymyksensä, lisäksi vieheen toimivuuteen vaikuttavat muun muassa veden kirkkaus ja syvyys. Paljon on kiinni myös kalastajasta.

- Yksi juttu että osaa aavistella sen pääpuolen, ei pyrstöpuolen siihen kohtaan, mihin pudotat pilkin sinne avantoon, Korhonen naurahtaa.


Lähde: http://yle.fi/uutiset/pilkkipajan_teosten_kauppa_vilkkaimmillaan/6484621


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 11.02.13 - klo:23:24
Pohjoiskarjalainen metsästyspomo väläyttää susien suojelumetsästystä

Metsästäjien mainetta tahraava salametsästys huolestuttaa myös Pohjois-Karjalassa Suomen Metsästäjäliittoa. Toiminnanjohtaja muistuttaa, että alle prosentti metsästäjistä on salakaatajia. Hänen mukaansa salametsästys saataisiin kuriin laillisella suojelumetsästyksellä.


Metsästäjät pelkäävät susien laittomien salakaatojen pilaavan koko harrastajakunnan maineen. Metsästäjäliitossa viime kuukausina tapahtuneita salakaatoja pidetään törkeinä tekoina.

- Tämä ei ole hyväksyttävää ja kannustettavaa. Päinvastoin tässä menee pilalle monien maine, uskoo Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Markku Kejonen.

Keskustelu metsästäjien tekemistä laittomuuksista alkoi kun selvisi, että Keski-Pohjanmaan Perhossa kaadettiin viime kuussa salaa kolme sutta. Metsästäjäliitossa vaaditaankin, että tulevaisuudessa susien kaatoluvat hankitaan laillisin keinoin.

- Ongelmasudet pitäisi saada hoitaa niin, että näille susille saataisiin metsästyslupia ja ne voitaisiin poistaa laillisesti. Esimerkiksi laillisella suojelumetsästyksellä, Kejonen väläyttää.


Kejosen mukaan susi kuuluu suomalaiseen luontoon. Luonnon määritelmä on kuitenkin epäselvä.

- Onko pihamaa luontoa? Susia on silloin liikaa, kun ne ovat ihmisten näköpiirissä jatkuvasti ja lapsia joudutaan susien takia kuljettamaan kouluun, Kejonen sanoo.


Lähde: http://yle.fi/uutiset/pohjoiskarjalainen_metsastyspomo_valayttaa_susien_suojelumetsastysta/6487470


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.02.13 - klo:14:22
Aika käsittämätöntä mistä ihmiset jaksavat valittaa... Vaakakupeissa uhanalaisen Saimaannorpan tulevaisuus ja toisessa muutaman ihmisen "mukava harrastus".  Aika suhteellista... ::)


Saimaannorpan suojelun pelätään tappavan harrastuskalastuksen

Vapaa-ajankalastajat toivovat malttia saimaannorpan suojelutoimissa. Myös kalastuksen harrastamiselle pitäisi jättää tilaa.

Kalastuksen harrastajat toivovat tasapuolisuutta saimaannorpan suojelutoimissa. Puumalan ja Taipalsaaren rajalla mökkivesillään innokkaasti kalastava Ismo Putkonen on laatimassa muiden mökkiläisten ja maanomistajien kanssa addressia, jonka tavoitteena on pitää kalastusrajoitukset nykyisellään.

Putkosen mukaan harrastuskalastajat hyväksyvät keväisen verkkokalastuskiellon saimaannorpalle keskeisillä vesialueilla, mutta rajoitusten tiukentaminen veisi jo usealta hyvän harrastuksen.

- Jos siitä vielä aikaa pidennetään niin ihmisten kalastusaika jää hyvin hyvin suppeaksi, jopa kuukauteeni vuodesta. Silloin se ei enää riitä pitämään sitä harrastusta yllä, Putkonen kertoo.

Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt verkkokalastuskiellon pidentämistä elokuun loppuun asti.

Kanta kasvaa jo nyt

Putkonen huomauttaa, että jo nykyisillä suojelutoimilla erittäin uhanalaisten saimaannorppien määrä on kasvussa.

- Niitä poistuu joka tapauksessa luonnollisestikin, mutta tulee myöskin lisää uusia. Kalastajat ja harrastajakalastajat, jotka tietävät norpan sijaintipaikat, pyrkivät välttämään niitä paikkoja.

Ajatuksen verkkojen korvaamisesta kokonaan katiskoilla Putkonen tyrmää.

- Katiskan kalastusaika on hyvin lyhyt ja saalismäärä jää hyvin pieneksi suhteessa verkkokalastukseen. Sillä ei saa kuhaa eikä isoa kunnon ahventa. Hauki sinne katiskaan eksyy, mutta se on pääsääntöisesti pienemmän kalan pyyntiin.

Norpan pesärauha julistetaan Lappeenrannassa tiistaina aamupäivällä.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/saimaannorpan_suojelun_pelataan_tappavan_harrastuskalastuksen/6490401)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 13.02.13 - klo:11:25

Tenojoen lohisaalis kasvoi yli 100 tonniin
13.2.2013

Tenojoen vesistön kokonaislohisaalis vuonna 2012 oli 110 tonnia, josta vähän yli puolet kalastettiin Suomen puolelta. Saalis oli kolmanneksen suurempi kuin edellisvuonna, mutta pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (129 tonnia). Hieman yli puolet saaliista kalastettiin vapapyynnillä ja loput erilaisilla verkkopyydyksillä.

Vesistön Suomen puoleinen lohisaalis oli kaikkiaan 60 tonnia, joka oli noin 40 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lohisaaliin jakoivat paikkakuntalaiset (30 t), kalastusmatkailijat (29 t) sekä muut ulkopaikkakuntalaiset kalastajat (1 t). Norjan puoleisesta lohisaaliista (50 t) valtaosan pyysivät paikkakuntalaiset kalastajat. Kalastusmatkailijoiden lohisaalisosuus oli Norjassa vain 8 prosenttia.

Suomen puolella Tenojokivarren paikkakuntalaiset lunastivat kalastuslupia saman verran kuin edelliskesänä (vajaat 800 kpl). Joella kävi 8 800 ulkopaikkakuntalaista kalastusmatkailijaa, joista 900 lunasti nuorisoluvan (alle 18 v). Ulkopaikkakuntalaiset ostivat yhteensä reilut 32 000 kalastusvuorokautta, joista hieman yli puolet lunastettiin venekalastukseen. Kalastusmatkailijan keskimääräinen kalastusaika pidentyi edellisvuoden 3,9 vuorokaudesta 4,1 vuorokauteen.

Tenojoen Suomen puoleiset saaliit perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämiin tietoihin. Norjan puolen saaliit on puolestaan koostanut Tanavassdragets fiskeforvaltning -järjestö (www.tanafisk.no (http://tanafisk.no/)).


Lisätietoja:

Tutkija Maija Länsman,
maija.lansman[ät]rktl.fi, puh: 0400 143 111

Tutkija Panu Orell,
panu.orell[ät]rktl.fi, puh: 040 530 5830


Lähde: RKTL (http://www.rktl.fi/tiedotteet/tenojoen_lohisaalis_kasvoi.html)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 13.02.13 - klo:20:31
Saimaannorpat kalterien taakse

Verkkopyynnin rajoitukset ovat ajaneet Saimaan ammattikalastajat kehittämään korvaavia kalanpyydyksiä. Vaiheittaisten kokeilujen kautta on päädytty rysään, johon norpan pääsy on estetty kaltereilla. Itä-Suomen kalatalousryhmän hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan kalatalousrahasto.


Verkkokieltojen puristuksessa, mutta toisaalta ELY-keskuksen tuella ja luvalla, norppavesillä periaatteessa kiellettyjen rysien kehitys on päässyt uuteen vauhtiin.  Uusien rysien toimivuus ja norppaturvallisuus on varmistettu muun muassa vedenalaisilla kuvauksilla. Saalista on tullut hyvin, mutta kalastavuutta kehitetään edelleen.

Norpan henki ja kalastajan leipä kyseessä

Aloitteellisia ja aktiivisia Itä-Suomen kalatalousryhmän hankkeessa ovat olleet ammattikalastajat. Mukana on puolen tusinaa kalastusporukkaa. Rantasalmelaisella Markku Kettusella on pyynnissä neljä rysää. Kehittämiseen ja kokeiluun on yksinkertainen ja selvä motiivi.

- Kyllähän se aika hyvä motiivi on, että elinkeinoa pystyy jatkamaan. Itse olen verkkokalastaja ja jos verkkokieltoja tulee, niin eipä ole vaihtoehtoja. Jotain pitää keksiä verkkojen tilalle, ettei homma lopu tyystin, sanoo Markku Kettunen.


Muikku on oma lukunsa

Nyt kalterirysä on jo norpan kannalta turvallinen. Se myös pyytää melko hyvin suomukaloja, kuten kuhaa, lahnaa ja ahventa. Myös mateita on saatu hyvin. Parvikala muikku ei kuitenkaan kaltereiden väliin ui.

- Suomukalaan tätä kalteria on helpompi soveltaa, mutta muikku on hankalampi. Puruvedellä ja Isolla Haukivedellä niitä on kokeiltu, mutta työtä on vielä tehtävä, kertoo Markku Kettunen.

- Muikunpyynti voi hyvinkin jäädä nuotta- ja troolikalastajien työksi, arvelee myös hankekoordinaattori Mikko Jokela.


Viranomaiset myönteisinä

Norppaturvallisten rysien kehittämiseen on myönnetty rahaa 239 000 euroa. Jonkin verran lisääkin on tulossa, jotta kaksi ja puoli vuotta kestänyt hanke saadaan jatkumaan kesään saakka. Elokuun alussa saadaan toivottavasti EU:n varoin käyntiin myös uusi Saimaannorppa Life -hanke, jonka alla käynnistyisi kolmisenkymmentä eri tahojen norppaprojektia.

- Tämä on ollut yksi onnistuneimpia projekteja, missä olen ollut mukana, sanoo Etelä-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Lasse Hyytinen.

- Rysäpyynti voi parhaimmillaan olla tehokas ja kannattava yhden kalastajan pyyntimuoto, jota voidaan harjoittaa periaatteessa ympäri vuoden. Aloittamiskustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin nuotta- tai troolikalastuksessa, Lasse Hyytinen perustelee.

- Tämä on hieno juttu! Ja tärkein lähtökohta on se, että kalastajat haluavat itse kehittää ammattiaan. Totta kai sitä tukevat myös norpansuojeluviranomaiset. Tämä on norpan etu, ammattikalastajan etu ja kun kalaa saadaan tasaisesti markkinoille, niin myös kalansyöjien etu, iloitsee puolestaan Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä.


Lähde: http://yle.fi/uutiset/saimaannorpat_kalterien_taakse/6494104


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 14.02.13 - klo:11:03
Hirmuhauki verkkoon - vain 400 gramman päässä Suomen ennätyksestä

Kiteeläisen Arto Haverisen verkkoon tarttui viime lauantaina varsinainen hirmuhauki: 18,4-kiloinen ja 125-senttinen jättiläinen.
 Haverinen sai kalan Puruvedestä Punkaharjulta. Koko ikänsä verkkokalastanut Haverinen arveli aluksi, että verkossa voisi olla kymmenkiloinen hauki.
 
- Hauki käyttäytyi melko rauhallisesti, kun vedin verkkoa avantoon. Kun hauen pää pulpahti avantoon, hetkeäkään arvailematta laitoin käden kyynärpäätä myöten kylmään veteen ja tempaisin kalan jäälle.
 
Hauella oli valtavat voimat.
 
- Verkko repesi kertalaakista, kun kala potkaisi jäällä, Haverinen kertoo.
 
Hän sai kalan tainnutettua puukalikalla. Seuraavaksi jättiläinen piti saada jäältä pois.
 
- Eihän se mahtunut mihinkään kalalaatikkoon! Nostin sen ahkion pohjalle, ja siellä se matkusti moottorikelkan perässä.
 
Lähimmän kaupan vaaka ei riittänyt punnitukseen, joten Haverinen vei kalan Kesälahdelle kalaliikkeeseen mitattavaksi.
 
Myöhemmin hänelle valkeni, että kala jäi vain 400 gramman päähän ennätyksestä. Ennätyskalarekisterin mukaan suurin Suomessa kalastettu hauki on 18,8-kiloinen.
 
Tällä hetkellä jättihauki on Haverisen arkkupakastimessa.
 
- Luovutan sen tutkimuskäyttöön, koska se on sisävesikalaksi poikkeuksellisen iso.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Karjalainen (http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/24916-kaupan-vaaka-ei-riittanyt-jattihauen-punnitukseen-katso-kuva).

Lähde:Iltasanomat (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288540001682.html?fb_action_ids=4459571089206&fb_action_types=og.recommends&fb_ref=artikkeli_likea&fb_source=other_multiline&action_object_map=%7B%224459571089206%22%3A215109625293851%7D&action_type_map=%7B%224459571089206%22%3A%22og.recommends%22%7D&action_ref_map=%7B%224459571089206%22%3A%22artikkeli_likea%22%7D)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 14.02.13 - klo:11:20
Täällä lohen vaellus katkeaa - katso kartalta pahimmat nousuesteet

Karttaan on merkitty kalatiestrategian kärkikohteet, joihin kalatien rakentamista suositellaan. Katso kartalta, missä jokien nousuesteet sijaitsevat ja miten ne tukkivat kalojen matkan lisääntymisalueilleen.

Vaelluskalat törmäävät usein ihmisen rakentamiin esteisiin vaelluksillaan jokien kutupaikoille. Lohi, taimen, järvilohi ja muut vaelluskalat tarvitsevat koski- ja virtapaikkoja lisääntymiseen ja osa myös poikasvaiheen kasvuun. Kalat suuntavat lisääntymään samoihin paikkoihin, joissa ne ovat aikoinaan syntyneet.

Suomen suurimmat vaelluskalajoet on valjastettu vesivoiman tuotantoon. Esteettömiä ovat vain Teno- , Näätämö- ,Tornion- ja Simojoki.

Kalateiden rakentaminen on Suomessa tällä hetkellä melko vähäistä verrattuna muihin Pohjois- ja Keski-Euroopan maihin.

Strategia ohjaa kalateiden rakentamista

Valtioneuvosto siunasi kansallisen kalatiestrategian (http://www.mmm.fi/attachments/vapaaajankalastus/66qQF4i7Q/kalatiestrategia.pdf) viime keväänä. Sen avulla vaelluskalojen nousu- ja lisääntymismahdollisuuksia yritetään parantaa.

ELY-keskusten kalaviranomaisia pyydettiin muutama vuosi sitten nimeämään alueensa kalatierakentamisen kärkikohteita, jotta vaelluskalojen palauttamista jokiin tai vesistöreitteihin voitaisiin helpottaa.

Viranomaisten kertoman perusteella kärkikohteiksi nimettiin noin 50 patoa kahdellakymmenellä joella tai vesistöreitillä.

Voimalaitokset usein maksumiehinä

Monella kohteella on väännetty kättä voimayhtiöiden velvoitteesta kalateiden rakentamiseen. Maksumiestä on jouduttu selvittämään jopa Korkeimmassa hallinto-oikeudessa saakka. Esimerkiksi Vantaan Energia ja Hiitolanjoen Voima joutuvat kustantamaan (http://yle.fi/uutiset/kho_hiitolanjokeen_suunniteltava_kalatiet/6474109) kalateiden rakentamisen kolmeen voimalaan Hiitolanjoella.

Raaseporin Mustionjoella (http://yle.fi/uutiset/ekovoimala_pysayttaa_lohen_kutuaikeet/6467897) on taas suunniteltu kalatien rakentamista vuosikymmeniä, mutta mitään konkreettista ei ole saatu aikaan. Rahaa suunnitteluun on palanut jo satoja tuhansia euroja. Mustionjoen voimalat siirtyivät Koskienergian omistukseen Fortumilta noin vuosi sitten ja kalateiden tulevaisuus on nyt uuden omistajan käsissä.

Sen sijaan Taivalkosken Kostonjärven tulvapadolle (http://yle.fi/uutiset/luontainen_kalakanta_halutaan_takaisin_iijokeen/6405175) avattiin jo loppuvuodesta ensimmäinen kalatiestrategiaan kuuluva kalatie.

Kalatiesuunnittelu on myös käynnissä monella kartalla näkyvällä kohteella. Esimerkiksi Lestijoen Korpelan koskella rakennustyöt on tarkoitus saada käyntiin vielä tämän kevään aikana .

Energiayhtiöt suhtautuvat kalateihin usein nihkeästi, koska niiden rakentaminen maksaa ja ohi juoksutettu vesi näkyy miinuksena energiantuotannossa.

Suositeltavia kohteita on myös lisää

Kartalla näkyvien kärkikohteiden lisäksi on myös useita alueellisesti tärkeitä kohteita, joille voisi suositella kalatien rakentamista.

Valtioneuvoston kalatiestrategian listausta kärkikohteista tarkastellaan jatkossa noin kuuden vuoden välein. Silloin tarkempaa huomiota kiinnitetään myös toutaimeen, nahkiaiseen ja ankeriaaseen sekä vesienhoitotyön tarpeisiin.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/taalla_lohen_vaellus_katkeaa_-_katso_kartalta_pahimmat_nousuesteet/6479654)


Kuvassa kalatiestrategian kärkikohteet. (Ylen sivuilla saa kuvasta näkymään yksittäiset kalatiet.)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 14.02.13 - klo:20:07
Pienpetopyynnin ilkivallasta vaietaan

Metsästäjät ja metsästysseurat vaikenevat usein pienpetopyydyksille tehdystä ilkivallasta. Ilkivallan taustalla ovat usein riidat tai kiusanteko. Harva lähtee viemään tapauksia eteenpäin viranomaisten tutkittavaksi.


Pienpetoansojen ilkivaltatapaukset tulevat vain harvoin viranomaisten tietoon. Metsästysseurat ja metsästäjät eivät nimittäin tapauksista usein seurojen ulkopuolelle huutele. Erätarkastajan mukaan ilkivaltatapausten taustalla ovat usein metsästysoikeudelliset riidat, kiusanteko tai metsästyksen hyväksyttävyyteen liittyvät syyt.

- Äärimielipiteiden ääripäät ovat kaukana toisistaan ja konflikti on siinä mielessä aika valmis, jos samoille tulille päästään siinä. Molemmat tahot ovat tulleet kyllä tutuiksi. Me valvomme lakia ja meidän toiminta on siinä mielessä helppoa. Mutta kyllä tämä vastakkain asettelu näyttää viime aikoina kärjistyneen ihan selkeästi, sanoo Metsähallituksen erätarkastaja Markus Aho.

Näätäansat rikottu useana vuotena

Yksi rohkea metsästäjä, joka on valmis puhumaan ilkivallasta, on Ilmajoen Munakassa näätiä pyytävät Jaakko Hakola. Hänen pyydyksilleen on tehty ilkivaltaa jo kolmen vuoden ajan. Ansat on rikottu ja pyyntiraudat on viety.

- Mielipaha, se on todella suuri, koska pidän itseäni jonkinlaisena luonnonsuojelijana. Olen ollut poraamassa tuhansia linnunpönttöjä ja itse niitä tänne metsään tuonut. Tuon tästä eteenkinpäin, mutta tuntuu että tässäkö on kiitos minulle tästä työstä, jota olen tehnyt, huokaa Hakola.

Näätäansojen rikkomisesta pyytäjä on tehnyt rikosilmoituksen Etelä-Pohjanmaan poliisille. Miehellä on myös omat epäilynsä tekijöistä.

- Sen jälkeen, kun tuo Natura-metsä on perustettu tuohon meidän kämpän viereen, niin sen jälkeen tänne on tullut kulkijoita ympäri Suomea. He käyvät bongaamassa lintuja ja kuuntelemassa pöllöjen soidinta, sanoo Hakola.

Metsästyslain mukaan pyyntivälineen rikkominen tai purkaminen on kielletty. Erätarkastaja Markus Aho kehottaakin luonnossa liikkuvia pysymään kaukana pienpetoansoista.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/pienpetopyynnin_ilkivallasta_vaietaan/6474314


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: krisu - 14.02.13 - klo:20:39
Hirmuhauki verkkoon - vain 400 gramman päässä Suomen ennätyksestä

Kiteeläisen Arto Haverisen verkkoon tarttui viime lauantaina varsinainen hirmuhauki: 18,4-kiloinen ja 125-senttinen jättiläinen.
 Haverinen sai kalan Puruvedestä Punkaharjulta. Koko ikänsä verkkokalastanut Haverinen arveli aluksi, että verkossa voisi olla kymmenkiloinen hauki.
 
- Hauki käyttäytyi melko rauhallisesti, kun vedin verkkoa avantoon. Kun hauen pää pulpahti avantoon, hetkeäkään arvailematta laitoin käden kyynärpäätä myöten kylmään veteen ja tempaisin kalan jäälle.
 
Hauella oli valtavat voimat.
 
- Verkko repesi kertalaakista, kun kala potkaisi jäällä, Haverinen kertoo.
 
Hän sai kalan tainnutettua puukalikalla. Seuraavaksi jättiläinen piti saada jäältä pois.
 
- Eihän se mahtunut mihinkään kalalaatikkoon! Nostin sen ahkion pohjalle, ja siellä se matkusti moottorikelkan perässä.
 
Lähimmän kaupan vaaka ei riittänyt punnitukseen, joten Haverinen vei kalan Kesälahdelle kalaliikkeeseen mitattavaksi.
 
Myöhemmin hänelle valkeni, että kala jäi vain 400 gramman päähän ennätyksestä. Ennätyskalarekisterin mukaan suurin Suomessa kalastettu hauki on 18,8-kiloinen.
 
Tällä hetkellä jättihauki on Haverisen arkkupakastimessa.
 
- Luovutan sen tutkimuskäyttöön, koska se on sisävesikalaksi poikkeuksellisen iso.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Karjalainen (http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/24916-kaupan-vaaka-ei-riittanyt-jattihauen-punnitukseen-katso-kuva).

Lähde:Iltasanomat (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288540001682.html?fb_action_ids=4459571089206&fb_action_types=og.recommends&fb_ref=artikkeli_likea&fb_source=other_multiline&action_object_map=%7B%224459571089206%22%3A215109625293851%7D&action_type_map=%7B%224459571089206%22%3A%22og.recommends%22%7D&action_ref_map=%7B%224459571089206%22%3A%22artikkeli_likea%22%7D)
kyllä me kiteeläiset osataan ;D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 15.02.13 - klo:17:41
Siiankalastuksen säätelyä pohtinut työryhmä ehdottaa rajoituksia verkkojen silmäkokoon ja tutkimus- ja seurantaohjelmaa siikakantojen vahvistamiseksi
Helsinki 15.2.2013

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 31.8.2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli antaa esityksiä merellisten siikakantojen kalastuksen kestävyyden edistämiseksi. Siikatyöryhmä on tarkastellut siikakantojen tilaa, vaellussiian uhanalaisuutta ja siiankalastusta koskevia tietoja.

Siikatyöryhmä ehdottaa tänään valmistuneessa muistiossaan, että:

  • Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee kalastusasetuksen muutoksen siiankalastuksessa käytettävien verkkojen silmäkokomääräyksistä ja siian syysrauhoituksesta joissa. Sen lisäksi tarkennetaan verkkokalastuksen tilastointia.
  • Verkkojen solmuvälin tulee siikaa meressä pyydettäessä olla vähintään 43 millimetriä. Merenkurkussa ja Perämerellä on paikallisten saaristosiikojen ja karisiian kalastuksessa tarpeen sallia tiheämpien verkkojen käyttö.
  • Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos valmistelee keskipitkän aikavälin toimena toteutettavan siikakantojen tilan parantamiseen tähtäävän tutkimus- ja seurantaohjelman. Tutkimuksella selvitetään vaellussiian ja muiden merellisten siikakantojen tilaa, kalastuksen kohdentumista siikaan, pyydysten valikoivuutta, siian istuttamisen kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia istutetun siian kohdennettuun kalastukseen sekä siiankalastuksen alueellista ja ajallista säätelytarvetta vuodesta 2016. Ohjelma kattaisi vuodet 2013–2018 ja sen seurantaan nimitetään eri sidosryhmistä koostuva seurantaryhmä.

Siikatyöryhmä totesi, että kalojen uhanalaisuuden arvioinnilla ja kuluttajien informoinnilla on tärkeä merkitys kalan tukku- ja vähittäiskaupassa. Tämän vuoksi työryhmä ehdottaa, että uhanalaisuuden arviointi ja kuluttajien informointi toteutetaan mahdollisimman läpinäkyvästi ja avoimesti sekä kalatalouden osapuolia osallistavalla tavalla. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että kalakauppaan liittyvien kysymysten käsittelemiseksi tulisi ylläpitää säännöllistä vuoropuhelua kalatalousalan ja kaupan keskusliikkeiden sekä ympäristöjärjestöjen kesken.

Työryhmässä oli edustajia viranomaistahoilta (maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen ELY-keskus), kalatalousjärjestöistä (Elintarviketeollisuusliitto, Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Kalakauppiasliitto, Suomen Kalankasvattajaliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, Satakunnan Kalatalouskeskus, Tornionjoen kalastusalue, Österbottens Fiskarförbund), luontojärjestöistä (Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi) sekä kaupan keskusliikkeistä (K-ryhmä, S-ryhmä). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimi työryhmän tieteellisenä neuvonantajana.

Työryhmä löysi laajan yhteisymmärryksen. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö eivät kuitenkaan voineet siihen yhtyä. Ympäristöministeriö, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ja WWF Suomi jättivät lisäksi täydentävät lausumansa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kalastusneuvos Markku Aro, puh. 040 740 2387
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, puh. 0400 392 011

Siikatyöryhmän mietintö (http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2013/6ERvaamRC/Siikatyoryhman_mietinto.pdf) kokonaisuudessaa ja täydentävät lausunnot.


Lähde: MMM (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130215_siikatyoryhma.html)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 17.02.13 - klo:12:49
Uudet kalanpyydysmerkit voivat olla luontoihmisen "Amorin nuoli"

Pyydysten merkintää koskevat kalastuslain säännökset muuttuivat viime keväänä. Merkitsemiskäytäntö on nyt aiempaa tiukempi. Kahvipöydissä pyydyksien on naureskeltu olevan oiva deittialusta.


Tänä talvena talvikalastusväki on joutunut opettelemaan uutta kalanpyydysten ja avantojen merkintäkulttuuria. Pyydysten merkintää koskevat kalastuslain asetukset ja säännökset muuttuivat viime keväänä.

Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Jarmo Mononen kertoo, että avovesikaudella ja jääaikaan merkinnöissä on kolme tärkeää sääntöä.

- Yli kymmenen metriä pitkä pyydys on aina merkittävä molemmista päistä. Siellä on myös oltava omistajan nimi ja yhteystiedot, joko osoite tai puhelinnumero.

Jäällä on kalastaessa käytettävä vähintään 1,2 metriä korkeaa salkoa, jossa on vähintään 2 senttiä korkea heijastin. Pyydyksen lisäksi yli 40 -senttiset avannot on myös merkittävä. Talvisalossa väri ei saa olla valkoinen.

- Perussääntö on, että pyydyksen päässä pitää olla merkki, Mononen korostaa.

Lisäksi pyydyksistä on löydyttävä merkintä siitä, että on oikeus kalastaa. Näin on, jos vesialueen osakaskunta sitä vaatii. Mononen muistuttaa, että lainsäätäjä on uusien säännösten kanssa vakavissaan.

- Jos talvella esimerkiksi oikeat salot tai yhteystiedot puuttuvat, niin kyseessä on talteenoton peruste.

Merkit käteviä ja kestäviä

Monosen mukaan pyydysmerkkien hinnat eivät päätä huimaa ja käytössä ne ovat varsin kätevät entisiin risunetsintöihin verrattuna.

- Itse totesin, että on tullut aikaisemmin oltua pikkusen tyhmä, kun on niitä risuja etsinyt. Aurausmerkit on helppo kuljettaa, ne on kevyitä ja kestäviä. Kotimaiset viitat maksavat vähän yli euron, toteaa Mononen.

Moni on kritisoinut nimen ja yhteystietojen laittamista kenen tahansa silmien alle. Mononen kuitenkin muistuttaa, että sen ei välttämättä tarvitse olla pinnan päällä. Yhteystiedot voi laittaa esimerkiksi pohjaanlaskunaruun.

- Töissä kahvipöydässä eräs tyttö nauroi, että tämähän on hirveän hyvä. Hän on luontoihminen ja haluaisi sellaisen kaverin itselleen, joka metsästää, kalastaa ja liikkuu luonnossa. Kapakasta ei sellaisia oikein löydy. Nyt ei tarvitse kuin hiihdellä jäätä pitkin ja sieltä löytyy nimi yhteystietoineen, johon ottaa yhteyttä, Mononen nauraa.

Hän jatkaa virnistellen, että vielä kun on fiksu, niin vähän rantapusikosta tsiigailee, että minkä näköinen uros siellä pyydysmerkeillä kuljeksii.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/uudet_kalanpyydysmerkit_voivat_olla_luontoihmisen_amorin_nuoli/6497575

Kuva on kopioitu edellä mainitusta Ylen uutisesta.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 18.02.13 - klo:10:46
Lohenkalastukseen vaaditaan kalastajakohtaista kiintiötä

Kansallista lohistrategiaa pohditaan parhaillaan laajassa työsryhmässä maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Lappilaiset säätelisivät lohenkalastusta kalastajakohtaisin kiintiöin.

Lappilaiset esittävät kalastajakohtaista kiintiötä ja saaliin merkitsemistä osaksi kansallista lohistrategiaa. Lapin liiton mukaan toimet muodostaisivat lohenkalastuksen kansallisen säätelyn perustan.

Projektipäällikkö Päivi Kainulainen Lapin liitosta sanoo, että lohikantojen kestävyyden varmistamiseksi eri joille tulisi asettaa myös jokeen palaavien lohien määrätavoite.

Laajapohjainen työryhmä

Suomessa laaditaan parhaillaan kansallista Itämeren lohistrategiaa maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Työryhmän on määrä antaa esityksensä kevään mittaan. Viimeinen kokoontuminen on sovittuna tällä hetkellä toukokuulle.

Lapista työryhmässä ovat mukana Lapin liitto, Tornio-Muoniojokiseura, Saamelaiskäräjät ja simolainen kalastusmatkailuyritys.

- Kansallisella lohistrategialla tulisi varautua myös EU:sta lähivuosina tuleviin vaatimuksiin, jotka liittyvät EU:ssa valmisteilla olevaan Itämeren lohikantojen hoitosunnitelmaan, luonnehtii Kainulainen.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/lohenkalastukseen_vaaditaan_kalastajakohtaista_kiintiota/6500149)


---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Aseetkin aseena kalastuskiistoissa

Poliisi joutuu menemään väliin useita kertoja joka vuosi kun saaristolaiset ja vapaa-ajankalastajat ottavat yhteen. Useimmiten on kyse siitä missä saa kalastaa. Pahimmat kiistat ovat sattuneet Saaristomerellä.

Paimiolainen Eero Tanninen oli pari vuotta sitten ystävänsä kanssa kalassa Saaristomerellä, Nauvon Pensarissa. Miesten vene oli parin sadan metrin päässä eräästä mökkirannasta, kun rannalle asteli yhtäkkiä mies.

-Sanoin kaverille, että sillä on ase ja se tähtää meitä kohti. Sitten mies käänsi vähän tähtäystä ja sitten kuului laukaus ja luoti viuhusi pusikkoon meidän takana. Tuli melkein vähän niin kuin plöröt housuun, Eero Tanninen muistelee tilannetta.

Hankalia tutkittavia

Ampuja sai Turun Hovioikeudessa laittomasta uhkauksesta ehdollisen tuomion. Tapausta tutkinut rikoskomisario Jan Storing Paraisten poliisilaitokselta sanoo, että kyseessä on hänen aikanaan pahin yhteydenotto saaristolaisten ja vapaa-ajankalastajien välillä. Storingin mukaan poliisi joutuu kuitenkin menemään useita kertoja joka vuosi selvittelemään saaristolaisten ja vapaa-ajan kalastajien riitoja.

-Ne ovat erittäin hankalia selvittää sillä niissä on sana sanaa vastaan ja tilanne voi olla tulehtunut. Yleensä molemmat osapuolet ovat hyvin kiihtyneitä ja ehkä liioittelevat tilannetta molemmin puolin, Jan Storing kertoo.

Solvauksia, käsirysyä, ammuntaa

Useimmiten riidoissa on kyse siitä, että saaristolaiset kokevat vapaa-ajankalastajien tulleen liian lähelle heidän rantaansa. Saaristolaiset myös syyttävät kalastajia siitä, että nämä rantautuvat heidän mailleen ilman lupaa ja sytyttävät nuotioita.

Kalastajien mielestä taas heidän laillista kalastusoikeuttaan yritetään tarpeettomasti estää. Seurauksena on huutelua, solvauksia, käsirysyä ja pahimmillaan ampumista. Eero Tanninen tietää pari muutakin tapausta jossa ase on otettu esiin.

- Yhtä kaveria ammuttiin suolapateilla. Tultiin veneen kanssa viereen ja ammuttiin haulikolla ja sitten lähdettiin pois, eikä sanaakaan sanottu, Eero Tanninen kertoo.

Kaikki juontaa vuoteen 1997

FIlosofian tohtori Mikael Sarelin Åbo Akademista tutkii parhaillaan saaristolaisten ja vapaa-ajankalastajien tulehtuneita välejä. Sarelin sanoo, että kaikki juontaa juurensa viidentoista vuoden päähän, jolloin kalastuslakia muutettiin.

- Sitä ennen vedenomistajalla oli oikeus päättää kalastetaanko hänen vesillään vai ei, mutta 1997 tämä oikeus evättiin veden omistajilta, Sarelin sanoo.

Mikael Sarelin on pannut merkille, että kun riidat ovat kärjistyneet, osapuolina ovat olleet lähes aina miehet.

- Minun olettamus on se, että tässä on kyse hyvin maskuliinisesta asiasta.

Osin myös kielikiista

Nykyään läänikohtaisella kalastuskortilla saa kalastaa käytännössä missä tahansa merialueella. Ainoastaan häiritsevän lähelle mökkiä tai asuntoa ei saa mennä. Yleensä kiistoissa onkin kyse siitä, mikä on häiritsevän lähellä, sillä lakiin ei ole kirjattu mitään metrimäärää.

Mikael Sarelinin mukaan riidat johtuvat osin myös saariston ruotsinkielisten ja mantereen suomenkielisten välisestä epäluulosta. 

-Ei se ihan noin mustavalkoista ole, mutta tästä toki kumpuaa myös tämmöinenkin aspekti. Se mitä voisi ehkä toivoa olisi, että eri osapuolet voisivat lähentyä toisiaan ja päästäisiin jonkinlaiseen keskusteluun tässä asiassa sen sijaan, että vain riideltäisiin, Sarelin pohtii.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/aseetkin_aseena_kalastuskiistoissa/6494421)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 19.02.13 - klo:11:02
Lohenkalastukseen vaaditaan kalastajakohtaista kiintiötä

Kansallista lohistrategiaa pohditaan parhaillaan laajassa työsryhmässä maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Lappilaiset säätelisivät lohenkalastusta kalastajakohtaisin kiintiöin.

Lappilaiset esittävät kalastajakohtaista kiintiötä ja saaliin merkitsemistä osaksi kansallista lohistrategiaa. Lapin liiton mukaan toimet muodostaisivat lohenkalastuksen kansallisen säätelyn perustan.

Projektipäällikkö Päivi Kainulainen Lapin liitosta sanoo, että lohikantojen kestävyyden varmistamiseksi eri joille tulisi asettaa myös jokeen palaavien lohien määrätavoite.

Laajapohjainen työryhmä

Suomessa laaditaan parhaillaan kansallista Itämeren lohistrategiaa maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Työryhmän on määrä antaa esityksensä kevään mittaan. Viimeinen kokoontuminen on sovittuna tällä hetkellä toukokuulle.

Lapista työryhmässä ovat mukana Lapin liitto, Tornio-Muoniojokiseura, Saamelaiskäräjät ja simolainen kalastusmatkailuyritys.

- Kansallisella lohistrategialla tulisi varautua myös EU:sta lähivuosina tuleviin vaatimuksiin, jotka liittyvät EU:ssa valmisteilla olevaan Itämeren lohikantojen hoitosunnitelmaan, luonnehtii Kainulainen.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/lohenkalastukseen_vaaditaan_kalastajakohtaista_kiintiota/6500149)

Uutiseen liittyen...

Kalastaja: Lohikiintiöt joka kalastajalle olisivat hyvä asia!

Selkämeren ammattikalastajien puheenjohtaja Sami Veneranta kannattaa Lapista tullutta ehdotusta, jonka mukaan kalastajille pitäisi saada henkilökohtaiset lohenkalastuskiintiöt. Kansallinen Itämeren lohistrategiaehdotus valmistuu kevään aikana.

Kansallista lohistrategiaa pohditaan parhaillaan laajassa työryhmässä maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Lappia ryhmässä edustavat henkilöt ovat ehdottaneet kalastajakohtaisia lohikiintiöitä nykyisten kalastuskiintiöiden sijasta.

Selkämeren ammattikalastajien puheenjohtaja Sami Veneranta pitää esitystä hyvänä.

- Nykyäänhän on niin, että kun lohikausi alkukesästä alkaa, kaikki kalastajat ryntäävät yhtä aikaa merelle ja kilpailevat saaliista. Silloin lohen hinta laskee voimakkaasti, kun kaikki kalastavat yhtä aikaa samoille markkinoille. Kalastajakohtainen kiintiö tasaisi hintavaihtelua ja parantaisi lohen saatavuutta pidemmällä ajanjaksolla, Veneranta sanoo.

Selkämeren ammattikalastajia edustava Veneranta kertoo, että kalastajat kiistelevät edelleen siitä, pitäisikö lohta saada kalastaa jo merellä vai vasta joissa.

Kalastaja Sami Venerannan mukaan lohikanta on nykyään niin kestävällä tasolla, että kantaa voidaan hyvin verottaa jo merellä. Lohen merkitys ammattikalastajille on erittäin suuri.

- Kalastus painottuu nykyään paljolti samaan aikaan, kun merellä on lohta. Samaan aikaan verkkoihin saadaan siikaa, silakkaa, ahventa ja kuhaa. Niinä aikoina, joina lohta ei pystytä kalastamaan, kannattavuus heikkenee eikä moni kalastaja pysty merelle lähtemään, Veneranta sanoo.

Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/kalastaja_lohikiintiot_joka_kalastajalle_olisivat_hyva_asia/6500434)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 19.02.13 - klo:11:04
Nieriän suojelu herättää myös vastustusta

Savitaipaleen Kuolimojärvi on luontaisesti lisääntyvän nieriäkannan viimeisimpiä tyyssijoja. Osa alueen kalastajista on sitoutunut suojelemaan tätä kalojen kuningatarta, toinen puoli pitää tiukasti kiinni oikeudestaan kalastaa tätä herkkua ruokapöytään.

Savitaipaleen Kuolimojärvi on nykyään luontaisesti lisääntyvän nieriäkannan viimeisimpiä tyyssijoja. Kuolimolla kalastava Kuolimon vapaakalastajien perustajajäsen Juhani Koskinen kutsuu nieriää kalojen kuningattareksi ja olisi valmis tekemään paljon kannan säilyttämiseksi.

- Vapaakalastajien kesken olemme päättäneet, että nieriä lasketaan takaisin. Jos näin ei tee, niin erotetaan seurasta.

Koskisen mukaan etenkin alueella vierailevat kalastajat haluavat uhanalaisuudesta huolimatta kalastaa nieriää. Nieriä kuuluu Suomen uhanalaisimpaan kalapopulaatioon, jonka luontainen kanta on lähes kadonnut. Laki kuitenkin mahdollistaa nieriän kalastamisen ruokapöytään.

Ihmiset pitävät kiinni oikeudestaan pyytää kalaa

- Osa kalastajista ottaa kalan fileeksi, vaikka sillä olisi mätiä maha täynnä. Minun mielestäni nieriän arvolla voisi ostaa vaikka 100 kiloa lohta ja saada vielä itselleen hyvän mielen, toteaa Juhani Koskinen.

 Pro Kuolimo -yhdistys sekä Kuolimon vapaakalastajat ajavat kalan suojelua.

- Huoli nieriän puolesta on suuri. Meidän tulee nyt tehdä kaikki nieriän pelastamiseksi, sillä nyt käsillä on viimeiset hetket, sanoo Pro Kuolimo -yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Pekasti.

Käytännön suojelukeinoiksi kalastaja Koskinen mainitsee tarkat rajoitukset ja kiellot.

- Toivoisimme, että kalastus kiellettäisiin 15 metriä syvemmissä vesikerroksissa, sillä nieriä elää siellä. Tämä olisi suojelun kannalta yksi parhaimmista keinoista, perustelee Kuolimon vapaakalastajien perustajajäsen Juhani Koskinen.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/nierian_suojelu_herattaa_myos_vastustusta/6500263)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 19.02.13 - klo:11:08
Täkypilkillä saa mojovia haukisaaliita

Ruotsista Suomeen levinnyt täkykalalla pilkkiminen on innostanut hauenkalastajia merialueilla. Täkypilkillä saaliit ovat suurempia ja munat jäävät harvemmin pataan.

Jani Hannula ja Mikael Sarelin olivat pilkkineet haukia vuosikausia. Viitisen vuotta sitten miehet kuulivat, että Ruotsissa haukien pilkkiminen elävällä syötillä eli täkykalalla on suosittua puuhaa. Koska Suomessa ei asiasta ollut oikein tietoa, miehet alkoivat opiskella asiaa itsekseen internetin avulla.

- Tuolloin Suomessa ei juuri kukaan, jotka muuten kyllä pilkkivät haukia ahkerasti, käyttänyt elävää syöttiä. Nyt viime vuosina täkykalalla pilkkiminen on yleistynyt jonkin verran, sanoo Jani Hannula.

10 kilon hauki

Mikael Sarelinin mielestä hauen täkypilkkimisessä parasta on saalisvarmuus eli munat jäävät harvemmin pataan.

- Harvassa ovat ne reissut, jolloin ei ole tullut yhtään kalaa, Mikael Sarelin sanoo.

Yleensä täkypilkillä saadut hauet ovat myös suurempia kuin perinteisen pilkkimisen saaliit.

- Siinä missä perinteisellä pilkillä saa korkeintaan viiden-kuuden kilon kaloja niin täkypilkillä saadaan lähemmäs kymmenen kilon haukia useinkin. Ja jopa yli kymmenen kilon kaloja on tullut myös joitain, kertoo Mikael Sarelin.

Kahdeksan tuuman kaira

Hauen täkykalastusta harrastaa Suomessa aktiivisesti joitain satoja ihmisiä. Täkykalastus on keskittynyt merialueille, Saaristomerelle ja Vaasan seudulle. Hauen täkypilkinnässä kannattaa käyttää kahdeksan tuuman kairaa, sillä kuuden tuuman reiästä eivät isommat hauet mahdu ylös. Hankalinta on kuitenkin täkykalojen hankkiminen.

- Ensin pitää pilkkiä täkykalat, särjet tai ahvenet. Sitten ne pitää säilyttää hengissä sumpussa. Tämä on työlästä ja aikaa vievää ja monikaan ei viitsi nähdä sitä vaivaa, sanoo Mikael Sarelin.

Hauki on mainettaan parempi ruokakala

Jani Hannula ja Mikael Sarelin tekevät vuosittain viitisenkymmentä kalareissua. Talvella useimmiten miehet suuntaavat haukikalaan.

- Hauki on räväkkä ja kunnioitettava vastus siiman päässä ja se on myös mainio ruokakala. Itse asiassa parhaat kalapihvit mitä minä olen syönyt ovat kummatkin olleet haukireseptejä, Jani Hannula sanoo.

Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/takypilkilla_saa_mojovia_haukisaaliita/6501342)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 19.02.13 - klo:17:00
19.2.2013

SUOMEEN KULTA JA HOPEA MORMUSKOINNIN MM-KILPAILUISSA USA:SSA

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöä (SVK) edustanut kuusankoskelainen Toni Stenberg voitti mormuskoinnin maailmanmestaruuden 16.-17. helmikuuta Yhdysvalloissa. Menestystä täydensi Suomen joukkueen sijoittuminen toiseksi joukkuekilpailussa. Kilpailuvesistö oli Eau Pleine Reservoir Wausaussa, Wisconsissa.

Suomalainen voitti nyt ensimmäistä kertaa kansainvälisen kilpakalastusliiton (FIPS ed) järjestämän kilpailun. Henkilökohtaisen kilpailun toiseksi tuli Sergei Bolyakhin Venäjältä ja kolmanneksi yhdysvaltainen Chad Schaub. Joukkuekilpailun voitti Venäjä ja Liettua oli kolmas.
Mormuskoinnin MM-kilpailuihin osallistui yhdentoista maan joukkueet. Suomen joukkueessa kilpailivat Stenbergin lisäksi Vesa Kuusela, Harri Nikula, Jussi Rossi, Kimmo Lintilä ja Petri Ahola. Joukkueen kapteenina toimi Seppo Pönni, valmentajana Elmo Olkkola ja delegaattina Maria Olkkola.

Mormuskointi on pilkkimistä tietyntyyppisillä välineillä. Mormuska on pieni painokoukku, jossa on kiinteä yksihaarainen koukku. Kisoissa vain mormuskan käyttö on sallittu. Siimana käytetään miltei ohuinta mahdollista ja siinä saa olla kiinni vain yksi mormuska. Pilkkivavan tulee olla koko ajan kilpailijan kädessä. Kalastaja yrittää pienin liikkein matkia vesikirppua tms. vesieliötä, jonka kalat mielellään syövät. Mormuskointikisassa kalastetaan tarkasti rajatuissa suorakaiteen muotoisissa ruuduissa, ja toimintaa valvovat kilpailutuomarit.

MM-mormuskointi järjestetään vuosittain etukäteen valitussa maassa. Valinnan tekee Federation Internationale De La Peche Sportive (FIPSed) jäsenmaiden hakemusten perusteella. Suomen joukkue selviää vuosittain Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön järjestämässä karsintakisassa. Karsintakisaan voivat osallistua kaikki keskusjärjestöön kuuluvat jäsenet. SVK on hakenut oikeutta järjestää vuoden 2015 mormuskoinnin MM-kilpailut Suomessa.
Voitokas joukkue palaa Suomeen tänään iltapäivällä. Kone laskeutuu Helsinki-Vantaan lentokentälle (terminaali 2) kello 14.50.

Lisätiedot:
kalatalouskonsulentti Marcus Wikström, marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 045 110 2126.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 600 seurassa toimii yhteensä noin 50 000 kalastuksen harrastajaa.

Lähde:www.vapaa-ajankalastaja.fi (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?svk=76694&lang=fi)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 21.02.13 - klo:17:14
Saimaan troolausriita jälleen käräjillä

Syyttäjän mukaan ammattikalastaja harjoitti Taipalsaarella luvatonta pyyntiä, sillä vesialueelle ei oltu määritelty pyydysyksikköarvoja. Kalastaja ei myöskään ollut hakenut erillistä troolilupaa.


Saimaalla jylläävää troolauskiistaa käsitellään jälleen torstaina Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa. Syyttäjä vaatii tällä kertaa ammattikalastajalle sakkoja luvattomasta pyynnistä Taipalsaarella.

Kalastaja oli lokakuussa 2011 troolannut luvattomasti useilla eri kerroilla Solkein osakaskunnan vesialueella. Osakaskunta on kieltänyt troolipyynnin vuonna 2003, minkä vuoksi vesille ei ole määritelty pyydysyksikköarvoja lainkaan.

Kalastaja oli kuitenkin itse määritellyt troolipyynnille pyydysyksikköjen arvot ja maksanut osakaskunnalle 75 pyydysyksikön arvona yhteensä runsaat 320 euroa. Kalastajalla on osakaskunnan osakkaana oikeus 12 pyydysyksikköön.

Kalastaja ei syyttäjän mukaan ollut myöskään vienyt kysymystä troolauksen pyydysyksikköarvoista osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi kalastuslain mukaisesti eikä hakenut erillistä troolilupaa.

Käräjäoikeus kumosi hiljattain Solkein osakaskunnan asettaman troolauskiellon.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/saimaan_troolausriita_jalleen_karajilla/6506584


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Typeyks - 23.02.13 - klo:19:52
http://www.pohjolansanomat.fi/PS-Uutiset/1194797511472/artikkeli/metsahallitus+vaatii+isoja+korvauksia+taimenten+salapyynnista.html


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 24.02.13 - klo:01:11
http://www.pohjolansanomat.fi/PS-Uutiset/1194797511472/artikkeli/metsahallitus+vaatii+isoja+korvauksia+taimenten+salapyynnista.html

Toivon todellakin, että nuo sanktiot menevät läpi! Alkais olemaan järkeä ja todellista pelotetta, kun korvaussummat on kunnolliset.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 24.02.13 - klo:21:34
Toholammin pihasudet tähtäimeen?

Pohjanmaan alueellinen riistaneuvosto esittää Toholammille kahden niin sanotun pihasuden kaatolupaa. Neuvosto haluaa myös kitkeä metsästäjien ja riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen välistä luottamuspulaa. Esimerkiksi Lohtajalla on viime aikoina kohistu asutuksen lähellä majailevasta susiparista.


Maa- ja metsätalousministeriön tuore asetus tarjoaa koko maahan haettavaksi viittä kaatolupaa, koska susista on runsaasti havaintoja asutuksen lähellä.

Alueelliset riistaneuvostot käsittelevät tilannetta omalta osaltaan ja tekevät ministeriölle esityksen.

Riistaneuvostot haluavat myös palauttaa viranomaisten ja metsästäjien välisen luottamuksen järjestämällä osapuolille kunnittain yhteisiä keskustelutilaisuuksia.

Pohjanmaalle niitä on luvassa kymmenkunta muun muassa Perhoon, Halsualle, Toholammille ja Lestijärvelle.

Yhtenä ratkaisuna kumiluodit

Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Heikki Alakarhula toteaa, että susiongelman torjumiseksi tarvitaan uudenlaista suurpetopolitiikkaa valtakunnan tasolla.

- Linjauksissa tulisi huomioida esimerkiksi haja-asustusalueella asuvien, maatalousyrittäjien sekä metsästäjien mielipiteet ja näkemykset. Avoimemmalle keskustelulle on tarvetta.

Alakarhun mukaan susien tappamiselle on olemassa myös vaihtoehtoja.

- Susi pakenee, jos se tuntee tilanteen uhkaavaksi ja vaaralliseksi. Yhtenä vaihtoehtona nousee usein esiin susien ampuminen kumiluodeilla. Tällöin susi saa ikävän kokemuksen, mutta ei vahingoitu. Esimerkiksi USA:ssa kumipatruunoja on käytetty aika usein karhujen karkottamiseen.

Alakarhun mukaan asiasta on keskusteltu viranomaisten kanssa, mutta ongelmana on kuitenkin kumipatruunoiden hankala saatavuus.

Pihasudet pitävät asukkaat varpaillaan

Lohtajalla Houraatinmäellä asutuksen lähellä on nähty susia viime aikoina. Paikka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä 8-tiestä.

- Olen kuullut monelta eri henkilöltä, että kotini lähellä olevassa metsikössä liikkuu kaksi sutta. Itsekin olen nähnyt erikoisia jälkiä. Aluksi luulin, että kyseessä on iso koira, mutta nyt epäilen niitä suden jäljiksi, kertoo lohtajalainen Kaija Kinnunen.

Kinnunen pelkää susia erityisesti kotieläintensä takia.

- Muutaman kerran koirat ovat käyttäytyneet todella kummallisesti. Aluksi emme saaneet houkuteltua niitä kotiin. Sisälle tullessaan ne olivat sitten hysteerisiä ja menivät talon perimmäiseen nurkkaan piiloon.

Karhu vanha tuttavuus Lohtajalla

Karhuja on Kinnusen mukaan asustanut lähimaastoissa jo pitkään.

- Aiemmin pelkäsin karhuja enkä uskaltanut käydä yksin poimimassa marjoja. Olen kuitenkin oppinut, että karhu ei tule lähelle ihmistä. Susia pelkään sen takia, etten tiedä miten ne käyttäytyvät ihmisen kohdatessaan.

Susipelon takia yhä harvempi uskaltaa lenkkeillä alueella.

- Tässä lähellä on hyvät hiihtomaastot, mutta en kyllä uskalla tässä tilanteessa lähteä yksin hiihtämään iltaisin. Metsäteille en lähde kävelylle, ennen kuin sudet ovat lähteneet kauemmaksi.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/toholammin_pihasudet_tahtaimeen/6507955




Tytöt pilkkimisestä: ”Enemmän poikien juttu varmaan siksi, kun ne kalat ällöttää”

Nuorten innostus pilkkimiseen yllätti opettajat ja oppilaat itsensäkin Kuopiossa. Pohjois-Savon vapaa-ajan kalastajapiirin sihteerin mielestä lapsilla ja nuorilla olisi pilkkimisintoa, jos vanhemmat veisivät heitä jäälle harrastamaan.


Kuopiolainen Neulamäen koulu järjesti helmikuisena torstaiaamuna liikuntapäivän oppilailleen. Lajitarjontaan palasi vuosien tauon jälkeen pilkkiminen, oppilaskunnan puheenjohtajan ehdotuksesta.

- Olin työharjoittelujaksolla Maken Pyydyksessä ja siellä juteltiin, että nuoret eivät ole innostuneita pilkkimisestä. Ajattelin sitten, että pilkkiminen sopisi tähän päivään ja olisi hyvää liikuntaa, vaikka kala ei välttämättä nappaisikaan, kertoo yhdeksäsluokkalainen Aaro Laakkonen.

Kaikkiaan pilkkimisestä innostui lähes 40 yläkoulun oppilasta ja jäällä pilkkionnea oli lopulta koettamassa yli 30 nuorta. Oppilaskunnan puheenjohtaja Laakkonen ei itsekään uskonut, että kiinnostus olisi näin suurta.

- Luulin, että olisimme lähinnä kaveriporukalla tulleet. Hieno juttu, että ihmiset innostuivat. Se johtuu varmaan siitä, että ei ole ennen käyty tai on joskus pienenä oltu pilkillä, pohtii Laakkonen.

Pilkkiminen ei ole suosittu harrastus

Yhdeksäsluokkalaiset Alina Kärnä ja Suvi Suhonen kiittelevät idean isää hyvästä ajatuksesta. Suhonen mainitsee käyneensä pilkillä enemmän pienenä, nyt takana on jo usean vuoden tauko.

- On ollut tosi mukava kokeilla pitkästä aikaa, iloitsee Suhonen.

Kärnän mukaan pilkkiminen tuo vaihtelua tavalliseen koulunkäyntiin. Pilkkiminen vaikuttaa kivalta, vaikka hyvin harrastukseen pukeutunut nuori mainitsee kylmyyden ikäväksi puoleksi.

- Ei ole vielä tärpännyt, mutta eiköhän sitä saalista vielä tule, nauravat Kärnä ja Suhonen.

Laakkonen, Kärnä ja Suhonen näkevät, että pilkkiminen ei ole nuorten keskuudessa kovin suosittu harrastus. Tyttöjen mukaan pilkkiminen on enemmän poikien juttu.

- Varmaan siksi, kun ne kalat ällöttää, virnistää Kärnä.

Innostus yllätti opettajat

Neulamäen koulun opettajille nuorten innostus pilkkimiseen tuli yllätyksenä. Teknisen työn lehtori Jussi Linnilä odotti korkeintaan kymmenen oppilaan joukkoa pilkin varteen Kolmisopenlammen jäälle.

- Taustalla on varmaan vaihtelunhalu. Ehkä nykynuoretkin haluavat kokeilla jotain vanhaa, mutta heille uutta. Mukana on paljon sellaisia pilkkijöitä, jotka eivät ole kokeilleet aiemmin ollenkaan, kertoo Linnilä.

Hän uskoo, että kyseessä on aito innostus ja viittaa jäälle päin, missä pojat painavat umpihangessa hakien parempaa kalapaikkaa.

- Kuulostelemme tämän jälkeen loppumaininkejä ja oppilaiden mielipiteitä. Tällä oppilasmäärällä on kaikki aiheet jatkuvaan, vuosittaiseen toimintaan. Oppilaita oli saman verran lähdössä Kasurilaan laskettelemaan, vertaa Linnilä.

Vanhemmilla ei aikaa pilkkimiselle

Pohjois-Savon vapaa-ajan kalastajapiirin sihteeri Eero Kokkarinen on jo parinkymmenen vuoden ajan ollut opastamassa ihmisiä pilkkimisessä. Kokkarinen oli hypätä kattoon, kun Linnilä pyysi häntä opastamaan koululaisia.

- Hieno ajatushan tämä on. Nuorten innostus ei kuitenkaan yllättänyt minua. Jos joku taho järjestää pilkkiretkiä, niin kyllä lapset lähtevät mielellään. He ovat innokkaita kalastamaan, kun heitä viedään ja opastetaan, sanoo Kokkarinen.

Hän harmittelee, että vanhemmat vievät lapsiaan harvakseltaan pilkille tai jäälle kalastamaan.

- Vanhemmat eivät itse harrasta talvikalastusta. 30–40 -vuotiailla vanhemmilla tuntuu tänä päivänä olevan hirveä kiire ja muutenkin harrastetaan niin paljon kaikenlaista muuta, harmittelee Kokkarinen.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/tytot_pilkkimisesta_enemman_poikien_juttu_varmaan_siksi_kun_ne_kalat_allottaa/6507046

Kuva on Ylen kyseisestä uutisesta.
   



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 24.02.13 - klo:21:41
Bongari ajaa harvinaisten kalojen perässä jopa 6 000 kilometriä

Suomen vesissä elää 101 eri kalalajia. Vuoden aikana saa helposti pyydystettyä kymmenen erilaista. 50 vaatii jo kovempaa työtä.

Kalabongaus eli pyrkimys pyydystää mahdollisimman monta eri kalalajia yleistyy Suomessa. Vuoden aikana saa helposti kasaan kymmenen eri lajia.

Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtajalla Markku Myllylällä kymmenen lajin rajapyykki ylittyi viime vuonna helposti.

- Itse asiassa viime vuosi oli oikein hyvä kalabongausvuosi. Silloin sain erilaisilla pyydyksillä 50 erilaista kalalajia.

50 lajia vaatii jo reissausta

Suomen vesissä on tavattu kaiken kaikkiaan 101 kalalajia. Jos mielii saada kasaan 50 erilaista, vaatii se ajelua ympäri Suomea - samalla tavalla kuin lintubongarit ajavat lintuharvinaisuuksien perässä.

Myllylä ajoi esimerkiksi vuonna 2008 jopa 6 000 kilometriä ympäri Suomea. Sittemmin ajokilometrit ovat vähentyneet, koska hänelle on kertynyt enemmän tietoa oudompien kalalajien esiintymispaikoista.

- Helsingin vedet ovat hyviä kalabongaukseen, täällä on tavattu noin 30 eri lajia, Myllylä kertoi pilkkireissulla Helsingin Lauttasaaressa.

Piikkimonnia paistettuna ja savustettuna

Helsingin merialueelta Myllylä on pyydystänyt tutumpien kalalajien - kuten taimenen, lohen ja silakan - ohella myös esimerkiksi mustatäplätokkoja, kivisimppuja, hietatokkoja ja siloneuloja.

Erikoisemmatkin kalat taipuvat ruuaksi.

- Kaikenlaista olen kokeillut. Olen esimerkiksi savustanut mustatäplätokkoa, tehnyt kivinilkkafileitä ja paistanut ne voissa. Myös piikkimonneja olen paistanut ja savustanut, kertoo Myllylä.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/bongari_ajaa_harvinaisten_kalojen_perassa_jopa_6_000_kilometria/6511125

Kuva on samasta Ylen uutisesta.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 25.02.13 - klo:11:23
Saimaan troolausriita jälleen käräjillä

Syyttäjän mukaan ammattikalastaja harjoitti Taipalsaarella luvatonta pyyntiä, sillä vesialueelle ei oltu määritelty pyydysyksikköarvoja. Kalastaja ei myöskään ollut hakenut erillistä troolilupaa.


Saimaalla jylläävää troolauskiistaa käsitellään jälleen torstaina Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa. Syyttäjä vaatii tällä kertaa ammattikalastajalle sakkoja luvattomasta pyynnistä Taipalsaarella.

Kalastaja oli lokakuussa 2011 troolannut luvattomasti useilla eri kerroilla Solkein osakaskunnan vesialueella. Osakaskunta on kieltänyt troolipyynnin vuonna 2003, minkä vuoksi vesille ei ole määritelty pyydysyksikköarvoja lainkaan.

Kalastaja oli kuitenkin itse määritellyt troolipyynnille pyydysyksikköjen arvot ja maksanut osakaskunnalle 75 pyydysyksikön arvona yhteensä runsaat 320 euroa. Kalastajalla on osakaskunnan osakkaana oikeus 12 pyydysyksikköön.

Kalastaja ei syyttäjän mukaan ollut myöskään vienyt kysymystä troolauksen pyydysyksikköarvoista osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi kalastuslain mukaisesti eikä hakenut erillistä troolilupaa.

Käräjäoikeus kumosi hiljattain Solkein osakaskunnan asettaman troolauskiellon.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/saimaan_troolausriita_jalleen_karajilla/6506584


Ja oikeuden päätös...  :)

Kalastaja joutuu maksamaan isot korvaukset troolauksesta

Etelä-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut kalastajan maksamaan 60 päiväsakkoa luvattomasta kalastuksesta. Kalastaja joutuu myös maksamaan Solkein osakaskunnalle 12 000 euroa vahingonkorvauksia.

Ammattikalastaja on saanut sakkotuomion luvattomasta pyynnistä Saimaalla. Etelä-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut kalastajan maksamaan 60 päiväsakkoa.

Kalastaja tunnusti troolanneensa Solkein osakaskunnan vesillä syksyllä 2011. Käräjäoikeus katsoi, että oikeutta troolaukseen ei ollut, koska kalastajan pyydysyksiköiden määrä ei riittänyt tähän. Kalastajalla olisi oikeuden mukaan ollut mahdollisuus ostaa lisää pyydysyksiköitä.

Kalastaja joutuu nyt maksamaan Solkein osakaskunnalle 12 000 euroa vahingonkorvauksia sekä korvaamaan osakaskunnan oikeudenkäyntikuluja lähes 4 000 euroa.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/kalastaja_joutuu_maksamaan_isot_korvaukset_troolauksesta/6509728)

Tarkempaa selostusta oikeuden päätöksestä löytyy Erä-lehden blogista: Arin kalahatusta (http://eralehti.fi/erablogit/arin-kalahatusta/sakkoa-ja-vahingonkorvauksia.aspx)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 25.02.13 - klo:16:48
Tornionjoelta ennätyksellinen lohisaalis

Ensimmäistä kertaa Tornionjoelta pyydetty lohisaalis oli suurempi kuin Tenojoen. Taustalla on huippurunsas kutuvaellus.


Tornionjoelta saatiin vuonna 2012 lohta saaliiksi ennätykselliset 122 tonnia. Seurantahistorian keskisaaliiseen verrattuna saalis lähes viisinkertaistui. Saalis oli myös ensimmäistä kertaa suurempi kuin Tenojoen lohisaalis.

Kappalemääräisesti mitattuna saalis vastaa noin 15 000 lohta. Ennätysvuoden saalista voi verrata myös aikaisempiin hyviin lohivuosiin 2008 ja 1997. Tuolloin lohisaalis jäi kuitenkin selvästi viimekesäistä vähemmäksi, reiluun 70 tonniin.

Kaikuluotaimeenkin ennätysluvut

Lohen nousua rajaväylään on seurattu muun muassa Kattilakoskelle sijoitetun viistokaikuluotaimen avulla. Luotaimen ohittaneiden lohien määrä oli viime kesänä noin kaksinkertainen verrattuna luotausjakson toiseksi parhaaseen vuoteen 2009.

Huippusaaliin taustalla on poikkeuksellisen runsas lohen kutuvaellus jokeen.Tornionjoen ennätyssaaliista kalastettiin Suomen puolelta 85 tonnia ja Ruotsin puolelta 37 tonnia.

Lohen paljous näkyi kalastajien määrässä

Jalokalan runsaus houkutteli Tornionjoelle myös runsaasti kalastajia. Tornionjoen vesistöalueille lunasti kalastusluvan viime vuonna noin 8300 kalastajaa, joista valtaosa oli ulkopaikkakuntalaisia.

Suomalaisten ja ruotsalaisten kalamiesten ja - naisten lisäksi Tornionjoella siimojaan kasteli myös parisataa ulkomaista kalastusturistia yli 20 eri maasta.

Saalistilastoon kirjautuneiden kalojen lisäksi siiman päässä kävi myös arviolta 1600 pyydä ja päästä -kalastettua lohta. Arvio perustuu suomalaisille vapakalastajille tehtyyn kyselyyn.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/tornionjoelta_ennatyksellinen_lohisaalis/6512434


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 26.02.13 - klo:17:02
Pilkkimisen maailmanmestari pitää kalastusvinkit omana tietonaan

Kuusankoskelainen Toni Stenberg voitti viikonloppuna pilkkimisen maailmanmestaruuden Yhdysvalloissa. Tiistaina tuore maailmanmestari kokeili kalaonneaan Kouvolan Sompasella.



Toni Stenberg on pilkkimisen uusi maailmanmestari. Hän joutui opettelemaan uusia kalalajeja Yhdysvalloissa Wisconsinissa käytyjä pilkkikisoja varten.

- Saaliiksi tuli bluegillietä, white suckeria, black crappieta ja sitten ihan perusahvenia, Stenberg kertoo.

Kaikkiaan Stenbergin kalasaaliiksi kertyi 667 grammaa, mikä riitti maailmanmestaruuteen.

- Pilkkijöiden keskuudessa maailmanmestaruus on kova juttu. Kyllä onnittelijoita riitti, Stenberg sanoo.

Toinen sija meni Venäjälle. Venäläiset pärjäsivät myös joukkuekilpailussa, jossa he voittivat kultaa. Kaikkiaan kisoihin osallistui ihmisiä 11 eri maasta.

- Mormuskointi on niin arvostettua Venäjällä, että he ovat maailman parhaita. Nyt sattui käymään niin, että vein voiton heidän nenänsä edestä, Toni Stenberg sanoo.

Kalastusta ilman pilkkiä

Mormuskoinnissa käytetään pelkkää mormuskaa eli koukkua, jota heilutellaan vedessä. Myös kalastusalueet eroavat mormuskointikilpailuissa pilkkikisoista.

- Normaaleissa pilkkikilpailuissa on aina koko järvi käytössä. Mormuskointikilpailuissa ongitaan ruuduissa, jonka koko oli Amerikassa 50 x 70 metriä. Jokaisesta maasta oli yksi ruudussa, Toni Stenberg kertoo.

- Kun alue on rajoitettu, ei kavereita pääse karkuun. Sitten kun kalan sattuu saamaan, muut poraavat aina reiän viereen.

Syöttinä mormuskassa käytetään kärpäsen tai surviaissääsken toukkaa. Suurin saalis, jonka Stenberg on mormuskalla vedestä nostanut, on 1,5 kilon lahna.

Kisoissa ei kuule kalastusvinkkejä

Stenberg kertoo saaneensa Yhdysvalloissa jonkinlaisia vinkkejä, mutta suuria kalastussalaisuuksia kisoissa ei jaettu. Kukin pitää niksinsä omana tietonaan.

- Kyllähän he tulivat kyselemään, kun satuin voittamaan, että millaisella mormuskalla ongin. En kertonut, Toni Stenberg sanoo.

Tiistaina tuore maailmanmestari kokeili kalaonneaan Kouvolan Sompasella. Saaliiksi maailmanmestari sai - mitäpä muuta kuin ennätyskalan. Jään alta nousi yli 400 gramman ahven.

- Tämä on isoin kala, mitä olen ikinä Sompaselta saanut, Stenberg iloitsee.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/pilkkimisen_maailmanmestari_pitaa_kalastusvinkit_omana_tietonaan/6513981
Kuvat samasta uutisesta.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 27.02.13 - klo:11:47
Muutos vesilakiin voisi pelastaa Uudenmaan kalatiet

Pienet joet ja vanhat voimalasopimukset jarruttavat kalateiden rakentamista Uudellamaalla. Vesilakiin kaivattaisiin muutosta, jolla voimayhtiöt voitaisiin velvoittaa rakantamaan kalatie.

Kalateiden rakentaminen tyssää Uudellamaalla usein  sopimussolmuihin ja vedestä riitelyyn. Alueen pienten voimalaitosten rakennusluvat ovat satoja vuosia vanhoja, eikä niistä löydy varsinaisia kalavelvoitteita lainkaan.

Kalateiden ainoana pelastuksena nähdään vesilain muuttaminen.

- Lakia olisi välttämätöntä saada muutettua niin, että voimalaitosten vanhat luvat saataisiin määräaikaisiksi. Silloin meillä viranomaisilla olisi mahdollisuus vaikuttaa niihin lupien uusimisen yhteydessä, sanoo maaseutu ja energiayksikön kalatalouspalvelut –ryhmän päällikkö Markku Marttinen Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Vanhat voimalasopimukset ovat tällä hetkellä käytännössä ikuisia ja vinranomaiset jäävät riitatapauksissa yleensä alakynteen.

Oikesuasteet katsovat usein, että kalavelvoitteet ovat kohtuuttoman suuria ja kalliita velvoitteita vanhoille pienille voimaloille.

- Lakimuutoksen avulla voimayhtiöt voitaisiin kuitenkin velvoittaa rakentamaan kalatie voimalaitoksen yhteyteen.

Kalateitä ilman vettä

Hyviä tuloksia ollaan osittain saatu siten, että valtio on maksanut kalatien rakentamisen. Tämä vaihtoehto johtaa kuitenkin usein kädenvääntöön vedestä.

- Pienet voimalat muuttuvat helposti kannattomiksi, jos kalatiehen johdetaan vettä, koska se vesi on pois sieltä voimalan turbiineista.

Uudellamaalla on ollut useita tapauksia, joissa valtio on rakentanut kalatien, mutta voimalaitokset eivät ole suostuneet johtamaan siihen vettä.

- Esimerkiksi Mustijoki Itä-Uudellamaalla oli sellanen, johon ei yrityksestä huolimatta onnistuttu saamaan kalatietä ja eikä siihen johdettavaa vettä, sanoo Marttinen.

Päätökset eivät johda tulokseen

KHO määräsi helmikuun alussa Vantaan Energian rakentamaan kalatien omistamaansa vesivoimalaan Itä-Suomessa.

Marttinen ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen päätökseen.

- Tässä ei ole annettu suoraa kalatien rakentamisvelvoitetta, vaan pelköstään selvityksen tekeminen. Jälleen kerran pelataan aikaa ja jatketaan mahdollisesti etenemään valitusteitse.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/muutos_vesilakiin_voisi_pelastaa_uudenmaan_kalatiet/6514565)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 28.02.13 - klo:11:48

Liikakalastus voi johtaa kalakantojen sukupuuttoon

Liian innokkaalla kalastuksella voi olla yllättävät vaikutukset meriluontoon, kertoo Turun yliopiston johtama tutkimus.



Liikakalastus aiheuttaa paikallisten kalakantojen sukupuuttoja myös Suomen lähialueilla, käy ilmi Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, Tarton yliopiston ja Viron maatalousyliopiston tutkimuksesta. Kun geneettinen monimuotoisuus häviää, kalakannan elpyminen voi olla hyvin hidasta.

Tutkijat selvittivät liikakalastuksen vaikutuksia tutkimalla Viron Matsalunlahden ahventen historiaa 27 vuoden ajalta. Matsalunlahti sijaitsee Länsi-Virossa Haapsalon eteläpuolella.

Dosentti Anti Vasemägi Turun yliopistosta kertoo, että Matsalunlahdella eli neuvostoajalla elinvoimainen ahvenkanta, jota alettiin Viron itsenäistyttyä kalastaa huomattavasti enemmän kuin kanta kesti. Tutkimuksen mukaan kalojen koko on pienentynyt neuvostoaikaan verrattuna ja ne tulevat myös aikaisemmin sukukypsiksi.

Vasemägin mukaan geenitutkimuksessa selvisi, että alkuperäinen kalapopulaatio oli kuollut lähes kokonaan sukupuuttoon, ja muutokset tapahtuivatkin kaloissa, jotka olivat muuttaneet lahdelle toisesta populaatiosta.

Monimuotoisuuden häviäminen riski

Matsalunlahdelle muuttaneet ahvenet eivät muodostaneet nopeasti uutta populaatiota, vaikka olosuhteet olivat suotuisat. Tutkijoiden mukaan tämä voi johtua siitä, että Matsalun paikallisiin oloihin sopeutuneet geeniyhdistelmät ovat hävinneet alkuperäisten kalojen sukupuuton myötä.

- Kalakanta saattaa palautua yhtä suureksi kuin se oli romahdusta edeltävällä ajalla, mutta jos parhaiten sopeutuneet genotyypit ovat hävinneet, palautuminen voi olla hyvin hidasta, sanoo dosentti Anna Kuparinen Helsingin yliopistosta.

Euroopan parlamentti asettui helmikuussa tukemaan ekologisesti kestäviä kalastuskiintiöitä.

Tällä hetkellä 80 prosenttia maailman kalastosta on YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan täysin hyödynnetty tai liikakalastettu.

Matsalun ahvenia käsittelevä tutkimus on julkaistu Evolutionary Applications -tiedelehdessä. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Viron Tiedesäätiö.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/liikakalastus_voi_johtaa_kalakantojen_sukupuuttoon/6516769)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 28.02.13 - klo:11:49
Sisäänkäynnissä vallitsevilla olosuhteilla ratkaiseva merkitys kalatien toimivuuteen
27.2.2013 11:17

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on selvittänyt Iijoella lohien nousuvaelluksen aikaista liikkumista ja sijoittumista vesivoimalaitosten alakanavissa. Radiolähettimellä varustettuja lohia seurattiin Maalismaan voimalaitoksen alakanavassa, Kierikin ja Pahkakosken voimalaitosten alakanavissa sekä Raasakan voimalan lähialueella ja alapuolisella jokiosuudella. Tutkimustulosten perusteella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos esittää, että virtaaman kalatien sisäänkäynnissä tulisi Iijoella olla vähintään kahdesta kolmeen kuutiota sekunnissa ja lisävesitysmahdollisuuden rakentaminen kalateihin olisi suositeltavaa. Lisäksi kalatien sisäänkäynti olisi sijoitettava alakanavan seinämään 40-60:n metrin etäisyydelle voimalaitoksesta. Uloskäynti olisi puolestaan sijoitettava yläkanavan seinämään siten, että sen kautta voidaan ohjata vaelluspoikaset ja kuteneet lohet alavirtaan voimalaitosten turbiinien ohi. Suunniteltavana olevien Iijoen kalateiden käyttöä olisi harkittava porrastettavan siten, että kalateiden kautta juoksutettaisiin vettä vain silloin, kun potentiaaliset nousulohet ovat ehtineet nousta kalatien vaikutusalueelle. Alimmat kalatiet avattaisiin keväällä ennen ylempänä jokivarressa olevia kalateitä ja suljettaisiin syksyllä puolestaan aikaisemmin kuin ylemmät kalatiet.

Lähde: Radio POOKI (http://www.radiopooki.fi/uutinen_lue.php?id=14150)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 28.02.13 - klo:11:51
Muutos vesilakiin voisi pelastaa Uudenmaan kalatiet

Pienet joet ja vanhat voimalasopimukset jarruttavat kalateiden rakentamista Uudellamaalla. Vesilakiin kaivattaisiin muutosta, jolla voimayhtiöt voitaisiin velvoittaa rakantamaan kalatie.

Kalateiden rakentaminen tyssää Uudellamaalla usein  sopimussolmuihin ja vedestä riitelyyn. Alueen pienten voimalaitosten rakennusluvat ovat satoja vuosia vanhoja, eikä niistä löydy varsinaisia kalavelvoitteita lainkaan.

Kalateiden ainoana pelastuksena nähdään vesilain muuttaminen.

- Lakia olisi välttämätöntä saada muutettua niin, että voimalaitosten vanhat luvat saataisiin määräaikaisiksi. Silloin meillä viranomaisilla olisi mahdollisuus vaikuttaa niihin lupien uusimisen yhteydessä, sanoo maaseutu ja energiayksikön kalatalouspalvelut –ryhmän päällikkö Markku Marttinen Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Vanhat voimalasopimukset ovat tällä hetkellä käytännössä ikuisia ja vinranomaiset jäävät riitatapauksissa yleensä alakynteen.

Oikesuasteet katsovat usein, että kalavelvoitteet ovat kohtuuttoman suuria ja kalliita velvoitteita vanhoille pienille voimaloille.

- Lakimuutoksen avulla voimayhtiöt voitaisiin kuitenkin velvoittaa rakentamaan kalatie voimalaitoksen yhteyteen.

Kalateitä ilman vettä

Hyviä tuloksia ollaan osittain saatu siten, että valtio on maksanut kalatien rakentamisen. Tämä vaihtoehto johtaa kuitenkin usein kädenvääntöön vedestä.

- Pienet voimalat muuttuvat helposti kannattomiksi, jos kalatiehen johdetaan vettä, koska se vesi on pois sieltä voimalan turbiineista.

Uudellamaalla on ollut useita tapauksia, joissa valtio on rakentanut kalatien, mutta voimalaitokset eivät ole suostuneet johtamaan siihen vettä.

- Esimerkiksi Mustijoki Itä-Uudellamaalla oli sellanen, johon ei yrityksestä huolimatta onnistuttu saamaan kalatietä ja eikä siihen johdettavaa vettä, sanoo Marttinen.

Päätökset eivät johda tulokseen

KHO määräsi helmikuun alussa Vantaan Energian rakentamaan kalatien omistamaansa vesivoimalaan Itä-Suomessa.

Marttinen ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen päätökseen.

- Tässä ei ole annettu suoraa kalatien rakentamisvelvoitetta, vaan pelköstään selvityksen tekeminen. Jälleen kerran pelataan aikaa ja jatketaan mahdollisesti etenemään valitusteitse.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/muutos_vesilakiin_voisi_pelastaa_uudenmaan_kalatiet/6514565)



Edelliseen liittyen...

VESILAKIA ON MUUTETTAVA KALATIESTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vaatii vesilakiin muutoksia, joilla vanhat, toistaiseksi voimassa olevat vesitalousluvat voidaan muuttaa määräaikaisiksi. Se antaisi kalastusviranomaiselle (ELY -keskus) mahdollisuuden vaatia tarvittaessa kalatien rakentamista vaellusesteen ohi, kuten valtakunnallisen kalatiestrategian tavoitteissa esitetään. Vesilakia tulee myös muuttaa niin, että vanhoihin lupiin sisällytetään minimivirtaamavelvoite, joka mahdollistaisi vaelluskalojen nousun kutujokiinsa ja turvaisi niissä syntyneiden vaelluspoikasten alas vaelluksen.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä myös vanhoissa säännöstely-, voimala- ja patoluvissa tulee soveltaa nykyistä enemmän aiheuttaja maksaa -periaatetta.


Vanhat ennen vuotta 1992 myönnetyt vesitalousluvat ovat voimassa toistaiseksi. Niissä olevia velvoitteita voidaan suunnata uudelleen esimerkiksi muuttamalla kalojen istutusvelvoitteet kalatien rakentamisvelvoitteiksi. Vanhoissa vesitalousluvissa istutusvelvoitteet ovat kuitenkin usein alimitoitettuja tai niissä ei ole lainkaan kalatalousvelvoitetta. Niihin voidaan kyllä hakea vanhan velvoitteen muuttamista kalatieksi tai uutta velvoitetta kalatien rakentamiseksi, mutta hakija (useimmiten ELY-keskus eli valtio) joutuu maksamaan muutoksesta koituvat kustannukset, jos ne ovat luvan haltijalle olennaisia tai vähäistä suurempia.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä myös vanhoissa säännöstely-, voimala- ja patoluvissa tulee soveltaa nykyistä enemmän aiheuttaja maksaa -periaatetta.

Vedessä todetun haitan aiheuttaja on ensisijaisesti velvollinen toimeenpanemaan haitan vähentämiseksi tai poistamiseksi tarvittavat kunnostustoimet. Lupapäätöksiin voidaan sisällyttää esimerkiksi kalatien rakentaminen.
Vuoden 1991 jälkeen myönnetyissä säännöstelyluvissa lupaehdot on voitu määrätä tarkistettavaksi määräajoin, jolloin kalastusviranomaisen vaatimat kalataloudelliset näkökohdat (esim. kalatien rakentaminen tai/ja veden johtaminen kalatiehen) voidaan näissäkin luvissa ottaa aluehallintovirastossa huomioon.

Lähes kaikki maamme säännöstely-, voimala- ja patoamishankkeet on toteutettu ennen vuotta 1991.  Lukuisissa tilanteissa, joissa kunnostustarve on yleisen edun kannalta merkityksellinen (uhanalaisen kalakannan elvyttäminen) on valtio joutunut maksumieheksi, koska vailla kalatievelvoitetta olevat luvat ovat voimassa ikuisesti tai koska niiden pitkissä tarkistamis- ja muutosprosesseissa ei kalatien rakentamista ole kuitenkaan annettu luvan haltijan velvoitteeksi.   
Luvan haltijalle luvan tarkistamisesta tai uusien määräysten antamisesta koituvat edunmenetykset tulee ekologisen virtaaman ja kalatien rakentamisen kohdalla voida määrätä luvan haltijan kustannettaviksi, vaikka niistä koituisi olennaisia tai vähäistä suurempia edunmenetyksiä.


Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä, ilkka.makela(at)vapaa-ajankalastaja.fi, p. o5o 3o9 7204

Lähde: SVK (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=76699)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 01.03.13 - klo:11:09

Kuva mädäntyneestä rysästä raivostutti kalastusharrastajat

Kotkan edustalta napatut kuvat kiristävät ammatti- ja harrastuskalastajien entisestään huonoja välejä. Poistokalastukseen käytettyjen rysien pelätään myös tyhjentävän vesiä arvokalasta. Kalastusbiologin mukaan pelko on turha ja rysä laillinen.

Ammattikalastajien ja vapaa-ajan kalastajien välisissä suhteissa on kytenyt pitkään. Viime kesänä Kotkan edustalta napatut kuvat ovat puhaltaneet hiilloksen liekkiin. Varsinkin sosiaalisessa mediassa asiaa kommentoidaan kirpeästi.

Sanasodan aiheuttaneet kuvat otettiin kotkalaisen ammattikalastajan Sunilanlahdelle asettamasta poistokalastusrysästä. Rysä on täysin luvallinen ja laillisesti asetettu.

Vapaa-ajan kalastajat ovat raivostuneet, koska rysän tyhjennys on selvästi laiminlyöty ja kalat mädäntyneet rysän sisään. Rysä tulisi EU-lainsäädännön mukaan tyhjentää 48 tunnin välein.

Kuvasta näkyy myös, että seassa on arvokalaa, jotka tulisi päästää rysästä pois.

- Tuo ei ole pelkkää särkeä, tai sitten on todella isoja särkiä kyseessä, tokaisee kotkalainen kalastuksenvalvoja Janne Nygren kuvasta.


ELY-keskus: Kyseessä yksittäistapaus

Valtion rahoittama poistokalastusohjelma käynnistyi vuonna 2011. Tarkoitus on pyytää talteen fosforia sisältävää roskakalaa ja parantaa veden laatua. Jokaista myytyä särkikalakiloa kohden kalastajalle maksetaan korvausta 42 senttiä.

ELY-keskuksen kalastusbiologi Kauko Poikola tyynnyttelee kuvista päreensä polttaneita. Poikolan mukaan kyseessä on valitettava yksittäistapaus, mutta ei rikos.

- Mistään laittomuudesta tai luvattomuudesta ei kysymys. Tässä on enemmän eettinen kuvio taustalla.

- Kyseinen kalastaja kertoi, että kalaa tuli silloin niin paljon, että rysää ei ehtinyt kokea joka päivä. Tiedän tämän paikan ja siellähän vesi lämpenee aika lailla. Kaloilta on varmaankin loppunut happi, Poikola arvelee.

Hänen mukaansa vastaavanlaisia tapauksia ei satu usein. Poikola muistuttaa myös, että mädäntyneestä kalasta ei makseta minkäänlaista korvausta, joten kalastaja ei hyödy tilanteesta.


Rysiä ei pystytä valvomaan

Rysälle on myönnetty lupa paikalta, joka on keskellä passiivikalastuksen kieltoaluetta. Alueella ei saa esimerkiksi verkkokalastaa tai käyttää katiskoja. Rysän kohdalta on noin kaksi kilometriä Kymijoen suistolle ja vapaa-ajankalastajien suosimille Korkeakosken kalavesille.

- Minun mielestäni tämä rysä on aivan väärässä paikassa, Janne Nygren sanoo.

Nygrenin ja monen muun pelkona on, että rysät harventavat arvokalakantoja, sillä lohikalat vaeltavat jokisuistoon rysän kohdalta.

- Siitä kyllä kulkee lohikalaa, mutta tuo pyydys ei ole sellainen, mikä pyytää jalokalaa. On todella ihmeellinen sattuma, että tuonne on joku lohikala joutunut rysään, Kauko Poikola hämmästelee.

Yksittäisten rysien merkitystä kalakantaan on vaikea selvittää, koska muuttujia on paljon.

Kalastuksenvalvoja Jarmo Salo ei usko, että rysät vaikuttavat merkittävästi arvokalojen määrään, mutta alueen matkailuun sitäkin enemmän.

- Kun luvasta maksaneet ihmiset menevät joelle kalastamaan ja näkevät tällaisen täynnä kalaa olevan rysän, he alkavat miettiä, onko luvasta järkeä maksaa. He olettavat, että tuonne jää suurin osa kaloista, Salo pohtii.

Poikola kertoo, että kalastajan mukaan lohikaloja päätyy rysään kesän aikana vain muutamia. ELY-keskus joutuu luottamaan kalastajan sanaan, sillä valvontaan ei ole resursseja.


Tavoite yhteinen, "kokemukset erittäin hyviä"

Luvan poistokalastukselle myöntää vesien omistaja, tässä tapauksessa Kotkan kaupunki. Kaupungin maankäyttöinsinööri Tom Masalin kertoo, että lupa myönnettiin kalastajan itse ehdottamasta paikasta.

Masalinin mukaan poistokalastustoiminta on pyörinyt tätä tapausta lukuun ottamatta hyvin. ELY-keskus on samalla kannalla.

- Poistokalastuskokemukset ovat olleet erittäin hyviä. Yhteinen tavoitehan tässä on: parannetaan vesien laatua ja kalakantojen rakennetta.

- Kun ammattikalastajat kohdentavat kalastusta vähempiarvoisiin kaloihin, jalokalat ikään kuin säästyvät. Niitä kalastetaan paljon vähemmän, Poikola sanoo.

Rysän omistava kotkalainen kalastaja ei halunnut kommentoida asiaa julkisesti.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/kuva_madantyneesta_rysasta_raivostutti_kalastusharrastajat/6517332)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 01.03.13 - klo:11:22
Ensi kesän lohenpyynnistä väännetään jo

Ylitorniolla halutaan rajoittaa Tornionjoen lohenpyyntiaikaa ensi kesänä.

Kaksi paikallista osakaskuntaa esittää lausunnossaan maa- ja metsätalousministeriölle, että viehekalastajat pyytäisivät lohta kesäkuun alusta elokuun puoliväliin saakka.

- Tällöin turvattaisiin jo kutualueille asettuneiden kutuasuisten tummien kalojen mahdollisuus saada jäädä turvaamaan lohikannan jatkuvuutta, toteavat Kaulirannan ja Närkki-Tengeliö-Portimon osakaskunta yhteisessä lausunnossaan.


Taimen voidaan rauhoittaa

Ylitorniolaiset eivät kuitenkaan hyväksy ministeriön kaavailua lyhentää kulteen ja kulkuverkon kalastuskautta viime kesästä.

Kaulirannan osakaskunnan esimies Juhani Kauvosaari kertoo, että ministeriö esittää yhtä pyyntipäivää, kun niitä on ollut seitsemän, joista puolet kuuluu ruotsalaisille.

Osakaskunnat ovat valmiita rauhoittamaan taimenen kokonaan kalastukselta ja kannatusta saa myös, että pyydykseen tullut taimen laskettaisiin takaisin veteen. Sen sijaan lohen nostaminen koukulla tulisi osakaskuntien mukaan olla sallittua niin vieheestä kuin verkostakin.

Suomi ja Ruotsi ovat aloittaneet Tornionjoen kalastussäännön vuotuisen tarkastelun.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/ensi_kesan_lohenpyynnista_vaannetaan_jo/6518765)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 01.03.13 - klo:16:02
Ihan oikein...  8)

Salakalastus kävi kalliiksi Lapissa

Lapin käräjäoikeus on tuominnut kaksi salakalastajaa yli 13 000 euron korvauksiin ja sakkoihin. Miehet olivat pyytäneet luvattomasti kahdeksan taimenta verkoilla toissa syksynä taimenen kuturauhoituksen aikana Savukosken Nuorttijoella. Kalojen kilohinnaksi tuli lähes neljä tuhatta euroa.

Miehet olivat liikkeellä Nuorttijoella perämoottorilla varustetulla jokiveneellä  vuoden 2011 syyskuussa.  Toinen miehistä oli nostanut veneeseen pyynnistä kahdeksan märkää verkkoa. Lisäksi veneen pohjalla oli kolme kuivaa verkkoa.

Joella olleet valvojat olivat  katsoneet miesten puuhia vastarannalta ja   seuranneet heidän kulkuaan joella. Kalastuksenvalvojat olivat puhutelleet miehiä ja soittaneet rajavartioston partion paikalle.  Tutkittaessa veneestä oli löytynyt myös suojaamaton kivääri.


Kalojen geneettinen alkuperä selvitettiin

Lapin käräjäoikeus tuomitsi miehet yhteensä 1970 euron sakkoihin.  Lisäksi miehet joutuvat korvaamaan  Metsähallitukselle aiheutuneista vahingoista kalanpoikastuotantoon ja suojeluarvoon liittyen 2 196 euroa viivästyskorkoineen. Työkustannuksia miehet tuomittiin maksamaan 724,50 euroa.

Taimenten geneettisen alkuperän selvittämisesta aiheutuneista kuluista miehet joutuvat korvaamaan 6 432, 90 euroa.

Lisäksi tuomitut joutuvat yhteisvastuullisesti maksamaan  Metsähallituksen oikeudenkäyntikulut 1 926,25 euroa.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/salakalastus_kavi_kalliiksi_lapissa/6519709)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 01.03.13 - klo:19:55
Lottoamalla ei pilkillä pärjää

SM-pilkkikisat järjestetään Viitasaarella 17. maaliskuuta. Kisoihin odotetaan noin kahta tuhatta pilkkijää ja järjestelyjen parissa paiskii töitä toistasataa vapaaehtoista.


SM-pilkkikisan lähtöpaikka on Viitasaaren keskustan lähellä Matalalahdella. Kilpailualue on kuusi kilometriä suuntaansa. Innokkaimmat kisailijat ovat käyneet jo tutustumassa alueeseen.

- Se on melkein sama kun suunnistaja kävisi edellisenä iltana katsomassa sen rastin missä se on. Paikkoihin tutustumista voi ehkä verrata siihen, kertoo kipailunjohtaja Mikko Niskanen.

Tasapuolisuuden vuoksi kilpailualueelle tuleekin nyt ensimmäisen kerran kahden viikon rauhoitusaika eli sulku, joka alkaa esikisasta. Esikisa käydään tulevana sunnuntaina. Sulkuaika on herättänyt paikoin porua.

- Jotkut on vastaan ja jotkut puolesta. Esikisahan on aikoinaan luotu, että tänne pääsisi samalla tutustumaan kisa-alueeseen ja paikkoihin.

Vilppiä ei sallita

SM-pilkkikisaan osallistuu yli kaksi tuhatta pilkkijää. Kalastusmittelössä palkintoina on muun maussa perämoottoreita. Kisajärjestäjät ovat varautuneet myös siihen, että kaikilla kalastajilla ei ole puhtaat jauhot pussissa.

- Meillä on jäällä yli kolmekymmentä valvojaa eri puolilla aluetta ja kyllähän pilkkijät toinen toistaan valvoo, että sehän on selvä juttu, sanoo Niskanen.

Niskasen mukaan suurimpien saaliiden uskotaan kisassa nousevan tänäkin vuonna yli kymmenen kilon. Kokemus on kalojen narraamisessa valttia .

- Huiput tietää tuulien vaikutukset ja onko matala- vai korkeapaine, tietty aika ja kaikkihan siihen vaikuttaa. Jokaisella on omat niksinsä, jotka ovat hyväksi havainneet ja sekin painaa, kuinka paljon viihdyt järvellä. Ei tässä lajissa oikeen Lotolla pärjää, kuvailee Niskanen.

Kilpailunjohtaja myös vakuuttaa, että kalaa Keiteleessä riittää.

- Kyllä kalaa järvessä on ja syönti paranee kevättä kohti. Itsekin yli kilon ahvenen olen saanut, että kyllä siellä sitä on.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/lottoamalla_ei_pilkilla_parjaa/6517182
Ja kuvat samasta lähteestä.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 02.03.13 - klo:11:16
Ennen lahnatkin olivat isompia

Nykyään 1,5 -kiloinen lahna on samanikäinen kuin 2,5 -kiloinen lahna 1980-luvulla. Rehevöityneiden vesien vuoksi kalat eivät kasva enää yhtä isoiksi. Pitkäikäisin kalalaji on ankerias. Suomessa vanhin löydetty yksilö oli yli 70-vuotias.



Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa kalojen ikä ja koko vaihtelevat vesistöstä riippuen. Etelärannikon rehevöityneissä vesissä kalat eivät kasva yhtä isoiksi kuin muualla Suomessa.

- Etelärannikolla 1,5 -kiloinen lahna voi olla jo 30-vuotias, kun kirkasvetisissä järvissä samankokoinen lahna on noin 15-vuotias, kertoo erikoistutkija Jari Raitaniemi RKTL:stä.


Kun 1980-luvulla oli yleistä onkia järvistä 2,5 -kiloisia lahnoja, nykyään sellaiset ovat harvinaisia.

- Tämän päivän 1,5 -kiloiset lahnat eivät ole sen nuorempia kuin 2,5 -kiloiset lahnat 1980-luvulla. Päinvastoin, kasvu on nykyään hitaampaa, koska olosuhteet ovat muuttuneet, Raitaniemi sanoo.

Iän voi määritellä kuuloluusta

Raitaniemen mukaan kaikista varmimmin kalan iän voi määritellä otoliitista eli kalan kuuloluusta.

- Se on kalan sisäkorvassa oleva kalkkimuodostuma, joka kasvaa iän myötä.

Ylivoimaisesti pitkäikäisin kalalaji on ankerias. Myös lahnat elävät melko vanhoiksi.

- Kaikkein vanhimmat lahnat ovat olleet noin 40-vuotiaita. Suomessa vanhin ankerias, joka on löydetty, oli melko varmasti yli 70-vuotias. Ruotsissa on tietoa vieläkin vanhemmista ankeriaista. Ahvenen ikäennätys Suomessa on melko varmasti 28 vuotta, Raitaniemi kertoo.

Saako ison kalan nostaa ylös?

Tammikuussa nuori mies sai pilkkimällä yli 16-kiloisen hauen Janakkalassa. Olisiko iso hauki pitänyt päästää takaisin uimaan?

- Ei sillä suuria vaikutuksia kalastoon ole, että hauki nostettiin ylös. Sen kokoinen hauki syö aika paljon muitakin isoja kaloja kuten haukia ruoaksi. Vähän pienemmillä petokaloilla, jotka syövät paljon pieniä kaloja, on suurin vaikutus kalastoon, Raitaniemi sanoo.

- Kalastajan näkökulmasta ajatellen, niin kerrankin jos saa noin ison kalan niin kyllä sen haluaisi ylös ottaa, naurahtaa Raitaniemi.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/ennen_lahnatkin_olivat_isompia/6501088


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 03.03.13 - klo:16:17
”HK suhtautuu ympäristöön kuin halpaan makkaraan”

HK-Ruokatalo näyttää suhtautuvan ympäristösäännöksiin kuin halpaan makkaraan. Ei haisevaa, rasvaista jätevettä voi vahingossa päästä suuria määriä mihinkään. Kyseessä on välinpitämätön laiminlyönti, sanoo Suomalaisen Kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry:n puheenjohtaja Jukka Halonen.
 
”HK ei vaivautunut edes ilmoittamaan tihutöistään. Ihmisten piti ensin haistaa jäte purossa ja viranomaisten jäljittää päästölähde. Särkynyt jätevesiputki korjattiin vasta, kun ympäristöviranomainen antoi asiasta huomautuksen.”
 
Halonen muistuttaa, että Vantaa suunnittelee parhaillaan Krakanojan muuttamista luonnonsuojelualueeksi, koska se on poikkeuksellisen arvokas ja viehättävä,  luonnon mukailema mutkitteleva puro kaupunkimaisemassa. Halonen itse on Vantaan ympäristölautakunnan jäsen.
 
”Krakanojan ainutlaatuisuutta kuvaa sekin, että taimen lisääntyy purossa. Kanta on ennen muuta paikallisten taimenten, kansanomaisemmin ”tammukoiden” varassa ja sitä tukevat merestä nousseet yksilöt. Nyt kun puron PH-arvo on muuttunut, voivat tämän piittaamattoman jätepäästön seuraukset olla pahimmillaan taimenen kannalta kohtalokkaat”, Halonen sanoo.

Lähde: skes.fi (http://skes.fi/sivu.php?id=1)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 04.03.13 - klo:10:46
Kutulohia ensi kerran riittävästi

Viime kesän huippusaalis nosti Tornionjoen ohi Tenon.

Tornionjokeen jäi huippukesän jälkeen viime syksynä kutemaan reilut 50 000 lohta, mikä on tutkijoiden mukaan riittävästi varmistamaan kestävä lohikanta jatkossakin.
Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL:n tutkija Atso Romakkaniemi kertoo, että parhaillaan eletään tämänhetkisen tutkimustiedon valossa ensimmäistä kestävän lohikannan vuotta Tornionjoessa. Tornionjokeen nousi viime kesänä ennätyksellisen paljon lohia. Niistä myös kalastettiin ennätysmäärä, 122 tonnia. Saalis nosti Tornionjoen ensimmäisen kerran ohi Tenon maailman tuottoisimpien lohijokien listan kärkipäähän. Viime kesän lohisaalis oli viisi kertaa suurempi kuin 30 viime vuoden aikana keskimäärin. Toissa kesään verrattuna lohisaalis kolminkertaistui.

Huippusaaliin syynä on onnistunut kutuvaellus Etelä-Itämereltä Tornionjokeen sekä kalastuksen vähentäminen Itämerellä. Nousu onnistui, koska talvi oli merellä leuto, ja lohi lähti sen vuoksi runsain joukoin ja aikaisin nousumatkalleen. Lohta pitäisi nousta lähivuosinakin hyvin, sillä Itämeren valtioiden lohenkalastuskiintiöt ovat tänä vuonna kymmenen prosenttia viimevuotista pienemmät. Lisäksi Euroopan unionijatkaa tiukkaa kalastuksenvalvontaa Etelä-Itämerellä. Viime kesän veroista lohisaalista tutkijat eivät vielä uskalla povata, sillä merivesi on etelässä ollut toissa talvea viileämpää. Viileä merivesi ennakoi viime kesää vähäisempää ja myöhäisempää lohen nousua. Romakkaniemi muistuttaa, että lohen suhteen ennustaminen on vaikeaa. Viime kesälle ei poikastuotannon perusteella osattu odottaa toteutunutta lohiryntäystä vaan ainoastaan lievää nousua.
– Asiaan vaikuttaa myös eloonjäänti merivaelluksen alussa. Ja siihen taas vaikuttaa moni asia, esimerkiksi onko tarjolla pientä silakkaa ravinnoksi ja onko vaelluksen varrella petoja. Eloonjäänti vaihtelee vuodesta toiseen, eikä vaihtelua täysin pystytä selittämään.
Romakkaniemi antaa lohen kannan elpymisestä suuren kiitoksen Euroopan unionille, joka toimii jäsenvaltioidensa selkärankana kalastuspolitiikassa.
– EU on luonut vakautta ja pitkäjänteisyyttä kalastuspolitiikkaan.
Romakkaniemi muistuttaa, että nyt tuloksia tuottava lohikantojen elvyttäminen aloitettiin jo 1990-luvulla, Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyksien kynnyksellä.


Lähde: Luoteis-Lappi (http://www.luoteis-lappi.com/arkisto/kutulohia-ensi-kerran-riittavasti.html)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 05.03.13 - klo:18:00
Kalastaja tyytymätön saamaansa tuomioon

Luvattomasta troolauksesta Saimaalla tuomion saanut kalastaja on tyytymätön tuomioon. Syyttäjä epäilee, että kalastaja vie asian hovioikeuteen.


Luvattomasta pyynnistä Saimaalla sakkotuomion saanut ammattikalastaja on ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon. Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi kalastajan reilu viikko sitten maksamaan troolauskalastuksesta 60 päiväsakkoa. Lisäksi kalastaja tuomittiin maksamaan Solkein osakaskunnalle 12 000 euroa vahingonkorvauksia.

Syyttäjän arvion mukaan kalastaja aikoo valittaa asiasta hovioikeuteen. Valitus on jätettävä kuukauden sisällä.
Lähde: http://yle.fi/uutiset/kalastaja_tyytymaton_saamaansa_tuomioon/6522617


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 07.03.13 - klo:13:59
Yksi kalatie avaisi Kymijoen lohikannalle hyvät kehitysnäkymät
7.3.2013


Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) selvityksen mukaan luonnonvaraisen lohikannan palauttamiselle Kymijokeen on hyvät edellytykset, jos Korkeakoskeen rakennetaan kalatie ja lohen kotiutusta nopeutetaan poikasistutuksilla ja lievillä kalastusrajoituksilla. Selvityksen perusteella Kymijoki kuuluu itseoikeutetusti kansallisen Kalatiestrategian kärkikohteisiin.

Selvityksessä tarkasteltiin lohikannan kehittymisnäkymiä Kymijoella tulevan 50 vuoden aikana. Kymijoelle muodostettiin kuusi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa, joissa lisääntyvien lohien määrä vaihteli reilusta tuhannesta vajaaseen viiteen tuhanteen.

Vähimmillään luonnonvaraisesti lisääntyvän elinvoimaisen lohikannan palauttaminen Kymijokeen edellyttää Korkeakosken kalatien rakentamista, poikasistutuksia lohen kotiuttamisen alkuvaiheessa sekä lievää kalastuksen säätelyn tiukentamista. Näillä toimenpiteillä 30 vuodessa saavutettaisiin vuosittain noin 3000 lohen kutukanta ja 150 000 vaelluspoikasta. Lisäksi pitemmällä aikavälillä saataisiin suuremmat lohisaaliit kuin sellaisessa vaihtoehdossa, jossa kalastusta ei säädeltäisi lainkaan.

Selvitystyössä käytetyllä laskentamallilla havainnollistettiin selvästi myös se, että kalojen kuolleisuus lisääntyy ja lohikannan palauttaminen vaikeutuu, jos joessa on monta patoa kuten Kemi-, Ii- ja Oulujoessa. Lohikantojen palauttaminen näihin jokiin edellyttää Kymijokeen verrattuna selvästi voimakkaampien ja useampien tuki- ja säätelytoimien samanaikaista käyttöä.

Lue lisää raportista:
Kymijoen lohikannan elvyttäminen – populaatiomallinnus tuki- ja säätelytoimien vaikutuksesta
http://www.rktl.fi/julkaisut/j/629.html

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Aki Mäki-Petäys,
puh. o295 327 876, etunimi.sukunimi[ät]rktl.fi

Tutkija Panu Orell,
puh. o295 327 757, etunimi.sukunimi[ät]rktl.fi

Lähde: RKTL (http://www.rktl.fi/tiedotteet/yksi_kalatie_avaisi.html)


Kuva: Panu Orell


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 07.03.13 - klo:14:11
Onkimadon väriä voidaan muuttaa jotta lohikin innostuisi

Matojen jalostaja väittää, että erikoinen vihreä fluorimato herättää sameassa vedessä kalan mielenkiinnon huomattavasti paremmin tavallinen mato. Madon ominaisuuksiakin on kalastajia varten jalostettu: se lisääntyy nopeammin ja kestää paremmin.



Mato- ja toukkabisnes ei millään muotoa ole Suomessa väritöntä, vaan tarjolla on monenlaista kalan turmaksi tarkoitettua houkutinta. Nyt on farmeilla menossa pilkkijöiden takia toukkasesonki, jota kestää pääsiäiseen saakka.

Heikki Sarin on ollut koko ikänsä kova kalamies ja tehnyt elämäntyönsä sen tarvikkeiden parissa. Maata kiertäessään häneltä kysyttiin enenevässä määrin toukkia ja matoja.

Heikki iski vaimonsa Kirsin kanssa tähän markkinarakoon vuonna 2005. Nyt heidän Hattulassa sijaitsevasta perheyrityksestä lähtee vuodessa 60 000 purkkia hollantilaisia kastematoja ja 120 000 purkkia italialaisia toukkia Suomen markkinoille.

- Tämä on jalostettu mato kalastukseen. Tämä on italialainen dendrobeana-mato, mikä poikkeaa tuosta meidän kotimaisesta savimadostamme, esittelee Heikki Sarin 50 gramman matopurkin sisältöä.

Madon keskipaino on 1,3 grammaa ja purkista pitäisi löytyä 60 - 70 matoa.

- Tämä  on sitkeämpi eli kestävämpi koukussa, elää pidempään ja lisääntyy nopeammin lisääntymään.

Madolle syötetään väriainetta, jotta se loistaisi

Vieressä on purkki vihreänä kuultavia fluorivärjättyjä matoja. Tuotekehittelyn avulla kala käy pyydykseen paremmin.

- Mato syö ravinteen seassa tekovärin ja muuttuu vihertäväksi.  Tämä on päivänvalomato. Sameassa vedessä kala havaitsee syötin paremmin. Se suorastaan ärsyttää kalaa, sanoo Sarin ja kehuu, että vihreällä madolla voitettiin SM-lohipilkki.

- Olemme ainoat, joilla on tällainen. Meillä on omat reseptit ja nimisuojaus EU-alueella.

Syötin mielenkiinnon ratkaisee pitkälti tuoksu. Matoa ei kannattaisi myöskään katkaista, koska ehjä mato liikkuu paremmin ja kala käy kiinni.

Toukissa on tarjolla koko värikirjo. Madot saavat värinsä Hattulan kylmiössä, mutta toukat tulevat värin kera maahan. Sarinit pysyvät tuontitoukassa jatkossakin.

- Itse niitä ei kannata kasvattaa. Muutenkin se on sellaista hommaa, että hajut ovat aika mahtavat.

Talvella toukkia ja kesällä matoja

Mato on kesän täky, toukka talven. Näihin aikoihin matoa menee siian ongintaan avovesipaikoille. Ahven alkaa parveutua ja pilkkimiestä syyhyttää. Mato kyllä kelpaa pilkkihommiin, mutta pakkasella sitä ei passaa palelluttaa.

- Mato on pakkasarka, eikä sitä ei voi käyttää kovalla pakkasella. Se jäätyy. Mutta jos pakkasta on  vain muutama aste,  niin matoa vaan purkkiin ja isompaa ahventa narraamaan, sanoo Heikki Sarin.

Kesällä puolestaan kannattaa olla tarkkana lämmön ja auringon kanssa. Pakkaaja lupaa madoille ja toukille neljän viikon säilyvyyden, mutta tosiasiassa oikeanlaisella säilytyksellä se pysyy elossa kuukausia.

- Varsinkin jos vaihtaa vielä ravinteita eli multaa sisään, sanoo Kirsi Sarin.

- Kaikista pahin on suora auringon valo. Madon pintanahka kuivuu. Matohan yrittää päästä pakoon, mutta purkissa se ei pääse.

Kotikomposteihin voi hankkia oman matolajitelman

Nämä ovat perusasioita. Sarinit ovat paljon pidemmällä omassa jalostuksessaan. Se on vaatinut vuosien perehtymistä ja vierailuja hollantilaisten kumppanien luona.

- Kömmähdyksiä on tehty, kun emme tienneet kaikkea. Multa on ollut liian kuivaa tai ravinnetta liian vähän. Oikeita ainesosia ei osattu laittaa mullan sekaan ja madot voivat huonosti, Kirsi myöntää. 

Laatikoista löytyy myös jauhomatoa, joka käy liskoille, surviaisen toukkaa akvaariokaloille jne. Uusin aluevaltaus ovat kompostimadot.

- Nuoret ihmiset pitävät entistä enemmän komposteja. Sinne laitetaan lajitelma matoja ja pikkuisen pienempiä, jotta ne saadaan paremmin lisääntymään.

Sarinien Easy Fishing -yritys katselee myös ulkomaille. Kyselyitä on eripuolilta maailmaa aina Australiaa ja Kiinaa myöten. Kiina ei kiinnosta, Venäjä kiinnostaa, mutta paperisota työllistää.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/onkimadon_varia_voidaan_muuttaa_jotta_lohikin_innostuisi/6524568
Kuvat samasta uutisesta.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 08.03.13 - klo:13:50

Suurimman kalan kuvakin painoi yli neljä kiloa!

Kun kalamiehet kokoontuvat saman pöydän ympärille, vastuu siirtyy usein kuuntelijalle. Tärkeintä on hyvä tarina, ei niinkään kalojen lukumäärä tai punnituspaino. Yhteisen pöydän ääressä Kangasniemellä laitetaan myös kalastusalueiden rajoja uuteen malliin.


Aikainen lintu madon nappaa, mutta sama ajatus pätee myös kalamiehiin. Kangasniemen keskustassa oleva kahvila pitää ovensa auki aamuvirkuille, ja paikasta on tullut myös kalamiesten oma kohtaamispaikka ennen päivän työrupeamaa. Vuosikymmeniä Puulan Ruovedenselällä kalastanut Pentti Laitinen on yksi vakioasiakkaista.

- Pöydässä kala voi kasvaa sen puoli metriä, myhäilee Laitinen talvihaalareissaan. Mies muistaa myös ajat, jolloin särki kelpasi ruoaksi, kun kalaa haudutettiin uunissa ja paistettiin. Viime vuosina särkeä ja lahnaa on poistettu tehokalastuksella Ruovedenselän vedenlaadun parantamiseksi jopa 100 000 kiloa vuodessa.

Laitinen kalastaa talviverkoilla yhdessä Ari Tiihosen ja Pentti Valkosen kanssa. Miehet ovat olleet tyytyväisiä Puulan antimiin, sillä vesistä nousee hyvin kuhaa ja haukea. Suurin miesten nostama kuha on painanut lähes kuusi kiloa.

- Tarkalleen 5 kiloa 940 grammaa. Ja kerran tuurilla sattui 11 vonkaletta nousemaan samasta verkosta, kuittaa Ari Tiihonen onnenkantamoista.


Pienet kalastusalueet yhtykää!


Ruovedenselällä ja Ukonsalmi - Väisälä-alueella kalastava Ari Tiihonen puhuu suurempien osakaskuntien puolesta. Samaa keskustelua käydään myös muualla Puulan alueella.

- Lupia saa nykyisin monelle alueelle, mutta alueiden pienuuden takia osakaskuntien pitäisi yhtyä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Isompia vesialueita olisi helpompi hoitaa, saataisiin kalaistutuksia ja turha byrokratia jäisi pois, listaa Tiihonen yhtenäisen alueen etuja.

Kun edetään Ruovedenselällä kymmenen kilometriä Vaimossalmelle päin, edessä taitaa olla viiden eri osakaskunnan kalavesiä pienellä alueella. Se tekee kalastuksen vaikeaksi, kun koko ajan on vahdittava rajoja, toteaa kalakaveri Pentti Laitinen saman pöydän takaa.

- Verkkoja on Ruovedenselällä pienellä alueella joskun niin tiuhaan, että sopiiko kala välttämättä enää uimaan siellä. Ja alkutalvesta on heikoille jäille mentävä nopeaan, jotta ehtii laittamaan verkkonsa tutulle kalapaikalle, veistelee Tiihonen.


Hyvässä seurassa kala kasvaa ja kalajutut saavat siivet

Kasvotusten on mukava turista ennen kuin lähdetään päivän askareisiin. Välillä kahvipöydässä puhutaan asiaa, ja välillä asian vierestä. Jokainen kalamies pistää aina parastaan.

 - Kalastuksesta sanotaan, että kun lukua saa, niin koko kasvaa kyllä puheiden mukana. Tässä kun istutaan, niin ennätyspaino kasvaa joka kerta tavatessa, nauraa Laitinen.

- Hyvät ovat saaliit, kun kuvakin suurimmasta kalasta painoi 4,5 kiloa, lisää Tiihonen vettä myllyyn.

Kaksikon kalakaveri Pentti Valkonen on kuunnellut tarkkaan ystäviensä puheita naapuripöydästä.

- Seitsemänkiloinen hauki on tänä syksynä suurin saamani kala, ja minä en yleensä valehtele. Sillä silloin kun alta puolen valehtelee, se ei ole valetta ollenkaan. Mutta jos sen yli menee, se menee jo kalavaleen puolelle, nauraa mies.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/suurimman_kalan_kuvakin_painoi_yli_nelja_kiloa/6527926)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 08.03.13 - klo:13:52

Väylän lohisoppa kiehuu jo

Tornion-Muonionjoen ensi kesän kalastuksesta vallitsee vielä epätietoisuus. Epävarmuutta tulevalle kalastuskaudelle tuo myös Pellon kalastuskuntien aikomus irtautua koko rajajoen kattavasta viehekalastuksen yhteisluvasta.


Väylä on tukevasti jäässä, mutta kesän lohisoppa on jo kiehumassa. Rajajoella on voinut kalastaa parikymmentä vuotta yhdellä viehekalastusluvalla, mutta käytäntö on romuttumassa. Seitsemän Pellon kalastuskuntaa on perustamassa oman Väylän viehelupa-alueen.

Pellossa on kyllästytty kalastuskorttivarojen epätasaiseen jakautumiseen. Jokivartisia hiertää myös lohen- ja taimenen kalastusoikeus, johon valtiolla ei ole pellolaisten mielestä perusteita.

- Valtio ei ole useista pyynnöistä huolimatta myöskään näyttänyt asiaa toteen, huomauttaa Pellon kalastuskunnan puheenjohtaja Heikki Jolma.


Selvitystyö alkaa vihdoin

Pellolaisten sitkeä puurtaminen on nyt tuottamassa tulosta. Maa- ja metsätalousministeriö on varaamassa rahaa selvitystyöhön valtion regaleoikeudesta lohen- ja taimenenpyyntiin.

- Selvitystyö alkaa vielä tänä vuonna, sanoo neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Työhön varataan ministeriön budjetista 20 000 euroa. Jokivarressa selvitystyötä odotetaan mielenkiinnolla ja myös se kiinnostaa, kuka työhön alkaa.


Uusi kuntakortti käyttöön

Ministeriön ja Lapin Ely-keskuksen virkamiehet pitävät yhteislupa-alueen hajoamista huonona asiana kalastusmatkailulle. Kalatalousjohtaja Pentti Pasanen Lapin Ely-keskuksesta vakuuttaa, että pellolaisten mahdollinen poisjäänti ei kuitenkaan romuta järjestelmää.

Pasanen näkee, että uudella Väylän viehelupa-alueellakin lohta ja taimenta kalastettaisiin, kuten muuallakin jokialueella. Paikalliset taas katsovat, että valtio ei voi myydä yhteislupaa vesialueelle, joka ei ole yhteisluvassa mukana.

Jolman mukaan asia riitautetaan, jos paikallisten oikeus vesialueisiin kyseenalaistetaan.

Epäluulo kalastuskorttivarojen epätasaisesta jakautumisesta on otettu huomioon Tornion-Muonionjoen yhteislupa-alueella, jossa on paineen alla sorvattu uutta lupakäytäntöä tulevalle kesälle.

- Joelle voi ostaa 60 euron hintaisen kuntakortin, josta kertyneet tulot jaetaan oman kunnan alueelle, sanoo yhteislupahoitokunnan puheenjohtaja Ilkka Paaso.


Vajaa kuukausi vielä aikaa

Kuluva kuukausi on ratkaiseva valtioiden välisissä neuvotteluissa, joissa ratkaistaan, miten Tornion-Muonionjoella ja Tornionjoen merialueella kalastetaan ensi kesänä. Suomella ja Ruotsilla on maaliskuun loppuun saakka aikaa sopia rajajokea koskevista kalastusjärjestelyistä.

Tähän saakka suomalaiset ovat lähteneet lohenpyyntiin Tornionjoen merialueella eri aikaan, vaikka rajajokisopimuksen tavoitteena on harmonisoida lohenpyynnin aloittaminen. Tulevanakin kesänä suomalaiset ja ruotsalaiset lähtevät lohenpyyntiin Tornionjoen merialueelle todennäköisesti eri aikaan, mutta kuinka suurella erolla - se jää nähtäväksi.

- Näyttää myös siltä, että kaikki suomalaisten jokipyyntiä koskevat ehdotukset eivät ole menossa läpi Ruotsissa, sanoo neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste. Ministeriö on esittänyt ruotsalaisille muun muassa, että paikallisten oikeutta lohen ja taimenen kulleverkkopyyntiin vähennettäisiin ja kulkuverkkojen pituutta rajoitettaisiin.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/vaylan_lohisoppa_kiehuu_jo/6527705)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 10.03.13 - klo:20:00
Minimuikku sai nimisuojan

Kitkan viisaaksi nimetty koillismaalainen muikku on saanut EU:n virallisen suojan. Kuusamon seudun muikku jää ankarissa olosuhteissa pienemmäksi kuin tavallinen muikku. Tarinan mukaan nimen muikulle keksi Urho Kekkonen.


Koillismaalainen kitkan viisas on saanut EU:n alkuperäsuojan. Nimitystä saa käyttää vain Kuusamon ja Posion kuntien ylänköalueen järvistä pyydetyistä muikuista.

Arktisten olosuhteiden ja vesistöjen vähäravinteisuuden takia Kitkan viisas on useimpia muita makean veden muikkukantoja huomattavasti pienempi, noin kahdeksan sentin pituinen ja 4-5 gramman painoinen.

Kitkan viisaan nimitykselle on kaksi selitystä: sanotaan että muikulla olisi mahdollista päästä Venäjän puolelle mutta se ei koskaan sinne ui.

Toisen selityksen mukaan muikku on viisas myös sen takia että pienenä kalana se on hankala saada pyydyksiin. Tarinan mukaan Koillismaan muikun nimen keksi Urho Kekkonen.

Kitkan viisas on ensimmäinen suomalainen alkuperäsuojattu kala. Hakemus asiasta tehtiin vuonna 2010.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/minimuikku_sai_nimisuojan/6529517
Kuva samaan tapaan uutisesta.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 11.03.13 - klo:10:42
Etelä-Savon järvitaimenkantoja elvytetään mäti-istutuksilla

Etelä-Savon alueen merkittävimpiin virtavesiin istutetaan järvitaimenen mätiä mätirasioissa luonnonpoikasten määrien lisäämiseksi. Mätiä ja pienpoikasia istutetaan keväällä 2013 yhteensä noin 100 000 kpl kunnostettuihin ja kunnostukseen tuleviin virtavesikohteisiin.

Järvitaimenien mätirasiaistutukset aloitetaan maaliskuussa ja niitä tehdään vuosina 2012-2014. Vesialueiden omistajat ovat mukana istutuksissa ja heitä kannustetaan toiminnan jatkamiseen hankkeen jälkeen. Mätirasiat annetaan hankkeen päätyttyä vesialueen omistajille mikäli he haluavat jatkaa istutuksia omatoimisesti. Osalle virta-alueista istutetaan myöhemmin myös eri-ikäisiä taimenen poikasia, joista osa merkitään mm. vaellusten seuraamista varten.

Mäti- ja pienpoikasistutukset kuuluvat Etelä-Savon ELY-keskuksen koordinoiman sekä EU:n osarahoitteisen Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen 2011–2014 toimenpiteisiin, joilla pyritään elvyttämään uhanalaisia järvitaimenkantoja Etelä-Savossa. Lisätietoja hankkeen Internet-sivuilta: www.ely-keskus.fi/etela-savo/kestavakalastus

Lisätietoja:

Kalastusbiologi Lasse Hyytinen, p. o29 5o2 4041, lasse.hyytinen(at)ely-keskus.fi
Projektisuunnittelija Joonas Rajala, p. o4o 6749 22, joonas.rajala(at)ely-keskus.fi


Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus (http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2013/Sivut/Etela-Savonjarvitaimenkantojaelvytetaanmati-istutuksilla.aspx)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 11.03.13 - klo:11:49

Turska pääsi ennätyskalalistalle

Turska oli 1980-luvulla yleinen kala Suomen vesillä, mutta katosi sitten lähes kokonaan, kertoo kalatietoja keräävä ennätyskalalautakunta.

Ennätyskalalautakunta on ottanut Suomen ennätys -listalleen kymmenen uutta kalaa.

Suomesta pyydettyjen ja lautakunnassa viime vuoden aikana käsiteltyjen kymmenen ennätyskokoisen lajin joukossa on kaksi uutta kalalajia: turska ja pikkunahkiainen.

- 2000-luvun SE-listalla on nyt 76 kalalajia ja kuusi rapulajia, lautakunta kertoo.

Listalle päässyt turska painoi 3,360 kilogrammaa.

Muita uusia lajeja listalla ovat isosimppu, seipi, sulkava, toutain, vimpa, allikkosalakka, hietatokko ja liejutaskurapu.

Ilonaiheena lautakunnalle oli erityisesti turska.

- Viime vuosina turskia on jälleen tavattu vesiltämme, mutta yksilöt ovat olleet pienikokoisia verrattuna Atlantilla eläviin lajikumppaneihin.

Listalta puuttuu edelleen tavanomaisista kaloista esimerkiksi peledsiika.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/turska_paasi_ennatyskalalistalle/6531992)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: pike97 - 11.03.13 - klo:22:22
Puruvedestä nousi jättimäinen ahvensaalis
Julkaistu Länsi-Savossa 6.3.2013

(http://www.lansi-savo.fi/sites/default/files/styles/flexslider_full/public/images/news_item/ahvensaalis2.jpg?itok=APltCku_)
Henri Pennasen poikkeuksellisesta ahvensaaliista 12 kalaa ylitti kilon painon. Suurin, 2,5 kilogramman yksilö päätyi täytettäväksi.

Savonlinnalainen Henri Pennanen nosti tammikuussa Puruvedestä epätodellisen suuren kalasaaliin, kun pilkkionkeen tärppäsi yhteensä 26 kilon edestä ahventa.

– Suurin osa kaloista oli painoltaan 600–900 gramman väliltä. Viiden suurimman keskipainoksi tuli huikeat 1,75 kiloa. Joukossa oli muun muassa 1,96 kilon raitapaita, mies hämmästelee.

Kalasaaliin suurin yksilö, lähes kaksi ja puolikiloinen jätti on Suomen suurin sisävesillä kalastettu ahven. Kalan tärpätessä Henri Pennanen luuli vieheeseen tarttuneen isomman kalalajin.

 - Epäuskoinen onnenkiljahdus siinä pääsi, kun hauen sijaan jäälle tuli 2,495 kilogramman ahven! mies kertoo yllätyksestään.

Pilkkimistä pari vuotta aktiivisesti harrastanut Henri Pennanen ei osannut kuvitellakaan massiivisen ennätyskalasaaliin nappaamista.
– Saalis oli niin epätodellisen tuntuinen, että ei sitä oikein osaa ajatella. Eipähän tarvitse enää vain haaveilla siitä kuuluisasta Pietarin kalansaaliista. Minkäänlaisia apinoita ei enää ole harteilla pilkkimisen suhteen, sillä samanlaista en varmasti tule nappaamaan, mies sanoo.


Lähde: Länsi-Savo (http://www.lansi-savo.fi/vapaa-aika/luonto/puruvedest%C3%A4-nousi-j%C3%A4ttim%C3%A4inen-ahvensaalis)

huhhuh :o

Edit (TuMi): Lisätty juttu pelkän linkin tilalle.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 11.03.13 - klo:23:21
Suurin osa salakaatajista aktiivimetsästäjiä - "ilmiöllä hiljainen hyväksyntä"

Hirvien ja suurpetojen salametsästys nivoutuu tiiviillä tavalla suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Rikollisia suojellaan ja salailu ulottuu aina metsästysseuratasolle, väittävät ympäristötutkijat. Metsästysliitosta syytökset kiistetään.



Pohjoiskarjalaiset ympäristötutkijat lyövät pöytään kovia väitteitä suomalaisesta salametsästyksestä.

Salametsästyksen väitetään nivoutuvan tiiviillä tavalla suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Käytännössä tämä tarkoittaa rikokseen syyllistyneiden salametsästäjien suojelua, ihailua tai vähintäänkin hiljaista hyväksyntää.

Tutkijat kävivät läpi kymmeniä salakaatotapauksia Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta.

Aineisto käsittää 11 metsästysrikosta käsitellyttä Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden pöytäkirjaa sekä 41 Kainuun ja Pohjois-Karjalan poliisin metsästysrikoksia käsitellyttä esitutkintapöytäkirjaa.

Mukana on salakaatotapauksia hirven ja Suomen neljän suurpedon osalta.

- Aineistosta voi erottaa 32 miestä, jotka ovat 2000-luvulla varmuudella salametsästäneet. Heistä kaksi kolmasosaa on aktiivisia metsästäjiä. Osa näistä salametsästäjistä on luottamustehtävissä. Siellä on mukana metsästyksen johtajaa ja yhdistysten puheenjohtajia, sanoo Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Outi Ratamäki.

Metsästäjäliitto: Väitteet täyttä liioittelua

Metsästäjäliitossa tutkijoiden väitteitä pidetään hölynpölynä. Yksittäistapaukset ovat yksittäistapauksia, eikä salametsästys yksinkertaisesti kuulu rehellisen metsästäjän repertuaariin.

- Se on täysin liioittelua sanoa sillä tavalla. Vähän vaikeaa ymmärtää, miten tälläiseen johtopäätökseen voidaan ylipäätänsä päästä, jos asialla ovat asiansa osaavat ja puolueettomat tutkijat, sanoo Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Lauri Kontro.

Metsästäjäliiton hallituksen varapuheenjohtaja Arto Purmonen muistuttaa, että liiton jäsenseuroilla on selkeät rangaistukset salametsästysrikoksesta kiinnijääneitä kohtaan.


- Heidät erotetaan heti, Purmonen toteaa.

Purmonen ei myöskään usko, että salametsästys on metsästäjien suojeluksessa, vaan pikemminkin päinvastoin.

- Jos joku yrittäisi esimerkiksi varastaa hirvenlihaa, hän jäisi siitä heti kiinni pienessä seurassa. Ei sellainen ole mahdollista.

Susien salakaato oma lukunsa?

Lauri Kontro myöntää, että laajemmankin metsästäjäkunnan rivit ovat rakoilleet susien salakaatotapauksissa. Tunteet ovat kuumentuneet viime aikoina erityisesti Länsi-Suomessa.

- Jos siellä tapahtuu salakaato niin voi olla, että sillä on sosiaalista hyväksyntää. Kansa katsoo, että tietyissä tapauksissa voidaan ottaa tavallaan laki omiin käsiin, mutta se ei ole minun mielestä millään tavalla hyväksyttävää, Kontro sanoo.

Outi Ratamäen mukaan hänen ja tutkijakollegoidensa keräämä aineisto puhuu kuitenkin heidän puolestaan.

Vaikka rikoksiin syyllistyneitä on vain murto-osa kaikista metsästäjistä, myös hirvien salakaadoilla voi olla laajempi hyväksyntä.

- On tapauksia, jossa ollaan hirvimetsällä ja tapahtuu kaato. Joku ilmoittaakin, että olisikohan tämä ulkona kiintiöstä eikä ilmoiteta tätä kenellekään. Metsästyksen johtaja on sitten nostanut kädet ylös ja sanonut, että tehkää pojat miten haluatte, Ratamäki kertoo.

"Liitto peitellyt yhteyttä metsästyskulttuuriin"

Ratamäen mielestä salametsästyksestä on ylipäätään puhuttu avoimemmin vasta viime vuosikymmenen ajan.

- Metsästäjäliitto on yrittänyt peitellä salametsästyksen yhteyttä metsästyskulttuuriin. Se on sanonut, että kunnialliset metsästäjät eivät sitä tee. Aineistomme kuitenkin osoittaa, että sitä (salametsästystä) tehdään laillisen metsästysharrastuksen puitteissa ja raja on häilyvä, Ratamäki sanoo.

Lauri Kontro pitää Ratamäen väitteitä Metsästäjäliittoon liittyen vähintäänkin yliampuvina.

- Tämä järjestöhän perustettiin vajaat 100 vuotta sitten nimenomaan edistämään hyvää riistanhoitoa ja lainkuuliaisuutta. Metsästäjäliitossa on aina pyritty kunnioittamaan lakeja ja määräyksiä, Kontro painottaa.

Vaikka salametsästyksestä on uutisoitu vilkkaasti myös kuluvan vuoden aikana, Ratamäki pitää median kertomia tarinoita rikokseen syyllistyneistä liian ymmärtävinä. Kaiken lisäksi ymmärtämystä heltyy salakaatajille heidän omissa metsästyspiireissä.

- On paljon metsästäjiä, jotka tietävät, mutta vaikenevat. Haluamme rikkoa hiljaisuutta ja toivomme, että metsästäjäkunnan keskuudessa tästä aiheesta aletaan puhumaan.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/suurin_osa_salakaatajista_aktiivimetsastajia_-_ilmiolla_hiljainen_hyvaksynta/6530449





Uhanalaisen järvitaimenen mätiä viedään rasiassa koskenpohjaan

Järvitaimenen poikasen elämä alkaa rasiassa koskenpohjalla. Mäti-istutuksilla halutaan lisätä järvitaimenen luonnonpoikasten määrää.


Etelä-Savossa istutetaan uhanalaisen järvitaimenen mätiä virtavesiin kevään mittaan. Mätiä ja pienpoikasia istutetaan yhteensä noin 100 000 kappaletta kunnostettuihin ja kunnostukseen tuleviin virtavesikohteisiin.

Meneillään olevan hankkeen aikana mätiä ja poikasia istutetaan Mäntyharjun reitille, Heinäveden reitille, Joroisvirran reitille ja Uitonvirran reitille. Järvitaimenien mätirasiaistutuksia tehdään hankkeen puitteissa vielä ensi vuonna.

Taimen kuoriutuu rasiassa

Mäti istutetaan tarkoitukseen suunnitelluissa rasioissa.  Viljelylaitoksessa haudottu mäti annostellaan rasiaan ja sijoitetaan koskenpohjalle. Siellä poikaset keväällä kuoriutuvat.

Mätirasiamenetelmä on Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa jo yleisemmässä käytössä, Suomessa mätirasiaistutukset yleistyvät vasta parhaillaan.

- Kokeellisia mätirasiaistutuksia täällä on tehty jo parikymmentä vuotta sitten. Aiemmin niiden käyttö on liittynyt tutkimuksiin. Vasta nyt menetelmä on rantautumassa Suomeen, kertoo kalastusbiologi Lasse Hyytinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.

Hyytinen kertoo, että menetelmä voi olla parempi teholtaan kuin poikasistutukset, jos olosuhteet ovat suosiolliset.

- Näin saadaan luonnonpoikaseen verrattavia poikasia. Poikanen kuoriutuu ja elää koko elämänsä siellä vesistössä.

Vesialueiden omistajia koulutetaan

Järvialueiden omistajat ovat hankkeessa mukana, ja heitä kannustetaan jatkamaan istutuksia myös tämän jälkeen. Mätirasiat annetaan vesialueiden omistajille hankkeen päättymisen jälkeen, jos omistajilla on innokkuutta jatkaa.

- Koulutamme vesialueiden omistajia mätirasioiden käyttöön, sanoo Hyytinen.

Hankkeen aikana seurataan myös, millaisia eroja mätirasiapoikasten ja istutuspoikasten välille syntyy. Aiheesta on tilattu raportti Jyväskylän yliopistolta.

Osalle virta-alueista istutetaan myös eri-ikäisiä taimenen poikasia. Näistä osa merkitään esimerkiksi vaellusten seuraamista varten.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/uhanalaisen_jarvitaimenen_matia_viedaan_rasiassa_koskenpohjaan/6532245



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: theKalastaja - 12.03.13 - klo:20:51
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288547658147.html

tarkoittaakohan tuo "valtakunnaliinen" siis koko Suomen kattavaa lupaa? ::)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.03.13 - klo:21:35
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288547658147.html

tarkoittaakohan tuo "valtakunnaliinen" siis koko Suomen kattavaa lupaa? ::)

Kyllä se sitä tarkoittaa, eli tulisi siis korvaamaan nykyiset kalatuksenhoitomaksun ja lääninluvat. Loppupeleissä ei järin kummonen muutos, paitsi paljon reissaavalle kalastajalle.

Tämähän on jo "vanha uutinen", eli taitaa olla tuolla roskalehdellä pulaa jutuista. Toisaalta tietysti hyvä että kalastuslainuudistusta edes joku tuo puheisiin. MMM:n Virkamiespataljoona kun on ollut aika hissukseen välimietintönsä jälkeen.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: T11Mika - 12.03.13 - klo:23:33
Kyllä se sitä tarkoittaa, eli tulisi siis korvaamaan nykyiset kalatuksenhoitomaksun ja lääninluvat. Loppupeleissä ei järin kummonen muutos, paitsi paljon reissaavalle kalastajalle.

Tämähän on jo "vanha uutinen", eli taitaa olla tuolla roskalehdellä pulaa jutuista. Toisaalta tietysti hyvä että kalastuslainuudistusta edes joku tuo puheisiin. MMM:n Virkamiespataljoona kun on ollut aika hissukseen välimietintönsä jälkeen.

Uutta tuossa oli ainakin minulle se, että meinaavat pistää kaikki maksamaan tuosta luvasta. Antaisivat nyt alaikäisten ja eläkeläisten kalastella nykyiseen tapaan ilman maksuja. Omasta tuttavapiiristä kyllä aika moni eläköitynyt maksaa joka tapauksessa nuo vuosimaksut, kun kokevat siten tukevansa oman harrastuksen jatkuvuutta. Ihan hieno ele sinänsä.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: psychocowboy - 13.03.13 - klo:11:21
Uutta tuossa oli ainakin minulle se, että meinaavat pistää kaikki maksamaan tuosta luvasta. Antaisivat nyt alaikäisten ja eläkeläisten kalastella nykyiseen tapaan ilman maksuja. Omasta tuttavapiiristä kyllä aika moni eläköitynyt maksaa joka tapauksessa nuo vuosimaksut, kun kokevat siten tukevansa oman harrastuksen jatkuvuutta. Ihan hieno ele sinänsä.

Tuo alkaa hiljalleen muistuttamaan "yleveroa" eli kohta kaikki varmaan maksaa kalastusluvat veroina niin ei tarvitse edes suunnata niitä rahoja takaisin kalavesiin :o

http://yle.fi/uutiset/kuhan_alamitan_kasvattaminen_veisi_puolet_kalastajan_tilipussista/6534367
Kaatuuko kuhan alamitan nosto harvalukuisiin ammattikalastajiin?


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 13.03.13 - klo:13:36
Uutta tuossa oli ainakin minulle se, että meinaavat pistää kaikki maksamaan tuosta luvasta. Antaisivat nyt alaikäisten ja eläkeläisten kalastella nykyiseen tapaan ilman maksuja. Omasta tuttavapiiristä kyllä aika moni eläköitynyt maksaa joka tapauksessa nuo vuosimaksut, kun kokevat siten tukevansa oman harrastuksen jatkuvuutta. Ihan hieno ele sinänsä.

Tämä uusi "kalakortti" tulisi ehdotuksen mukaan pakolliseksi kaikille täysi-ikäisille. Eli alaikäiset saisivat edelleen kalastaa ilmaiseksi. Jos kalakortin hinta tulee olemaan tuo ehdotettu 35€/vuosi, niin en jaksa uskoa että monen eläkeläisen kalastus siihen loppuisi. Nämä varathan on tarkoitettu kalavesienhoitoon, joten mun mielestä on varsin reilua että jos kalastat, niin osallistut edes tuolla pienellä maksulla tukemaan kalakantoja.

On kyllä todella hieno maksaa vuosimaksut, ilman että on siihen velvollinen. Nosta hattua. Varmasti perin harvinainen tapa Suomen maalla...

Tuo alkaa hiljalleen muistuttamaan "yleveroa" eli kohta kaikki varmaan maksaa kalastusluvat veroina niin ei tarvitse edes suunnata niitä rahoja takaisin kalavesiin :o

http://yle.fi/uutiset/kuhan_alamitan_kasvattaminen_veisi_puolet_kalastajan_tilipussista/6534367
Kaatuuko kuhan alamitan nosto harvalukuisiin ammattikalastajiin?

Järkyttävää tuubaa ton "asiantuntijan" höpötykset. Näköjään myös luetunymmärtäminen sakkaa:

"Saarisen mukaan saaliin määrä kasvaisi ennalleen aikaisintaan kahdeksan vuoden kuluttua alamitan nostosta."

RKTL:n sivuilta:
"Kuhan verkkosaaliin arvo nousisi 50 millimetrin solmuvälillä ja 40 senttimetrin alamitalla nykyistä suuremmaksi kolmen vuoden kuluttua solmuvälin muuttamisesta. Saaliin kasvusta aiheutuva arvon lisäys riittäisi peittämään alkuvuosien saalismenetyksen vasta kahdeksan vuoden kuluttua."


Ja toki sieltä löytyi se ainoa oikea syy kalakantojen huonoon tilaan... Hylkeet ja merimetsot!  ;D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 13.03.13 - klo:22:56
Riistakeskus ei usko susien salakaatoon Kaakkois-Suomessa

Suomen riistakeskus antoi vastauksensa Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin selvityspyyntöön susien vähenemisen syistä. Riistakeskuksen mukaan syinä ovat biologiset syyt sekä ihmisten toiminta.


Etelä-Karjalan susikanta on Suomen riistakeskuksen mukaan pienentynyt biologisten syiden ja kaatojen takia. Vuosina 2007-2012 Kaakkois-Suomessa on kaadettu luvan kanssa kymmenen sutta. Lisäksi yksi susi on ammuttu hätävarjeluna.

Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin eläviä susia on voitu pyytää myös Venäjällä. Venäjällä sudet eivät ole samalla tavalla suojeltuja kuin Suomessa vaan siellä susista maksetaan jopa tapporahaa. Riistakeskus viittaa lehtitietoihin, joiden mukaan Venäjän Karjalassa on kaadettu kuluneena talvena noin 100 sutta.

Riistakeskuksen käsitystä susien liikkumisesta valtakunnan rajan yli tukee myös Riista- ja katalouden tutkimuslaitoksen vuosittaiset susikanta-arviot, joissa puhutaan niin sanotuista rajalaumoista.

Riistakeskuksen tietojen mukaan susia ei ole salakaadettu Kaakkois-Suomessa.

Biologisten syiden selvittäminen puolestaan kuuluu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle.

Yleisesti riistakeskus toteaa, että sillä ei ole käytännön mahdollisuuksia susikannan muutosten syiden selvittämiseen yksityiskohtaisesti.

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri pyysi riistakeskukselta selvitystä maakunnan susien määrän vähenemisen syistä. Maakunnassa oleskelevien susien määrä on kuudessa vuodessa laskenut vajaasta 30:sta alle kymmeneen.

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri on kyseenalaistanut väitteen, jonka mukaan susien määrä on vähentynyt sen takia, että ne olisivat siirtyneet muille alueille. Luonnonsuojelupiirin mukaan susi on etenkin elinvoimaisessa laumassa reviiriuskollinen eläin.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/riistakeskus_ei_usko_susien_salakaatoon_kaakkois-suomessa/6534651


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 14.03.13 - klo:20:05
Liityen eiliseen uutiseen...

Tiedemies: Kuhan alamitan nosto toisi Saaristomerelle Pietarin kalansaaliita

Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen tyrmää väitteen, jonka mukaan kuhan alamitan nostamisesta olisi tuntuvaa haittaa ammattikalastajille.

Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen kumoaa väitteen, jonka mukaan ammattikalastajat kärsisivät tuntuvista haitoista, jos kuhan alamittaa nostettaisiin.

Kalataloussuunnittelija Timo Saarinen sanoi Yle Turun uutisissa keskiviikkona, että kuhan alamitan nosto romahduttaisi kalastajien tulot.

Lehtosen mukaan Saaristomeren kuhakantaa pyydystetään aivan liian tiheillä verkoilla. Tämä johtaa siihen, että nopeakasvuiset kalat pyydetään pois liian aikaisin ja kuhan lisääntymispotentiaalista jää iso osa hyödyntämättä. Lisäksi isot kalat vahvistavat kalakantaa.

- Jos kuhan alamitta nostettaisiin Saaristomerellä nykyisestä 37 sentistä 40 senttiin, niin kuha kasvaa nämä lisäsentit vuodessa. Jo kolmantena vuotena Saaristomeren kuhasaalis olisi nykyistä isompi. Ei ole olemassa tutkimustietoa, että saalismäärän kasvaminen ennalleen kestäisi kahdeksaa vuotta, kuten Saarinen väittää,  sanoo Lehtonen.

Lehtosen mukaan verkon silmäkoon kasvattaminen nykyisestä johtaisi siihen, että saalismäärä olisi pysyvästi korkeampi ja kuhakanta olisi paljon vakaammalla pohjalla.


Luvassa Pietarin kalansaaliita

- Kuhan alamittaa kannattaisi kasvattaa jopa yli 40 senttimetriin. Esimerkiksi Hjälmaren-järvellä, Ruotsissa, kuhan alamitta nostettiin 40 sentistä 45 senttiin ja verkkojen solmuvälin alamitta 60 milliin. Kuhasaalis kolminkertaistui muutamassa vuodessa, kiteyttää Lehtonen.

Lehtonen tietää, että kalastusasioissa intohimot jylläävät ja muutosvastarinta on raivokasta.

- On totuttu kalastamaan liian tiheäsilmäisillä verkoilla, vaikka tämä on kuhakantaa ajatellen kestämätöntä.

Muualla maassa kuhaa kalastetaan yleisesti verkoilla, joiden silmäkoko on 50 millimetriä. Helsingissä kaavaillaan silmäkoon nostamista jopa 55 milliin.

- Joillakin Suomen järvillä silmäkoko on jopa 70 milliä. Ja silläkin saadaan saalista, kunhan vaan annetaan kuhan kasvaa.

Lehtonen uskoo, että myös Saaristomerellä on edessä muualla Suomessa toteutettu silmäkoon nostaminen.

- Tiheäsilmäiset verkot johtavat siihen, että nopeakasvuiset kalat pyydetään pois ja lisääntyminen jää pienikasvuisten hommaksi. Kasvu on kuitenkin osittain perinnöllinen ominaisuus. Tämä jalostaa kalakantaa vähän väärään suuntaan, kuvailee Lehtonen.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/tiedemies_kuhan_alamitan_nosto_toisi_saaristomerelle_pietarin_kalansaaliita/6535604)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 14.03.13 - klo:22:37
Pilkillä juonitaan reiän molemmin puolin

Pilkkijän liike ratkaisee vieheen väriä enemmän kalasaaliin koon. Surviaisen toukat voivat pelastaa huono-ottisen päivän.



Aurinko ja pikkupakkanen ovat pilkkijän ystäviä, mutta oikeanlainen viehe siiman päässä takaa kalaonnea. Mikkeliläisen kalastusvälineliikkeen kauppias Jari Väisänen vannoo pilkin neonvärien lisäksi liikkeen voimaan.

- Uittamisliike on ratkaiseva kalastuksessa.  Olen istunut kilpapilkkijän kanssa rinnakkain. Melkein samoilla välineillä kaveri veti kalaa kaksin käsin, ja ite en saanut oikein mitään. Kyllä ratkaisevassa asemassa oli kädentaito ja liike.

Tosin oikeanlainen viehe voi pelastaa kalapäivän. Kirkkaita neonvärejä suositaan varsinkin silloin, kun kala ei ole otillaan, kertoo Väisänen.

- Omat suosikkini ovat metallivärejä, jos pystypilkistä puhutaan. Kuparihopea, messinkihopea ja alle mormuska, se on kyllä tehokas yhdistelmä.

Jokaisella kalastajalla löytyvät omat keinonsa kalojen narraamiseen. Pääasia on, että uskoo kalastustapaansa ja omaan ideologiaansa, se toimii aina, painottaa Väisänen.

Vieheen ei tarvitse viehättää

Pilkkiessä kirkkaat värit houkuttelevat kalaa syömään, mutta joskus vieheellä pyritään myös ärsyttämään kalaa.

- Vähän erilainen liike uistimeen tai pilkkiin, ja kala kiinnostuu, ärsyyntyy ja iskee kiinni. Kalastus on useiden tekijöidensä summa. Kun kala on aktiivinen, kalastajalla on oikeat välineet ja sen verran taitoa, että kala nousee ylös, se on siinä.

Jos syönti ei ole kohdallaan, surviaisen toukka auttaa monesti. Kirkkaanpunaisen kiemurtelevan toukan lisäksi syöttinä voi käyttää värikästä kärpäsentoukkaa tai siimahäntiä.

- Joskus voi kotiväeltä tulla sanomista, kun syötit ovat jääkaapissa ruokien seassa, nauraa kalamies.

Vieheitä tehdään usein käsityönä, ja se on tarkkaa puuhaa. Kaupan hyllyltä löytyy esimerkiksi  eteläsavolaisiin vesiin suunniteltuja pilkkejä.

- Jarno Viljakaisen käsintehdyissä pilkeissä kirjavat värit houkuttelevat ahvenia hyvin matalassa vedessä. Tasapainopilkin häntä on tehty oravankarvasta. Se on riittävän jäykkää, ja tasapaino ui hyvin myös sivulle avannossa.

Kun hyvän vieheen on löytänyt, siitä ei mielellään luovu. Jos hyvin kalastanut viehe katoaa, sitä metsästetään useita vuosia. Joskus on aika työ saada asiakas vaihtamaan uuteen, nauraa Jari Väisänen.

- Kalastuksen ei tarvitse olla välineurheilua, mutta kyllä siihen rahaa saa menemään, jos niin haluaa. Yksi tai kaksi eriväristä metallipilkkiä, pari tasapainoa ja muutama värikoukku, niillä pärjää jo hyvin. Pilkille vaan mukaan kaksi kolme onkea, joissa on erilaiset syötit. Ongen vaihtaminen on nopeampaa kuin uuden vieheen virittäminen, muistuttaa innokas kalamies Jari Väisänen.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/pilkilla_juonitaan_reian_molemmin_puolin/6537619


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 16.03.13 - klo:16:21
Järvilohen pelastusoperaatiossa pallo nyt kalastajilla - "Voimassaolevat alamitat ravisteltu hihasta"


Sukupuuton partaalla pyristelevän villin järvilohen pelastamisessa ollaan siirrytty uuteen aikakauteen. Kun vielä muutama vuosi sitten lajin suurimpana lisääntymisesteenä oli luontaisten kutupaikkojen puute, aukeaa tänä vuonna lohille täysin uusia koskialueita. Myös kalastustapojen on muutettava, jos kanta halutaan elvyttää.


Vastuu luontaisesti lisääntyvän järvilohen kannan kasvattamisessa on nyt myös kalastajilla, sanoo RKTL:n erikoistutkija Jorma Piiroinen.

Järvilohi pääsee jo tänä syksynä yrittämään lisääntymistä Pohjois-Karjalassa yhdessä alkuperäisessä kutujoessaan KHO:n tammikuisen päätöksen turvin.

Maakunnan kosket ja virta-alueet tyrehtyivät muinoin energiayhtiöiden valjastaessa joet energiatuotantoon.

Kutulohia aiotaan siirtää tänä syksynä Pielisjoesta Kuurnan voimalan alapuolelta Ala-Koitajoen vanhaan uomaan.

- Päätös avaa uuden sivun järvilohen historiassa. Kudun onnistuminen ja riittävä poikastuotanto luonnonympäristössä ovat järvilohen elinkierron palauttamisen kannalta tärkeintä. Nyt myös kalastajien toiminnalla on entistä suurempi merkitys. Villejä kaloja ei saisi joutua pataan, Piironen sanoo.

Kalastusta varten istutettavat kalat merkitään rasvaeväleikkauksella, jotta ne voidaan erottaa villeistä, rasvaevällisistä lohista.


Alamitat eivät biologisesti perusteltuja

Kalastajien lisäksi lohen tulevaisuuteen vaikuttaa myös lainsäätäjien toimet. Pitkään ja hartaasti valmistellussa kalastuslain kokonaisuudistuksessa puututaan todennäköisesti myös liian pienenä pidettyihin lohen alamittoihn.

- En tiedä mistä hihasta ne on ravisteltu 1980-luvulla,  mutta niillä ei ole mitään tekemistä biologian kanssa. Nykyäänhän tilanne on ihan sama, kuin metsänomistaja kaataisi taimikon. Esimerkiksi taimenen alamitta voi olla tietyillä järvillä 40 senttimetriä. Se on vasta reilun puolen kilon kokoinen, kun taimen pystyy kasvamaan jopa kahdeksankiloiseksi, Piiroinen toteaa.

Piiroisen mielestä taimenen perusteltu alamittakoko olisi 50-55 senttimetriä ja järvilohen osalta 60 senttimetriä. Tähän löytyy biologiset perusteet, sillä näihin mittoihin kalat kasvavat nopeasti jo parin järvivuoden aikana.

- Sitä paitsi liha on parhaimmillaan juuri ennen ensimmäisen sukukypsyyden saavuttamista. 60 senttinen järvilohi on muuten jo yli kaksikiloinen, eli sehän tuplaisi tuoton nykyiseen alamittaan verrattuna. Miksi kaloja ylipäätään istutetaan, jos niistä ei haluta tuottoa, Piiroinen kysyy.

- Jos ajatellaan villiä kalaa ja puhutaan yhden kudun periaatteesta, niin alamitta tulisi nostaa 70-80 senttiin. Parasta olisi kuitenkin jättää ne villit kalastamatta.

Tulokset näkyvät 2020-luvulla

KHO:n päätös uusien vaelluspaikkojen avaamisesta on siis ainoastaan päänavaaja villin järvilohen pelastamisoperaatiossa.


Ensimmäiset villit järvilohet voisivat olla Vuoksen selkävesillä aikaisintaan 3-4 vuoden kuluttua. Todelliset tulokset kannan elvyttämisessä nähdään vasta 2020-luvulla.

Tähän mennessä pallo on Piiroisen mukaan kalastajilla.

  - Kun lohen järvivaiheen vaellukset ulottuvat aina eteläisimmille Saimaan selkävesille, on myös kalastajien rooli todella merkittävä seuraavat kymmenen vuotta. Jos ensimmäiset villit kalat syntyvät ensi vuonna, niin varsinaisia tuloksia takaisin kudulle yrittävinä lohina nähdään vasta monen vuoden päästä, Piironen sanoo.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/jarvilohen_pelastusoperaatiossa_pallo_nyt_kalastajilla_-_voimassaolevat_alamitat_ravisteltu_hihasta/6540038


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 17.03.13 - klo:21:41
Ministeriön lohivastaisuus herättää ihmetystä

Uhatun Itämeren lohen kohtalosta käydään kovaa poliittista kamppailua. Tiedeyhteisö on pitkään vaatinut tiukempia suojelutoimia kuin mihin maa- ja metsätalousministeriö on ollut valmis. Työryhmä etsii parhaillaan sopua lohikiistaan.



Itämeressä elää noin 30 villiä lohikantaa, joista valtaosa on uhattuja. Yksi keinoista vahvistaa heikkoja lohikantoja olisi niin sanotun sekakantakalastuksen kieltäminen.

Sekakantakalastuksella tarkoitetaan merellä tapahtuvaa kalastusta, jossa saaliiksi tulee niin uhattuja kuin kestävämpiäkin lohikantoja eri joista. Merellä saaliiksi jäävät vaelluslohet eivät pääse lisääntymään kutujokiinsa.

Tutkijoiden mukaan sekakantakalastusta olisi rajoitettava paitsi avomerellä, myös rannikolla.

- Kalastus tulisi siirtää kokonaisuudessaan jokisuihin ja jokiin. Silloin voidaan kalastaa ainoastaan niitä kantoja, joiden katsotaan kestävän kalastusta, sanoo kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta.

Tutkija valittelee ministeriön asennetta

Maa- ja metsätalousministeriö on toistuvasti harannut tieteellisiä neuvonantoja vastaan. Ministeriö valmistelee kalastusasioissa Suomen alustavan kannan EU:ssa käytäviin neuvotteluihin. Ministeriö on esimerkiksi toistuvasti esittänyt tieteellisiä suosituksia suurempia saaliskiintiöitä.

Eduskunnan poliittinen enemmistö on alkanut vaatia tiukkoja suojelutoimia lohikantojen vahvistamiseksi. Esimerkiksi eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta
jyräsi viime vuonna valtioneuvoston - eli ministeriön - kannan, kun se vaati sekakantakalastuksesta luopumista kokonaan pidemmällä aikavälillä.
Valiokunnassa erivän mielipiteen esitti vain RKP, joka on huolissaan ammattikalastuksen edellytyksistä.

 

Professori Hannu Lehtosen on vaikea ymmärtää, miksi ministeriö ei luota tutkijoihin.

- Siellä luotetaan enemmän siihen mutu-tuntumaan, mikä saadaan toimistopöydän takana, kuin siihen, mitä tutkijat sanovat. Tämä on erittäin valitettava asenne, Lehtonen harmittelee.

Ministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan strategiaa sekä lohen että kalastuksen säilyttämiseksi. Laaja-alainen työryhmä kuuli Lehtosta asiantuntijana viime tiistaina.

Kielto uhkaa ammattikalastusta

Työryhmässä ammattikalastajia edustava Heikki Salokangas on huolissaan elinkeinostaan, joka on ollut ahdingossa jo pitkään. Sekakantakalastuksen kieltäminen ajaisi ammattikalastuksen nurkkaan.

Salokankaan mukaan lohta uhkaavat hylkeet, eivät niinkään kalastajat. Hän ei luota Kansainvälinen merentutkimusneuvoston (ICES) tutkimuksiin.

- ICES ei ota taas kantaa siihen, että mihin ovat hävinneet ne kalat, jotka hylje on syönyt, Salokangas sanoo.

Kalastajan kokemus hylkeistä perustuu havaintoihin merellä, missä hylkeet aiheuttavat vahinkoa kalastajille. Tutkijoiden mukaan uroshylkeet syövät lohta pyydyksistä.


Sitä tutkijat eivät varmuudella tiedä, syövätkö hylkeet vapaana uivia lohia. Lisätietoa odotetaan kesäksi, jolloin saadaan tuloksia Ecoseal-hyljetutkimuksesta. Tutkimuksessa on mukana myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL).

Harmaahyljekanta on runsastunut voimakkaasti 2000-luvulla. Kanta on tutkimustiedon mukaan nyt noin kolmannes siitä, mitä se oli runsaat sata vuotta sitten. Sata vuotta sitten myös lohia riitti. Kalatutkijoiden mukaan tämä osoittaa, että hylje ja lohi voivat elää rinnakkain.

Lohikantoja oli alun perin noin sata. Nyt kantoja on noin 30, joista suurin osa on uhattuja. Lohikantoja on verottanut ennen kaikkea lohijokien patoaminen vesivoiman tuotantoon. Suomessa on jäljellä vain kaksi luonnontilaista jokea, Tornionjoki ja Simojoki, joissa lohi lisääntyy.

Ministeriö ja RKP samoilla linjoilla

Myös maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri, lohityöryhmän puheenjohtaja Risto Artjoki epäili tiistaina tieteellisiä arvioita, jotka puoltavat tiukkoja suojelutoimia. Artjoen mukaan tutkijat tuijottavat vanhentuneisiin tietoihin salakalastuksesta Itämeren alueella. ICES on arvioinut, että erityisesti Puola on ylittänyt kiintiönsä avomerellä. Arvio on vuodelta 2010.

- Komissio on tehnyt valvontakäynnit näihin maihin, eikä ole löytynyt näyttöä salakalastuksesta, valtiosihteeri sanoo.

Artjoki huomauttaa, että Tornionjoen lohikanta vahvistui viime vuonna. Ammattikalastuksen tulevaisuudesta huolestunut RKP on vedonnut eduskunnassa samoihin seikkoihin kuin Artjoki.

Eduskunta on edellyttänyt, että lohta koskevat tieteelliset neuvonannot otetaan aiempaa paremmin huomioon. Aikooko ministeriö jatkossa tehdä niin?

- Käymme nyt työryhmässä kokonaistilanteen läpi ja haemme mallitusta, jossa saadaan kaikkien osapuolten tavoitteet sovitettua yhteen, Artjoki vastaa.

Työryhmän tehtävänä on lyödä lukkoon suuntaviivat lohen kohtalosta kevään aikana.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/ministerion_lohivastaisuus_herattaa_ihmetysta/6535418

Alla oleva kuva esittää lohikantoja ja sekakantoja.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 18.03.13 - klo:17:15
Tenon kalastukseen tiukennuksia

Ulkopaikkakuntalaisten kalastuskeen on tulossa tiukennuksia Tenojoen vesistössä. Tiukennuksilla pyritään suojelemaan lohikantaa ja takaamaan paikallisille enemmän rauhallista kalastusaikaa. Etenkin norjalaiset ovat pitäneet paikallisten kalastusrauhaa tärkeänä, Lapin Ely-keskuksesta kerrotaan.


Jos uudet kalastussäännökset astuvat voimaan, ulkopaikkakuntalaiset eivät saa päiväsaikaan kalastaa rannalta  Tenojoella. Lisäksi ulkopaikkakuntalaisten on käytettävä paikallista soutajaa entistä pidemmän aikaa.

Lapin Ely-keskus on yhdessä Norjan viranomaisen kanssa ehdottanut muutoksia ulkopaikkakuntalaisten kalastussääntöön muun muassa siten, että ulkopaikkakuntalaisten kalastus on kielletty koko kalastuskau­den ajan klo 15-23, lukuun ottamatta venekalastusta paikallisen soutajan kanssa. Tämä sääntö tulee voimaan koko joella, Boratbokcan alue mukaan lukien. Aiemmin Boratbokcassa on saanut kalastaa rannalta 7.00-19.00.

Lisäksi Norja perustaa omalle alueelle uusia kalastusvyöhykkeitä, joissa rajoitetaan kalastuskorttien määrää samalla tavalla kuin Boratbokcassa.

Uudet määräykset ovat voimassa kalastuskaudet 2013-2014 eikä Norjan ja Suomen kesken neuvoteltavana olevaa uutta kalastussääntöä oteta käyttöön ennen sitä.

Uusista säännöksistä päätetään viimeistään maaliskuun loppuun mennessä yhdessä Norjan viranomaisten kanssa.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/tenon_kalastukseen_tiukennuksia/6542534


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: T11Mika - 21.03.13 - klo:13:26
Yhden miehen tilipussi vai eläinlajin sukupuutto (http://jasperpaakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/135819-yhden-miehen-tilipussi-vai-elainlajin-sukupuutto?fb_action_ids=10200189759800686&fb_action_types=og.likes&fb_source=other_multiline&action_object_map={%2210200189759800686%22%3A128430320674644}&action_type_map={%2210200189759800686%22%3A%22og.likes%22}&action_ref_map=[)
20.3.2013 13:39 Jasper Pääkkönen

Etelä-Karjalassa käydään taistelua Suomen uhanalaisimman kalalajin Saimaan nieriän olemassaolosta Kuolimolla, joka on yksi Suomen puhtaimmista järvistä. Viimeisten elossaolevien nieriöiden suojelupyrkimykset näyttää romuttavan ammattikalastaja, joka on pakkokeinoja käyttäen hankkinut itselleen luvan kalastaa avomeripyydyksillään nieriän tärkeimmällä rauhoitusalueella.

 

Mahdollisimman lyhyesti tiivistäen: Jarvilohi.fi -sivusto tiedottaa Kuolimon kalastusalueen olevan tukalassa tilanteessa: kalastusalue on pakotettu sallimaan ammattikalastus kalastuskielto- ja rauhoitusalueella, joka on perustettu uhanalaisen Saimaan nieriän tärkeimmälle elinalueelle. Tunteita kalakantojen suojelijoiden ja vapaa-ajankalastajien keskuudessa nostattaa tieto siitä, että päätös tehtiin pakon edessä: alueella toimiva, troolilla kalastava ammattikalastaja Jussi Karhu oli löytänyt rauhoitusaluetta koskevasta päätöksestä muotovirheen, ja valittanut siitä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kalastusalueelle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa, kuin sallia ammattimainen kalastus nieriän rauhoitusalueella.

Aiheeseen tarttui ensimmäisenä, kenties monen yllätykseksi, viihdemedia Voice.

Hyvä, että asia nousi esiin. Saimaan nieriästä kirjoitetaan yllättävän vähän ottaen huomioon, että kyseessä todella on Suomen uhanalaisin kalalaji, ja ylipäänsä yksi Suomen uhanalaisimmista eläinlajeista. Elossa olevat kutukypsät nieriät lasketaan kymmenissä kappaleissa.

Ymmärrykseeni ei mahdu ammattikalastajan ahneus. Nieriän tärkeimmälle elinalueelle perustetulla rauhoitusalueella olisi saatava troolata? Ja kun se ei onnistu, niin ollaan valmiita valittamaan korkeimpaan oikeusasteeseen saakka? Kaikki muut, vapaa-ajankalastajat etunenässä, ovat halunneet rauhoittaa alueen kalastukselta. Ongelmaksi nieriän täysrahoituksessa muodostuu ammattikalastaja Karhu, jolle pitää löytyä erityisoikeus alueella troolaamiseen.

Trooli on maailman tehokkain ulappavesipyydys, ja mielestäni kaikessa tuhoisuudessaan täysin ylimitoitettu kalastusmuoto Suomen järvivesille. Ruotsi - ja oikeastaan kaikki muut sivistysmaat - ovat kieltäneet troolaamisen sisävesillään jo aikoja sitten. Suomessa troolausta rajoitetaan kalastuskiintiöillä merialueella, mutta sisävesillä ammattikalastajat saavat vuorovedoin troolata järviä tyhjäksi. Ilman minkäänlaisia rajoituksia.

 

"Eivät ammattikalastajatkaan halua saada yhtään nieriöitä saaliiksi", kommentoidaan Järvilohi.fi-sivuston uutisen keskusteluketjussa. Eivät kenties halua, mutta trooliin nieriöitä siitä huolimatta joutuu - sitä ei kukaan ole yrittänyt kieltää. Yhdenkin nieriän vahinkokuolema vie koko kalalajia pikavauhtia lähemmäs sukupuuttoa.

"Tällä hetkellä on myös meneillään hanke, jossa troolin sisään on sijoitettu valikointipaneli, jolla estetään lohikalojen meno troolin perään ja ne ohjataan ulos troolista elävänä", ammattikalastuksen puolustaja vakuuttaa. Onko tämä valikointipaneeli kenties niin älykäs, että se osaa erotella myös muikun kokoiset, äärimmäisen uhanalaiset nieriän poikaset joutumasta troolin pohjalle?

Huomionarvoista on se, että tämä Järvilohi.fi -sivun uutisen kommenttiketjun maltillisempi suhtautuminen tulee odotettavissa olevalta taholta, valtion virkamieheltä: Mikko Malin on Metsähallituksen eräsuunnittelija, jonka työtoimenkuvaan kuuluu juuri troolauslupien hankkiminen eteläisen Suomen sisävesille. Malin tosin mainitsee esittämiensä mielipiteiden olevan henkilökohtaisia.

Malin on aiemmin todennut, että Metsähallituksen eräpalveluiden toiminnassa "etusijalla ovat ammattikalastajien toimintaedellytysten turvaaminen". Uhanalaisten kalalajien suojelu ei ole Malinin työtoimenkuvan prioriteetti. Tässä valossa ei liene yllättävää, että Malin puolustaa troolauksen sallimista nieriän tärkeimmällä suojelualueella ja pyrkii parhaansa mukaan ohjaamaan keskustelua troolimyönteiseen suuntaan. Missään vaiheessa Malin ei kerro, miksi hänen mielestään kyseistä rauhoitusaluetta ei ole mahdollista kunnioittaa, tai miksi ammattikalastajan olisi saatava vetää trooliaan juuri tällä kyseisellä alueella. Vettä kun tuolla suunnalla riittää. Isoselän rauhoitusalue on vain pieni osa Kuolimoa, ja Karhun tiedetään vetävän troolia ympäri Saimaata.

Onko Isoselän rauhoitusalueella troolaaminen todella välttämätöntä kyseisen ammattikalastajan "toimintaedellytysten turvaamiseksi"?

Kyseessä on muuten sama ammattikalastaja, joka sai hiljattain käräjäoikeuden tuomion luvattomasta troolauksesta toisen osakaskunnan alueella. Käräjäoikeus tuomitsi Karhun maksamaan 60 päiväsakkoa sekä 12,000€ vahingonkorvaukset kyseiselle Solkein osakaskunnalle troolattuaan osakaskunnan alueella luvatta. Tietääkseni Mikko Malin todisti ammattikalastaja Karhun puolesta oikeudessa asti, joten Malinin halu puolustaa ammattikalastajaa Kuolimon troolauskiistassa oli odotettavissa. Karhu on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä.

"Kyllä me kaikki kalastajat mahdutaan samoille vesille kalaan", Malin vakuuttaa, kenties vihjaten kalastajien kuuluisaan saaliskateuteen. Eräsuunnittelijalle haluaisin muistuttaa, että kyseessä on suojelualue, jonne muut kalastajat eivät halua mahtua kalaan. Muut osaavat kunnioittaa kalastusalueen pyrkimystä pelastaa nieriä sukupuutolta.

"Tämä troolipyynti tapahtuu pinnasta noin 10 syvyyteen syvänteen päällä. Tuohon aikaan kesästä on vedenlämmöt Kuolimolla niin suuret, etteivät nieriät nouse noin pintaveteen, koska se on niille liian lämmintä vettä.". Tähän tultaessa ymmärrän Malinin halun korostaa, että mielipiteet ovat hänen henkilökohtaisiaan. Lukuisat kalastajat ovat raportoineet saaneensa nieriöitä saaliiksi kesähelteisistä pintavesistä, joten tässä kohtaa valtion virkamiehen voisi jo epäillä puhuvan muunneltua totuutta esittäessään tämänkaltaisia väitteitä faktoina.

Malin myös kehottaa keskustelijoita tutustumaan kalastuslain 43§ 3 momenttiin: "Siihen tämäkin kalastusalueen päätös pohjautuu. Se on vaan niin, että viranomaisten kuten myös kalastusaluiden päätösten tulee perustua lainsäädäntöön."

Arvon eräsuunnittelija: kun nyt haluat soveltaa kalastuslakia tähän tapaukseen, niin sovelletaan sitten. Suomen kalastuslain 1§ kuuluu näin: "Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon.". Eikö mielipiteesi ole täydessä ristiriidassa Suomen kalastuslain peruslähtökohdan kanssa? Vai ajaako yhden ammattikalastajan rahasampo, Kuolimon muikkukanta, kenties Saimaan nieriän suojelun edelle?

Kaiken huipentumana Malin toteaa seuraavaa: "Itseäni risoo, että sellaiset ihmiset ovat suurimpia asiantuntijoita, jotka ei ole muuta "tietämystä" asiasta kuin mututuntuma tai kuulopuhe muilta vastaavilta "asiantuntijoilta". Itse olen ollut mukana niin troolipaatilla, talvinuotalla kuin uisteluveneessäkin, joten tiedän varsin hyvin mistä puhun."

En tiedä, kenelle Malin kommenttinsa osoittaa, mutta kommenttiketjun ja keskustelun aloittajana koen, että Malin saattaa viitata kommentillaan minuunkin. Siksi lienee syytä selventää, että perustan mielipiteeni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tietoihin.

RKTL toteaa nieriän tilaa käsittelevässä, vuonna 2010 antamassaan lausunnossa muun muassa seuraavaa:

"Kuolimon merkitys saimaannieriäkannan säilyttämisessä todettiin yksiselitteisesti muita alueita tärkeämmäksi, koska siellä todennäköisesti elää vielä - tosin erittäin vähälukuisena - luontaisesti lisääntyvä nieriäkanta. Sen vuoksi kaikki toimenpiteet Kuolimolla asetettiin muiden toimenpiteiden edelle."

"..kaikenlainen kalastus nieriäkannan suojelemiseksi perustetulla rauhoituspiirillä on nieriälle vahingollista."

"Ammattimainen muikun tai muun kalan kalastus rauhoituspiirissä aiheuttaa nieriöiden säilymiselle kannan nykytilassa erittäin suuren riskin."

"Tutkimuslaitoksen käsityksen mukaan kuitenkin kaikki kalastus rauhoituspiirillä heikentää nieriäkannan toipumisen todennäköisyyttä, ja on ristiriidassa nieriän suojelun kanssa."

En voi olla varma, kuittaako Malin kyseiset RKTL:n lausunnot, tai niiden pohjalta esitetyn kritiikin "mututuntumana" ja "kuulopuheina". RKTL on Suomen ainoa virallinen kalakantojen tilaa seuraava tutkimuslaitos. Itse uskallan luottaa heidän lausuntoon enemmän, kuin vaikkapa Metsähallituksen ammattikalastussuunnittelijan omakohtaisiin kokemuksiin ja silminnäkijähavaintoihin troolipaatin kannelta, talvinuotalta ja uisteluveneen kyydistä.

 

Miksi Suomen uhanalaisimman kalalajin suojelualueella tulisi sallia ammattimainen kalastus, jonka on todettu aiheuttavan jäljellä olevalle nieriäkannalle erittäin suuren riskin? Tämän kyseenalaisen kalastuspolitiikan lobbareiden eturiveissä seisoo näköjään Metsähallitus eräsuunnittelijoineen. Puhumattakaan Suomen Ammattikalastajien liitosta, joka ei ole kommentoinut asiaa millään tavalla, eli mitä ilmeisimmin antaa hiljaisen hyväksyntänsä saimaannieriäkannan vaarantamiselle ja Jussi Karhun toimille. Arvon SAKL, eikö tämä tapaus turhaan tahraa kaikkien Suomen ammattikalastajien mainetta? Erityisesti niiden, jotka ymmärtävät kalakantojen suojelun merkityksen, ja harjoittavat tärkeää perinneammattiaan vastuullisesti ja kestävästi? Tukeeko liittonne koko jäsenistö ammattikalastaja Karhun toimintaa?

Maa- ja metsätalousministeriön kantaa asiaan en enää jaksa ihmetellä. Jokaiselle kalakantoja koskevaa uutisointia seuranneelle lienee päivänselvää, mitä mieltä ministeri Jari Koskinen (KOK) virkamiehineen lohikalojen suojelusta on.

 

Yleiseen oikeustajuun tai maalaisjärkeen ei mahdu ajatus siitä, että yksi rahanahne ammattikalastaja saa keinoja kaihtamatta riskeerata kokonaisen eläinlajin olemassaolon. Pelkkien taloudellisten intressien vuoksi, maksimoidakseen oman voittonsa.

Kutukypsiä, luonnonvaraisia Saimaan nieriöitä lasketaan olevan elossa joitain kymmeniä. Niiden kadotessa laji on kuollut sukupuuttoon, tai sen olemassaoloa ylläpidetään keinotekoisesti laitosolosuhteissa. Ainoastaan täydellinen kalastuskielto voi mahdollistaa nieriäkannan toipumisen. Nyt punnitaan, painaako vaakakupissa ammattikalastajan tilipussi, vai löytyykö Suomesta vihdoinkin poliittista tahtoa vailla lainsuojaa olevien uhanalaisten kalalajien suojeluun.

 

Jasper Pääkkönen


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: T11Mika - 26.03.13 - klo:13:27
http://yle.fi/uutiset/ammattikalastaja_luopuu_troolauksen_hakemisesta/6554340
Kappas vaan. Hyvä hyvä!


Ammattikalastaja luopuu troolauksen hakemisesta

Julkisuudessa noussut kohu käänsi ammattikalastajan mielen troolauksesta nieriän suojelupiirissä Kuolimo-järvellä. Kalastajan mukaan troolauslupaa ei käytännössä edes ollut.
Ammattikalastaja Jussi Karhu ei aio enää hakea troolauslupaa erittäin uhanalaisen nieriän rauhoituspiirissä Kuolimo-järvellä.

Karhu väittää, että julkisuudessa kohuttua troolauslupaa ei käytännössä edes ollut, koska kalastusluvista rauhoituspiirissä voi päättää vain osakaskunta, ei kalastusalue.

- Petoinlahden osakaskunta on yleisessä kokouksessaan 5.3. 2012 päättänyt, että Isoselän rauhoituspiirissä on kaikki kalastus kielletty. Sen perusteella mitään troolauslupaa ei ole olemassa, Karhu vakuuttaa sähköpostiviestissään.

Puhelinkeskustelussa Karhu sanoo luopuvansa troolauksen hakemisesta asiasta julkisuudessa nousseen kohun vuoksi.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 27.03.13 - klo:21:53
Päijänteen uhanalaisin laji on kohta kalastaja

Päijänteen kalasaalis on muuttunut viidessätoista vuodessa. Kuhasaalis on kasvanut merkittävästi, kun taas himoitun taimenen osuus pysyy muutamassa prosentissa. Kalaa riittäisi, mutta pyytäjät harvenevat.



Kalastuskulttuuri ja saaliit muuttuvat. Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen tuoreen selvityksen mukaan muutosta on niin saaliiden koossa kuin eri kalalajien osuuksissa.

Järvissä riittäisi yhä kalaa, pyytäjät sen sijaan harvenevat vauhdilla. Päijänteen kalastajien määrä on pudonnut viidenneksen, verkkokalastajien lähes puolittunut viidessätoista vuodessa.

- Kovin vanhaksi käyvät kalastajat Päijänteellä. Keski-ikä on nyt 63 vuotta, yli 60 prosenttia on yli kuusikymppisiä, kertoo kalastusbiologi Matti Havumäki Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta.
Kuha täyttää harvatkin verkot

Päijänteestä nousevat saaliit ovat niin ikään muuttuneet, niin kokonsa kuin sisältönsä osalta.

Pohjoisella Päijänteellä Kärkisistä ylöspäin saaliiden kokonaismäärä on jopa tuplaantunut, etelämpänä huonontunut samassa suhteessa.


Eri kalalajien saalisosuuksissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurin muutos on kuhakantojen nelinkertaistuminen.

- Istutukset ovat onnistuneet ja kalakantojen on säädelty esimerkiksi verkkorajoituksin. Nykyään kuhaa pyydetään vähän harvemmalla verkolla, se on kyllä tuottanut tulosta, sanoo Havumäki.

Siikakantojen romahtamisen syynä on istutusten vähentyminen. Myös hauen ja ahvenen saalisosuus on pienentynyt.

Taimen on laitostunut

Huolta herättää se, että taimenen osuus pysyy muutamassa prosentissa. Taimenistutukset eivät näytä tuottavan tulosta.

- Keski-Suomessa on pitkät perinteet myös taimenen viljelystä ja kantoja on sotkettu jo 1900-luvun alkupuolelta asti keskenään. Tässä kentällä on oltu vähän huolissaan siitä, että onko poikasmateriaali jo vähän laitostunut, että mitkä sen kyvykkyydet on pärjätä luonnonkantoja palauttavana järvitaimenena.

Taimenkantojen heikkoutta ei voi selittää myöskään pelkällä kalastuksella.


 - Kyllähän kalastus on ainakin viidessätoista vuodessa muuttunut järkevämmäksi ja vähentynyt, että kyllä siinä pitäisi tuloksia näkyä positiiviseen suuntaan, jos se ainoastaan kalastuksesta olisi kiinni.

Keski-Suomen kalatalouskeskuksen selvitys Päijänteen kalastuksesta julkaistiin eilen. Tiedot on kerätty kaksi vuotta sitten. Edellisen kerran asiaa on tutkittu vuonna 1996.
Lähde: http://yle.fi/uutiset/paijanteen_uhanalaisin_laji_on_kohta_kalastaja/6555288


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 28.03.13 - klo:17:14
Hissu hakemassa syöttikaloja...

Kari Hietalahti joutui pulaan kalastusreissulla: "Edes opas ei lähtenyt"

Näyttelijä Kari Hietalahti joutui todelliseen vaaratilanteeseen kalareissullaan Norjassa.

Hietalahti vierailee Ruokamatkalla-sarjassa tämän viikon lauantaina ja kertoo muun muassa hengenvaarallisesta kalastusreissustaan Lofooteilla.

Kalastukseen keskittyvää Kenraali Pancho & pojat pohjoiskalotilla -sarjaa yhdessä näyttelijäkollegansa Tommi Korpelan kanssa tekevä Kari Hietalahti on tehnyt useita kalastusretkiä Norjassa.

Kalareissut ovat olleet tuotteliaita, sillä Hietalahti on saanut saaliikseen muun muassa 57 kilon ruijanpallaksen.

Kookkaiden saaliiden metsästys on aiheuttanut miehille myös todellisia vaaratilanteita. Norjan Lofooteilla he nimittäin joutuivat hakemaan syöttikaloja pallaskalastusta varten kovan myrskyn silmästä ja joutuivat hengenvaaraan.

"Myrsky oli ihan järkyttävä"

- Paikallinen opas ei edes suostunut lähtemään mukaamme, Hietalahti kertoo ohjelmassa.

Näyttelijät saivat mukaansa toisen oppaan, jolla oli kova työ pitää vene hallinnassa, etteivät aallot tulisi reunojen yli, kun Hietalahti keräsi syöttisaalista.

- Se myrsky oli ihan järkyttävä, Hietalahti muistelee.

Jos vene olisi kääntynyt vähääkään, aalto olisi tullut sisään ja kalamiehet olisivat menneet aaltojen mukana.

- Kyllä silloin ajattelin, että ihminen on tosi pieni, hän kertoo.

Lähde: http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288551864415.html


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 29.03.13 - klo:23:28
Kalapienokaiset laitostuvat ilman virikkeitä

Taimenistutusten tulosten heikkeneminen huolestuttaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosta ja kalastajia. Ongelmia on sekä sisävesien että merialueiden istutuksissa.


Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos myöntää, että muun muassa Päijänteen taimenistutusten tulokset ovat huonontuneet aiemmista vuosista.

Päijänteeseen istutetaan vuosittain noin 20 000 taimenen poikasta ja iso osa niistä katoaa teille tietymättömille. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos vastaa istukkaiden mädin tuottamisesta.

Kalastajat epäilevät, että pitkään laitoksissa olleiden poikasten laatu on heikentynyt syystä tai toisesta.

- Kyllä meillä vankka epäilys on, että kalojen laatu on heikentynyt. Kalan pitäisi olla sellaista, että se pärjää järvessä. Jos kalat ovat pitkän aikaa useita sukupolvia laitoksessa, niin ilman muuta niiden elinvoima heikkenee, kuvailee Pohjois-Päijänteen kalastusalueen puheenjohtaja Ari Seppälä.

Poikasille räätälöidään virikkeitä

Taimenistukkaiden laitostuminen yritetään estää virikekasvatuksella. Siitä on saatu hyviä tuloksia.

- Pyritään simuloimaan luonnon poikastuotantoa myös muovisissa altaissa lisäämällä niihin erilaisia suojapaikkoja tai vaihtelemalla virtaamia, vedenkorkeuksia ja tarjoamalla ruokaa vähän eri tavalla, selittää RKTL:n Laukaan kalanviljelylaitoksen tuotantopäällikkö Risto Kannel.


Kalabiologi Seppälä korostaa erityisesi emokalojen laatua.

- Maissa missä näitä asioita seurataan enemmän kuin täällä, niin tavoite on aina, että emokalat otetaan sellaisista mätimunista tai kaloista, jotka ovat tehneet luonnollisen syönnösvaelluksen ja eläneet villinä ja vapaana, eikä niistä kaloista, jotka ovat syntyneet laitoksessa, sanoo Seppälä.

RKTL myöntää, että luonnonvaraisia emokaloja on vaikea saada.

- Vain yksittäisiä emokaloja on saatu ja ehkä joissakin Keski-Suomen suurimpien reittivesien koskissa on myöskin pyydetty, mutta sielläkin on aika nollatulosta näyttänyt, kertoo Kannel.

Seppälän mukaan asiaan pitäisi panostaa nykyistä enemmän.

 - Kysymys on siitä, paljonko siihen panostetaan. Näiden poikasistutusten arvo on suuri ja niiden tuottamiseen laitetaan paljon rahaa. Laitetaanko edes viittä prosenttia panoksesta siihen, että hankittaisiin geneettinen perimä mikä pitäisi ollakin?, kysyy Seppälä.

Pohdinnan paikka

Kannel toteaa, että asiaa olisi nyt syytä pohtia eri tahojen kanssa yhteistyössä.

- Minun mielestä ihan selkeästi pitää istua pöydän ääreen ja miettiä keinoja ja määritellä poikasille yhteistyössä laatumääreet. Onko se sitten tämä virikepoikanen, mitä nyt suunnitellaan kasvatettavaksi vai jotakin muuta. Se on yhteisesti päätettävissä ja varmasti tässä on myös viranomaisilla sanansa sanottavana.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/kalapienokaiset_laitostuvat_ilman_virikkeita/6557621


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 02.04.13 - klo:10:18
MMM tiukentaa Tornionjoen taimenen suojelua

Taimenta ei tulevan kesän kalastuskaudella saa enää ottaa ruuaksi Tornionjoelta tai sen merialueelta. Kaikki saaliiksi joutuneet taimenet on päästettävä takaisin - olipa kala kuollut tai elävä.

Maa- ja metsätalousministeriö kiristää uhanalaisen taimenen suojelua Tornionjoella ja sen merialueella. Suomen ja Ruotsin Tornionjoen kalastussääntöön tekemien tarkennusten mukaan kaikki Tornionjoelta ja Tornionjoen merialueelta saaliiksi saadun taimenet on vapautettava jokeen.

Saaliiksi joutunut taimen on vapautettava olipa se elävä tai kuollut. Taimenen kalastuksessa ei saa myöskään käyttää varrellista nostokoukkua kalojen vahingoittumisen estämiseksi.

Määräykset koskevat sekä ammattikalastajia että vapaa-ajan kalastajia ja niiden on määrä tulla voimaan kesäkuun alusta. Ministeriö valmistelee vastaavia suojelumääräyksiä myös Tornionjoen sivujoille.

Suomi ja Ruotsi eivät sensijaan pystyneet sopimaan yhteistä päivämäärää merialueella kiinteillä pyydyksillä tapahtuvan lohenkalastuksen aloittamiselle. Ruotsi aikoo sallia pyynnin aloittamisen viimevuotiseen tapaan kesäkuun 19. päivä, Suomessa voimassaoleva pyynnin aloituspäivä on 25.6.


Lähde: YLE Uutiset (http://yle.fi/uutiset/mmm_tiukentaa_tornionjoen_taimenen_suojelua/6558748)

MMM:n tiedote asiasta (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130328_taimen.html)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 02.04.13 - klo:12:28
Ministeriö valikoi mieleisensä tutkimustiedon

Ministeri Jari Koskinen: Kai omillakin aivoilla saa ajatella

Maa- ja metsätalousministeriö sivuutti tutkijat metsälaissa, lohikiintiöissä ja ilvesluvissa. Myrkkyasiassa kyseenalaiseksi joutui EU:n riskiarvio.

Tutkimuslaitokset tuottavat hallinnolle tutkimuksia, jotta päätöksenteko nojautuisi perusteltuun tietoon. Maa- ja metsätalousministeriöllä on kuitenkin oma linjansa: jos tieto ei miellytä, se sivuutetaan. Ministeriö on toistuvasti ohittanut jopa omien tutkimuslaitoksensa suositukset.

Ministeriö on muun muassa syrjäyttänyt ympäristö- ja metsäntutkijat metsälakiesityksessään sekä meren- ja kalantutkijat lohikiintiöissä.

Suurpetojen metsästysmäärät ovat olleet suurempia kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) on arvioinut kestäväksi kannan verotukseksi. Ministeriö myös kyseenalaisti eurooppalaisen riskiarvion mehiläisille vaarallisesta kasvinsuojeluaineesta.

Kala-asioissa ministeriö ja tutkijat ovat olleet napit vastakkain jo vuosia. "Ministeriössä on hirveä muutosvastarinta. Vaikka tutkijat osoittavat, että näin olisi fiksua tehdä, ei auta. Tutkimukset jopa kiistetään, eikä tutkijoita uskota", sanoo kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta.

"Lohen kohdalla virkamiehet väittävät tietävänsä eteläisen Itämeren salakalastustilanteen tutkijoita paremmin. Ministeriössä ei myöskään uskota, että heikot lohikannat vaatisivat ehdotonta pyynnistä pidättäytymistä. Kuhan pyyntikoon kasvattamisesta ei suostuta edes keskustelemaan", Lehtonen luettelee.

Metsälaista ministeriö tilasi laajan asiantuntija-arvion mutta ei ota sen tärkeimpiä havaintoja huomioon lakiesityksessään. Arvioinnin mukaan lakimuutos nopeuttaisi entisestään luonnon köyhtymistä talousmetsissä.

"Ministeriö ei ole ollut samaa mieltä tutkijoiden havaintojen kanssa. Jo työn aikana ilmeni, että kehitteillä oleva työ ei vastannut ministeriön linjaa ja näkemyksiä", kertoo Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettiyksikön päällikkö Jukka-Pekka Jäppinen.

Jäppinen on turhautunut raportin saamasta vastaanotosta.

"Pidän myös raportin laatijoiden kannalta erittäin loukkaavana sitä, että ministeriö on ilmoittanut heidän työnsä koostuvan mielipiteistä ja etsinyt suurennuslasilla virheitä. Arviointia eivät tehneet vain ympäristöhallinnon tutkijat, vaan mukana oli maa- ja metsätalousministeriön omien tutkimuslaitosten johtavia asiantuntijoita. Kaikki perustivat arvionsa tieteellisiin tutkimuksiin."

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) kiistää tutkimustiedon valikoinnin: "Ei pidä paikkansa."

Koskisen mukaan metsälakiesitykseen on tehty hienosäätöä tutkijoiden arvion pohjalta. "Mutta ei kai missään ole kielletty, etteikö ministeriö saisi ajatella omillakin aivoillaan."

Tutkijat ovat Koskisen mielestä puuttuneet epäolennaisuuksiin. "Metsälaki on eri asia kuin luonnonsuojelulaki. On selvä, että monimuotoisuus lisääntyy, kun käsittelytavat muuttuvat ja metsänomistajat saavat enemmän vapauksia. Tämä pitäisi ymmärtää, vaikka olisi käynyt kiertokoulun ja väärinpäin. Talousmetsiä on lähes 20 miljoonaa hehtaaria ja metsänomistajia yli 700 000", ministeri luettelee.

"Myös erityiskohteiden määrä lisääntyy metsissä."

Tutkijoiden raportin mukaan merkittävä heikennys on kuitenkin se, että erityisen tärkeät elinympäristöt määritellään pienialaisiksi tai taloudellisesti vähämerkityksellisiksi. Nykyisessä laissa tätä mainintaa ei ole.

Jukka-Pekka Jäppinen muistuttaa, että uudistuksen tavoite oli parantaa luonnon monimuotoisuutta, mutta nimenomaan keskeiset asiat ovat huononemassa.

Lohesta Koskinen huomauttaa, ettei EU:n tarkastuksissa ole havaittu merkkejä puolalaisten salakalastuksesta, jonka kansainvälinen merentutkimusneuvosto ottaa huomioon suosituksissaan.

Suurpetojen uhanalaisuudesta ministeriö on niin ikään epäilevällä linjalla. Tähän perustuu ilveslupien suuri määrä.

"Rktl:n arviot ovat varovaisia. Ilveskanta on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Väittäisin, että pyyntimäärät eivät ole"´, Koskinen sanoo.

Rktl:n mukaan Suomessa oli 2003 vähintään 910 ilvestä. Nyt niitä on vähintään 1 960. Karhuja oli kymmenen vuotta sitten 1 205 ja tuoreimman arvion mukaan nyt vähintään 1 625.

Koskinen on ihmetellyt, mihin uhanalaisuusarvio, Punainen kirja, ylipäätään perustuu. "Sen mukaan karhun ja ilveksen suojelutaso on heikentynyt, mutta kannat ovat kaksin- ja kolminkertaistuneet. Palikkajärjellä ajatellen tämä ei tunnu loogiselta."

Punainen kirja on erittäin laajan tutkijajoukon arvio Suomen lajien uhanalaisuudesta. Tuoreimpaan arviointiin osallistui noin 160 asiantuntijaa. Uhanalaisuusluokittelu perustuu kansainvälisiin kriteereihin.


Lähde: HS (http://www.hs.fi/kotimaa/Ministeri%C3%B6+valikoi+mieleisens%C3%A4+tutkimustiedon/a1364783524676)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 02.04.13 - klo:13:54
Erikoistutkija: Yksityisiltä pois valta päättää kalojen alamitoista

Suur-Saimaalla järvilohen alamitan nosto kaatui ammattikalastajien ja vesialueiden yksityisomistajien vastustukseen.

Järvilohi elää Saimaassa lähinnä istutusten varassa. Luonnonkannoista on jäljellä vain rippeitä, koska kosket on padottu vesivoimalle. Istutuksetkin kärsivät emokalojen puutteesta.

Kalastusasetuksen mukainen järvilohen alamitta on 40 senttimetriä. Lohi alkaa kuitenkin lisääntyä vasta, kun se kasvaa 60-senttiseksi.

- Järvilohen alamitan nostamisella 60 senttiin saavutetaan huomattavasti paljon parempi tuotto istutuksille. Samalla suojataan osittain myös lisääntyvän lohikannan syntymistä, toteaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jorma Piironen.

Myöskään viimeiset villit, luonnossa lisääntyvät järvitaimenet eivät ehdi saavuttaa sukukypsyyskokoaan nykyisillä alamitoilla.

Valta on vesialueiden omistajilla

Käytännössä alamitoista päättävät Suomessa pitkälti yksityiset vesialueiden omistajat. Monet omistajien osakaskunnat ovat nostaneet järvilohen alamitan suosituksen mukaisesti 60 senttimetriin.

Suur-Saimaalla järvilohen alamitta on 50 senttiä. Alamitan nosto suosituksen mukaiseksi kaatui äskettäin siihen, että osa laajan kalastusalueen osakaskunnista vastustaa sitä.

Yksi vastustajista on troolilla, nuotalla ja verkoilla kalastava Markku Törrönen. Hänen mielestään alamitan nostossa ei ole järkeä, koska pienemmät kalat jäisivät myymättä.

- Minä kalastan ammatikseni ja myyntitarkoituksessa. Jos satun saamaan taimenen tai lohen, niin en minä itselleni sitä kalaa ota, vaan myyn sen eteenpäin. Vaarana olisi, että kaupalliseen muotoon ei juuri tulisi taimenta tai lohta, Törrönen perustelee alamitan noston vastustusta.

"Väärä järjestys"

Törrösen mielestä lohen pelastamisessa edetään väärässä järjestyksessä, kun sitä yritetään säilyttää istutuksilla.

- Eihän täällä Saimaalla ole lohelle lisääntymispaikkoja. Joethan on tuhottu jo monta kymmentä vuotta sitten. Pitäisi ensinnäkin ruveta parantamaan kutupaikkoja ja tekemään kalateitä, että lohet pääsisivät nousemaan Pielisjokeen, Törrönen sanoo.

Osa istutetuista lohista on tarkoitettu kalastettavaksi. Istutusten tarkoituksena on myös pitää yllä kalakantoja, jotta ne voidaan säilyttää siihen saakka, kun luontaisia kutupaikkoja saadaan lisää.

Järvilohelle on odotettavissa pikku hiljaa lisää kutupaikkoja. Korkein hallinto-oikeus velvoitti tammikuussa voimayhtiö Vattenfallin lisäämään juoksutuksia Ala-Koitajoessa poikastuotannon lisäämiseksi. Ylimääräiset juoksutukset on tarkoitus aloittaa huhtikuussa.

Tutkijat yhdessä rintamassa

Kalatutkijoiden mukaan uhanalaiset lohikannat kuitenkin rappeutuvat uhkaavasti, kun kalat eivät ehdi saavuttaa sukukypsyyttä. Järvilohen emoja on saatu viljelytarkoitukseen viime vuosina vain joitakin kymmeniä, mikä on liian vähän.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jorma Piironen korostaa, että lohen alamitta pitäisi nostaa 60 senttiin koko Vuoksen vesistön alueella.

- Kyseessähän on kalalaji, joka vaeltaa pohjoisista osista aivan koko vesistöalueen lävitse. Ja silloin tullaan hankaluuksiin, jos alamittasäädökset poikkeavat vesistöalueella, Piironen sanoo.

Piironen ei ole mielipiteineen yksin: myös esimerkiksi kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen ja akvaattisen biologian apulaisprofessori Anssi Vainikka tukevat vaatimusta nostaa alamittoja. Tutkijoiden mielestä alamittojen nosto olisi kaikkien etu.

- 60 senttiä on varmasti sekä biologisen biomassasaannon että kalojen lisääntymisen kannalta ehdottoman hyvä asia, eikä voi olla mitään tekijöitä, jotka eivät puoltaisi sitä, Vainikka sanoo.

"Tarvitaan yhtenäiset alamitat"

Järvilohen vaikeudet koskevat yhtä lailla taimenta ja nieriää, jotka käyvät eloonjäämistaistelua. Erikoistutkija Jorma Piironen ei ymmärrä alamitan noston vastustajia.

- Monet ammattikalastajat sanovat, että näillä petomaisilla lohikaloilla, järvilohella ja nieriällä ei ole käytännössä heille mitään käytännöllistä merkitystä. En jaksa ymmärtää, Piironen huokaa.

Piirosen mukaan kalakantojen kannalta olisi parempi, jos päätösvalta alamitoista ei olisi sirpaloitunut yksityisille vesialueiden omistajille. Osakaskuntia voitaisiin kuitenkin kuulla päätöksenteossa.

- Olisi selkeämpää, jos olisi olemassa esimerkiksi ministeriön tai kalastuslain säätämät alamitat, Piironen sanoo.

Otollinen aika päätösvallan siirtämiselle pois yksityisiltä vesialueiden omistajilta olisi nyt, kun kalastuslakia parhaillaan uudistetaan.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/erikoistutkija_yksityisilta_pois_valta_paattaa_kalojen_alamitoista/6559076)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 05.04.13 - klo:09:47
Kalastusneuvos: Tutkijoilla on jäänyt vanha levy soimaan kalastuskiintiöistä

Tutkijat ja ministeriö ovat olleet erimieltä kala-asioissa jo vuosikausia. Suurin osa tutkijoista vaatii muun muassa lohien kalastuksen rajoittamista sekä useiden eri lajien alamittojen nostamista.


Maa- ja metsätalousministeriön kalastusneuvos Markku Aro tyrmää mediassa esitetyt väitteet siitä, ettei ministeriö kuuntelisi tutkijoiden suosituksia.

- Ministeriössä on kuunneltu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijoita ja me luotamme heidän arvioihinsa, sanoo Aro.

Muun muassa Helsingin Sanomien verkkosivuilla kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen moittii ministeriötä.

- Ministeriössä on hirveä muutosvastarinta. Vaikka tutkijat osoittavat, että näin olisi fiksua tehdä, ei auta. Tutkimukset jopa kiistetään, eikä tutkijoita uskota, sanoo professori Lehtonen.

Tutkijat ja ministeriö ovat olleet erimieltä kala-asioissa jo vuosikausia. Suurin osa tutkijoista vaatii muun muassa lohien kalastuksen rajoittamista sekä useiden eri lajien alamittojen nostamista.

- Tieteellistä tietoa pitäisi saada tutkijoilta enemmän, eikä pelkkiä oletuksia. Ymmärrän sen, että tiettyjä asioita on vaikea selvittää ja tutkia, joten tutkijat tyytyvät antamaan niistä oletuksia, sanoo Aro.

Yksi suurimmista väännön kohteista tutkijoiden ja ministeriön välillä on Itämeren lohi.

- Ministeriössä ei myöskään uskota, että heikot lohikannat vaatisivat ehdotonta pyynnistä pidättäytymistä, sanoo Lehtonen.

- Minun mielestäni meidän merilohikannat eivät ole uhanalaisia. Kun katsoo esimerkiksi viime vuonna Tornionjokeen nousseiden lohien määrää ja sieltä vaellukselle lähteneiden määrää, niin aika hyvin siellä on kalaa liikkunut. Tutkijoilla on jäänyt vanha levy soimaan. He eivät voi myöntää, että tilanne on parantunut, vastaa Aro.

Ministeriö ajaa ammattikalastajien etua

Tutkijoiden mielestä ministeriö ajaa vahvasti ammattikalastajien asioita.

- Ministeriö ajaa täysin ammattikalastajien etua. Ammattikalastajat syyttelevät aina muita, vika on aina muissa, mutta ei heissä itsessään. Kalastajien mielestä syy on hylkeissä tai merimetsoissa. Se on kuitenkin vähäistä verrattuna kalastajien saaliisiin. Hylkeet ja metsot syövät heikkoja, sairaita ja ylipäätänsä sellaisia yksilöitä, joita ne saavat kiinni, selittää Lehtonen.

- Me emme aja yksipuolisesti ammattikalastajien etua. Se on vaan, niin ettei esimerkiksi merialueella virkistyskalastajilla ole rajoituksia. Virkistyskalastajat ovat siinä mielessä ihan vapaamatkustajia. Ammattikalastajien pyyntiä tutkijat haluavat rajoittaa koko ajan, mutta virkistyskalastusta ei, sanoo Aro.

- Kalakantoja saadaan suuremmiksi, jos verkkojen silmäkokoa suurennetaan. Tällaisia asioita ei voi kuitenkaan tehdä sormia napsauttamalla, koska se näkyy heti ammattikalastajien taloudessa, jatkaa Aro.

Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/kalastusneuvos_tutkijoilla_on_jaanyt_vanha_levy_soimaan_kalastuskiintioista/6563421)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 05.04.13 - klo:09:48
Tenon kalastussääntö pysyy ennallaan

Lapin ely-keskus ja Norjan viranomaiset ovat yhteisissä neuvotteluissa päättäneet, että Tenojoen niin sanottuun turistikalastussääntöön ei tule muutoksia tänä vuonna.

Alunperin lohen kalastusaikaa piti rajoittaa entisestään tälle kalastuskaudelle, mutta rauhoitusjakson toteuttamistavasta ei päästy yhteisymmärrykseen suomalaisten ja norjalaisten välillä. Eripuraa tuli muun muassa kalastukselta rauhoitetun ajan päättymisajankohdan myöhentämisestä.

Aiemmin neuvotteluosapuolet laativat ehdotuksen, jossa ulkopaikkakuntalaisten kalastus olisi keskeytetty kahdeksaksi tunniksi vuorokaudessa lohen suojelemiseksi. Rannalta vavalla kalastavien turistien kalastusaikaa ei ole tällä hetkellä rajoitettu. Veneestä kalastavien ulkopaikkakuntalaisten tämän hetkinen kuuden tunnin rauhoitusjakso olisi pidentynyt kahdeksaan tuntiin.

Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot asianosaisilta Tenojokilaaksossa sekä tärkeiltä sidosryhmiltä.

Norjan osapuoli olisi halunnut siirtää rauhoitusjakson päättymisajankohdan myöhäisemmäksi nykyisestä klo 21:stä. Tällä haluttiin parantaa paikkakuntalaisten kalastusmahdollisuuksia. Rauhoitus päättyy Norjassa jo klo 20.00 paikallista aikaa. Paikkakuntalaiset sekä Norjassa että Suomessa käyttävät omassa kalastuksessaan hyödyksi turistikalastuksen rauhoitusjakson aikaista hiljaisempaa pyyntiaikaa.

Suomi ei voinut hyväksyä turistien kalastusajan alkamisen myöhentämistä nykyisestä klo 21:stä. Vapaa-ajan kalastajat näkivät kalastuksen aloitusajankohdan siirtämisen myöhemmäksi vaikeuttavan etenkin nuorten ja perheiden kalastusharrastusta.  Matkailijoita palveleville yrittäjille kalastuksen aloitusajankohdan myöhentäminen olisi tiennyt yötöitä.

Saamelaiskäräjät, Utsjoen kunta, matkailuyrittäjät, vapaa-ajan kalastajat ja muutamat  vesialueiden omistajia edustavista osakaskunnista eivät antamissaan lausunnoissa pitäneet turistien kalastussääntöjen tarkistamista tarpeellisena juuri nyt, kun varsinaiset neuvottelut koko Tenojoen kalastussäännön uudistamiseksi ovat käynnissä Norjan ja Suomen kesken.

Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/tenon_kalastussaanto_pysyy_ennallaan/6564247)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 05.04.13 - klo:09:55
Että sellaista peliä... Surkea laitos tuo MMM. Kun ei uskottavaa vastausta saada enää kalakannoista huolestuneiden ihmisten väitteille, niin sitten yritetään hiljentää nämä ihmiset. Tulee mieleen sirppi ja vasara -maan meininki. Muistakaahan katsoa tuo illan A-Studio!!, TV1 klo: 21:00


Ministeriö yritti hiljentää Jasper Pääkkösen kalastuskiintiökritiikin

Intohimoinen vapaa-ajan kalastaja, näyttelijä Jasper Pääkkönen on kritisoinut blogikirjoituksissaan Suomen kalastuspolitiikkaa. Pääkkösen mukaan maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet järjestivät tapaamisen, jossa toivottiin turhan kirjoittelun loppuvan koska se häiritsi ministerin työtä.

Vuoden kalamieheksi tänä vuonna valittu Jasper Pääkkönen sai viime syksynä kutsun maa- ja metsätalousministeriöön keskustelemaan julkisesti esittämästään kritiikistä Suomen kalastuspolitiikkaa kohtaan.

Pääkkönen oli kritisoinut Uuden Suomen blogissaan mm. uhanalaisen Itämeren lohen liian suuria kalastuskiintiöitä.

- Virkamiehet sanoivat minulle suoraan, että toivottavasti turhasta konfrontaatiosta ja kirjoittelusta päästään eroon. Kaikki lohikirjoittelu kuulemma häiritsi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) työtä. Lisäksi sanottiin, ettei aihetta kannata turhaan politisoida, koska lohet eivät kuitenkaan käy äänestämässä, Pääkkönen kertoo.

Pääkkönen oli kommenteista lähinnä huvittunut.

- Tämä on loistava osoitus siitä, että kirjoituksillani on ollut merkitystä. Sosiaalisen median kautta on siis mahdollista vaikuttaa.

Itämeren lohen saaliskiintiötä on Pääkkösen mukaan ehdottomasti leikattava.

- Kaikki saatavilla olevat tutkimukset osoittavat, että lohikiintiöitä tulisi pienentää merkittävästi, jotta kanta elpyisi. Maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin vuosia katsonut Suomen voivan kalastaa kaksin- tai jopa nelinkertaisen määrän tutkijoiden arvioon verrattuna, Pääkkönen sanoo.

Tälle vuodelle ministeriö esitti kaksinkertaista kiintiötä tutkijoiden arvioon nähden. Suuren valiokunnan päätös kuitenkin muutti Suomen virallista kantaa tutkijoiden suositusten mukaiseksi.

Kalastuskiintiöitä laajempi ongelma

Pääkkönen painottaa ongelman olevan lohen kalastuskiintiöitä laajempi asia. Suomessa on 12 uhanalaisia kalalajia tai -muotoa, joita ei voida suojella luonnonsuojelulain puitteissa, sillä niihin kohdistuva kalastuspolitiikka on maa- ja metsätalousministeriön käsissä.

- Haluaisin tietää, miksi maa- ja metsätalousministeriö ei ole tehnyt minkäänlaisia suojelutoimia esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen eteen? On käsittämätöntä, että äärimmäisen uhanalaisen kalan tappamisesta palkitaan - siitä saa torilla kolmekymppiä kilolta. Ihmisellä ei mielestäni saa olla oikeutta tuhota minkään eläinlajin olemassaoloa, Pääkkönen toteaa.

Kalakantojen katoamisella on myös suuri vaikutus kokonaisten vesistöjen ekosysteemiin.

Pääkkösen mielestä uuden kalastuslain valmistelussa tulisi ottaa lähtökohdaksi, että uhanalaisten luonnon kalojen kaikenlainen pyynti tulisi kieltää. Saaliksi saisi ottaa vain istutettuja, eväleikkauksella tunnistettavia kaloja.

Uusi kalastuslaki astuu voimaan aikaisintaan vuonna 2014.

Pääkkösen ajatuksia kuullaan lisää illan A-Studio: Streamissä. Studiossa vieraina ovat maa- ja metsätalousministeriön kalastusneuvos Markku Aro sekä Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen.

A-Studio: Stream TV1:ssä pe kello 21



Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/ministerio_yritti_hiljentaa_jasper_paakkosen_kalastuskiintiokritiikin/6565975)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 06.04.13 - klo:07:28
Että sellaista peliä... Surkea laitos tuo MMM. Kun ei uskottavaa vastausta saada enää kalakannoista huolestuneiden ihmisten väitteille, niin sitten yritetään hiljentää nämä ihmiset. Tulee mieleen sirppi ja vasara -maan meininki. Muistakaahan katsoa tuo illan A-Studio!!, TV1 klo: 21:00


Ministeriö yritti hiljentää Jasper Pääkkösen kalastuskiintiökritiikin

Intohimoinen vapaa-ajan kalastaja, näyttelijä Jasper Pääkkönen on kritisoinut blogikirjoituksissaan Suomen kalastuspolitiikkaa. Pääkkösen mukaan maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet järjestivät tapaamisen, jossa toivottiin turhan kirjoittelun loppuvan koska se häiritsi ministerin työtä.

Vuoden kalamieheksi tänä vuonna valittu Jasper Pääkkönen sai viime syksynä kutsun maa- ja metsätalousministeriöön keskustelemaan julkisesti esittämästään kritiikistä Suomen kalastuspolitiikkaa kohtaan.

Pääkkönen oli kritisoinut Uuden Suomen blogissaan mm. uhanalaisen Itämeren lohen liian suuria kalastuskiintiöitä.

- Virkamiehet sanoivat minulle suoraan, että toivottavasti turhasta konfrontaatiosta ja kirjoittelusta päästään eroon. Kaikki lohikirjoittelu kuulemma häiritsi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) työtä. Lisäksi sanottiin, ettei aihetta kannata turhaan politisoida, koska lohet eivät kuitenkaan käy äänestämässä, Pääkkönen kertoo.

Pääkkönen oli kommenteista lähinnä huvittunut.

- Tämä on loistava osoitus siitä, että kirjoituksillani on ollut merkitystä. Sosiaalisen median kautta on siis mahdollista vaikuttaa.

Itämeren lohen saaliskiintiötä on Pääkkösen mukaan ehdottomasti leikattava.

- Kaikki saatavilla olevat tutkimukset osoittavat, että lohikiintiöitä tulisi pienentää merkittävästi, jotta kanta elpyisi. Maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin vuosia katsonut Suomen voivan kalastaa kaksin- tai jopa nelinkertaisen määrän tutkijoiden arvioon verrattuna, Pääkkönen sanoo.

Tälle vuodelle ministeriö esitti kaksinkertaista kiintiötä tutkijoiden arvioon nähden. Suuren valiokunnan päätös kuitenkin muutti Suomen virallista kantaa tutkijoiden suositusten mukaiseksi.

Kalastuskiintiöitä laajempi ongelma

Pääkkönen painottaa ongelman olevan lohen kalastuskiintiöitä laajempi asia. Suomessa on 12 uhanalaisia kalalajia tai -muotoa, joita ei voida suojella luonnonsuojelulain puitteissa, sillä niihin kohdistuva kalastuspolitiikka on maa- ja metsätalousministeriön käsissä.

- Haluaisin tietää, miksi maa- ja metsätalousministeriö ei ole tehnyt minkäänlaisia suojelutoimia esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen eteen? On käsittämätöntä, että äärimmäisen uhanalaisen kalan tappamisesta palkitaan - siitä saa torilla kolmekymppiä kilolta. Ihmisellä ei mielestäni saa olla oikeutta tuhota minkään eläinlajin olemassaoloa, Pääkkönen toteaa.

Kalakantojen katoamisella on myös suuri vaikutus kokonaisten vesistöjen ekosysteemiin.

Pääkkösen mielestä uuden kalastuslain valmistelussa tulisi ottaa lähtökohdaksi, että uhanalaisten luonnon kalojen kaikenlainen pyynti tulisi kieltää. Saaliksi saisi ottaa vain istutettuja, eväleikkauksella tunnistettavia kaloja.

Uusi kalastuslaki astuu voimaan aikaisintaan vuonna 2014.

Pääkkösen ajatuksia kuullaan lisää illan A-Studio: Streamissä. Studiossa vieraina ovat maa- ja metsätalousministeriön kalastusneuvos Markku Aro sekä Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen.

A-Studio: Stream TV1:ssä pe kello 21



Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/ministerio_yritti_hiljentaa_jasper_paakkosen_kalastuskiintiokritiikin/6565975)


Ja tähän vähän jatkoa...


Kalastusneuvos: En muista, että Pääkkösen kritiikkiä olisi yritetty vaientaa

Suomen kalastuspolitiikkaa kritisoinut Jasper Pääkkönen kertoi Ylen A-Streamissa nauhoittaneensa maa- ja metsätalousministeriössä käydyn keskustelun.



Maa-ja metsätalousministeriön kalastusneuvos Markku Aro ei muista, että näyttelijä Jasper Pääkköstä olisi kehotettu lopettamaan kirjoittelu lohen liian suurista kalastuskiintiöistä.

- Minulle ei tullut sellaista mielikuvaa, että olisi yritetty vaientaa, Aro sanoi Yle TV1:n A-Streamissa.

Pääkkönen vastasi ohjelmassa kalastusneuvokselle nauhoittaneensa ministeriössä käydyn keskustelun.

- Minua oli etukäteen varoitettu siitä, millaista on mennä tähän ministeriöön keskustelemaan. Siksi nauhoitin koko keskustelun, Pääkkönen kertoo.

Pääkkönen sai viime syksynä kutsun maa- ja metsätalousministeriöön keskustelemaan Uuden Suomen blogikirjoituksestaan, jossa hän kritisoi Suomen kalastuspolitiikkaa.
Lähde: http://yle.fi/uutiset/kalastusneuvos_en_muista_etta_paakkosen_kritiikkia_olisi_yritetty_vaientaa/6567558


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 07.04.13 - klo:21:22
"Ministeriö ei noudata kunnolla hallitusohjelmaa" – Jasper Pääkkönen saa Niinistön kiitokset

Ympäristöministeri Ville Niinistö haluaa kalastusasiat omalle tontilleen.


Keskustelu kalastuspolitiikasta kiihtyi perjantaina, kun näyttelijä Japser Pääkkönen toi asian esille Ylen A-stream -ohjelmassa. Pääkkösen mukaan maa- ja metsätalousministeriö oli yrittänyt vaientaa hänen kritiikkiään koskien kalastuskiintiöitä.

Pääkkönen sai tukea korkealla taholta heti perjantai-iltana, kun ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) kommentoi Facebook-sivullaan A-streamin keskustelua.

Niinistön mukaan Suomessa on paljon uhanalaisia kalakantoja ja niiden elvyttäminen edellyttää sellaista asiantuntemusta, mitä on ympäristöministeriössä.

- Olen tässä kaksi vuotta pyrkinyt neuvottelemaan kalansuojeluasiantuntijoidemme kanssa ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kanssa siitä, että kalastuspolitiikassa saataisiin noudatettua tieteellisiä suosituksia alamitoista, kalarajoituksista ja kalastuskiintiöistä, jotta kalakannat saadaan kestävälle tolalle. Näissä neuvotteluissa on käynyt hyvin selväksi se, että maa- ja metsätalousministeriö ei kykene toteuttamaan sellaista kalastuspolitiikkaa, joka vastaisi näihin nykyajan haasteisiin.

Niinistö sanoo tekevänsä työtä sen eteen, että seuraavien hallitusneuvotteluiden jälkeen kalastusasiat siirtyvät maa- ja metsätalousministeriöltä ympäristöministeriölle.

- Näin me päästään tästä vanhan ajan jakopolitiikasta eroon, jossa virkamiehet luulevat, että kaloja riittää loputtomiin ja ammattikalastajille, vaikka kalakannat ovat heikolla tolalla.

Hänen mukaansa olisi luontevaa siirtää kalastusasiat ympäristöministeriöön senkin takia, koska jokamiehen oikeudet ja virkistyskalastus ovat jo ministeriöllä.

Yle Uutiset kertoi maaliskuussa, että maa- ja metsätalousministeriön asenne kalastuskysymyksissä on herättänyt ihmetystä tutkijoissa.

Ministeri Koskinen esikuntineen saa sapiskaa

Ympäristöministeri Niinistö muistuttaa, että nykyisessä hallitusohjelmassa sovittiin siitä, että Suomessa pyritään elvyttämään muun muassa  vaelluskalakantoja ja jokia avataan kalojen nousulle.

- Valitettavasti maa- ja metsätalousministeriö ja ministeri Jari Koskinen (kok.) eivät ole täysimääräisesti hallitusohjelmaa noudattaneet. Hänellä saattaa olla jotain omia näkemyksiään, Niinistö arvioi.

- Meillä on huono historiallinen perinne siitä, että MMM ei kuuntele tutkijoita. Ministeriön virkamiehistössä on tulossa sukupolvenvaihdos, joten ministeri Koskisen on syytä nostaa profiiliaan ja hoitaa kalastusasiat kuntoon.

Kansainväliseksi esimerkiksi siitä, kuinka kalakannat elpyvät tutkijoiden suositusten mukaan, Niinistö nostaa Barentsinmeren turskakannan moninkertaistumisen monen vuoden aikana. Norja ja Venäjä sopivat tiukoista kalastuksen rajoituksista tutkijoiden raporttien pohjalta.

Yle Uutiset ei tavoittanut sunnuntaina maa-ja metsätalousministeri Jari Koskista kommentoimaan Niinistön kritiikkiä.

Pääkkönen ja muut vapaa-ajan kalastajat saavat kiitosta

Ympäristöministeriö Niinistö on iloinen siitä, että satojentuhansien vapaa-ajan kalastajien toiveet on alkaneet kuulua paremmin julkisessa keskustelussa viime vuosina. Myös polittiista tukea on sadellut kalastuskantojen suojelemiseksi.

- Esimerkiksi Lapin liitosta ja lappilaisilta kansanedustajilta olen saanut tukea siihen, että vaelluslohien nousua helpotettaisiin jokiin. Mä uskon, että tukea tähän on useissa puolueissa, mutta olen halunnut nostaa tämän julkiseen keskusteluun, koska muut hallituspuolueet eivät ole korkealla tasolla ottaneet kantaa kalastuspolitiikkaan.

Niinistö odottaa nyt muiden puolueiden kantaa siihen, tukevatko ne maa-ja metsätalousministeriön kestämätöntä kalastuspolitiikkaa vai ovatko ne valmiita siirtämään asiat ympäristöministeriöön.

Ympäristöministeri on viettänyt kesiään Turun saaristossa ja kalastus on hänelle sydäntä lähellä.

- Olen tosi ilahtunut siitä, että Jasper Pääkkönen ja muut ovat nostaneet tätä asiaa esille, koska tämä ei ole vain poliittisten päättäjien kysymys, vaan kansalaisilla on syytä aktivoitua asiassa ja näyttää se, että suomalaiset kannattavat kestävää kalastuspolitiikkaa.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/ministerio_ei_noudata_kunnolla_hallitusohjelmaa__jasper_paakkonen_saa_niiniston_kiitokset/6568364


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 07.04.13 - klo:23:52
Edellä oleviin uutisiin liittyen, käykäähän äänestämässä IL:n sivuilla kalatuspolitiikan siirtämisestä Ympäristöministeriölle.

Linkki uutiseen (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013040716868996_uu.shtml)

Äänestystulos näyttää jo nyt hyvälle, mutta mitä enemmän äänestäjiä ja muskaavampi tulos, sen parempi.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Aku Puyol - 08.04.13 - klo:00:33
Olen eri mieltä, riista- ja kalatalous ei kuulu ympäristöministeriön toimialueeseen.
Maa- ja metsätalousministeriön tulisi nyt vaan kuunnella RTKL:n asiantuntijoita.
Tämä ei ministeriötä vaihtamalla mene kuin ojasta allikkoon.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Christian - 08.04.13 - klo:09:29
Vaikka MMM:n toiminta tässä jättää paljon toivomisen varaan, niin kannattaa kuitenkin olla varovainen toiveissaan. Siirto ympäristöministeriöön ei välttämättä ole portti onneen ja autuuteen. Yhdyn Aku:n kanssa siihen, että keskeinen ongelma ei ole ministeriö vaan se, että ministeriä ei kuuntele asiantuntijoita. Ero esim. riistan osalta tässä räikeä, eli eikö riistan (ja petoeläinten) osalta homma toimi kohtuu hyvin? Eli kyllä tämä ongelma on korjattavissa poliittisen ohjauksen kautta ja uudistamalla organisaatiota (lue.vastuuhenkilöitä vaihtamalla).

Ympäristöministeriä on täysin outo muuttuja tässä kuviossa. Sieltä voisi napsahtaa vaikka C&R kalastuksen kielto yhtä hyvin kuin halutut rauhoitukset. Meinaan, että jos mennään loogiseen lopputulemaan, niin vastuullinen vapaajankalastus on:

1. Pienimuotoista
2. Perustuu omaan tai perheen todelliseen ruokatarpeeseen
3. Kohdistuu vain vahvoihin kalakantoihin
4. Ei aiheuta kaloille tarpeetonta kärsimystä

Tuo on minun oma määritelmä, mutta haastan porukkaa olemaan eri mieltä? Omalla kohdallani 1 ja 3 toteutuvat täysin, mutta 2 ja 4 vain osittain ja syy on nimenomaan valikoiva kalastus, eli kalastan enemmän kuin on todellinen ruokatarve ja vapautan varmaan jopa 3/4 kaloista. Tämä epäilemättä aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä ja ainut perustelu on loppupeleissä oma huvitus.

Henkilökohtaisesti koen, että tuo on kohtuullinen trade-off moraalisesti, mutta tiedän monia jonka mielestä tuo on kalojen kiduttamista.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 08.04.13 - klo:10:33
En ota kantaa tuohon kalatuspolitiikan siirtoon ministeriöiden kesken, koska se ei kuten Christian jo mainitsi ole oleellista. Se että MMM on kykenemätön, tai haluton, muuttamaan kalatuspolitiikka kestävämpään suuntaa on sen sijaan ilmeisen selviö.

Näen tuon linkkaamani äänestyksen perimmäisen tarkoituksen siinä, että kansa tahtoo muutosta. Eli tuolla äänestyksellä siis pyritään näyttämään, että kansa ei ole tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Ja muutosta pitää tapahtua.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 09.04.13 - klo:11:03
Lisää uutisointia kalastuspolitiikkaan liittyen. Mukavasti saanut asia julkisuutta, ja hyvä niin. :)


Ministeri tukee Jasper Pääkköstä: ”On noloa katsoa virkamiehiä”


Kalastusasiat tulisi siirtää maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön, kirjoittaa ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) Facebook-sivuillaan.

Niinistön mukaan asiasta pitäisi sopia ensi hallitusneuvotteluissa.

– On noloa katsoa virkamiehiä kieltämässä tutkimuksia (A-stream) ja toteuttamassa vuodesta toiseen vanhaa jakopolitiikkaa uhanalaisten kalalajien kustannuksella, Niinistö kirjoittaa.

Ylen A-stream haastatteli perjantai-iltana muun muassa maa- ja metsätalousministeriön kalastusneuvosta Markku Aroa ja kalastuspolitiikkaa kritisoinutta näyttelijää ja kalastajaa Jasper Pääkköstä.

Keskustelu kalastuskiintiöistä alkoi, kun Puheenvuoron blogissaan etenkin Itämeren lohen kalastuskiintiöitä kritisoinut Pääkkönen kertoi Ylelle perjantaina, että ministeriö olisi yrittänyt vaientaa hänet.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) valtiosihteeri kuitenkin kertoi Uudelle Suomelle perjantaina, että väitteet vaientamisyrityksistä eivät pidä paikkaansa.

Pääkkönen kertoi Ylen A-stream-ohjelmassa nauhoittaneensa keskustelun ministeriössä.

– Minua oli etukäteen varoitettu, että kun tähän ministeriöön menee keskustelemaan, faktoja ja asioita saatetaan vähän vääristellä. Koska olen noviisi, nauhoitin koko keskustelun, Pääkkönen sanoi Ylelle.

Ministeriön kalastusneuvoksen Markku Aron mielestä keskustelu ministeriössä kuitenkin päättyi "levollisessa tunnelmassa".

Myös Pääkkönen sanoi A-streamissa olevansa sitä mieltä, että kalansuojeluasiat pitäisi siirtää ympäristöministeriöön.


Lähde: uusi Suomi (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/58127-ville-niinistolta-tukea-jasper-paakkoselle-noloa-katsoa-virkamiehia)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Ministeriö on syönyt kalaeväänsä

Television katsojilta meni iltateet väärään kurkkuun perjantai-iltana Ylen A-streamin äärellä. Keskustelu koski lohien suojelua ja kalastusta, osapuolina alan professori Hanno Lehtonen, maa- ja metsätalousministeriön kalastusneuvos Markku Aro ja netin kautta Kaliforniasta puhunut Jasper Pääkkönen.

Aro ja Pääkkönen olivat ennestään tuttuja ministeriön aloitteesta järjestetystä keskustelutilaisuudesta. Tosin jo ohjelman alla oli tullut ilmi, että ministeriössä muistettiin väärin käytyjen keskustelujen sisältö, samoin se, kenen aloitteesta kokoonnuttiin. Pääkkönen koki, että hänet yritettiin vaientaa, kun tapaamisen aikana oli tehty selväksi, että asiasta ei pitäisi keskustella julkisuudessa: ministerin pitäisi saada tehdä töitään rauhassa, ja eihän ne lohet äänestä, turha tästä on poliittista meteliä pitää.

Televisiostudiossa kalastusneuvos Markku Aro muisti toisin: Pääkköstähän suorastaan kannustettiin käymään keskustelua, kansalaiskeskustelu on tärkeää, ja niin edelleen. Paitsi, että pian ilmeni, että Pääkkösellä on ministeriössä käyty keskustelu nauhalla, ja julkisuudessa esitetyt vaientamisväitteet olivat suoria sitaatteja.

Täytyy sanoa, että Aron pokka piti hyvin, kun hän jäi kiinni suorassa lähetyksessä.

Myös itse aiheen parissa sama linja jatkui. Aro kiisti sen, että kalastuksella olisi merkittävä vaikutus kalakantojen tilaan, ja väitti kirkkain silmin, että esimerkiksi maailman tonnikalakannat ovat kunnossa ja kestävät kalastusta nykyisellä tasolla. Väite on käsittämätön, tutkimustiedon vastainen ja epätosi. On selittämätöntä, että kalastomme hoidosta vastaava virkamies on näin täydellisesti kuutamolla oman ammattinsa ytimeen kuuluvista kysymyksistä. Enemmistö maailman kalakannoista on ylikalastettuja ja useimpien tonnikalapopulaatioiden tila on kriittinen.

Sama koskee myös Itämeren lohta.

Jopa maa- ja metsätalousministeriössä tiedetään se, että Itämeren lohikantojen tila heikkenee koko ajan. Pääsyyllinen ei ole kalastus, vaan se, että istutusten tuotto on romahtanut, ja luonnontuotto on aivan liian vähäistä. Tästä ei vain mielellään puhuta.

Joet on padottu. Niissä tehdään sähköä. Niinpä joissa lisääntyvillä lohilla on aika vähän valinnanvaraa kutupaikkojen suhteen. Patojen haitat korvattiin vuosikymmeniä istutuksilla, mutta istukkaat eivät enää selviä Itämeressä hengissä. Meri on rehevöitynyt ja viljellyt kannat ovat heikentyneet. Kalaa on vuosi vuodelta vähemmän, samalla kun yhä suurempi osa kalasta on luonnonkantaa.

Maa- ja metsätalousministeriön kannattama kalastuspolitiikka toimi niin kauan kuin istukkaat pärjäsivät Itämeressä. Tutkijoiden mukaan ne eivät pärjää enää. Uskoisin että Pääkkösen antama oppitunti totuuden puhumisen vaikeassa lajissa ei jää viimeiseksi, jos kurssi ei muutu.

Näyttää vahvasti siltä, että ministeriön eväät on nyt syöty.

Jukka Relander

Lähden Kymen Sanomat (http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Kolumnit/2013/04/07/Ministeri%C3%B6+on+sy%C3%B6nyt+kalaev%C3%A4%C3%A4ns%C3%A4/2013315484713/68)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Vihreiden Niinistö haastaa muut hallituspuolueet kalakannoista


Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö ottaa sunnuntaina blogissaan kantaa kalakannoista roihahtaneeseen keskusteluun. Jo myöhään perjantai-iltana Niinistö kirjoitti yhteisöpalvelu Facebookissa, että kalastusasiat pitäisi siirtää maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) ympäristöministeriöön.

"On noloa katsoa virkamiehiä kieltämässä tutkimuksia (A-stream) ja toteuttamassa vuodesta toiseen vanhaa jakopolitiikkaa uhanalaisten kalalajien kustannuksella", Niinistö kirjoitti tuolloin. Hän viittasi Ylen A-Stream-ohjelmaan, jossa keskusteltiin kalastuspolitiikasta.

Sunnuntaina Niinistö jatkoi maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten arvostelemista ja peräsi hallituskumppaneiden kantoja kalastuskiistaan.

"Onko MMM:n vanhakantaisella edunjakopolitiikalla uhanalaisten kalakantojen kustannuksella muiden hallituspuolueiden tuki vai ei? Vai ovatko he valmiita ympäristöministeriön tavoin kuuntelemaan tutkijoiden suosituksia pyydettävien kalojen alamitoista, ajallisista kalastusrajoituksista, haitallisten kalastusmetodien rajoittamisesta ja kalastuskiintiöistä", Niinistö kyselee blogissaan.

Niinistö nostaa rohkaisevana esimerkkinä esiin Norjan ja Venäjän yhteisen päätöksen laskea Barentsinmeren turskakiintiöitä, kun kanta 25 vuotta sitten oli hätää kärsimässä.

"Tänään turskakanta on yksi maailman suurimpia, 10-kertainen silloiseen verrattuna. Kalastuskiintiöt ovat kestävällä tasolla ja kuusinkertaiset kriisiä edeltävään aikaan verrattuna. Kestävässä kalastuksessa kaikki voittavat: kalakannat, ammattikalastajat ja virkistyskalastus", Niinistö kirjoittaa.

Niinistö vaatii kestäviä kalastuskiintiöitä ja -rajoituksia uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi. Hän toistaa vaatimuksen kalastuspolitiikan siirtämisestä ympäristöministeriöön, ja sanoo, että kalakantojen hoito edellyttää ennen kaikkea ympäristöasiantuntemusta.

HS ei viikonloppuna ole tavoittanut maatalousministeri Jari Koskista (kok) kommentoimaan Ville Niinistön näkemyksiä, kalakantoja ja virkamiestensä toimintaa. Erityisavustajan mukaan Koskinen kommentoi asiaa alkavalla viikolla.

Lähde: HS (http://www.hs.fi/politiikka/Vihreiden+Niinist%C3%B6+haastaa+muut+hallituspuolueet+kalakannoista/a1365298745876)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Maa- ja metsätalousministeriö kaipaa systeemipäivitystä.

Viime päivinä on julkisuudessa saatu seurata, kuinka ummehtunut ja jääräpäinen on Maa- ja metsätalousministeriöön juurtunut toimintakulttuuri.

Ensin Helsingin Sanomat nosti esiin ministeriön tyylin ohittaa tutkimustieto ja tehdä päätöksensä vastoin tiedemiesten suosituksia. Ministeri Koskinen kutsui tätä kapeiden etupiirien isojakoa ”omilla aivoilla ajattelemiseksi”.

Seuraavaksi saimme kuulla, kuinka kalastuspolitiikkaa voimakkaasti arvostellut Jasper Pääkkönen haluttiin vaientaa. Pääkköselle kerrottiin julkisen kirjoittelun häiritsevän ministerin työtä ja todettiin, ettei asian politisoimisesta ole apua, ”koska lohet eivät äänestä”.

Ylen A Stream-ohjelmassa ministeriön kalastusneuvos Markku Aro taiteili osatotuuksien ja valheiden välimaastossa vähätellen kalakantojen uhanalaisuutta ja väittämällä, ettei vieressä istuva professori tunne omaa alaansa. Yhden asian Aro kuitenkin totesi rehellisesti ja suoraan: hänen työnkuvansa on maksimoida ammattikalastuksen määrä.

Tällainen työnkuva perustuu maailmaan, jota ei enää ole olemassa. Se perustuu menneiden aikojen ehtymättöminä pidettyjen luonnonvarojen niittämiseen, jolla on merkittävä osuus ihmisten työllistämisestä ja kansantalouden ylläpidosta. Se perustuu markkinoihin, joilla muutkaan maat eivät etsi kilpailuetua erikoistumisesta tai elinkeinojen kehittämisestä ekologisempaan tai eettisempään suuntaan.

Tällaisessa maailmassa ja sellaisilla markkinoilla emme ole enää pitkään aikaan eläneet.

Kalakannat ovat maailmanlaajuisesti uhanalaisia. Maamme muutama kymmenen ammattikalastajaa joutuu tekemään valtavan pyyntiponnistuksen saadakseen kalastettua täyteen lohikiintiön, jonka arvo toimialan kokonaistuotosta on mitättömät 0,7 %. Kuka tahansa elinkeinopoliittisesti asiaa lähestyvä tajuaa, että suojelemalla uhanalaisia kantoja ja siirtämällä painopistettä luonnonvarojen riistämisestä kestävämpään suuntaan saisimme synnytettyä moninkertaisen määrän itsessään kannattavia työpaikkoja esimerkiksi kalastus- ja ympäristömatkailuun. Luontokin kiittäisi.

On sekä ympäristölle kestämätöntä että kilpailukykymme edun vastaista, että hallituksen sisällä operoi taho, jonka rooli ei ole tarkastella luonnonvarojen hyödyntämisen kokonaisetua vaan toimia hyvin kapeiden sektoreiden lobbausjärjestönä. Elinkeino- ja ympäristöasiat tulisi huomioida kokonaisuutena, eikä keskittyä pönkittämään taantuvia aloja ja totuttuja käytäntöjä, kun sellainen toimenkuva on tehtäväksi aikoinaan annettu.

On syytä pitää ongelmallisena myös ministeriön suhdetta demokratiaan, kun esimerkiksi WWF:n tekemän selvityksen mukaan 90 % suomalaisista kannattaa uhanalaisten kalalajien rauhoituksia, mutta Jari Koskisen johtama ministeriö suhtautuu suojeluvelvoitteisiinsa täydellisellä ylimielisyydellä.

Koko luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvan elinkeinotoiminnan johtaminen kaipaa täydellistä systeemipäivitystä. Suomen kilpailuetua on ryhdyttävä aktiivisesti hakemaan muuttumalla maailman mukana ja hakemalla sopusointua ympäristön ja elinkeinojen välillä. Ympäristötietoisuuteen heränneet markkinat kasvavat ja sieltä löytyvät terveelle pohjalle synnytetyt menestystarinat. Niin vesistöissä, metsissä kuin pelloillakin.

Nopeimmin tämä päivitys saadaan tehtyä lakkauttamalla maa- ja metsätalousministeriö ja jakamalla sen tehtävät ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kesken.

Kansalaisaloitetta Maa- ja metsätalousministeriön pilkkomisesta tehtäviinsä ajanmukaisella tavalla suhtautuviin ministeriöihin voit tukea osoitteissa www.mmmonhistoriaa.com tai www.facebook.com/MMMonhistoriaa

Lähde: Uusi Suomi (http://markuswasara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/137313-maa-ja-metsatalousministerio-kaipaa-systeemipaivitysta)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Jasper Pääkkönen: Lohikiistan todellinen ongelma jäänyt yksityiskohtien alle

Tunnettu kalamies Jasper Pääkkönen kertoo MTV3:lle, että häntä oli varoitettu maa- ja metsätalousministeriön tavasta hoitaa vaikeita ja epämiellyttäviä tilanteita.

– Tuli selväksi, että ministeriön toiminta on aiheuttanut paljon närää, ja minua kehoitettiin olemaan varovainen, kertoo Pääkkönen herättyään päivään valtameren toisella puolella Los Angelesissa

Pääkkönen ei halua antaa maa- ja metsätalousministeriössä nauhoittamaansa keskustelua julkisuuteen.

– Sen julkaisemiseen ei ole mitään syytä. Ministeriö kiisti keskustelun sisällön siihen asti, kunnes kerroin nauhoittaneeni sen. Sen jälkeen ainoa kommentti on ollut tiedustelu siitä, että olikohan tuo nyt ihan reilua nauhoittaa. Jälkikäteen ajatellen olen helpottunut, että kuuntelin asiantuntijoilta saamiani varoituksia ja tein nauhoitteen. Olin jo unohtanut koko asian, mutta aiheen noustua pinnalle purin keskustelun nauhalta paperille, kertoo Pääkkönen.

–Tietääkseni toimittajat eivät ole saaneet ketään Riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen tutkijaa kommentoimaan ministeriön toimintaa julkisesti. Tämä ei yllätä, sillä Rktl toimii MMM:n alaisuudessa, ja oman "pomon" kritisoiminen voi olla hankalaa, lisää Pääkkönen.

– Ministeriön toiminnasta kertoo paljon myös se, että valtiosihteeri Risto Artjoki väitti Helsingin Sanomille, että olisin itse kutsunut itseni tapaamiseen. Minulle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa, kuin julkaista ministeriön minulle lähettämä kutsukirje osoittaakseni, millä tavalla MMM pyrkii harhaanjohtamaan jopa toimittajia, kun kyseessä on arka aihe, eli uhanalaisten kalojen suojelu.

Kalastajilta runsaasti palautetta

– Asian tultua julkisuuteen olen saanut ison määrän yhteydenottoja, erityisesti kalastajilta, ja viesti niissä on taas ollut sama: on helpottuneina kiitelty siitä, että vuosikausia painanut asia on vihdoin saanut ansaitsemansa huomion. Nyt ei ole kyse lohikiintiöistä tai ammattikalastajien ja vapaa-ajankalastajien riitelystä. Nyt on kyse ainoastaan Suomen uhanalaisten lajien suojelusta, ja siitä, että MMM on haluton suojelemaan häviämässä olevia arvokalakantojamme, muistuttaa Pääkkönen.

Pääkkönen kannustaa Facebook-sivuillaan suomalaisia ottamaan kantaa asiaan ja osallistumaan mm. Iltalehden kyselyyn pitäisikö kalakantojen suojelu ja kala-asiat siirtää MMM:stä ympäristöministeriön vastuulle.

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) haluaa, että kalastuspolitiikka siirretään ympäristöministeriöön pois maa- ja metsätalousministeriöltä. Siirrosta pitäisi hänen mielestään päättää seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

– Kalakantojen hoito edellyttää ennen kaikkea ympäristöasiantuntemusta ja koko ekosysteemin tuntemusta, Niinistö kirjoittaa blogissaan.

Kalastuspolitiikka nousi tapetille, kun Pääkkönen kertoi maa- ja metsätalousministeriön yrittäneen vaientaa hänen kritiikkinsä kalastuskiintiöistä.

Lähde: MTV 3 (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/04/1733209/jasper-paakkonen-lohikiistan-todellinen-ongelma-jaanyt-yksityiskohtien-alle)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Vapaa-ajankalastajat: Kalastuspolitiikan jäljet pelottavat

Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä on pettynyt maa- ja metsätalousministeriön toimintaan ja asenteisiin. Hänen mukaansa kalakantojen tervehdyttäminen vaatii konkreettisia ja välittömiä toimia. Mäkelä kannattaa kalastusasioiden siirtämistä ympäristöministeriölle.


Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä tarjoaa yksinkertaisia lääkkeitä ratkaisuksi viime viikolla kiihtyneeseen keskusteluun Suomen lohenkalastuksesta.

Hän vaatii konkreettisia tavoitteita siitä, kuinka paljon lohta kuhunkin jokeen halutaan. Lisäksi sekakantakalastuksesta tulisi luopua eli lohen kalastus pitäisi rajoittaa jokiin ja jokisuihin.

- Nämä toimenpiteet pitäisi ottaa käyttöön heti, ei kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua, kansallista lohistrategiaa valmistelevassa työryhmässä mukana oleva Mäkelä painottaa.

Mäkelän mukaan on hyvä, että kalastusasioista on noussut keskustelua. Hän on kuitenkin pettynyt maa- ja metsätalousministeriön asenteeseen asiassa.

- On aika järkyttävää, että ministeriöstä ilmioitetaan, että tutkijoiden näkemykset voidaan aina korvata omalla ajattelulla, hän sanoo viitaten maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) kommenttiin Helsingin Sanomissa.

"Ministeriö kyvytön hoitamaan kalastusasioita"

Mäkelä kannattaa tutkijoiden ja ympäristöministeri Ville Niinistön vaatimusta kalastuspolitiikan siirtämisestä ympäristöministeriölle. Hänen mielestään se olisi ensinnäkin luonteva paikka käsitellä vapaa-ajankalastusta.

- Lisäksi ministeriön politiikan jäljet pelottavat. Olen aivan samaa mieltä Niinistön kanssa siitä, että maa- ja metsätalousministeriö on kyvytön hoitamaan kalastusasioita kestävän käytön mukaisesti.

1980-luvulta järjestötoiminnassa mukana ollut Mäkelä sanoo, että lohikannat ovat heikentyneet jo pitkään. Parannuksen tilanteeseen toi kalastusta rajoittanut ns. Hemilän asetus vuodelta 1996, mutta sen jälkeen suunta on jälleen ollut alaspäin.

Vapaa-ajankalastajat ovat korostaneet, että kalastuskiinitiöiden tulee perustua tieteelliseen tutkimukseen. Näin ei asia Mäkelän mukaan tällä hetkellä ole.

- Kalastuskiintiöt ovat usein olleet kaksin- tai jopa nelinkertaisia tutkijoiden suosituksiin verrattuna. Se on lohenkalastuksen synkkä historia koko Itämerellä.

- Jos kysyisit, milloin kiintiö on ollut suositusten mukainen, vastaisin että ei koskaan.

Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/vapaa-ajankalastajat_kalastuspolitiikan_jaljet_pelottavat/6568639)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Vihreille tulee nyt plussaa. Harkitsemme jopa seuraavaan hallitukseen!

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) haluaa, että kalastuspolitiikka siirretään ympäristöministeriöön pois maa- ja metsätalousministeriöltä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013040716868996_uu.shtml

Poliittiset ja kaikki muutkin pisteet nyt ihan Perussuomalaiselta Sepolta vihreille ja Niinistölle! Vilpittömästi!

No helvetti ja kyllä! Eihän tämä MMM ole saanut mitään aikaiseksi viimeisen 20v. aikana! On surkuhupaisaa ollut kuunnella ja seurata, kuinka mm. uhanalaisten kalakantojen on annettu valua markkinoinen ehdolla lähes sukupuuton partaalle.

Milloin viimeksi olet saanut syödäksesi luontaisesti lisääntyvää Saimaan nieriää? Milloin viimeksi olet syönyt Itä-meren luontaisesti kasvanutta lohta? Milloin viimeksi olet syönyt Saimaan järvilohta? Oletko hyvällä tuurilla saanut Jouluksi aitoa graavattua järvitaimenta? Paskat, kasvatettua pullamössökalaa sulla on ollut pöydässä! Nämä luonnonkannat ovat sikäli harvinaisia, ettei niitä teidän pöydissä näy! Minä voisin toimittaa, mutta en toimita! Lasken ne takaisin!

Suurin osa teistä lukijoista on näistä luonnon kasvattamista kaloista pihalla kuin lämmitystolppa. Vauhkoatte kyllä milloin homojen avioliitoista ja milloin turkistarhauksesta tai jopa polkupyöräkäytävistä, mutta kun kyseessä on vaikkapa saimaan norppa tai Itämeren lohi, puhumattakkaan saimaan nieriä, niin ei teitä aktivisteja missään näy eikä kuulu!

Ei ole näkynyt tissit paljaana hyppiviä aktivisteja, kun Jasper Pääkkönen on nostamassa esille Saimaan järvilohen tulevaisuutta tai vain muutaman kymmenen yksilön varaan jäänyttä Saimaan nieriä kantaa! Todella tärkeät ja kriittisessä tilassa olevat asiat tuntuvat jäävän poliittisten ja ideologisten tavoitteiden alle.

Kannatan Niinistön ehdotusta ja annan varauksettoman tunnustukseni vihreiden politiikalle ja ehdotukselle tässä asiassa! Näkisin jopa niin, että tällaisella vihreällä politiikalla ja ajatusmaailmalla olisi luvassa paikka seuraavassakin hallituksessa Persujen rinnalla. (Heitin kauhallisen, kun kiuas oli vielä lämmin).

"Kalastuskiintiöistä päätettäessä pitäisi vihreiden mielestä käyttää enemmän tutkimustietoa, jotta uhanalaiset kalakannat elpyisivät."  Jos mistä, niin tästä olemme varmasti kaikki perussuomalaiset vihreiden kanssa samaa mieltä.

"Kalastuspolitiikka nousi tapetille, kun näyttelijä Jasper Pääkkönen kertoi maa- ja metsätalousministeriön yrittäneen vaientaa hänen kritiikkinsä kalastuskiintiöistä. Niinistö kiitteleekin Pääkkösen ulostuloa Ylelle, ja toteaa että kansalaisten kannattaa aktivoitua asiassa.

Haastattelussa hän myös syyttää maa- ja metsätalousministeri Jari Koskista (kok) hallitusohjelman sivuuttamisessa.

- Valitettavasti ministeriö ja ministeri Koskinen eivät ole täysimääräisesti hallitusohjelmaa noudattaneet. Hänellä saattaa olla jotain omia näkemyksiään. Meillä on huono historiallinen perinne siitä, että MMM ei kuuntele tutkijoita."

Lopuksi haluan kiittää Jasper Pääkköstä ja muita asioiden esillä pitäjiä vilpittömästä panostuksestaan hyvän ja oikeasti kannatettavan asian puolesta. Tämä koko kalastuspoliittinen asia on meidän kaikkien Suomalaisten kannalta tulevaisuudessa ja nyt hyvin merkittävää, jos ajattelette sitä hieman tarkemmin. Ajatelkaa!

Lähde: Uusi Suomi (http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/137340-vihreille-tulee-nyt-plussaa-harkitsemme-jopa-seuraavaan-hallitukseen)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Maatalousministeri torjuu kalastuskritiikin – "Ihmisillä on liikaa aikaa"


Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) torjuu ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr) ehdotuksen siitä, että kalastusasiat pitäisi siirtää seuraavalla hallituskaudella maa- ja metsätalousministeriöltä (MMM) ympäristöministeriöön.

"Ei siihen ole mitään syytä. Meillä on näistä asioista hyvä asiantuntemus, pitkäaikainen kokemus ja osaavia ihmisiä. [Kalastusasioita] ei ole syytä siirtää mihinkään", Koskinen kertoo Helsingin Sanomille.

Koskinen kuitenkin myöntää, että toisenlaisia mielipiteitä siirrosta voi olla. Hän itse ei lämpene edes sille, että uhanalaiset kalalajit siirtyisivät ympäristöministeriön vastuulle.

"Ei siinä ole mitään järkeä, että osa kaloista olisi toisessa ja osa toisessa ministeriössä, että vaikka haukien osalta vastaisi maa- ja metsätalousministeriö ja saimaannieriän osalta ympäristöministeriö. Molemmat lajit elävät samoilla vesialueilla."

Koskisen mielestä kalastusasioita on hoidettu MMM:ssä "ihan hyvin". Lohikantoja on hänen mukaansa hoidettu muun muassa kieltämällä ajosiimakalastus Itämerellä ja sillä, että ruotsalaisten kalastuskauden alkua saatiin siirrettyä Tornionjokilaaksossa pari päivää myöhäisemmäksi. Parhaillaan muovataan kansallista lohistrategiaa.

Keskustelu lohikannoista virisi viime viikolla, kun Helsingin Sanomat uutisoi, että MMM valikoi mieleisensä tutkimustiedon ja syrjäyttää muun muassa kalantutkijat lohikiintiöissä. Ylen A-studio: Stream -ohjelmassa näyttelijä ja vapaa-ajan kalastaja Jasper Pääkkönen sanoi, että hänen Suomen kalapolitiikkaa koskevaa arvosteluaan olisi yritetty vaientaa ministeriössä.

Tutkijat ja virkamiehet ovat olleet pitkään mielipiteissään napit vastakkain.

Koskinen arvelee, että syy viime viikonlopun keskustelun viriämiseen oli siinä, että ihmisillä oli liikaa vapaa-aikaa.

Koskisen mielestä maa- ja metsätalousministeriöön kohdistunut kritiikki on ollut aiheetonta.

Hän kiistää valtiosihteerinsä tapaan, että ministeriö olisi yrittänyt vaientaa Pääkköstä. Pääkkönen oli lähestynyt kokoomusministereitä sähköpostitse ja hänen kutsumisensa maa- ja metsätalousministeriöön oli Koskisen mukaan osa ministeriön käymää kansalaiskeskustelua.

ministeriötä sähköpostitse ja hänen kutsumisensa ministeriöön oli osa ministeriön käymää kansalaiskeskustelua. Koskinen ei ollut itse tapaamisessa paikalla.

"Ei meillä ole oikeutta eikä halua puuttua kenenkään mielipiteeseen. Totta kai kaikesta saa keskustella, mutta siihen kuluu hirveästi aikaa", Koskinen sanoo.

Tarkennus: Pääkkönen lähestyi tässä yhteydessä sähköpostitse kokoomusministereitä, eikä maa- ja metsätalousministeriötä.

Lähde: HS (http://www.hs.fi/kotimaa/Maatalousministeri+torjuu+kalastuskritiikin++Ihmisill%C3%A4+on+liikaa+aikaa/a1365386092083?jako=850b9c0f309c3268471bf9fa1f5b157c)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lohisoppa kiehuu: Ministeriötä piestään

Kalagate ja lohisoppa! Näyttelijä ja harrastajakalastaja Jasper Pääkkönen on sähköistänyt kalastuskiintiökritiikillään keskustelun Suomen ja Euroopan kalastus- ja suojelupolitiikasta.

Kalapoliittinen kalabaliikki sai sytykkeitä perjantaina, kun Pääkkönen toi asian esille Ylen A-stream -ohjelmassa. Pääkkösen mukaan Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) yritti hiljentää kalastuskiintiöitä kohtaan esitetyn arvostelun. Kriitikoiden mukaan kalastuskiintiöt ovat kestämättömällä pohjalla, ja MMM:n ei noteraa tutkimustietoa.

Pääkkönen muistuttaa Facebook-sivullaan, että MMM:n virkamies Markku Aro otti A-studiossa kalakantojen suojeluun kantaa ”tavalla, joka ei jätä mitään arvailujen varaan: hänen työnkuvansa on maksimoida ammattikalastuksen määrä”.

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) vaati viikonvaihteen blogikirjoituksessaan, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa on sovittava kalastuspolitiikan siirtämisestä ympäristöministeriöön.

Tuorein käänne on se, että ympäristöjärjestö Greenpeace vaati maanantaina, että myös metsien uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen kanssa "olisi syytä harkita samaa".

”Ympäristöjärjestöt ovat jo vuosia varoittaneet Metsähallituksen nousevien tulostavoitteiden haittaavan metsien suojelua ja muuta monikäyttöä. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ei tietenkään näe nousevissa hakkuumäärissä ongelmia. Eiväthän häntä heilauttaneet metsälain uudistuksesta annetut yksimieliset tutkijalausunnotkaan - omilla aivoilla ajattelu on MMM:ssä tärkeintä”, järjestä linjaa Matti Liimataisen kirjoittamassa blogissa.

Liimatainen vaatii, että olisi jo korkea aika antaa Ympäristöministeriölle päätäntävalta uhanalaisten lajien elinympäristöjen suojelusta edes valtion metsissä: ”Maa- ja metsätalousministeriöltä ja sen lakeijoilta monimuotoisuuden suojelu ei tunnu onnistuvan.”

Kestävän kalastuksen kannattajat ovat antaneet oman kannanottonsa Facebookissa.

Niinistö saa tukea

Ylen haastattelema Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä on niin ikään pettynyt maa- ja metsätalousministeriön toimintaan ja asenteisiin. Mäkelä kannattaa kalastusasioiden siirtämistä ympäristöministeriölle.

”Olen aivan samaa mieltä Niinistön kanssa siitä, että maa- ja metsätalousministeriö on kyvytön hoitamaan kalastusasioita kestävän käytön mukaisesti”, Mäkelä sanoo Ylelle.

Ympäristöministeri Niinistö peräsi viikonvaihteessa laajaa julkista keskustelua kalastuspolitiikan kestävyyden varmistamiseksi.

”Onko MMM:n vanhakantaisella edunjakopolitiikalla uhanalaisten kalakantojen kustannuksella muiden hallituspuolueiden tuki vai ei? Vai ovatko he valmiita ympäristöministeriön tavoin kuuntelemaan tutkijoiden suosituksia pyydettävien kalojen alamitoista, ajallisista kalastusrajoituksista, haitallisten kalastusmetodien rajoittamisesta ja kalastuskiintiöistä”, Niinistö kirjoittaa.

MMM ei ole tiedottanut asiasta verkkosivuillaan.

HS:n haastattelema maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) torjuu ympäristöministerin ehdotuksen siitä, että kalastusasiat pitäisi siirtää ympäristöministeriöön. Koskisen mielestä kalastusasioita on hoidettu MMM:ssä "ihan hyvin".

HS:n mukaan Koskinen arvelee, että "syy viime viikonlopun keskustelun viriämiseen oli siinä, että ihmisillä oli liikaa vapaa-aikaa".

Sosiaalisessa mediassa Koskisen kommentteja on luonnehdittu lähinnä loukkauksiksi poliitikasta kiinnostuneita kansalaisia ja äänestäjiä kohtaan.

Lähde: Kauppalehti (http://www.kauppalehti.fi/etusivu/lohisoppa+kiehuu+ministeriota+piestaan/201304395857)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Ministeri Koskinen ei halua antaa kalastusasioita ympäristöministeriön hoitoon

Ympäristöministeri Ville Niinistö (Vihr.) esitti eilen blogissaan kalastuspolitiikan siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Turkista työmatkalta tavoitettu maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (Kok.) on eri linjoilla.

– Ei siihen ole yhtään mitään syytä. Kalastus on perinteisesti hoidettu maa- ja metsätalousministeriössä ja niin tulevaisuudessakin. Kalat ovat osa luonnonvaroja ja niiden kestävää käyttöä ja me hoidamme ne ministeriössä ihan hyvin.

Koskinen vakuuttaa ministeriönsä asiantuntemusta myös uhanalaisten kalalajien suojelussa.

– Kyllä meillä on riittävä asiantuntemus. Ministeri Niinistö voi olla eri mieltä, mutta meillä on vähän erilainen käsitys asiasta.

Hallitusohjelmassa mainitaan vaelluskalakantojen elvyttäminen ja jokien avaaminen kalojen nousulle. Koskinen vakuuttaa ministeriönsä noudattavan hallitusohjelmaa.

– Kyllä hallitusohjelmaa noudatetaan erittäin tarkkaan. Toivottavasti muutkin noudattavat. Hallitusohjelmassahan sovitaan myös, mitä asioita mikäkin ministeriö hoitaa.

"En ymmärrä, mistä tämä keskustelu ponnahti"

Koskisen mukaan hänen ministeriössään on tehty paljon uhanalaisten kalakantojen hyväksi.

– Kalatiestrategia hyväksyttiin vuosi sitten ja siinä on käyty läpi, miten kalojen nousu mahdollistetaan. Jos ajatellaan lohipolitiikkaa, ajosiimakalastus on kielletty Itämerellä Suomen toimesta. Ruotsalaisten kanssa neuvotellaan vuosittain Tornionjokisuun kalastuksesta. Viimeksi saimme ruotsalaiset hieman liikkumaan niin, etteivät he enää aloita kalastusta viikkoa ennen suomalaisia vaan vain viisi päivää aiemmin. Sen lisäksi on koolla laajapohjainen lohityöryhmä, luettelee Koskinen.

Ministeri myöntää, että lisää toimia vielä tarvitaan.

– Kalakantojen turvaamiseksi tarvitaan vielä paljon muutakin. Katsotaan, mitä työryhmässä saadaan aikaan lohen osalta. Keskustelua käydään koko ajan ja haetaan ratkaisuja muidenkin kalakantojen osalta. Ratkaisujen pitäisi olla hyviä ja soveltuvia ja käytännössä mahdollisia. Normaalia valmistelua tehdään koko ajan enkä ymmärrä, mistä tämä keskustelu yhtäkkiä ponnahti ylös.

"Lohiasiat vievät aivan liian paljon aikaa"

Koskinen ei lämpene myöskään ehdotukselle siitä, että uhanalaiset kalalajit siirrettäisiin ympäristöministeriön vastuulle.

– Se kuulostaa käytännössä täysin mahdottomalta. Ei kai kalastuslainsäädäntöä ja asetuksia ja ohjeita voida kahdessa paikassa antaa sen mukaan, onko kyseessä joku kala vai joku toinen kala. Kokonaisuus pitää olla jossain hallinnassa ja se on meillä hyvin hallinnassa.

Ministeri sanoo, ettei hän halua vaientaa Jasper Pääkköstä eikä muitakaan kalastuspolitiikan arvostelijoita. Hänen mielestään lohiasioiden hoitoon kuitenkin kuluu suhteettoman paljon aikaa.

– Lohipostia tulee valtavia määriä ja se vie hirveästi aikaa. Kun on muitakin hommia, kuluu tähän yhteen asiaan hirvittävän paljon aikaa. Pöydällä on tärkeitä metsäasioita, maatalouspolitiikan uudistus, tutkimuslaitosten yhdistäminen ja monia muitakin yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita. Suhteutettuna siihen nämä lohiasiat vievät kyllä aivan liian paljon aikaa.

Koskinen toivoo kalastuskeskusteluun rakentavampaa otetta.

– Keskustelu on sallittua. Suomi on vapaa maa - kiitos siitä sotiemme veteraaneille. Suomessa voidaan vapaasti keskustella mistä vaan. Ihan kuka tahansa voi osallistua keskusteluun, mutta kannattaisi suhteuttaa asioita, että mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Haluamme keskustella kaikkien kanssa, mutta keskustelussa pitää olla kaikki tahot edustettuina. Yhdessä pitää hakea kompromisseja ja rakentavasti ratkoa ongelmia ja siksi lohityöryhmäkin on asetettu.

Lohityöryhmän on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi vielä kevään aikana.

Lähde: MTV3 (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/04/1733691/ministeri-koskinen-ei-halua-antaa-kalastusasioita-ymparistoministerion-hoitoon)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


MMM on purettava

Maa- ja metsätalousministeriö ei ole enää tehtäviensä tasalla. Sen työt voisi jakaa ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken.

Kun maa- ja metsätalousministeriön esiasteena toiminut Maanviljelys ja yleisten töiden toimituskunta perustettiin 1860, Suomessa elettiin suuriruhtinaskunnan aikaa. Maamme maataloushallinto luotiin tuon vuosikymmenen katovuosien aikana, tsaarin vallan alla.

Nyt eletään kevättalvea 2013. Maa-, metsä- ja kalatalous käsittää Suomen bruttokansantuotteesta noin kolme prosenttia. Silti meillä on tälle toiminnalle oma ministeriönsä.

Lukujen valossa olisi aivan yhtä perusteltua pystyttää ministeriö myös hallinto- ja tukipalvelutoiminnalle (noin 3,5 % BKT:sta). Kuljetus- ja varastointiministeriö noin viiden prosentin osuudella BKT:sta olisi sekin näennäisen looginen ratkaisu.

* * *

Tällaiset asiat olisivat tuskin tulleet mieleen ilman lohikeskustelua, joka alkoi julkisuudessa viime perjantaina. Näyttelijä, vapaa-ajan kalastaja Jasper Pääkkönen paljasti sosiaalisessa mediassa tulleensa ministeriön ojentamaksi. Hän oli blogissaan vaatinut pienentämään Itämeren lohikalojen liian suuria kalastuskiintiöitä. Seurasi kutsu ministeriöön.

Ensin ministeriö ei muistanut ollenkaan, että olisi kutsunut Pääkkösen kuultavaksi lohikantoja koskevassa kysymyksessä. Kun Pääkkönen julkaisi ministeriön kutsun Facebook-sivullaan, alkoi selittely.

Mitä pidemmälle ministeriön selittelyt ovat menneet, sitä absurdimpia asioita tullut julki. Yhtenä huippukohtana voidaan kai pitää Ylen perjantai-illan A-studio: Stream -keskusteluohjelmaa, jossa ministeriön kalastusneuvos Markku Aro muun muassa kertoi, miten maailman tonnikalakannat ovat oikeasti hyvässä kunnossa – vaikka kaikki uskottavat asiantuntijat, kansainväliset tutkimukset ja riippumattomat raportit väittävät muuta.

Tämän jälkeen on kenenkään vaikea selittää, että ministeriössä oltaisiin ajan tasalla.

* * *

MMM on tullut ministeriönä tiensä päähän. Sen tehtävät voisi jakaa ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken ilman, että kansakunnalle tapahtuisi mainittavaa haittaa. Tuet vain jaettaisiin eri luukulta.

Silloin kenenkään ei tarvitsisi olla huolissaan edes siitä, että saimaannieriä menisi ympäristöministeriöön, kun hauki jäisi maa- ja metsätalousministeriöön. Pantaisiin suojeluasiat ympäristöministeriöön ja teollisuusasiat TEMiin – tapelkoot ne keskenään sitten käytännön asioista.

Ympäristöministeriössä kalastusta voisi kehittää myös muuna kuin elintarviketeollisuuden haarana, mikä on ollut kalatalouden painostusryhmien näkemys tähän asti – ja sitä MMM on kuunnellut. Jos tämä klikki purettaisiin, virkistyskalastuksen ympärille voisi rakentaa ihan oikean toimialan Suomessakin.

* * *

Kun maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) tuli tänään ulos Helsingin Sanomien verkkosivuilla ja totesi, että lohikeskustelu on johtunut ihmisten ”liiasta vapaa-ajasta” ja että ministeriöön kohdistuva kritiikki on aiheetonta, peli näyttää olevan menetetty.

Joskus Suomessakin elettiin aikaa, jolloin kansalaisia ja asiantuntijoita ei tarvinnut kuunnella. Se oli tsaarin aikaa se.

Lähde: SEURA (http://seura.fi/puheenaihe/toimituksen-blogi/mmm-on-purettava/)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Niinistön kalakanta saa laihaa kannatusta

Maa- ja metsätalousministeri: Keskustelu kalastuksesta alkoi, kun ihmisillä oli liikaa vapaa-aikaa

Maa- metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) ei kannata vihreiden Ville Niinistön ehdotusta, että kalapolitiikka pitäisi siirtää ympäristöministeriöön. Niinistö saa tukea vain vasemmistopuolueilta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) torjuu ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr) ehdotuksen siitä, että kalastusasiat pitäisi siirtää seuraavalla hallituskaudella maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) ympäristöministeriöön.

"Ei siihen ole mitään syytä. Meillä on näistä asioista hyvä asiantuntemus, pitkäaikainen kokemus ja osaavia ihmisiä. [Kalastusasioita] ei ole syytä siirtää mihinkään", Koskinen sanoo.

HS kysyi asiaa myös kaikilta eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, joista valtaosa on Koskisen linjalla. Siirtoa ympäristöministeriöön eivät kannata kokoomus, keskusta, perussuomalaiset, Rkp eivätkä kristillisdemokraatit.

Siirron puolesta ovat vihreiden, vasemmistoliiton ja Sdp:n ryhmäpuheenjohtajat.

Kalastusasiat ja erityisesti Suomen merialueiden lohikiintiö ovat aina jakaneet puolueita voimakkaasti. Suurissa puolueissa jakolinja kulkee myös puolueen sisällä.

Vastakkain ovat ammattikalastajien ja vapaa-ajankalastajien näkökulmat.

Sdp:n ryhmänjohtaja Jouni Backman siirtäisi kala-asiat ympäristöministeriöön, mutta sanoo kertovansa vain oman mielipiteensä. Puolueella ei hänen muistinsa mukaan ole asiasta kantaa.

"Kun kysymys on vesien suojelusta tai koko vesiekosysteemistä, ympäristöministeriö olisi luontevampi paikka", Backman sanoo. "Hallinnollisesti olisi syytä käydä keskustelu koko ministeriöjärjestelmästä, jotta samassa paikassa ei olisi vastakkaisia intressejä."

Backmanin mukaan Sdp:n päälinjauksena on ollut turvata lohikannat ja palauttaa luonnonlohta jokiin, mutta puolueessa on ymmärretty myös rannikon ammattikalastajia.

Vihreiden Pekka Haaviston mukaan ympäristöministeriössä on aina katsottu eri eläinlajien suojelukysymyksiä ja mietitty, miten paitsi lajeja, myös niiden ympäristöä suojellaan.

"Eli ei ole hyvä, jos kala ja meri ovat eri ministeriöissä. Eiköhän laiteta ne samaan ministeriöön."

Rannikon ammattikalastajien tuntoja ymmärtävä Rkp tyrmää kalapolitiikan siirron ympäristöministeriöön täysin. Ryhmänjohtaja Mikaela Nylanderin mukaan ympäristöministeriö ei ole tutkimustiedon käyttäjänä sen kummempi kuin maatalousministeriökään.

"Yhtä lailla siellä tapahtuu ylilyöntejä. Ympäristöministeriön virkamiehet ovat maa- ja metsätalousvaliokunnassa esittäneet mielipiteitään tutkimustuloksina", Nylander sanoo.

Keskustan Kimmo Tiilikaisen mielestä Ville Niinistön heitto on pikemminkin osoitus hallituksen toimintakyvyttömyydestä.

"Hän sanoutuu irti hallituksen kalastuspolitiikasta. Ei ole oleellista, missä nämä päätökset tehdään. Niinistön pitäisi hoitaa oma tonttinsa eikä haalia lisätöitä", itsekin ympäristöministerinä toiminut Tiilikainen sanoo.

Keskustelu lohikannoista alkoi viime viikolla Helsingin Sanomien uutisoitua, että MMM valikoi mieleisensä tutkimustiedon ja syrjäyttää muun muassa kalatutkijat lohikiintiöissä.

Ylen A-studio: Stream -ohjelmassa näyttelijä ja vapaa-ajan kalastaja Jasper Pääkkönen kertoi, että hänen kritiikkiään Suomen kalapolitiikkaa kohtaan olisi yritetty vaientaa ministeriössä.

Koskinen arvelee, että syy viime viikonlopun keskustelun viriämiseen oli siinä, että ihmisillä oli liikaa vapaa-aikaa.

Koskinen kiistää valtiosihteerinsä tapaan, että ministeriö olisi yrittänyt vaientaa Pääkköstä. Pääkkönen oli lähestynyt kokoomusministereitä sähköpostitse ja hänen kutsumisensa maa- ja metsätalousministeriöön oli Koskisen mukaan osa ministeriön käymää kansalaiskeskustelua. Koskinen ei ollut itse tapaamisessa paikalla.

"Ei meillä ole oikeutta eikä halua puuttua kenenkään mielipiteeseen. Totta kai kaikesta saa keskustella, mutta siihen kuluu hirveästi aikaa", Koskinen sanoo.

Tarkennus: Pääkkönen lähestyi tässä yhteydessä sähköpostitse kokoomusministereitä eikä maa- ja metsätalousministeriötä.

Lähde: HS (http://www.hs.fi/kotimaa/Niinist%C3%B6n+kalakanta+saa+laihaa+kannatusta/a1365392520341?jako=4f412e9d66518b43efadd674f72da5a4)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Ammattikalastajat: Biologit politikoivat lohikiintiöillä

Suomalaiset ammattikalastajat ihmettelevät, miksi heidän kiintiöitään pitäisi leikata muissa maissa mahdollisesti tapahtuvan salakalastuksen takia.

Itämeren lohikiintiöitä koskeva kiista on ajanut virkistyskalastajat ja ammattikalastajat vastakkain. Kalastajat ovat eri mieltä siitä, miten kiintiöitä pitäisi määritellä ja kenelle päätökset lopulta kuuluvat.

Suomen Ammattikalastajaliiton lohivastaava Heikki Salokangas syyttää biologeja lohikiintiöillä politikoinnista, joka uhkaa elinkeinoa.

- Tieteellinen neuvo lähti omille teilleen viime vuosina, kun biologit alkoivat politikoimaan ja saivat ahaa-elämyksen, että tähän liittyy salakalastusta, jota harjoittaa Puola. Tuli tilanne, että ikään kuin suomalaisille kalastajille pitäisi kostaa, kun joku toinen on kalastanut liikaa, Salokangas totesi Ylen aamu-tv:ssä tiistaina.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä ei niele väitettä. Hänen mukaansa kiintiö on kohdallaan silloin, kun se noudattaa tieteellistä neuvonantoa.

- Eivät tutkijat politikoi, he tekevät töitä tieteellisten kriteerien mukaan. Tutkija, joka ryhtyy politikoimaan, on entinen tutkija, Mäkelä vastasi Salokankaalle.

"Ympäristöministeriön ammattitaito on pelkkää suojelua"

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa Suomessa kalastuksesta elinkeinona ja myös kalojensuojeluun liittyvistä asioista. Virkistyskalastajat ovat arvostelleet ministeriötä siitä, että se on epäonnistunut uhanalaisten kalojen suojelussa.

- On korkea aika siirtää tältä osin asiat ympäristöministeriöön. Erityisesti vapaa-ajankalastus kuuluu sinne, koska luonnon virkistyskäyttö on ympäristöministeriön toimialaa, sanoi Mäkelä aamu-tv:ssä.

Salokangas puolestaan pitäisi tiukasti kiinni siitä, että elinkeinoasiat pysyvät MMM:ssä.

- Ei siinä ole vaihtoehtoa. Ympäristöministeriö ei hoida Suomessa mitään, sehän on suojeluministeriö. Heidän ammattitaitonsa on pelkkää suojelua.

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) esitti viime viikonloppuna, että kalastusasiat siirrettäisiin hänen ministeriöönsä. Eilen maanantaina maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) torjui ehdotuksen.

Itämeressä elää noin 30 villiä lohikantaa, joista valtaosa on uhattuja.

Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/ammattikalastajat_biologit_politikoivat_lohikiintioilla/6570613) (Sivulla myös video aamutv:stä.)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 09.04.13 - klo:18:00
Nyt menee mielenkiintoiseksi... :)

Ex-ympäristöministeri tuulettaa: Koskisen ministeriöltä tehtäviä uusjakoon

Kaksikymmentä vuotta sitten ympäristöministerinä toiminut Sirpa Pietikäinen (kok.) sanoo, että ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kiistat ovat edelleen samat kuin hänen aikanaan. Pietikäinen kyseenalaistaa ministeriöiden työnjakoa: monet MMM:n tehtävät voisi siirtää toisiin ministeriöihin.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen toimi ympäristöministerinä vuosina 1991-1995. Jo silloin ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön työnjako puhututti.

- Samat asiat ja ongelmat pulpahtavat koko ajan pintaan. Silloin oli ihan sama ongelma lohikalakantojen kestävyydestä, osittain myös eläinsuojelun kanssa, ja meillä oli ongelma myös saimaannorpan osalta. Ministeriö tekee asiat toisella logiikalla eikä luota tutkimukseen.

Pietikäinen kertoo ymmärtävänsä hyvin historian, miksi meillä on maa- ja metsätalousministeriö.

- Meillähän pitää olla ruokaa. Kun ei ollut tietoakaan ympäristöasioista, ruoan turvallisuudesta tai terveellisyydestä, niin kaikki asiat olivat siellä.

- Nyt siellä on sekaisin elinkeinon edistämistä eli maatalouden edistämistä, sehän kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriöön. Sitten on luonnonvarojen suojelua - metsäpolitiikka ja metsänsuojelu, ovatko ne enemmän ympäristöasiaa vai elinkeinoasiaa? Siellä on edistäminen ja valvonta samassa.

Onko ministeriö MTK:n konttori?

Pietikäinen jakaisikin monet ministeriön tehtävät uudestaan.

- Jos ajattelee norppia, mehiläisiä, lohia, susiakin tai lemmikkikoirien pentutehtailua, niin kuuluvatko ne maa- ja metsätalouteen, vai olisiko eläinten hyvinvointikysymys luontevasti osana ympäristökysymystä? Ruoan turvallisuus, terveellisyys ja valvonta taas osa sosiaali- ja terveysministeriötä, siinähän on ihmisten terveydestä kyse? Elinkeinon edistäminen sitten työ- ja elinkeinoministeriössä.

Sirpa Pietikäisen mielestä maatalouspolitiikka olisi muutettava ruokapolitiikaksi, joka ottaa huomioon myös kuluttajan ja ympäristön edut.

Onko maa- ja metsätalousministeriö muuttunut etujärjestö MTK:n konttoriksi valtionhallinnon puolelle?

- Voisi sanoa, että helposti näin käy, jos ministeriön tehtävänä on elinkeinon edistäminen. Silloin se on läheisissä väleissä etujärjestön kanssa. Itse itsensä valvominen ei ole millekään ihmiselle eikä inhimilliselle taholle kovin helppoa. Nämä maa- ja metsätalouspolitiikkaan sisäänrakennetut ongelmat ovat kyllä aika näkyviä. Eri asia on, halutaanko niihin puuttua ja koska, Pietikäinen pohtii.

Hämeenlinnalainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen lähettää haastavia terveisiä puoluetoverilleen - ja toiselle paikkakuntalaiselle - Jari Koskiselle:

- Jos maa- ja metsätalousministeriön olemassaolo nähdään jatkossa hyväksi, niin toivon, että ministeriö kykenisi itse uudistumaan. Olipa kyse sitten mehiläispolitiikasta, norpista, kala-, riista- tai petopoliitiikasta, luomun tukemisesta tai vastaavista. Toivottavasti hänellä on siihen kykyä ja halua, Pietikäinen toivoo.

Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/ex-ymparistoministeri_tuulettaa_koskisen_ministeriolta_tehtavia_uusjakoon/6571164)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Aku Puyol - 09.04.13 - klo:20:42
Siellä ollaan selkeästi kusessa, kun menee väittelyksi tuo kalakantojen nykytila.
Ilmeisesti lopettamalla ammattikalastus saadaan kalakanta kasvamaan. Sama juttu metsästyksessä.
En tiedä kuka tässä on oikeassa. Tuskin vapaa-ajan kalastus ja metsästys tässä muodossa enään jatkuu montaakaan vuotta. Suo siellä, vetelä täällä.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Teippa - 09.04.13 - klo:21:07
Siellä ollaan selkeästi kusessa, kun menee väittelyksi tuo kalakantojen nykytila.
Ilmeisesti lopettamalla ammattikalastus saadaan kalakanta kasvamaan. Sama juttu metsästyksessä.
En tiedä kuka tässä on oikeassa. Tuskin vapaa-ajan kalastus ja metsästys tässä muodossa enään jatkuu montaakaan vuotta. Suo siellä, vetelä täällä.

Itse metsästäjänä minusta suomessa voi huonosti vain hirvikannat jotka ovat vääristyneet kunnon urosten puutteessa  ::), mutta millonka viimeksi ammatti metsästys (jos ei lasketa oppaita) on voinut hyvin, ehkä sota aikana


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 09.04.13 - klo:21:50
Itse metsästäjänä minusta suomessa voi huonosti vain hirvikannat jotka ovat vääristyneet kunnon urosten puutteessa  ::), mutta millonka viimeksi ammatti metsästys (jos ei lasketa oppaita) on voinut hyvin, ehkä sota aikana
Joo hirvikanta selvästi huonontunut ainakin täällä Itä-Suomessa. Hirvenkaatoluvat on vähentyneet meidän hirviporukalla selvästi :(.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Teippa - 09.04.13 - klo:21:53
Joo hirvikanta selvästi huonontunut ainakin täällä Itä-Suomessa. Hirvenkaatoluvat on vähentyneet meidän hirviporukalla selvästi :(.


ei oo kummosta oulun seudulla. Pari syksyä sitten meilläkin oli n.30 lupaa ja viime syksynä tais olla 16, ja ens syksyksi vielä taitaa puolella puota luvat >:(


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Aku Puyol - 09.04.13 - klo:21:58
Sama juttu keski-pohjanmaalla, hirvet vähentyneet ja luvat pudonneet alle puoleen.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 09.04.13 - klo:22:02
Luonnonsuojeluliitto: Katiskojen nielurajoittimet pelastavat monen norpanpojan hengen

Suomen luonnonsuojeluliitto pyytää kalastajia rajoittamaan myös verkkokalastusta koko Saimaan alueella.


Suomen luonnonsuojeluliitto aloittaa ensi maanantaina Kalasta oikein katiskalla -kampanjan saimaannorpan suojelemiseksi. Viime vuonna käynnistetty kampanja laajenee tänä vuonna myös Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan.

Kampanjan aikana tiedotetaan norpalle turvallisesta katiskakalastuksesta ja jaetaan katiskoihin sopivia nielurajoittimia Saimaan alueella. Nielurajoittimen tarkoituksena on estää katiskan nielun laajeneminen, jolloin kuutti ei pääse tunkeutumaan katiskaan ja hukkumaan.

Luonnonsuojeluliitto jakoi viime vuonna 3 500 ilmaista nielurajoitinta. Tänä vuonna tavoitteeksi on asetettu 5 000 nielurajoitinta. Liiton mukaan ihmiset ovat suhtautuneet kampanjaan myönteisesti ja kertoneet rajoittimien jakajille muun muassa norppahavaintojaan.

– Nielurajoitin on kiinnitettävä nippusiteillä tukevasti katiskaan, jotta se pysyy paikallaan, muistuttaa Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja ja idean isä Timo Luostarinen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Vaaralliset katiskat vähentyneet viime vuosina

Vaikka löysä- ja leveänieluiset katiskat ovat kiellettyjä keskeisillä norppien esiintymisalueilla, ovat sopimusten vastaiset katiskat yhä yleisiä. Kampanjoinnilla on kuitenkin ollut vaikutusta: liiton mukaan sopimusten vastaisten katiskojen määrä laski 50 prosentista 30 prosenttiin vuosina 2011–2012.

Nielurajoittimia on kevään aikana jaossa Suomen luonnonsuojeluliiton toimipisteissä sekä useissa kaupoissa. Tarkemmat tiedot nielurajoittimien jakelupaikoista ja -ajoista voi kysyä Suomen luonnonsuojeluliitolta.

Liitto muistuttaa, että norppien suojelemiseksi myös verkkokalastusta on syytä välttää koko Saimaan alueella.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/luonnonsuojeluliitto_katiskojen_nielurajoittimet_pelastavat_monen_norpanpojan_hengen/6571245

e.kuva


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 10.04.13 - klo:12:48
Kokoomuksessa kohisee lisää... :) Mitäs jos laittaisivat Koskisen vilttiin ja uutta verta kentälle?


Ei ylimielistä kalapolitiikkaa

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (Kok.) pöyristytti kommentoimalla maanantaina Helsingin Sanomissa (http://www.hs.fi/kotimaa/Maatalousministeri+torjuu+kalastuskritiikin++Ihmisill%C3%A4+on+liikaa+aikaa/a1365386092083?jako=850b9c0f309c3268471bf9fa1f5b157c&ref=tw-share)Helsingin Sanomissa (8.4.2013), että viime viikonloppuna uudelleenherännyt keskustelu kotimaan kalapolitiikasta johtuisi ihmisten liiallisesta vapaa-ajasta. En voi olla ihmettelemättä ministeritason vaikuttajan käsittämätöntä asennoitumista jo valmiiksi tulehtuneeseen kansalaiskeskusteluun.

Tulkitsen kommentin mauttomana turhautumisen purkauksena, eikä sitä tule sellaisenaan yksinkertaisesti hyväksyä. Yleisesti tunnustettu fakta (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?svk=76427) on, että useimmat Itämeren lohikalat ovat luokiteltu uhanalaiseksi, joista esimerkiksi taimenen merivaelluksen tekevät kannat ovat äärimmäisen uhanalaisia. Kalakantoja suojelevien ihmisten liialliseen vapaa-aikaan vetoaminen ei kestä millään muotoa kriittistä tarkastelua, kun puhutaan itsepuolustukseen kykenemättömien kalalajien kohtalonhetkistä.

Koskisen ylenkatsova tulkinta ainoastaan vahvistaa negatiivisesti tunnelatautuneita (http://www.hs.fi/kotimaa/Ville+Niinist%C3%B6+Kalastusasiat+siirrett%C3%A4v%C3%A4+ymp%C3%A4rist%C3%B6ministeri%C3%B6%C3%B6n/a1365143957191) ennakkoluuloja maa- ja metsätalousministeriön kykyyn hoitaa kotimaan lohikalakantoja kestävästi. Itse asiassa kansalaisten huoli on helppo nähdä aiheelliseksi, sillä nykyisen hallituksen toimet kestävän kalapolitiikan edistämiseksi ovat lohduttoman laihat. Valmisteilla olevaan lohistrategiaan nojautuminen antaa sekin lähinnä kuvan hyödyttömältä käsien heiluttelulta tällaisten kommenttien jälkeen.

Valitettavasti ministerin puolihuolimaton ulostulo on myös omiaan leimaamaan tarpeettomasti Kokoomusta vastuuttomasti kalapolitiikkaan suhtautuvana puolueena. Tätä en kuitenkaan suostu allekirjoittamaan. Esimerkiksi kaikki nuoret kokoomuslaiset kansanedustajat ovat patistaneet nykyistä ministeriä rajoittamaan lohen rysäkalastusta, sekä moni muu kokoomuslainen on pyrkinyt toimimaan johdonmukaisesti kotimaisen kalapolitiikan kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

Koen esimerkiksi itseni lukeutuvani edellä mainittuihin. Olen henkilökohtaisesti monien muiden ohella huomauttanut ministeri Koskiselle mm. taannoisen rajajokisopimuksen epäkohdista, sekä ilmaissut huoleni kotimaan lohikalakantojen tilasta. Yksittäisen rivijäsenen tahdonilmaisua voi tietysti pitää lähinnä marginaalisena, mutta uskon silti siihen, että pystyn yhdessä muiden huolestuneiden kokoomuslaisten kanssa vaikuttamaan asiaan paremmin puolueyhteisön sisällä, kuin ulkona rannoilta huutelemalla.

Mielestäni on täyttä hulluutta, että kaikista puolueista juuri kokoomusvetoinen ministeriö suojelee ainoastaan julkisella tukirahoituksella toimeentulevaa lohen ammattimaista kalastusta. Näkisin huomattavasti terveempänä vaihtoehtona, että keskittyisimme turvaamaan Itämeren luonnollisen lohikannan tulevaisuuden ja vahvistaisimme jokilaaksojen yritysten kalastusmatkailuelinkeinoa. Tämä on perusteltua jo pelkästään sen vuoksi, että lohisaaliista saatava kansantaloudellinen hyöty joesta pyydettynä on moninkertainen (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=76603) verrattuna meripyyntiin.


Lähde: Janne Heikkinen - Uusi Suomi (http://janneheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/137404-ei-ylimielista-kalapolitiikkaa)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 10.04.13 - klo:14:54
Tarina jatkuu. Tänään keskiviikkona 10.05.1013 klo 21.05 TV1 A-studio: keskustelemassa mm. maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja ympäristöministeri Ville Niinistö.

Edit: Typeyks:in tarkkasilmäisyydestä johtuen joudun toteamaan että ei vielä ole ihan noin kevät. Katsokaa oikea päivämäärä viestin aikaleimasta, en mää tiedä :-[


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Typeyks - 10.04.13 - klo:15:22
Päivämäärä ei vissiin menny ihan nappiin.  ;D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 10.04.13 - klo:15:25
Siellä ollaan selkeästi kusessa, kun menee väittelyksi tuo kalakantojen nykytila.
Ilmeisesti lopettamalla ammattikalastus saadaan kalakanta kasvamaan. Sama juttu metsästyksessä.
En tiedä kuka tässä on oikeassa. Tuskin vapaa-ajan kalastus ja metsästys tässä muodossa enään jatkuu montaakaan vuotta. Suo siellä, vetelä täällä.

Eihän kukaan ole lopettamassa ammattikalastusta. Ammattikalastukseen halutaan vaan muutosta kestävämpään suuntaan, eli lohen sekakantakalastuksen lopettamista ja kiintiöpäätöksien tekemistä tutkijoiden suositusten mukaan. Toki sekakantakalastuksen lopettaminen tarkoittaisi sitä, että lohen ammattikalastus siirrettäisiin jokiin ja jokisuistoihin. Eli osalle ammattikalastajista se varmaan käytännössä tarkottaisi lohenkalastuksen loppumista. Oma mielipiteeni on, että koska näillä rajoituksilla pyritään siis turvaamaan lohikantojen (kaikkien) elpyminen ja vahvistuminen, niin tulisi näiden rajoitusten myös koskea merellä tapahtuvaa vapaa-ajankalastusta.

Sitten tutkimukseen perustuvat järjelliset alamitat ja uhanalaisimpien lajien suojelu pätevät taas kaikkeen kalastukseen.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 11.04.13 - klo:10:06
Mediamyllytys alkaa kantaa hedelmää... :)

Saimaannieriän alamitta on nousemassa

Maa- ja metsätalousministeriö aikoo korottaa erittäin uhanalaisen saimaannieriän, meri- ja järvitaimenen sekä järvilohen alinta pyyntimittaa. Kalastusasetuksen muutos aiotaan tehdä mahdollisimman nopeasti.

Uhanalaisen saimaannieriän alin pyyntimitta on suurenemassa. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee kiireellisesti muutosta alamittoja säätelevään kalastusasetukseen.

Muutokset koskevat saimaannieriän ohella myös ainakin meri- ja järvitaimenta sekä järvilohta.

Alamittoja kasvattamalla pyritään vahvistamaan uhanalaisia ja heikentyneitä kalakantoja. Ministeriön tavoitteena on saada kalastusasetuksen muutokset voimaan mahdollisimman nopeasti.

Kalastusasetuksessa määritelty saimaannieriän alamitta on tällä hetkellä 40 senttiä.

Kalojen rauhoittaminenkin harkinnassa

Maa- ja metsätalousministeriössä ja sen alaisessa hallinnossa selvitetään alamittasäädösten muutosten lisäksi myös muita keinoja, joilla järvilohen, meritaimenen, järvitaimenen sekä saimaannieriän kantoja voidaan vahvistaa ja vähentää kalastuskuolevuutta.

Mahdollisia keinoja ovat esimerkiksi kalastettavaksi tarkoitettujen kalojen rasvaevämerkintä ja rasvaevällisiä yksilöitä koskeva vapauttamisvelvollisuus. Lisäksi kysymykseen voivat tulla kalojen rauhoittaminen, pyydystekniset säännökset sekä alueelliset rajoitukset.

Samalla ministeriö valmistelee kalastuslain kokonaisuudistusta. Erityisesti uhanalaisten ja muiden heikentyneiden vaelluskalakantojen pyyntiä halutaan säännellä nykyistä tehokkaammin sekä ajallisesti että alueellisesti.

Hallituksen on tarkoitus saada esitysluonnos uudesta kalastuslaista lausunnolle syksyllä.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/saimaannierian_alamitta_on_nousemassa/6573950)
MMM:n tiedote (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130410_kalastuslaki.html)


Toivotavasti nyt sitten tutkijoita kuunnellaan alamittoja säädettäessä... Ja Saimaannieriä ja meriharjus rauhoitetaan kokonaan.



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 11.04.13 - klo:14:14

Kalastajat aiempaa suopeampia kalojen suojelulle

Monet kalastajat ovat ottaneet jo itse käyttöön omia pyyntirajoja. Ministeriön asetus pyynnin alamittojen korottamisesta yhtenäistäisi suojelua.

Maa- ja metsätalousministeriön aikeet korottaa erittäin uhanalaisten kalojen alimpia pyyntimittoja vahvistaa jo monin paikoin olemassaolevia suojelukäytäntöjä. Lukuisat kalastusalueet esimerkiksi saimaannieriän kotijärvillä Etelä-Savossa ovat päättäneet jo aiemmin kiristää pyyntirajoituksia omilla alueillaan.

Kalastajien asenne uhanalaisten kalojen suojeluun on koko ajan suopeampi, arvelee Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen.

- Nykyisin kalavesillä alkaa tulla jo ihan oikeata kalastuskulttuuria, ihmiset noudattaa näitä rajoituksia. Esimerkiksi aktiiviuistelijajoukossa on hyvin paljon porukkaa, jolla on korkea alamitta ollut voimassa jo vuosikausia. Ne ovat henkilökohtaisia alamittoja.

"Alamitta vähintään 60 senttimetriin"

Tiitinen kertoo, että ajatusta alamittojen korottamisesta on esitetty ministeriöön Saimaan alueelta jo kauan. Tämän hetkinen 40 senttimetrin alamitta tarkoittaa, että kalat pyydetään aivan liian pieninä pois.

- Nykyiset alamitat mahdollistavat sen, että uhanalaiset lohikalat voi pyytää jo paljon ennen kuin ne ovat saavuttaneet sukukypsyyden. Huomattava alamittojen nosto olisi todella järkevää. Kyllä sen alamitan pitäisi päälle 60 senttimetrin ehdottomasti mennä, Tiitinen sanoo.

Vaikka kalastuskulttuuri on Tiitisen mielestä menossa suojelulle suopeaan suuntaan, yhtenäistäisi ministeriön asetus käytäntöjä. Täydellistä turvaa se ei kuitenkaan uhanalaisille kaloille toisi.

- Totaalinen veljensä vartiointi on kalastuksessa täysin mahdotonta toteuttaa. Jokaisen on itse huolehdittava siitä, että mitoitetaan pyynti niin, että tähdätään isompiin kaloihin. Luovutaan tiheäsilmäisistä verkoista ja myöskin koukkupyynnissä on syytä varautua siihen, että käytetään sellaisia pyyntivälineitä, että ei tarpeettomasti vahingoiteta näitä todennäköisesti hyvinkin suuria määriä alamittaisia kaloja, mitä yleensä saadaan.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/kalastajat_aiempaa_suopeampia_kalojen_suojelulle/6574663)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 11.04.13 - klo:14:16

VAELLUSKALOJEN KALASTUKSEN SÄÄTELY ON SAATAVA KUNTOON VÄLITTÖMÄSTI

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) vaatii maa- ja metsätalousministeriötä kiirehtimään toimia uhanalaisten vaelluskalojemme meritaimenen, vaellussiian sekä Saimaan järvilohen ja nieriän kalastuksen rajoittamiseksi niin, että vaelluskalakantojen toipuminen saadaan käyntiin. Itämeren lohikantojen kalastus Suomen rannikolla on järjestettävä niin, ettei se uhkaa Simojoen tai Ruotsin Pohjanlahteen laskevien jokien heikkoja lohikantoja.

Meritaimenen kalastuksen järjestämiseksi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää taimenen alamitan nostamista 65 senttimetriin sekä kalastuksessa käytettävien verkkojen solmuvälin vähimmäismitaksi 80 millimetriä. Istutuksissa tulee ottaa käyttöön istukkaiden rasvaeväleikkaus, jonka toteuttamisen jälkeen kaikki rasvaevälliset, villit meritaimenet on vapautettava.
Lisäksi SVK esittää, että meritaimenjokien edustalle määrätään taimenten kutuvaelluksen aikaan rauhoitusalue, joka ulottuu jokisuusta sisäsaariston ulkopuolelle, alueelle, missä kutuvaelluksella olevien taimenten vaellusta ei voida estää asettamalla pyydyksiä salmiin ja kapeikkoihin.

Itämeren lohikantojen kalastuksessa Suomen tulee jatkossa noudattaa kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) suosituksia. Pyydettävien lohien enimmäismäärä ei saa ylittää ICESin antamaa suositusta. Rannikkokalastus on järjestettävä niin, että uhanalaisiin lohikantoihin kohdistuva sekakantaka-lastus Suomen rannikolla minimoidaan.
Lohen kalastus Suomen rannikolla on ns. sekakantakalastusta. Se kohdistuu Tornionjoen lohien lisäksi kymmeneen muuhun lohikantaan, joista useimmat ovat heikossa kunnossa. Kalastuksen järjestäminen Tornionjoen lohikannan tilan mukaisesti estää Simojoen lohikannan toipumisen ja uhkaa tuhota monet Ruotsin Pohjanlahteen laskevien jokien erittäin heikossa tilassa olevat lohikannat.

Vaellussiian osalta maa- ja metsätalousministeriön siikatyöryhmän esitys sallia verkkopyynnissä vähintään 43 millimetrin solmuväli ja kalastuksen kannalta kriittisessä Merenkurkussa jopa 40 millimetrin solmuväli on täysin riittämätön.
SVK esittää, että ministeriö tekee kalastusasetuksen 14 §:ään lisäyksen, jonka mukaan verkkojen solmuvälin tulee olla meressä Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä kalastettaessa vähintään 50 millimetriä. Tutkijoiden mukaan siirtyminen 45-50 millimetrin solmuvälin verkkoihin vaellussiian kalastuksessa on suositeltavaa.


Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä, ilkka.makela(at)vapaa-ajankalastaja.fi, p. o5o 3o9 72o4

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 600 seurassa toimii yhteensä noin 50 000 kalastuksen harrastajaa.


Lähde: SVK (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=76746)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.04.13 - klo:11:00
Verkot pois norppavesistä sunnuntaina
14.4.2013

Verkkokalastus päättyy Saimaan norppavesillä 15.4. Tänä vuonna ajankohta voi tuntua aikaiselta, koska talvi on jatkunut viime vuosiin nähden ankarana. Kuuttien kasvu ei kuitenkaan kulje kevääntulon mukaan. Kuuttien liikkuma-alue ja aktiivisuus kasvavat nopeasti ja riski tarttua verkkoihin on erityisen suurta ensimmäisillä itsenäisillä sukellusretkillä.

Viime vuosina Saimaalla toteutetut kalastusrajoitusalueiden laajennukset ovat tehonneet kiitettävän hyvin: Kuuttien pyydyskuolleisuutta on saatu rajoitettua merkittävästi ja norppakanta on vahvistunut. Metsähallituksen kanta-arvion mukaan norppien määrä ylitti 300 yksilön rajan viime vuonna ja suotuisan kehityksen toivotaan jatkuvan. Etelä-Savon ELY-keskus kiittää sopimuskumppaneitaan hyvästä tuloksesta. Lumitalvi on ollut norpan pesinnälle suotuisa ja pesinnän onnistuminen selviää lähiviikkoina toteutettavan pesälaskennan tuloksena.

Nielurajoitin katiskaan 

Verkkokalastuksesta pidättäytyminen on jo tuttua, mutta kalastajien on syytä kiinnittää huomiota katiskapyyntiin. Katiskoihin tule asettaa nielurajoittimet, joiden maksimileveys on 15 cm. Erityisesti tulee huolehtia havaskatiskoiden nielun vahvistamisesta siten, etteivät kuutit pääse tunkeutumaan katiskaan. Kevytrakenteinen havaskatiska on todellinen surmanloukku, ellei kuuttien pääsyä katiskaan estetä tehokkaasti. Mikäli norppa menehtyy pyydykseen, siitä tulee aina ilmoittaa Metsähallitukselle tai lähimmälle poliisille. Jokaisen vahingon tietoja voidaan hyödyntää seuraavien turmien ehkäisyyn. Ilmoitus ilmentää kansalaisrohkeutta.

Verkkokalastus on vaarallista kuuteille myös kesällä 

Viime kesänä sattui useita valitettavia norppien verkkokuolemia välittömästi kieltokauden jälkeen. Tämä nosti paineita kieltoajan jatkamiseksi jopa elokuun loppuun saakka. Vahinkojen välttämiseksi ELY-keskus suosittelee kriittistä suhtautumista verkkokalastukseen heinä-elokuun aikana. Lämmin kesäaika ei muutoinkaan ole suotuisaa verkkokalastusaikaa. Kuuttikuolemien estämisellä turvaamme verkkokalastuksen jatkuvuuden Saimaalla tulevaisuudessakin.

ELY-keskus postittaa parhaillaan tiedotemateriaalia rajoitussopimuksia tehneille osakaskunnille ja niiden kautta jaettavaksi kalastuslupien ostajille. Lisämateriaalia toimitetaan tarpeen mukaan.

Lisätietoja kalastusrajoituksista ja norpasta nettisivuilla:

Maa- ja metsätalousministeriö  (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/saimaannorppa.html)(mmm.fi)
Metsähallitus  (http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/luonnonsuojelu/lajitjaluontotyypit/uhanalaisetelaimet/saimaannorppa/Sivut/Saimaannorppa.aspx)(metsa.fi)
Etelä-Savon ELY-keskus  (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=406652&lan=FI)(ymparisto.fi)

Lisätietoja:

Kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. o29 5o2 4o95

   
Lähde: E-S ELY (http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2013/Sivut/Verkotpoisnorppavesistasunnuntaina1442013.aspx)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.04.13 - klo:11:46
"Saimaannieriän alin kalastuskoko tulisi olla 60 senttimetriä"

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkijan mielestä saimaannieriän kannan elvyttäminen vaatisi kuitenkin täysrauhoitusta ainakin määräajaksi.

Saimaannieriän alimman laillisen kalastuskoon tulisi olla vähintään 60 senttimetriä, sanoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jorma Piironen. Piirosen mukaan nykyisen alamitan kokoiset, 40-senttiset, yksilöt eivät ole vielä edes sukukypsiä.

Piirosen mielestä saimaannieriän kannan elvyttäminen vaatisi kuitenkin täysrauhoitusta ainakin määräajaksi, muutoin kanta uhkaa kuolla sukupuuttoon.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan muutosta saimaannieriän alamittaa säätelevään kalastusasetukseen. Muutokset koskevat saimaannieriän ohella myös ainakin meri- ja järvitaimenta sekä järvilohta.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/saimaannierian_alin_kalastuskoko_tulisi_olla_60_senttimetria/6575471)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.04.13 - klo:11:48
Lohitutkija: Kritiikki pakottaa ministeriön parantamaan suojelua

Näyttelijä Jasper Pääkkönen on arvostellut maa- ja metsätalousministeriön kalapolitiikkaa uhanalaisten lajien polkemisesta. Kohu näyttää johtavan käytännön toimenpiteisiin kalakantojen suojelussa, sanoo lohitutkija Jorma Piironen tyytyväisenä.

Äärimmäisen uhanalaisten lohikalojen kohtalosta huolestunut tutkija on toiveikas maa- ja metsätalousministeriön suhteen.

Ministeriö on saanut viime aikoina kritiikkiä siitä, ettei se ota kalapolitiikassaan riittävästi huomioon sukupuuton partaalla olevia kalalajeja. Näkyvimmin asian on nostanut julkisuudessa esille näyttelijä ja kalastuksen harrastaja Jasper Pääkkönen.

Erikoistutkija Jorma Piironen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta uskoo, että ministeriö on kuullut arvostelun ja ryhtyy käytännön toimiin.

- Ministeriön uusi tiedote viittaa siihen, että hyvin nopeastikin valmisteltaisiin asetuksen muutos, jossa esimerkiksi uhanalaisten kalalajien alamittakokoja säädettäisiin järkevämmiksi. Mietittäisiin keinoja, joilla saadaan säilymään hankalassa tilanteessa olevia arvokkaita kalakantoja, sanoo Piironen.

Erikoistutkija Jorma Piironen toivoo ministeriöltä toimenpiteitä muun muassa saimaannieriän ja järvilohen pelastamiseksi.

- Vuoksen vesistöalueelle tulisi saada yhtenäiset kalastus- ja alamittasäädökset, Piironen sanoo.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/lohitutkija_kritiikki_pakottaa_ministerion_parantamaan_suojelua/6574911)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.04.13 - klo:12:15
Kalojen suojelun parantamiseen monia älykkäitä ratkaisuja

WWF Suomi katsoo, että kalojen suojelussa on siirryttävä sanoista tekoihin, ja esittää keinoja, joilla uhanalaisten kalalajien tilannetta voitaisiin parantaa. WWF vaatii myös toimintakulttuurin täyskäännöstä maa- ja metsätalousministeriöltä, jossa asiantuntijoiden esitysten sivuuttamista näyttää tapahtuneen jo 1990-luvulla.

”Kalastusasioiden siirtäminen maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön ei ole saanut kannatusta puolueiden eduskuntaryhmiltä, joten nyt tarvitaan niin kutsuttuja fiksuja ratkaisuja”, sanoo WWF Suomen meriasiantuntija Sampsa Vilhunen.

Mahdollisuuksia on monia, sillä tällä hetkellä uudistettavana ovat kalastus-, ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelulaki. WWF esittää, että kalalajien suojelua Suomessa parannetaan pikaisesti muun muassa seuraavilla keinoilla:

1) Taloudellisesti hyödynnettävien kalalajien uhanalaisiin kantoihin sovelletaan samaa lainsäädäntöä kuin muihinkin uhanalaisiin eliölajeihin ja niiden kantoihin.

2) Kalastuslakia tulee muuttaa niin, että alueelliselle kalatalousviranomaiselle varmistetaan mahdollisuus tehokkaiden kalastusrajoitusten asettamiseen uhattujen kalakantojen suhteen.

3) Suomi luopuu kalalajeihin kohdistuvista EU:n luontodirektiivin liitteeseen II saamistaan poikkeuksista, ja ehdottaa, että liitteisiin lisätään sieltä puuttuvat maassamme vakituisesti esiintyvät uhanalaiset kalalajit.

Suomen luopuminen EU:n luontodirektiivin liitteeseen II saamistaan poikkeuksista tehostaisi lohen suojelua. Poikkeus liittyy jäsenyysneuvotteluissa neuvoteltuun direktiivin vaatimusta heikompaan elinympäristöjen suojeluvelvoitteeseen. Näitä elinympäristöjä voisivat lohen kohdalla olla esimerkiksi kutu- ja poikasalueet sekä jokivaellusreitit. Suomen tulisi myös ehdottaa, että nieriä lisätään EU:n luontodirektiivilajiksi. Tämä parantaisi mahdollisuuksia suojella Saimaan nieriän esiintymiselle tärkeitä alueita.

”On täysin nurinkurista, että Suomi, joka on lohen kutuvaltio, ja jossa lisääntymisalueiden tiukemman suojelun tulisi olla varmistettu, onkin sitä vastoin hakenut ja saanut poikkeuksen heikompaan suojeluun. Kuinka moni nykyisistä kansanedustajista edes tietää tällaisen poikkeuksen olemassaolosta?” Vilhunen kysyy.

Uhanalaisten lajien suojelua voitaisiin myös parantaa arvioimalla uudelleen niin sanottujen talouskalojen lajiluetteloa tai soveltamalla luonnonsuojelulakia uhanalaisten talouskalojen tai niiden kantojen kohdalla. Tämän listan kalalajien hallinnointi ja kohtalo on maa- ja metsätalousministeriössä.

”Lajiluettelo sisältää useita äärimmäisen uhanalaisia kalalajeja, joilla ei ole kuitenkaan käytännössä minkäänlaista taloudellista merkitystä. Luonnonsuojelulaki tarjoaa tällä hetkellä rauhoituksen kautta turvan lajistossamme säilymiselle vain yhdelle uhanalaiselle kalalajille, rantanuoliaiselle”, Vilhunen sanoo.

MMM:n muutettava kurssia

Maa- ja metsätalousministeriötä on syytetty tutkimustiedon sivuuttamisesta kala-, suurpeto- ja metsäkysymyksissä. Tätä näyttää tapahtuneen jo 1990-luvulla. Useita tutkijoita ja asiantuntijoita sisältävä työryhmä esitti WWF:n esityksen kaltaisia ratkaisuja vuonna 1996. MMM oli asettanut työryhmän ajanmukaistamaan Suomen kalaston suojelua, ja työryhmä teki toimeksiannon mukaisia ehdotuksia lainsäädännöllisistä ja hallinnollisista muutoksista. Työryhmän ehdotukset kuitenkin sivuutettiin suurelta osin, eikä niitä ole edelleenkään toteutettu.

”Törmäsimme työryhmän muistioon (http://www.wwf.fi/mediabank/4335.pdf) etsiessämme mahdollisia aikaisempia samansisältöisiä viittauksia kuin mitä nyt esitämme. Oli järisyttävää huomata, että tutkijat olivat tehneet 17 vuotta sitten konkreettisia, selkeitä ja perusteltuja esityksiä, joista ministeriö ei ole ottanut onkeensa. Tässä välissä monien kalakantojen tilanne on heikentynyt, ja kotimaisen kalastuselinkeinon kannattavuuden on kerrottu jatkuvasti laskeneen,” Vilhunen toteaa.

”Tekijätkin ovat ministeriössä osin muuttuneet, mutta kulttuuri ei. Nyt vaaditaan joko kulttuurin täyskäännöstä tai vetovastuun muutosta yhteisten kalakantojen säilyttämisen ja kestävän käytön hallinnoinnissa.”

WWF:n tammikuussa 2013 toistama vaatimus (http://wwf.fi/mediabank/3934.pdf) rauhoittaa äärimmäisen uhanalaisten kalalajien luonnonkutuiset kannat kaikelta pyynniltä sai eilen 10.4. vastauksen (http://www.wwf.fi/mediabank/4336.pdf) MMM:ltä.

”Ministeriö ilmoitti haluavansa säädellä entistä tehokkaammin uhanalaisten ja muiden heikentyneiden vaelluskalakantojen pyyntiä. Olemme tyytyväisiä, että saimme vastauksessa merkkejä mahdollisista pikaisista toimenpiteistä, ja ministeriön esitykset ovat toteutuessaan oikean suuntaisia. Lähitulevaisuus näyttää, onko kyseessä kymmeniä vuosia kaivattu politiikan pysyvä muutos”, Sampsa Vilhunen arvioi.

Lisätietoja:

Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, o4o 55o 3854


Lähde: WWF (http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Kalojen-suojelun-parantamiseen-monia-alykkaita-ratkaisuja-1745.a)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 12.04.13 - klo:13:00
Varokaa Vihaisia Majavia!  :P


Valkovenäläinen kalastaja kuoli raivoisan majava hyökättyä kimppuun.

Majava puri 60-vuotiasta kalastajaa kahdesti reiteen, ja mies kuoli verenhukkaan.

Mies oli nähnyt ystävänsä kanssa majavan ylittävän tien aamuvarhaisella, mikä on poikkeuksellista, sillä yleensä majavat liikkuvat öisin.

Mies halusi samaan kuvaan majavan kanssa ja meni tämän viereen, jolloin majava iski kiinni reiteen, sanoo Sergei Shtik Brestin alueen ympäristönsuojelusta The Telegraphin mukaan.

Uhrin ystävät yrittivät hillitä verenvuotoa ja lähellä asunut lääkäri riensi apuun. Hoitotoimenpiteet eivät auttaneet.

Majavien hyökkäykset ihmisten kimppuun ovat harvinaisia. Ne voivat olla raivoisia tuntiessaan olonsa uhatuksi.

Aiemmin tällä viikolla majava iski miehen kimppuun Venäjän Tverissä. Mies selvisi hyökkäyksestä lievin vammoin.

Lähde: Iltasanomat (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013041216894304_ul.shtml)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 22.04.13 - klo:10:54
Keski-Suomen järvitaimenkannat vahvistuivat – kuitenkin vain harvat emokalat selviytyvät kudulle


Napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen kannat vahvistuivat viime vuonna Keski-Suomessa. Syksyllä 2012 kutupesiä ja poikasia oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen vain harvat emokalat selviytyvät syönnösvaellukselta kudulle liian voimakkaan kalastuksen vuoksi.

Kahden heikon lisääntymisvuoden jälkeen kesänvanhojen taimenenpoikasten määrä kasvoi 14 koskessa lähes 80 prosenttia. Määrä jäi kuitenkin 17 vuoden keskiarvon alapuolelle.

Syksyllä 2012 kutupesiä löytyi yhdeltätoista koskialueelta yhteensä 192. Pesien kokonaismäärä kasvoi 60 prosenttia, ja yli kahden metrin pesien määrä kaksinkertaistui. Konneveden Siikakoskessa pesien määrä nelinkertaistui edellisestä vuodesta. Ilahduttavaa oli, että isojen yli kaksimetristen ja jopa yli kolmemetristen pesien määrä lisääntyi. Kookkaimmat pesät ovat todennäköisesti järvivaeltajien aikaansaamia. Kutevat kalat ovat edelleen kuitenkin pääosin pieniä ja paikallista vaeltamatonta taimenkantaa.

Konneveden koskilla on merkitty yli tuhat villiä taimenta viime vuosina. Lähes kaikki palautustiedot ovat Siikakosken läheisyydestä, vain 7 prosenttia on järvistä. Siikakosken villeistä taimenista noin 80 prosenttia suuntaa syönnösvaelluksensa yläpuoliseen Konneveteen. Villien taimenten osuus Siikakosken vapasaaliissa oli 70 prosenttia, Konneveden verkko- ja vapasaaliissa 7 prosenttia. Siikakoskella kaikki villit taimenet vapautettiin takaisin koskeen.

Järvitaimenkantojen tilaa on seurattu Keski-Suomessa 2000-luvulla Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen järvitaimentyöryhmän (Konneveden kalatutkimus ry) yhteistyönä. Lisää tietoa järvitaimenesta löytyy uusimmasta raportista:
Vieläkö on villejä järvitaimenia - Keski-Suomen järvitaimenhanke 2012 (http://www.rktl.fi/julkaisut/j/636.html)
sekä osoitteista www.rktl.fi/villitaimen (http://www.rktl.fi/kala/kalavesien_tila/jarvitaimen_keski_suomessa/) ja www.konnevedenkalatutkimus.fi (http://www.konnevedenkalatutkimus.fi/)


Lähde: RKTL (http://www.rktl.fi/tiedotteet/keski_suomen_jarvitaimenkannat.html)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 22.04.13 - klo:10:57
Laiskoiksi syytetyt taimenet kutivat sittenkin

Etenkin Konnevedellä Siikakoskessa uhanalaisen järvitaimenen kutu onnistui viime syksynä erinomaisesti. Ongelmana kuitenkin on yhä, että vain harvat emokalat selviävät kudulle saakka.

Uhanalaisen järvitaimenen kanta vahvistui viime vuonna Keski-Suomessa. Kalojen kutupesien kokonaismäärä kasvoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan 60 prosenttia ja yli kahden metrin pesien määrä kaksinkertaistui. Konneveden Siikakoskella pesien määrä peräti nelinkertaistui.

RKTL:n mukaan ongelmana kuitenkin on yhä, että vain harvat emokalat selviävät kudulle saakka. Kutevat kalat ovat myös pääosin pieniä ja paikallista vaeltamatonta taimenkantaa.

Laitostuneisuus epäilyttää tutkijaa

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan heikon kudulleselviämisen syynä on kalastus, kun taas kalastajien puolella epäillään yleisesti viljeltyjen ja istutettujen kalanpoikasten laitostuneen, ja olevan siksi laiskoja lisääntymään.

- Sitähän on mahdollista eri tavoin tietysti selvittää, merkitsemällä vaikkapa radiolähettimellä näitä vastaistutettuja poikasia ja selvittämällä, mikä niiden kohtalo on. Tälläistä tutkimusta ei ole Keski-Suomessa kuitenkaan tehty, kertoo tutkija Pentti Valkeajärvi.

Esimerkiksi Itä-Suomessa vastaava tutkimus on Valkeajärven mukaan kuitenkin tehty, eivätkä tutkimuksen tulokset puhu laitostumisen puolesta.

- Siellä Höytiäisessä merkinnät antavat erinomaisen tuloksen, Pielisessä taas huonon, ja samoista poikasista on kyse. Eli siinä tapauksessa ei ainakaan voida puhua laitostumisesta, vaan erilaisista luonnonolosuhteista, tai siitä, että toisessa kohteessa kalastus on sen verran vähäisempää, että näitä istukkaita ei saaliiksi juurikaan saada.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/laiskoiksi_syytetyt_taimenet_kutivat_sittenkin/6587906)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 22.04.13 - klo:10:58
Kansallisen lohistrategian valmistelussa vuorossa alueelliset kuulemistilaisuudet

Maa- ja metsätalousministeriö alkoi joulukuussa valmistella kansallista Itämeren lohistrategiaa, jonka avulla pyritään saamaan eduskunnan toiveesta Suomelle yhtenäinen näkemys kestävästä lohipolitiikasta. Strategiaa valmistelee laajapohjainen virkamiehistä ja sidosryhmistä koostuva työryhmä, joka on kevään aikana kuullut tutkijoita ja työstänyt lohistrategian rakennetta. Työryhmä on juuri saanut valmiiksi alustavat luonnokset lohistrategian tavoitetilaksi ja strategisiksi päämääriksi sekä hahmotellut niiden toteuttamiseen tarvittavia toimenpiteitä.

Seuraavaksi on aika kuulla entistä laajemmin alueellisten sidosryhmien näkemyksiä luonnoksista. Kuulemista varten järjestetään kolme avointa alueellista kuulemistilaisuutta, joissa kerrotaan strategiatyön etenemisestä sekä kuullaan ammatti- ja vapaa-ajankalastajien sekä matkailuelinkeinon ja muiden sidosryhmien puheenvuoroja.

Lapin ja Perämeren alueen kuulemistilaisuus järjestetään 3.5. Pellossa, ja seuraavat tilaisuudet pidetään Vaasassa 6.5. ja Kotkassa 8.5. Kansallinen lohistrategia on tarkoitus saada valmiiksi syksyn 2013 aikana.

Lisätietoja:

Risto Artjoki, valtiosihteeri, maa- ja metsätalousministeriö, lohistrategiatyöryhmän puheenjohtaja, p. 0295 16 2254
Katariina Poskiparta, valtiosihteeri, ympäristöministeriö, lohistrategiatyöryhmän varapuheenjohtaja, p. 09 1603 9306
Tapio Hakaste, neuvotteleva virkamies, lohistrategiatyöryhmän sihteeri, p. 0295 16 2152
Orian Bondestam, neuvotteleva virkamies, lohistrategiatyöryhmän sihteeri, p. 0295 16 2494


Lähde: MMM (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130419_lohistrategia.html)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 22.04.13 - klo:11:01

Lohikannan turvaksi uusi toimintamalli
22.4.2013

Viime viikkoina mediassa velloneet vaelluskalakeskustelut ovat noudattaneet tuttua kaavaa. Maa- ja metsätalousministeriö pitää sitkeästi kiinni perinteisestä istuta ja pyydä -mallista sekä lohikiintiön jakopolitiikasta ja hakee tarpeetonta vastakkainasettelua ammatti- ja vapaa-ajankalastajien välille. Näillä toimintamalleilla itse kantaa yllä pitävien uusien lohijokien syntyminen on käytännössä mahdotonta.

"Tuntuu merkilliseltä, että keskustelu velloo pelkästään ammattikalastuksen ympärillä."

Määrärahat ja ponnistukset lohi- ja meritaimenasioissa tulisi istutusten sijaan suunnata kalaportaiden sekä kutu- ja poikastuotantoalueiden kunnostuksiin. Silloin päästäisiin huonosti tuottavista istutuksista, joessa tapahtuvaan luonnolliseen lisääntymiseen. Joessa syntynyt lohi ja taimen kestää muuttuneita olosuhteita paljon istutusveljeään paremmin.

EU:n linjausten mukaan lohi-istutukset tullaan asteittain lopettamaan, ja jatkossa ne ovat vain kantaa tukevia. Kalojen luonnolliseen lisääntymiseen on senkin puolesta panostettava. Lohi-istutuksien tuotto on romahtanut 1990-luvun alun 800 kilosta/1000 istukasta nykyiseen 50 kiloon/1000 istukasta. Tältäkin pohjalta tuntuu rahan haaskaukselta panostaa pelkästään istutuksiin.

Tuki-istutusten ansiosta Kymijokeen on muodostunut pieni uusi lohipopulaatio. Vuosittain Kymijoesta vaeltaa mereen noin 20000 lohen vaelluspoikasta eli smolttia. Määrä on pieni, mutta silti Kymijoki on Suomenlahteen laskevien jokien suurin smolttituottaja. Kymijoki tuottaa myös noin puolet Suomenlahteen laskevien jokien meritaimenista. Tältä pohjalta on helppo tukea Korkeakosken kalaporrashanketta ja pyrkiä vauhdittamaan Ahvenkosken haaran kalaporrassuunnitelmia.

Kymijoen ympärille on rakennettu yksi Suomen suurimmista matkailukalastus- ja vapaa-ajankalastusverkostoista. Sen rakennetun infrastruktuurin arvoksi on arvioitu noin kaksi miljoona euroa vuositasolla. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomen koko ammattimaisen lohenkalastuksen arvo on noin miljoona euroa. Tältä pohjalta tuntuu merkilliseltä, että keskustelu velloo pelkästään ammattikalastuksen ympärillä.

Näiden tietojen pohjalta Kymijoen kalastusmatkailuyrittäjät vaativat, että maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja MMM selvittävät ensi tilassa eri kalastusmuotojen todelliset kansantaloudelliset vaikutukset, jotta kalastuspoliittisen päätöksenteon perusteet ovat varmasti selvillä.

Kari Lossi, Kymifishing Oy, Erik Herlevi, Keisarinkosket-Erämys, Kotka


Lähde: Kouvolan Sanomat (http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2013/04/22/Lohikannan+turvaksi+uusi+toimintamalli/2013215523993/69)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 25.04.13 - klo:14:43

Koltat ja kveenit mukaan lohensuojeluun

Tänään Inarin Sevettijärvellä julkistetaan uusi toimintomalli lohikiistojen ratkaisemiseksi. Sevettijärven kolttasaamelaiset julkaisevat yhdessä YK:n kanssa suunnitelman Näätämöjoen hallinnan kehittämiseksi.

Näätämöjoen yhteishallintasuunnitelma on ensimmäinen laatuaan. Mallissa esitetään kolttasaamelaisten perinnetiedon sekä muiden paikallisten, kuten Neidenin kylän kveenien tiedon mukaanottamista tieteellisen tiedon rinnalle tasaveroisena lähteenä valtioiden väliseen lohipolitiikkaan.

Suunnitelma on tehty yhteistyössä kolttasaamelaisten, tutkijoiden (OSK Lumimuutos, Itä-Suomen yliopisto), Pohjoismaiden ministerineuvoston, RKTL:n, kansainvälisten tutkimus- ja kansalaisjärjestöjen sekä venäläisten tahojen kanssa. Suomen YK-liitto on tukenut hankkeeseen liittyviä työpajoja.

Tutkija Tero Mustonen Itä-Suomen yliopistosta uskoo, että Näätämöjoella kehitetty yhteishallinta -malli voisi ratkaista lohikiistoja laajemmaltikin. Mustosen mukaan ympäristöministeriö on jo osoittanut kiinnostuksensa toimintamalliin.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/koltat_ja_kveenit_mukaan_lohensuojeluun/6604831)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 25.04.13 - klo:14:45
Pohjois-Karjalan jokiin istutetaan yli 80 000 järvilohenpoikasta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa keväällä Vuoksen vesistöön 20 000 uhanalaisen Saimaan järvilohenpoikasta sekä 63 000 vaelluspoikasta. Istutuksilla turvataan Saimaan järvilohen monimuotoisuuden säilyminen.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa toukokuussa kymmeniätuhansia järvilohenpoikasia Vuoksen vesistöön. Kuun puolivälissä Pielisjokeen istutetaan 63 000 järvilohen vaelluspoikasta.

Ala-Koitajokeen ja Lieksanjokeen istutetaan puolestaan järvilohen jokipoikasia. Ala-Koitajokeen poikasia laitetaan 15 000 ja Lieksanjokeen 5 000.

- Vaelluspoikaset ovat 2-vuotiaita poikasia, jotka lähtevät vaeltamaan järvialueille. Jokipoikaset ovat puolestaan 1-vuotiaita poikasia, jotka jäävät jokeen. Nämä elävät joella 2-vuotiaaksi, minkä jälkeen suuntavat järvialueille, RKTL:n suunnittelija Juha-Pekka Turkka sanoo.

Turkka kertoo, että järvilohet pysyvät pari vuotta järvialueella. Sen jälkeen ne palaavat takaisin joelle kudulle. Pielisjoessa ja Lieksanjoessa kudulle pääsy on kuitenkin pitkälti estynyt voimalaitosten rakentamisen vuoksi.

- Järvilohi on näissä joissa lähes täysin istutusten varassa. Ilman istutuksia järvilohi häviäisi, suunnittelija Juha-Pekka Turkka toteaa.

Turkan mukaan tänä keväänä järvilohen poikasia istutetaan suunnilleen saman verran kuin aiempina vuoksi.

Koko maassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa keväällä noin 121 00 lohen, järvilohen ja meritaimenen 1-vuotiasta poikasta. Lisäksi istutetaan noin 453 00 vaelluspoikasta. Istutettavien poikasten arvo on kaikkiaan noin 743 000 euroa.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/pohjois-karjalan_jokiin_istutetaan_yli_80_000_jarvilohenpoikasta/6605426)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 26.04.13 - klo:12:29

RKTL istuttaa Suomenlahteen tuhansia kalanpoikasia

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa Suomenlahteen jälleen meritaimenen ja lohen poikasia. Istutuksilla halutaan elvytetään uhanalaisia kalakantoja. Kaikki Suomenlahteen istutetut lohen ja meritaimenen poikaset tunnistaa leikatusta rasvaevästä.

Muun muassa Mustionjokeen istutetaan 10 000 tuhatta lohen poikasta.

Yhteensä Suomenlahteen laskeviin jokiin istutetaan lohen ja meritaimenen poikasia 150 000 kappaletta.

Poikaset on tuotettu yksityisissä kalanviljelylaitoksissa, ja ne on kasvatettu tutkimuslaitoksen tuottamasta mädistä.
Istutukset mahdollistavat virkistyskalastuksen

Istutukset turvaavat myös mahdollisuuden virkistyskalastukseen. Kaikki istutetut kalat ovat rasvaeväleikattuja. Tämä mahdollistaa niin sanotun valikoivan kalastuksen.

Suomenlahdelta, valtion vesialueelta saadut rasvaevälliset, luonnonkantaan kuuluvat taimenet pitää vapauttaa mereen takaisin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen joulukuisen päätöksen mukaisesti.


Suomenlahteen istutettavien kalanpoikasten määrät

Ingarskilanjoki (24.-26.4.)

    - 16 000 Ingarskilanjoen meritaimenen vaelluspoikasta

Mustionjoki (29.4.)

    - 10 000 nevanlohen vaelluspoikasta

Koskenkylänjoki (26.4.)

    - 10 000 nevanlohen vaelluspoikasta
    - 15000 Ingarskilanjoen meritaimenen vaelluspoikasta

Porvoonjoki (30.4.)

    - 10 000 nevanlohen vaelluspoikasta

Kymijoki (2.-7.5.)

    - 85 000 nevanlohen vaelluspoikasta

Rakkolanjoki (2.5.)

    - 4 000 nevanlohen vaelluspoikasta


RKTL - Vuoden 2013 kalaistutukset (http://www.rktl.fi/kala/istutustutkimukset/rktln_kalaistutukset/)


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/rktl_istuttaa_suomenlahteen_tuhansia_kalanpoikasia/6608072)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 27.04.13 - klo:12:11
Kohta nappaa, varkaat veivät tuhansilla euroilla vieheitä
Kanta-Hämeen poliisi yrittää saada haaviinsa varkaat, jotka murtautuivat kahtena yönä hämeenlinnalaiseen varastoon ja veivät muun irtaimen ohella satoja Rapalan pilkkejä ja uistimia.


Hämeenlinnan Kantolassa Luukkaankadulla vieraili vieheisiin viehtynyt murtomies kahtena peräkkäisenä yönä. Tiistain 23.4. ja keskiviikon 24.4. välisenä yönä murtauduttiin pihalla olleisiin varastokontteihin. Konteista varastettiin mm. parikymmentä käytettyä autonrengasta vanteineen.

Seuraavana yönä varkaat iskivät uudelle apajalle, kertoo komisario Ilkka Iivari. Vaikka jäät ovat jo sulamassa, varas vei varastosta Rapalan 200 pilkkiä. Uistelukauteen viehevaras varautui, kun samalla lähti 300 kpl uusia Rapalan uistimia ja muutama vapa keloineen.

Varas on luultavasti luottavainen kalansaaliiseen, sillä Marttiinin esittelypuukkoja hän keräsi mukaansa 30 kpl, arvelee Iivari.

Kaikkiaan saalista kertyi varkaalle useamman tuhannen euron edestä.

Poliisi pyytää havaintoja ja vihjeitä noina öinä Luukkaankadulla liikkujista poliisille numeroon 07187 37718 tai sähköpostiin rikostorjunta.kanta-hame@poliisi.fi.

Yle linkki sivulle (http://yle.fi/uutiset/kohta_nappaa_varkaat_veivat_tuhansilla_euroilla_vieheita/6609459?origin=rss)
Markku Karvonen
Yle Häme


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 29.04.13 - klo:15:32

Lohityöryhmän työ etenee kangerrellen

Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän strategian piti valmistua huhtikuun viimeiseen päivään mennessä. Yle Uutisten tietojen mukaan työryhmän työ on silti aivan kesken. Kireä aikataulu oli alkuunsa epärealistinen.

Noin 30 hengen työryhmässä on edustettuina muun muassa ammatti- ja vapaa-ajan kalastajia, kaupan edustajia, luonnonsuojelujärjestöjä sekä energiateollisuus. Työryhmän tavoitteena on eduskunnan toiveesta löytää ratkaisu Suomen lohipolitiikkaan. Tällä hetkellä työryhmä on päässyt sopuun strategian päälinjoista, mutta tarkempia keskusteluja yksityiskohdista ei ole vielä aloitettu.

Yhteisen kannan muodostaminen on vaativa urakka

Edessä on kova vääntö. Tarkoitus on löytää strategia, jossa sekä lohi että kalastus voidaan säilyttää. Ammattikalastajat pelkäävät elinkeinonsa puolesta, jos merialueille asetetaan vuosiksi kalastuskielto. Toisaalta vastapuolella ollaan sitä mieltä, että jollei mitään tehdä, lohikannat kuolevat sukupuuttoon.

Itämeressä asuu 30 villiä lohikantaa, joista valtaosa on uhattuja. Yksi keino vahvistaa lohikantoja olisi kieltää sekakantakalastus. Tällä hetkellä verkkopyynti ei valikoi lohta sen uhanalaisuuden mukaan, saaliiksi joutuu uhattuja ja kestäviä kantoja eri joista. Merellä saaliiksi jäävät vaelluslohet eivät pääse jatkamaan sukuaan kotijokiin.

Keskusteluissa on tarkoitus löytää myös  ratkaisu, miten kalateiden rakentamista rahoitetaan vesivoiman valjastamiin jokiin. Tällä hetkellä voimayhtiöt haluavat korvauksia ohijuoksuttamastaan vedestä.

Kuulemiskierrokset maakuntiin käynnistyvät

Seuraavaksi lohityöryhmä suuntaa maakuntiin avoimille kuulemiskierroksille. Perjantaina työryhmä matkustaa Pelloon, jossa se kertoo strategiatyön edistymisestä sekä kuulee muun muassa paikallisia ammatti- ja vapaa-ajan kalastajia sekä muita sidosryhmiä.

Lohityöryhmän tavoitteena on saada kaikkia tyydyttävä raportti valmiiksi alkusyksyyn mennessä.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/lohityoryhman_tyo_etenee_kangerrellen/6611914)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: kalastajaeemeli1 - 29.04.13 - klo:16:26
Useita pilkkijöitä jäi jumiin jääalueelle Hailuodossa

Noin 20 pilkkijää jäi jumiin meren jäälle Pohjois-Pohjanmaalla Hailuodon Ulkokarvossa sunnuntaina iltapäivällä. He eivät päässeet omin avuin maihin, koska rannan ja jääalueen väliin oli muodostunut noin 10 metrin sula alue, päivystävä palomestari Veli Nikula sanoo.

Pilkkijät evakuoitiin jääalueelta soutuveneen avulla. Lisäksi ilmatyynyalus kiersi alueella varoittamassa ihmisiä tilanteesta. Paikalle hälytettiin lääkintähenkilökuntaa, Virpiniemen merivartioaseman partio ja pelastuslaitoksen ykiköitä.

Kaksi henkilöä kastui yrittäessään päästä omin neuvoin rantaan. He joutuivat kuitenkin palaamaan takaisin jäälle. Palomestari Nikulan mukaan pilkkijät eivät olleet välittömässä vaarassa. Tapahtumapaikalla vallitsi aurinkoinen kevätsää.



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 02.05.13 - klo:20:39
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013050216969969_ul.shtml

Kunnon turska!


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: pike97 - 02.05.13 - klo:22:21
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013050216969969_ul.shtml

Kunnon turska!
just aijoin laittaa saman, ai p*rkele mikä hylje  :D on siinä saattanu olla siimat kireenä


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 03.05.13 - klo:12:53

Taivalkosken kalatie rakenteille aikaisintaan 2016

Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksen kalatien rakentaminen päästään aloittamaan mahdollisesti vuonna 2016. Hankkeen teknis-taloudellinen raportti valmistuu pian, ja sen jälkeen alkaa varsinaiseen lupahakemukseen tähtäävän suunnittelu.

Myös Ossauskosken, Petäjäisen ja Valajaskosken kalatiet ovat etenemässä. Kalateiden suunnittelu avataan  tarjouskilpailuun vielä tämän kuun aikana.

- Kyllä tässä nyt luodaan pohjaa tuleville kalateille, eli nyt suunnitellaan todella toimivia kalateitä, sanoo ylitarkastaja Jarmo Huhtala Lapin ELY-keskuksesta.

- Taivalkosken osalta menee niin, että lupatasoinen suunnitelma valmistuu 2014, luvanhakuprosessissa menee uskoakseni ainakin vuosi, on se niin iso prosessi, eli oltaisiin jo pitkällä vuoden 2015 puolella.

-Sitten vielä käytännön asiat, kilpailuttamiset ja muut, niin kyllä minä uskon että rakentamaan päästään aikaisintaan 2016, sanoo ylitarkastaja Jarmo Huhtala Lapin ELY-keskuksesta.

Isohaarassa tutkitaan

- Viime vuonna valmistuneesta Isohaaran toisesta kalatiestä päästään tänä kesänä keräämään kokemusta oikein toden teolla ja päästään harjoittelemaan sen käyttöä.

- Ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tekee seurantatutkimuksia, jotta nähdään kuinka tehokkaasti kalatie toimii, kertoo ylitarkastaja Jarmo Huhtala.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/taivalkosken_kalatie_rakenteille_aikaisintaan_2016/6616518)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 03.05.13 - klo:12:59
Tiedote
30.4.2013
Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Merkittäviä muutoksia merialueen kalastukseen

Kalakantojen tilan parantamiseksi Suomenlahdella on tehty merkittäviä muutoksia kalastussäädöksiin:

Valtion yleisellä vesialueella talousvyöhykkeeseen asti

    · saaliksi saadut rasvaevälliset taimenet on laskettava viipymättä takaisin veteen
    · meritaimenen alamitta on 65 senttimetriä
    · meritaimenen pyyntiin tarkoitettujen pohjaverkkojen pienin sallittu solmuväli on 80 millimetriä
    · alle 80 millimetrin solmuvälisten verkkojen langan on oltava yksikuituista tai yksilankaista ja langan suurin sallittu paksuus on 0,20 millimetriä.

Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten viime vuoden lopulla tekemissä päätöksissä on kolmen vuoden siirtymäaika yli 65 millimetrin solmuvälisille meritaimenverkoille sekä ammattikalastajien alle 80 millimetrin solmuvälisille paksulankaisille verkoille.

Pyhtään ja Kotkan kalastusalueilla

    · rasvaevälliset meritaimenet on vapautettava
    · meritaimenen alamitta on 60 senttimetriä
    · kuhan alamitta on 40 senttimetriä
    · kuhan ja vaellussiian pyynnissä verkon solmuvälin tulee olla vähintään 50 mm.

Pyydysmerkinnät ja kalastajan yhteystiedot

Kalastajien kannattaa huomioida myös viime vuonna voimaan astuneet uudet säädökset pyydysmerkinnästä. Pyydysten riittävän merkinnän lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että pyydyksen uloimman pään kohon tai lippusalon yhteydessä on asettajan etu- ja sukunimi sekä osoite tai puhelinnumero.

Summanjoessa ja sen suulla on rajoitettu viehekalastusta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus teki tänä keväänä vesialueen omistajan hakemuksesta päätöksen, jolla kiellettiin yleiskalastusoikeuksiin perustuva viehekalastus Summanjoen alaosalla ja jokisuussa vuosittain huhti-kesäkuussa. Päätös on voimassa vuoteen 2017 asti. Kieltoalue alkaa Summanjoen Rasista ja päättyy Kari-nimiseen saareen Summanlahdella.  Kiellon syynä on kalastajien paikallisille asukkaille ja veneliikenteelle aiheuttama toistuva häiriö. Kielto ei vaikuta omistajan oikeudella tapahtuvaan kalastukseen.

 
Lisätietoja:
Kalatalousasiantuntija Vesa Vanninen, o295 o29 o95, vesa.vanninen[at]ely-keskus.fi


Lähde: KAS ELY (http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2013/Sivut/Merkittaviamuutoksiamerialueenkalastukseen.aspx)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 08.05.13 - klo:11:57
Kymijoen lohitilanne on paranemassa

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee valtakunnallista strategiaa Itämeren lohien turvaamiseksi. Tutkijan mielestä Kymijoen lohikannan kasvaminen vaatii kalatien rakentamista Korkeakoskeen.

Kymijoen lohitilanne on pikkuhiljaa paranemassa. Tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että lohikannan kasvu vaatii kalatien rakentamista Korkeakoskeen.

- Nykyisellään vettä ohjataan paljon Korkeakosken voimalan läpi, mikä houkuttelee paljon kaloja kosken alapuolelle. Nyt kaloilla ei ole pääsyä Korkeakosken padon päälle, kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Tapani Pakarinen.

- Kalatie lisäisi todennäköisesti huomattavasti kalamääriä patojen päällä, ja siten luonnossa syntyvien lohenpoikasten määrä kasvaisi.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan valtakunnallista Itämeren lohistrategiaa, jonka tarkoitus on saada Suomeen yhteinen näkemys kestävästä lohipolitiikasta. Lohistrategian on määrä valmistua ensi syksyn aikana.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Itämeren lohitilanne on parantunut Suomenlahdella hitaammin kuin Pohjanlahdella. Esimerkiksi Kymijoessa luonnonlohen lisääntyminen on vaihtelevaa vedensäännöstelyn takia. Luonnonlohen lisääntyminen olisi tärkeää koko lohikannan säilymisen kannalta.

- Yleisesti tunnustetaan, että luonnossa kasvaneet lohenpoikaset säilyvät paremmin elossa kuin istutetut lohet. Varmaa parannusta tapahtuisi, jos Korkeakoskeen tulisi toimiva kalatie, Pakarinen sanoo.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/kymijoen_lohitilanne_on_paranemassa/6631335)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 08.05.13 - klo:12:47
Keskenkasvuista kalastusta

Uskaltaisikohan sitä uida lenkin Partakoskella päin? pohti Laamalansaaren vesille istutettu keskenkasvuinen nieriä - ja teki kohtalokkaan virheen.

Käväisin viime viikonvaihteessa (28.4.) yhdellä Saimaan hienoimmista paikoista, Savitaipaleen kunnassa olevalla Partakoskella, joka suoltaa vettä kirkasvetisestä Kuolimosta Saimaaseen. Ihailimme parin kaverin kanssa upeaa koskea, joka on käytännössä ainoa merkittävä luontaisesti lisääntyvän järvitaimenen kehto koko eteläisellä Saimaalla.

Tarkkailimme aitiopaikalta vain muutaman metrin päässä rannasta matalassa virrassa paikallaan pysyttelevää 40 - 50 cm mittaista taimenta. Kerrassaan upea näky! Kelpasi siinä rasvaeväisen viihtyä ja napsia suupaloja, kun koko koski on ympäri vuoden rauhoitettu kaikelta kalastukselta.

Kaveri halusi näyttää meille myös toisenlaisen maailman, aivan läheltä. Astuimme muutaman kymmenen metrin päässä Saimaan puolella odottavaan veneeseen ja ajoimme reilun sadan metrin päähän ensimmäisen niemenkärjen kohdalle.

Sinne, koskialueelle johtavan kalaväylän keskelle oli ehditty virittää jo monta verkkoa, vaikka vapaa vesi päättyi heti niemen kärjen takana vielä viipyvään jäänreunaan. Tiheässä lähekkäin olevat merkkiliput ja -kohot kielivät siitä, että kyseessä on mainio kalapaikka, josta kalastajat suorastaan kilpailevat.

Yksi pyydyksistä oli kaverin matala ja normaalipituinen 55-millinen verkko. Hän oli laskenut sen paikalle ensimmäisenä osoittaakseen käytännössä koko verkkopyynnin mielettömyyden tällaisessa paikassa. Muiden verkkojen ilmestyminen parin kymmenen metrin päähän kertoo paljon kalastukseen liittyvistä intohimoista.

- Tämä on oikeastaan täkäläisittäin harva pyydys, täällähän jotkut pyytävät 27-milliselläkin, hän perusteli, kun ehdin ihmetellä verkon pienehköä solmuväliä.

Verkossa ei ollut sillä kertaa mitään, mutta parina seuraavana päivänä sain käyttööni kuvia, joissa on samasta verkosta saatu pienehkö nieriä ja saimaanlohi. Lisäksi erään toisen kalastajan kerrottiin saaneen samankokoisia nieriöitä yhdellä kertaa peräti kuusi kappaletta.

Kokeilu tuotti siis odotetun tuloksen. Kaveri pystyi yhdellä ainoalla matalalla verkolla osoittamaan, kuinka helposti sillä voi saada saaliiksi keskenkasvuisia kaloja. Millaisia saaliita saavatkaan ne, joilla on vastaavilla paikoilla pitkät jadat korkeita verkkoja? Kuinka monen keskenkasvuisen järvilohen, taimenen ja nieriän vaellus päättyy tänäkin kesänä turhan tiheäsilmäisiin verkkoihin paikoissa, joissa tulisi kaiken järjen mukaan kieltää verkkopyynti kokonaan tai ainakin välikoon verkot (solmuväli esim. 25 - 79 mm)?

Partakosken alue on vain yksi surkea esimerkki siitä, että kalastusta ei säädellä riittävästi kaloille elintärkeissä paikoissa. Lisääntymisalueille johtavat kalaväylät tulisi pitää vapana kalojen liikkua. Avainasemassa kalastuksen säätelyssä ovat tietenkin paikalliset osakaskunnat, mutta erittäin tärkeä rooli on myös kalastusalueilla ja kalastuksen ohjausta harjoittavilla tahoilla kuten ELY-keskuksilla.

Osakaskunnissakin herätään varmasti tekemään oikeita päätöksiä, jos niille kerrottaisiin kunnolla perustellen, miksi ja miten kalastus kannattaisi järjestää. Kalanpoikasiin käytetyt rahat menevät hukkaan, jos kalat pyydystetään pois liian pieninä. Puhumattakaan siitä, että väärässä paikassa harjoitettu voimaperäinen ja liian pieniin yksilöihin kohdistuva kalastus on vaaraksi myös luonnollisesti lisääntyville uhanalaisille kaloille.

Partakoski on lohikalojen paratiisi, mutta sinne vaeltaminen ja sieltä poistuminen voi olla kaloille kohtalokasta. Äärimmäisen uhanalaiselle saimaannieriälle se on todella villiä rajaseutua, sillä kosken yläpuolisella Kuolimolla lajin alamitta on peräti 80 cm, mutta heti kosken alla sen surmaraja on Suur-Saimaan kalastusalueen "siunaama" kalastuslain mukainen surkea 40 cm. Korjattavaa on siis kalastuslaissakin!

Kalastusalueet ja osakaskunnat istuttavat kaloja ymmärrettävästi lähinnä kalastusta varten. Kalaveden "hoidon" järjestelyt sujuvatkin vuosikokouksessa yhdellä nuijankopautuksella, kun päätetään jälleen istuttaa määräsummalla kalanpoikasia. Ja kalanpoikasten kasvattajat hymyilevät! Erityisesti heitä myhäilyttää ne osakaskunnat, jotka eivät rajoita verkkokalastusta, tai joiden naapurina olevat osakaskunnat eivät sitä tee. Kauppa käy kuin siimaa, ja ostajat ovat kuin onkimatoja - koukussa kalanistutukseen!

Edellä on paasattu verkkokalastukseen liittyvistä ongelmista. Lähes yhtä hyvin voisi puhua mistä tahansa muustakin keskenkasvuisiin tai uhanalaisiin kaloihin kohdistuvasta kalastuksesta riippumatta siitä, onko kyseessä virkistys-, kotitarve- tai ammattikalastus. Jokaisen kalavesillä kuhkavan ja kalastusasioista päättävän olisi nyt vihdoinkin syytä alkaa noudattaa kestävän kalastuksen periaatteita.

Paikalliset osakaskunnat ovat tehneet hyvää työtä rauhoittaessaan Partakosken ympärivuotisesti kaikelta kalastukselta, mistä parhaimmat kiitokseni. Kosken alapuolisen kalastuksen säätelyssä näyttäisi kuitenkin olevan vielä jonkin verran tehtävää. Kuten niin kovin monessa muussakin paikassa ympäri maata.

Saimaan lohikalat -hanke on tehnyt mainiota työtä valmistelemalla eri kalastusalueille räätälöidyt kalastuksenjärjestämissuunnitelmat, jotka löytyvät hankkeen nettisivuilta. Kannattaa tutustua ihan ajan ja ajatuksen kanssa.

Väärinkäsitysten välttämiseksi huomautettakoon vielä lopuksi, että en vastusta verkkokalastusta tai mitään muutakaan laillista kalastusmuotoa. Toivon vain, että arvokaloille annettaisiin nykyistä paremmat mahdollisuudet kasvaa ja parhaassa tapauksessa jopa lisääntyä luontaisesti ennen poiskalastamista.

Emmehän me kuoki pottupellostakaan siemenperunoita ylös ennen aikojaan!


Lähde: Erälehti - Arin kalahatusta (http://eralehti.fi/erablogit/arin-kalahatusta/keskenkasvuista-kalastusta.aspx)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 10.05.13 - klo:12:30
VAPAUTA UHANALAISET LOHIKALASI

Suomen kahdestatoista uhanalaisesta kalalajista lähes kaikki on lohikaloja. Näistä kalalajeista esimerkiksi meritaimenen yksilömäärä on pudonnut niin alhaiseksi, ettei riittävästi kaloja pääse lisääntymään kannan turvaamiseksi. Luonnossa syntyneet, kannalle elintärkeät yksilöt tulisi tästä syystä vapauttaa takaisin lisääntymään ja ottaa saaliiksi ainoastaan istutettuja, kalastettavaksi tarkoitettuja lohikaloja.

Suomen vaelluskalakannat voivat huonosti vuosikymmenten laajoista istutuksista huolimatta. Luonnossa syntyneet kalayksilöt ovat geneettisesti sopeutuneita ympäristöönsä ja niiden selviämis- ja lisääntymismahdollisuudet ovat huomattavasti istutettuja kaloja paremmat. Istutetut yksilöt merkitään yleensä rasvaeväleikkauksella, jolloin ne ovat erotettavissa luonnossa syntyneistä yksilöistä. Rasvaeväleikkauksessa kalalta kirjaimellisesti leikataan pois selässä, pyrstöevän ja selkäevän välissä sijaitseva kaloille hyödytön rasvaevä. Rasvaeväleikkausten ansiosta uhanalaisten kalalajien kalastusta ei tarvitse lopettaa täysin, kun kalastus voidaan kohdistaa istutettuihin yksilöihin.
 
Nykyään kaikki Suomenlahteen istutettavat taimenet ovat rasvaeväleikattuja ja menetelmän suosio kasvaa myös Suomen muilla merialueilla sekä sisävesissä. Rasvaeväleikkausten johdosta Uudenmaan- ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset rajoittivat meritaimenen kalastusta Suomenlahden yleisvesialueella tämän vuoden alusta alkaen. Nyt kaikki rasvaevälliset taimenet on vapautettava ja sen alamitta on nostettu 65 senttimetriin. Vastaavia rajoituksia on tulossa muillekin vesialueille, mutta päätöksiä odotellessa yksittäisen kalastajan omat valinnat ovat todella tärkeitä. Vastuullinen kalastaja vapauttaa uhanalaiset, rasvaevälliset kalat, jotta kalakannat pystyvät toipumaan ja kalastettavaa riittää myös seuraaville sukupolville.

Lisää vastuullisesta vapaa-ajankalastuksesta voi lukea osoitteesta
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen.

Lisätiedot:
kalatalouskonsulentti Antero Virkkunen, antero.virkkunen[at]vapaa-ajankalastaja.fi, p. o5o 564 8oo9.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 600 seurassa toimii yhteensä noin 50 000 kalastuksen harrastajaa.


Lähde: SVK (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=76778)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Sopuli - 12.05.13 - klo:14:09
Kuhan SE uusiksi:
http://www.kalamies.com/kalastus-uutiset/631-kuha-jarvi-uistelu

Siinä on kertynyt molemmille elämän varrella semmosia kuhia, joista moni ei uskalla edes koskaan haaveilla. Taitaa olla isojen kalojen olinpaikat tiedossa. Molemmilla ollut nimissä suomen-ennätys jo aiemmin. Tää pienempikin ois ollut enkka, mutta tuo 14 kg... USKOMATONTA!!!!!


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: psychocowboy - 13.05.13 - klo:09:46
http://www.hs.fi/paivanlehti/paakirjoitukset/Hoitokalastus+ei+ole+ratkaisu+It%C3%A4meren+rehev%C3%B6itymiseen/a1368329130304?jako=f7561452bc6ba52ff8f6f1abfdd73429


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 17.05.13 - klo:14:38

Kalojen fongaaja on hionut taktiikkaansa puoli vuotta

Kotkan kalamaratonissa kisataan viikonloppuna siitä, mikä joukkue saa pyydystettyä eniten eri kalalajeja. Lajikalastus eli fongaus on levinnyt kalaharrastajien parissa. Jesse Suntio osallistuu Kotkan kalamaratoniin viidettä kertaa.

Kotkalainen Jesse Suntio on osallistunut kalamaratoneihin siitä lähtien, kun kisa saatiin Kotkaan vuonna 2008. Sen jälkeen hän on osallistunut kahden kaverinsa kanssa lajikalastus- eli fongauskisaan monta kertaa.

Tämänvuotisessa maratonissa Suntion joukkueen tavoitteena on pyydystää ainakin 20 kalalajia. Kymin naaraajat -nimeä kantavan joukkueen paras tulos on viime vuonna saavutettu 18 kalalajia.

- Tänä vuonna kun saisimme kirjolohen, joka jäi viime vuonna saamatta, niin olisimme lähellä tavoitetta. Sitten jos vielä saisimme seipin, olisimme tavoitteessa, Jesse Suntio laskee.

Joukkueilla on 24 tuntia aikaa saada kalastettua mahdollisimman monta eri kalalajia. Joukkueet kiertävät vuorokauden aikana Kotkan kaupungin vesialueilla Huumanhaaraa ja Langinkosken perhokalastusaluetta lukuunottamatta.

- Taktiikkahan on tietenkin salainen, eikä sitä paljasteta. Sitä on hierottu viimeiset puoli vuotta, Jesse Suntio myhäilee.

"Pienikin kala voi ratkaista"

Lajikalastuksessa Suntiota kiehtoo eniten mukava harrastus kaveriporukalla ja uusien asioiden oppiminen.

- Siinä joutuu aika paljon selvittelemään kalojen toimintaa, kuten sitä, miten kalat liikkuvat eri vuorokaudenaikoina ja mitä kalat syövät, Suntio kertoo.

Välineiksi riittävät pääasiassa mato- ja pohjaonki. Syöttejä pitää varata useaa sorttia eri kalalajien mukaan.

- Kisassa on mukavaa se, että kerrankin kalan koolla ei ole väliä. Pienikin kala voi ratkaista hyvin paljon.

Vaikeusastetta kalakisassa nostavat niin sanotut hybridikalat, jotka ovat risteytyneet eri särkikaloista. Lajien tunnistuksessa muutenkin tärkeänä apuna toimii kalakirja.

- Kalakirja on erittäin hyvä olla mukana. Ilman sitä tässä jää monta lajia tunnistamatta. Erot ovat loppujen lopuksi pieniä, joten lajit voi vielä varmistaa kirjasta, Suntio neuvoo.

Kotkan kalamaraton alkaa lauantaina kello 12 ja päättyy sunnuntaina kello 12. Kilpailu käydään samaan aikaan myös Helsingissä.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/kalojen_fongaaja_on_hionut_taktiikkaansa_puoli_vuotta/6646823#)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 20.05.13 - klo:23:13
Helsingin Talissa tuoksuu tärpätti - Mätäjokeen vuotanut myrkkyä
Silminäkijöiden mukaan Mätäjoessa kelluu kuolleita kaloja. Pelastuslaitoksen mukaan aine on todennäköisesti vuotanut läheisistä Pitäjänmäen teollisuuslaitoksista.


Helsingissä Talin siirtolapuutarhan vieressä virtaavaan Mätäjokeen on vuotanut maanantaina tärpätiltä tuoksuvaa myrkyllistä ainetta. Silminnäkijöiden mukaan Mätäjoessa kelluu kuolleita kaloja. Helsingin pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin Ville Mensalan mukaan aine on todennäköisesti peräisin läheisistä teollisuuslaitoksista. Pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle kello neljän jälkeen iltapäivällä.

- Olemme laittaneet Mätäjokeen öljynimeytyspuomin ja kävimme tarkistamassa tilanteen kahdeksan maissa illalla. Hajustakin päätellen mitään öljypohjaista tuotetta se ei näytä olevan. Tarkemmin aineesta ei ole vielä tietoa.

Ville Mensala kertoo, että Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on laittanut jokeen laskevia vesisulkuja kiinni, eikä ainetta näytä tulleen illan tarkastuskerralla enää lisää jokeen.

- HSY:n hulevesilinjoja on tänään suljettu, vahvisti HSY:n vastaava tiedottaja Kati Mäki-Latikka Yle Uutisille.

- Emme tiedä vuodon alkuperää, mutta ainakin sen määrä on vähentynyt.

Helsingin pelastuslaitos selvittää Helsingin ympäristökeskuksen kanssa myrkkyvuodon alkuperää.

Mätäjoen pitkä kunnostustyö valuu hukkaan

Mätäjoen varresta tavoitettu Pekka Lindblad kertoo, että haju paikalla on sen verran voimakas, että pää tulee kipeäksi. Lindblad harmittelee vuodon aiheuttamaa tuhoa joen talkoilla istutetulle taimenkannalle.

Lindblad sanoo vetäneensä neljänä vuotena joen kunnostuspäiviä, jotta Mätäjoesta saataisiin kutupaikka äärimmäisen uhanalaiselle meritaimenelle. Keväisin Mätäjokeen on istutettu taimenen mätiä, jotta kanta elpyisi.

- Näky vetää synkäksi, tuho on melkoinen. Näyttää siltä, että suurin osa istutetuista taimenista on kuollut. Onneksi osa on ehtinyt jo vaeltaa merelle. Tämä tuli siinä mielessä pahaan aikaan, että taimenet tulevat sukukypsiksi juuri neljävuotiaina, toteaa Lindblad.

Terhi Toivonen
Yle Uutiset
Anna-Maria Talvio
Yle Uutiset

Linkki uutiseen (http://yle.fi/uutiset/helsingin_talissa_tuoksuu_tarpatti_-_matajokeen_vuotanut_myrkkya/6651069)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset - Myrkkyvuoto Mätäjokeen 20.05.2013
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 21.05.13 - klo:09:14
Teknoksen maalitehtaalta Helsingin Pitäjänmäellä pääsi erä liuotinta mätäjokeen, merkittäviä kalatuhoja havaittu. Jokeen on jo vuosia istutettu taimenia.

Uutislinkki / Helsingin sanomat:
http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin+M%C3%A4t%C3%A4joessa+kelluu+kuolleita+kaloja++myrkkyvuotoa+tutkitaan/a1305680119495

Kuvia:
http://www.tuomasheinonen.com/blog/ymparistotuho-helsingin-matajoella-20-5-2013/


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 21.05.13 - klo:10:12
Poliisi tutkii Mätäjoen myrkkyvuotoa: Vakavin tapaus vuosiin

Helsingin poliisi on aloittanut tutkinnan Mätäjoen myrkkyvuodosta. Vuoto havaittiin maanantaina iltapäivällä, kun vedessä kellui kuolleita kaloja. Myrkky on ilmeisesti Teknoksen tiloista vuotanutta liuotinta. Poliisi kuvailee tapausta vakavimmaksi laatuaan vuosikausiin Helsingissä.

Helsingin suurimpaan kaupunkipuroon, Mätäjokeen on istutettu taimenkantaa, jonka pelätään nyt osin kuolleen. Maaliyhtiö Teknoksen mukaan liuotinpäästössä on kyse inhimillisestä erehdyksestä.

Rikostarkastaja Ilkka Koskimäki Helsingin poliisista vakuuttaa, että viranomaiset ottavat tapauksen kiireesti tutkintaan. Rikosnimikkeestä ei toistaiseksi vielä ole tietoa.

- Esitutkintakynnys on meidän mielestämme ylittynyt, tämä on vuosikausiin vakavin tapaus, mitä Helsingissä on tapahtunut. Tutkimukset ovat hyvin alkuvaiheessa, mutta täysillä käynnissä.

Palomestari Ville Mensala ei aamuyhdeksän aikaan osannut vielä arvioida, paljonko myrkkyä on päässyt jokeen. Tarkempaa tietoa odotetaan tiistain aikana.

- Ainemääristä on vaikea ottaa mitään kantaa vielä, mutta eilisen päivän aikana jo jokeen laskevia sadevesiviemärilinjastoja suljettiin. Oletusarvona on siis se, että mitään uutta materiaalia sinne ei ole alkuillan jälkeen päässyt. Myöskään selkeitä, havaittavia joen pinnalla olevia lauttamuodostelmia siellä ei ole.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/poliisi_tutkii_matajoen_myrkkyvuotoa_vakavin_tapaus_vuosiin/6651353)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kovin surullinen tapaus. Yhden ihmisen hetkellinen moka tuhoaa vuosien vapaaehtoistyön hedelmän hetkessä. Toivottavasti tästä tulee Teknokselle kunnon sanktiot, että niitä "inhimillisiä erheitä" ei enää tapahdu. Ja velvoite hoitaa ja rahoittaa joki takaisin kuntoon.



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 21.05.13 - klo:12:18
Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen siten, että se aiheuttaa mahdollisimman paljon vahinkoa. Kyseessä ilmeisesti on inhimmillinen erehdys, josta ei ole aihetta syyllistää yksittäistä työntekijää. Vahinkoja sattuu. Tällaisen vahingon todennäköisyys on pieni, mutta seuraukset suuret. Riskianalyysin tulisi tunnistaa tilanne ja ehkäiseviin toimenpiteisiin olisi tullut ryhtyä. Tällaisia toimenpiteitä voisi olla esimerkiksi se, että kaikkialla missä varastoidaan nestemäisiä myrkyllisiä aineita, pintavesikaivoista ei olisi suoraa yhteyttä vesistöihin, vaan välissä olisi keräysallas tai jotain vastaavaa.

Herää myös kysymys, mihin välittömiin toimenpiteisiin Teknoksella ryhdyttiin, kun virhe havaittiin? Tehtiinkö heti ilmoitus pelastus- tai ympäristöviranomaisille, vai koetettiinko painaa asia unohduksiin ja toivoa ettei seurauksia tule?


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 21.05.13 - klo:13:04
Ilmeisesti Teknos tunnusti päästön melko nopeasti:

Liuotinpäästö Pitäjänmäen tehtaalla (http://www.teknos.fi/?pageid=H5869)

Joo ei sitä yksittäistä työntekijää voi syyllistää, kun ei tiedetä hänen perehdytyksen/tietämyksen tasoa. Tälläiset asiat tulee nimenomaan miettiä ennalta ja tehdä tarvittavat toiminpiteet, jolloin tämänkaltainen päästö tehdään mahdottomaksi. Toki tässä tapauksessa siellä oli varajärjestelmä, mutta se petti kun anturi ei huomannut vuotoa. Eli syyllistä voidaan myös hakea tuon varajärjestelmän toiminnasta/kunnosta vastaavalta taholta.

Tämä vuoto menee vähän samaan kastiin kuin nämä (Virhon (http://www.virtavesi.com/?showNews=495) sivuilta):

VANTAAN JÄTEVESIPÄÄSTÖT:

14.4. klo 9.30 - 10.50 puhdistamatonta jätevettä Vantaan Strandkullantien jätevesipumppaamolta (JVP3181) avo-ojan kautta Vantaanjoen pääuomaan. Pumppaamon toinen pumppu oli mennyt epäkuntoon eikä toisen pumpun teho riittänyt. Arvioitu ylivuoto 1-3 m³.

14.4. klo 12.00 - 12.40 ja uudelleen klo 17.00 - 18.00 puhdistamatonta jätevettä Vantaan Tapolan jätevesipumppaamolta (JVP3160) Vantaanjoen pääuomaan. Myös tällä pumppaamolla toinen pumppu oli mennyt epäkuntoon eikä toisen pumpun teho yksinään riittänyt. Arvioitu ylivuoto Vantaanjoen pääuomaan 3-6 m³.

21.4. klo 1.15 – 7.50 Vantaan Siikakujan pumppaamolta (JVP3010) sähkökatkon aiheuttaman laitevian johdosta puhdistamatonta jätevettä arviolta 50 – 60 m³ jonnekin. Pumppaamo sijaitsee n. 1 km päässä Keravanjoen uomasta.


Eli miten ihmeessä on mahdollista että pumppaamon teho jaetaan kahdelle pumpulle, mutta siellä ei ole varapumppua?  ??? Varapumppu on ihan perusasioita. Mutta varmaan se motiivi löytyy jälleen rahasta. Eli (yleisesti) kun sillä pumpulla ei ole mitään vaikutusta tehtaan tuotantoon vaan mitättömiin ympäristöasioihin, niin ei viitsitä satsata. Jos kyse olisi tehtaan tuotantoon liittyvästä pumppaamosta (esim. raakavesi), niin varmasti olisi varapumput sun muun pelit. Siinähän hukkuu rahaaa, jos pumppaamo seisoo/yoimii vajaalla.

Ainoa tapa saada nämä asiat yrityksissä kuntoon on kunnon sakot kaikista päästöistä + päälle vielä velvoitteet luontohaittojen korjaamisesta.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 21.05.13 - klo:14:18
Vantaanjoen käyttö puhdistuslaitosten ja pumppaamojen ylivuotopaikkana ei ole mikää yksittäinen vahinko vaan jatkuvaa toimintaa. Asia on tunnettu useita vuosia, mutta tilanteen korjaaminen on hidasta vaikka käsittääkseni suunnitelmia onkin. Erityisesti Riihimäen jäteveden käsittely on alimitoitettua, ja huippukuormien aikana jokeen lasketaan raakana puhdistamattomia jätevesiä kun puhdistuskapasiteetti ei riitä eikä puskurointitilaa ole.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 22.05.13 - klo:15:25
Ankkurimerkki tuo tietoa järvitaimenen elämästä

Keiteleen järvitaimenkantaa pyritään ylläpitämään istutusten avulla. Järven luontainen taimenkanta on viime vuosina vähentynyt, mutta syystä ei ole varmaa tietoa. Keskisuomalaisille kalastuksen harrastajille maakuntakalan säilyminen maakuntajärvessä on tärkeää.

Keiteleen Lavianselkään istutettiin tiistaina 3000 järvitaimenen poikasta. Parivuotiailla taimenilla on mittaa noin 25 senttiä ja painoa keskimärin 135 grammaa.

- Istutusvaiheessa suurin uhka on hauet, jotka ovat kutupuuhissa tai joiden kutu on loppumassa. Ja silloin kun hauen kutu loppuu, niin ne ovat erittäin nälkäsiä, kertoo Keski-Suomen urheilukalastajien puheenjohtaja Risto Salmi.

Tietoa taimenen elosta

Kaikilta istutettavilta järvitaimenilta on leikattu rasvaevä. Lisäksi 500 kalaa saa selkäänsä ankkurimerkin. Ankkurimerkin kiinnittämistä varten järvitaimenet joudutaan nukuttamaan.

- Merkinnällä pyritään saamaan selville se, että mihin taimenet vaeltavat, minkä kokoisena ne jäävät mahdollisesti pyydyksiin, ja kuinka iso osa selviää pyyntikokoon asti, toteaa toiminnanjohtaja Risto Meronen Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry:stä.

Kalastajien toivotaan lähettävän merkit Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskukselle. Saatteeksi riittää tieto, missä taimen jäi satimeen, ja minkä kokoiseksi kala oli ennättänyt kasvaa.

Luonnon taimenille rauha

Sen lisäksi että istutukset tuovat tietoa taimenten elämästä, ne auttavat myös suojelemaan Keiteleen luonnollista järvitaimenkantaa.

- Toiveissa on, että pyydettäisiin näitä istutettuja kaloja ja annettaisiin näiden harvojen luonnonkalojen uida. Ja vaikka se ehkä kirveleekin laskea joku parin kolmen kilon taimen tuonne järveen, niin ajan mittaan se kuitenkin tarkoittaa sitä, että luontainen taimenkanta saadaan ehkä säilytettyä, Risto Salmi huomauttaa.

Istutetut kalat eivät juuri lisäänny. Siitä huolimatta myös niille toivotaan kasvurauhaa. Järvitaimen nimittäin paranee vanhetessaan.

- Kun malttaa tuonne syksyyn tai myöhäsyksyyn, niin istutetun taimenen saattaa saada kilon painoisena. Puhumattakaan siitä, kun se vuoden kasvaa, niin se painaa jo kaksi kiloa. Ja mitä suurempi taimen sitä parempi. Liha on punaista, rasvaista ja erittäin hyvän makuista, Salmi toteaa.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/ankkurimerkki_tuo_tietoa_jarvitaimenen_elamasta/6652723)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 24.05.13 - klo:10:58
Kalakisa jättää naaraat rauhaan

Muoniossa järjestettävä lohensoutukisa suojelee tänä vuonna emokaloja. Muonion lohiviikkojen kilpailussa hyväksytään tänä kesänä kilpailukalana ainoastaan uroslohia. Päätöksellä halutaan suojella Tornion-Muonionjoen lohikantaa, sanoo Juha Niemelä kilpailun järjestävästä yhdistyksestä.

Naaraiden säästämistä helpottaa se, että maa- ja metsätalousministeriö on kieltänyt nostokoukut ja kalat on nostettava joesta haavilla. Näin naaraskalat voi palauttaa veteen vähemmin vahingoin.

Naaraslohien rauhoittamista esitti kilpailun suojelija, näyttelijä Jasper Pääkkönen, joka nimettiin vasta Vuoden kalamieheksi.

– Ennen kaikkea tämä on viesti päättäjille: me vapakalastajat olemme valmiita tekemään radikaaleja ratkaisuja lohen tulevaisuuden turvaamiseksi – ja vaadimme sitä myös kalapolitiikan päättäjiltä, ammattikalastajilta sekä kotitarvekalastajilta,Pääkkönen sanoo.

Pääkkönen uskoo, että moni kalastaja olisi viime vuonnakin varmasti mielellään vapauttanut saamansa naaraskalan, mutta ei palkinnon toivossa tehnyt niin.

Muonion lohiviikkojen kilpailu järjestetään 22.–27. heinäkuuta.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/kalakisa_jattaa_naaraat_rauhaan/6655465)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 29.05.13 - klo:10:24
Kainuussa ja Koillismaalla kalastuksen yhteislupa-alueisiin roima lisäys

Metsähallitus ja kalastuskunnat aloittavat yhteistyön 200 kilometrin jokialueella. Kalakantaa hoidetaan vuosittain kiertävillä rauhoitusmerkinnöillä

Metsähallitus avaa kesäkuun alussa kalastuksen yhteislupa-alueita yhteensä noin 200 kilometrin matkalla Kainuussa ja Koillismaalla. Uudet kalastusalueet on suunniteltu yhdessä alueiden kalastus- ja osakaskuntien kanssa.

Metsähallitus aloittaa samalla kestävän kalastuksen ohjelman, jossa yhteisluvilla kalastettaviin jokiin määrätään poikkeuksellisesti vuosittain kiertäviä kalastukselta rauhoitettuja alueita.

- Esimerkiksi Korvuanjoella kalastuslupamenettely on ollut hyvin sirpaleinen. Toisaalla tietyn pätkän joesta omistaa tietty kalastuskunta ja sitten taas Metsähallitus. Ja kun mennään jokea alaspäin, on taas uusi osakaskunta omistajana.

- Pohdimme kalastus- ja osakaskuntien kanssa , että olisi syytä päästä yhteislupamenettelyyn. Kiitos Metsähallituksen, että tähän on tultu, toteaa taivalkoskelaisen Metsäkylän kalastuskunnan sihteeri Tuomo Horsma.

Palvelee kaikkia kalastajia

Horsman mukaan yhteislupamenettely palvelee ennen kaikkea kalastajia.

- He saavat kalastusluvat nyt yhdestä infopisteestä tai netistä. Lupa kattaa koko 110 kilometrin Korvua-Näljängänjoen alueen. Toivottavasti kalastajia täällä riittää tulevaisuudessa, Horsma sanoo.

Horsmaa ei pelota mahdollisesti lisääntyvät kalastajatmäärät.

- Nykykalastaja syö pannukalansa jokivarressa. Loput kalastaja palauttaa veteen takaisin kasvamaan.

Alamitat tavallista suuremmat

Metsähallitustakaan ei huoleta mahdollisesti lisääntyvä kalastus.

- Uutta nyt käynnistyvässä yhteislupamenettelyssä on se, että merkitsemme vuosittain tiettyjä alueita kalastukselta kielletyiksi. Näin varmistamme, että kalakanta pysyy näissä vesistöissä hyvinä. Emme istuta näihin jokiin lainkaan uutta kalakantaa.

- Myös harjuksen ja taimenen alamitta on keskimääräistä suurempi näissä vesissä, kertoo Metsähallituksen projektipäällikkö Heikki Laitala.

Muun muassa Korvuanjoessa harjuksen alamitaksi on määrätty 40 senttiä ja taimenen 50 senttiä.

Kainuussa uuteen yhteislupa-alueeseen kuuluu Kuhmon Kalliojoen jokialue, jossa on yhteensä 27 koskea.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/kainuussa_ja_koillismaalla_kalastuksen_yhteislupa-alueisiin_roima_lisays/6662631)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 29.05.13 - klo:10:30
Taimenet ja ravut takaisin Murronjokeen ekosähkövaroilla

Taimenen palauttaminen Saarijärven Murronjokeen etenee myötätuulessa, sillä taimenpoikasten onnistui kuoriutua vesistöön istutetuista mätirasioista. Jokea kunnostetaan kesän aikana ekosähkövaroilla ja talkoilla.

Alkukeväästä joella mitattiin veden happamuutta ja vesistöön istutettiin taimenen mätirasioita.

- Nyt näyttää siltä, että ne paikat, joita ajatellaan kunnostaa, ovat soveltuvia taimenelle. Mätirasioista kuoriutui poikasia, ja se on merkki siitä, että kala menestyy niillä paikoilla, joilla ajateltiinkin, kertoo ekoenergiavastaava Riku Eskelinen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Lähtölaukaus laajempaan kunnostustyöhön?

Murronjoen valuma-alueen kunnostustyötä rahoitetaan Vattenfallin Ekoenergia-merkityn sähkön myynnistä kertyneillä rahastovaroilla. Rahaa on luvassa yhteensä 50 000 euroa.

- Uskomme, että rahoitus antaa lähtölaukauksen myös laajemmille kunnostuksille alueella, Eskelinen sanoo.

Kunnostustyöt etenevät loppukesästä osin myös talkoolaisten voimin.

Vesivoimarakentaminen ja maatalous kuormittajina

Murronjoen taimenen ja ravun kohtalo on tuttu monista muistakin Suomen vesistöistä, sillä jokea ovat kuomittaneet muun muassa tukin uittoa varten tehdyt perkaamiset, vesivoimarakentaminen ja maatalous.

Muulla Saarijärven reitillä tehty vesivoimarakentaminen päätti taimenen nousun Murronjokeen lopullisesti. Myös jokirapukanta on hävinnyt joesta on lähes tyystin.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/taimenet_ja_ravut_takaisin_murronjokeen_ekosahkovaroilla/6662930)


Nyt on kuluttajallakin mahdollisuus vaikuttaa ja auttaa. Sähköä on pakko ostaa joka taloon, joten samalla voi auttaa myös vesistöjen tilaa.  Ei muuta kun vaihtamaan energiayhtiö Ekoenergia -merkillä varustetuksi vesivoimaksi! --> www.Ekoenergia.fi (http://www.ekoenergia.fi/)  :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 29.05.13 - klo:15:27
Kalasta ilmaiseksi ja seuraa maailmanennätysyritystä (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?svk=76797&lang=fi)

KALASTA ILMAISEKSI JA SEURAA MAAILMANENNÄTYSYRITYSTÄ!

Vanhankaupunginkosken suvannossa Helsingissä voi ensi keskiviikkona 29.5. kalastaa ilmaiseksi klo 13-24 välisenä aikana. 18-64 -vuotiailla viehekalastajilla tulee olla maksettuna valtion kalastuksenhoitomaksu. Vapaa-ajankalastajien kalakummit antavat tarvittaessa apua kalastuksessa ja opettavat käsittelemään saaliskalat paistokuntoon tai kalasoppaa varten. Perhokalastuksesta kiinnostuneet saavat opastusta heittotekniikassa ja tarkkuusheittoa esittelevät Suomen Castingliiton kilpailijat.


Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Marcus Wikström p. 045 110 2126,
s-posti: marcus.wikstrom(at)vapaa-ajankalastaja.fi


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 29.05.13 - klo:15:40
Kalasta ilmaiseksi ja seuraa maailmanennätysyritystä (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?svk=76797&lang=fi)

KALASTA ILMAISEKSI JA SEURAA MAAILMANENNÄTYSYRITYSTÄ!

Vanhankaupunginkosken suvannossa Helsingissä voi ensi keskiviikkona 29.5. kalastaa ilmaiseksi klo 13-24 välisenä aikana. 18-64 -vuotiailla viehekalastajilla tulee olla maksettuna valtion kalastuksenhoitomaksu. Vapaa-ajankalastajien kalakummit antavat tarvittaessa apua kalastuksessa ja opettavat käsittelemään saaliskalat paistokuntoon tai kalasoppaa varten. Perhokalastuksesta kiinnostuneet saavat opastusta heittotekniikassa ja tarkkuusheittoa esittelevät Suomen Castingliiton kilpailijat.


Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Marcus Wikström p. 045 110 2126,
s-posti: marcus.wikstrom(at)vapaa-ajankalastaja.fi

Heh. Ite tossa olin aamu ysistä 5 tuntia opettamassa täällä koululaisille miten mato-onki kasataan, miten mato pujotetaan koukkuun jne. Jokunen sata koululaista tuli paikalle ja oli se kyllä näky, kun tolkuttomassa suorassa tuulessa lapset harjoittelee miten se koho heitetään sinne veteen ilman, että koukku nappaa takana olevaan puskaan, shortsin lahkeeseen jne.  :D Oli siinä kyllä vekslaamista varsinkin heti alkuun, kun kaikki eivät olleet ikinä onkinut ja niitä onkia piti kasata tiuhaan tahtiin... Ja päivän päätteeksi vielä purkaa. Ei meitä "oppaita" tainnut kuitenkaan kymmentäkään olla.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 29.05.13 - klo:19:22
MMM:ä tullut lausuntopyyntö alamitta -asetuksen muuttamisesta.

Lausuntopyyntö (http://www.mmm.fi/attachments/kalariistajaporot/lausuntopyynnot/6GyaJFfFc/alamitta-asetus-lausuntopyynto.pdf)

Alamitta-asetuksen luonnos (http://www.mmm.fi/attachments/kalariistajaporot/lausuntopyynnot/6GyaQjYRA/Alamitta-asetus_29052013.pdf)

Uudet alamitta ehdotukset vaikuttavat hyvälle. Tosin olisin toivonut myös muutosta kuhan alamittaan. Ja tuo lohen poikkeava alamitta perämerellä on myös aina ihmetyttänyt... Miksi se ei voisi sielläkin olla 60cm?

Jos teillä on jotain omia näkemyksiä uudesta asetuksesta, niin laittakaa lausuntoa MMM:lle 17.6 mennessä. Ohjeet ja osoite löytyy tuosta linkin lausuntopyynnöstä.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 31.05.13 - klo:09:47
Varoittava esimerkki seudun salakalastajille
31.05.2013


Loviisan Sanomat on viimeisen parin vuoden ajan uutisoinut määrävälein Loviisan seudun merialueilla tapahtuvasta säädösten vastaisesta kalastuksesta. Salakalastuksen voi liioittelematta sanoa suorastaan rehottavan alueella, sillä kalastuksen valvojien saaliiksi jää säännöllisesti kilometritolkulla luvattomia verkkojatoja. Edes verkkojen jatkuva takavarikointi ei ole saanut ammattimaisesti toimivia salakalastajia lopettamaan toimintaansa, vaan muutamat paatuneimmat jatkavat kalakannan luvatonta verottamista kiinnijäämisen uhallakin. Silti vain harvoin kalastuksenvalvojat kykenevät pitävästi todistamaan luvattomien verkkojen kuuluvan tietylle kalastajille. Ei vaikka salakalastaja olisi jäänyt kiinni lähes kirjaimellisesti rysän päältä. Selvyyden vuoksi todettakoon, että tiettävästi seudun harvoja ammattikalastajiksi rekisteröityjä kalastajia ei ole ollut epäiltyjen joukossa.

Tässä lehdessä uutisoidaan vuoden 2011 marraskuussa kiinni jääneen salakalastajan Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa 7.5.2013 saamasta painavasta kalastusrikostuomiosta. Tapaus päätyi poliisille sekä edelleen käräjille Loviisan kaupungin vaatimuksesta sen jälkeen, kun näytti vakavasti siltä, ettei Loviisan merialueiden ammattimaista salakalastusta muuten saada kuriin. Loviisalaismiehen maksettavaksi tulevat 50 päiväsakkoa sekä yhteensä 7.500 euron korvaukset kertovat, ettei Loviisan salakalastustapauksessa ollut kyse pelkästä pikkurikkeestä, vaan rikoslaissa säädetystä tahallisesta luonnonvararikoksesta. Ero ammattimaisen salakalastuksen sekä esimerkiksi luvattoman heittouistelun välillä on merkittävä, vaikkei jälkimmäistäkään voi mitenkään puolustella.

Vaikka tuomion saanut kalastaja on jo lopettanut luvattoman harrastuksensa, jatkuu ammattimainen salakalastus ammatti- ja vapaa-ajan kalastajilta sekä kalastuksenvalvojilta saatujen tietojen mukaan edelleen Loviisan seudun merialueilla. Loviisanlahden lisäksi kokonaisia kalojen vaellussalmet kattavia merkitsemättömiä luvattomia verkkojatoja on tiettävästi edelleen sekä idässä että lännessä. Siksi on tärkeää, että kalastuksenvalvonta pystytään edelleen pitämään uskottavalla tasolla ja kiinnijäämisriski korkeana.

Salakalastaja tuskin itse edes lähipiireineen kykenee syömään koko saalistaan, vaan ammattimaisuudesta kertoo kalansaaliin toimittaminen myyntiin. Huhua luvattomien saaliiden päätymisestä esimerkiksi joidenkin pääkaupunkiseudun ravintoloiden keittiöille tai jonkin kaupan kalatiskille on vaikea näyttää todeksi. Kuluttajan on kuitenkin hyvä olla kalatiskillä valveilla ja kysellä kalan pyyntipaikasta, mikäli alkuperätietoa ei ole automaattisesti nähtävillä. Salakalastus on kannattavaa vain niin kauan kuin saaliille löytyy pimeitä markkinoita.


Loviisansanomat 31.5.2013 (http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=6321)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 03.06.13 - klo:10:49
^ Hieno toimintaa Loviisan kalastuksenvalvojilta! Iso hatun nosto!
Ja aiheeseen liittyen:

Loviisalaismiehelle kovat rapsut salakalastuksesta

Tunnusti salaverkot: 50 päiväsakkoa ja 7.500 euron maksut

Valkon kalasataman lähistöllä Kivikkosaaren vesillä vuoden 2011 lokakuussa verekseltään kiinni jäänyt loviisalaismies on saanut kovat tuomiot salakalastuksesta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi miehen 50 päiväsakkoon sekä lisäksi maksamaan Loviisan kaupungille menetettyjä kalastuslupatuloja 1.500 euroa sekä valtiolle rikoksen tuottamasta hyödystä 6.000 euroa. Tuomio annettiin käräjäoikeudessa 7.5.

Loviisan Sanomat kertoi tapauksesta 21.10.2011. Tuolloin loviisalaiset kalastuksenvalvojat saivat Loviisanlahdelta verekseltään kiinni loviisalaisen miehen, joka myönsi kalastuksenvalvojille omakseen yhteensä 12 kappaletta 30 metrin verkkoa eli yhteensä noin 370 metriä laitonta verkkojataa. Tapauksesta ilmoitettiin poliisille, ja Loviisan kaupunki vei vesialueen omistajana asian käräjäoikeuteen.
-Tutkintapyyntö haluttiin tehdä, jotta salakalastusta saataisiin tällä tavoin ennaltaehkäistyä, ja toivomme, että tämä toimii varoittavana esimerkkinä, kommentoi Loviisan hallintojohtaja Christoffer Masar torstaina.

Vihje silminnäkijältä

-Muutaman päivän päästä päätimme yrittää salakalastajan kiinnisaamista verekseltään, ja tarkkailimme merialuetta kiikarilla Valkon satamassa erään rahtilaivan takaa. Havaitsimme salakalastajan saapuvan naaraamaan sekä kokemaan verkkojaan ja ajoimme vauhdilla paikalle, kertoi Peltoluhta Lovarille lokakuussa 2011.

-Huomattuaan lähestyvän veneemme, salakalastaja irrotti heti otteensa verkkojadastaan ja antoi sen upota takaisin pohjaan sekä lähti ajamaan kohti Loviisanlahden itärantaa, Peltoluhta kuvaili tuolloin.

Vesa Peltoluhta ja mukana ollut toinen kalastuksenvalvoja Markku Paltola ajoivat salakalastajan veneen vierelle ja pyysivät tätä pysähtymään, johon mies suostui. Kalastuksen valvojat kertoivat miehelle saamistaan vihjeistä, ja kysyivät oliko miehellä luvattomia verkkoja alueella. Hän myönsi näin olevan.

Salakalastaja auttoi selvittelyissä

-Kerroimme hänelle aikovamme joka tapauksessa naarata kyseistä aluetta, ja pyysimme häntä itse ilmaisemaan luvattoman verkkojatansa paikan. Lopulta hän suostui niin tekemään, ja näytti yhteistyöhaluisesti paikan ja poistui alueelta, Peltoluhta kertoi.

-Luvaton verkkojata tarttuikin naaraan miltei välittömästi miehen osoittamasta paikasta. Verkkojadassa oli suuri määrä pääosin 3 metriä korkeita verkkoja, joista osa oli solmuväliltään luvattoman tiheitä, alle pienimmän sallitun silmäkoon, joka on 50 milliä, Peltoluhta sanoi. Valvojat nostivat tuolloin 12 kappaletta 30-metristä verkkoa yhteispituudeltaan 370 metriä.


Lähde: Loviisan sanomat (http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=6325)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 03.06.13 - klo:10:51
Saimaannieriä tahdotaan rauhoittaa kokonaan

Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa saimaannieriän rauhoittamista koko Vuoksen vesistöalueella.

Saimaannieriän luonnonvaraiset kannat ovat taantuneet siinä määrin, että lajin täysrauhoitus Vuoksen vesistöalueella on ministeriön mukaan välttämätöntä. Luontaisesti lisääntyvää saimaannieriäkantaa elää enää Suomenniemellä ja Savitaipaleella sijaitsevassa Kuolimo-järvessä.

- Saimaannieriä on lähestulkoon hävinnyt muualta Saimaalta, vaikka sitä on istuttamalla koitettu lisätä. Se on viileän veden kala ja vedenlaadultaan aika kranttu, toteaa kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi maa- ja metsätalousministeriöstä.

- Tutkijat ovat epäilleet, että ilmastonmuutokseen liittyvä lämpeneminen ja vesien laadun heikkeneminen on osaltaan vaikeuttaneet saimaannieriän lisääntymistä. Sitä on myös kalastettu aikanaan liikaa kannan tilaan nähden. Se jää helposti liian pienenä kalaverkkoihin kiinni, Tammi kertoo.

Samalla maa- ja metsätalousministeriö haluaa tehostaa meritaimenen, järvilohen, järvitaimenen ja harjuksen suojelua luonnonvesistä pyydettyjen kalojen vähimmäismittoja nostamalla. Ministeriö ehdottaa, että meritaimenen ja järvilohen vähimmäismitta suurennettaisiin 60 senttimetriin, järvitaimenen 50 senttimetriin ja harjuksen 35 senttimetriin.


YLE (http://yle.fi/uutiset/saimaannieria_tahdotaan_rauhoittaa_kokonaan/6667903)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 03.06.13 - klo:10:58
Rauhoitettu rasvaevä

Elämme merkittäviä aikoja. Saimaan uhanalaisten kalojen suojelussa puhaltavat nyt suotuisat tuulet ja laajojen piirien vaatimat uudistukset voivat toteutua.

Aluksi pieni muistikuva jostakin vuosituhannen vaihteen tienoilta. Olimme Erälehden kalastusavustajien tapaamisella eräällä keskisuomalaisella koskella ja keskustelimme yömyöhään asti nuotion äärellä, mistäpä muusta kuin kalastusasioista. En muista enää keskustelun ykstyiskohtia, mutta muistan paukauttaneeni jossain vaiheessa, että joskus vielä suojelu voittaa!

Kaikkia medioita sekä valtakunnallisia ja kansainvälisiä tuulia herkeämättä seurannut Erän pitkäaikainen päätoimittaja Seppo Suuronen oli kanssani samaa mieltä. Jatkoimme vielä pohtimalla mitä suojelun lisääntyminen merkitsisi harrastuskalastukselle. Oli helppo ennustaa, että uhanalaisiin kaloihin kohdistuva kalastus vähenee ja että ahvenen, hauen, kuhan ja särkikalojen kalastus lisääntyy. Mutta rasvaeväleikkausmenetelmän keskeisestä vaikutuksesta harrastukseemme emme muistaakseni puhuneet sanaakaan, koska aihe oli silloin vielä melko uusi Suomessa.

Hyvä rumpu kauas kuuluu, huono vielä kauemmas. Siinä valitettavan tosi vanha viisaus, jonka haluaisin kääntää päälaelleen. Kun vielä viime vuodenvaihteeseen asti saimme lukea vesiltämme lähinnä vain masentavia uutisia, on tänä vuonna ollut ajoittain aivan toinen ääni kellossa. Vaelluskalat ovat voittaneet voimalaitoksia kalatiekiistoissa, Kuolimon nieriän suojelualueella ei troolatakaan, meritaimen alamittaa nostettiin valtion vesillä, Itämeren lohikiintiöt eivät ole aivan yhtä järjettömän suuria kuin ennen ja sitä rataa.

Ilahduttava järkiintyminen kala- ja kalastusasioissa näyttää tapahtuvan kuin ketsuppi-ilmiö. Aluksi pullosta ei meinaa tulla mitään, mutta kun sitä aikansa ravistelee, purskahtaa sieltä lautaselle aimo annos herkkua.

Paljon vartijana olevan maa- ja metsätalousministeriön huhtikuussa alkanut terästäytyminen sai jatkoa 29.5.2013, kun se lähetti julkisen lausuntopyynnön ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi kalastusasetuksen muuttamiseksi (http://www.mmm.fi/attachments/kalariistajaporot/lausuntopyynnot/6GyaQjYRA/Alamitta-asetus_29052013.pdf) (huh, mitä kapulakieltä). Siinä ehdotetaan nieriän rauhoittamista kokonaan Vuoksen vesistöalueella sekä meritaimenen ja järvilohen uudeksi alimitaksi 60 cm, järvitaimenen 50 cm ja harjuksen 35 cm.

Lausuntoja voivat antaa jakelussa mainittujen tahojen lisäksi ketkä tahansa, ja ne pyydetään lähettämään viimeistään 17.6.2013 ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo[at]mmm.fi. Tiedostomuodoksi käy pdf, word tai rtf.

Ihan hyvä, ja entiseen verrattuna suorastaan loistava parannusehdotus. Jotain jossiteltavaa kuitenkin jää. Esimerkiksi Vuoksen vesistön järvitaimenen alamitaksi tuo 50 cm on selvästi alakantissa ja lisäksi ehdotus ei huomioi kalastusta varten istutettavia rasvaeväleikattuja lohikaloja.

Vuoksen vesistöalueen ELY-keskusten kalatalouspäälliköt pistävät paremmaksi. Pohdittuaan asiaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen koolle kutsumassa Savonlinnassa 21.5.2013 pidetyssä tilaisuudessa yhdessä Metsähallituksen, RKTL:n ja kalatalouskeskusten edustajien kanssa he ehdottavat 24.5.2013 julkaistussa kirjeessään (http://www.jarvilohi.fi/binary/file/-/id/1/fid/514) erityisesti Vuoksen vesistön uhanalaisten lohikalojen tärkeimmille elinalueille kohdentuvia säätelytoimia.

Kalatalouspäälliköt ehdottavat, että seuraavan viiden vuoden ajan vesialueella, johon kuuluvat Saimaan pääallas, Kuolimo, Luonteri, Suvasvesi, Heinäveden reitti Haukiveteen, Pielinen, Lieksanjoen pääuoma, Ala-Koitajoki ja Pielisjoen pääuoma, olisivat voimassa seuraavat säännöt:

- rasvaevälliset järvilohet, järvitaimenet ja saimaannieriä palautetaan aina välittömästi takaisin veteen
- rasvaeväleikatun järvilohen, järvitaimenen ja saimaannieriän alamitta on 60 cm
- harjuksen alamitta on 35 cm
- kalatäkyinen pitkäsiima kielletään kokonaan
- Vuoksen vesistön järvilohen, järvitaimenen, saimaannieriän ja harjuksen kaupallinen kalastus ja pitäminen kaupan kielletään.

Edellisten lisäksi kalatalousjohtajat ovat sitä mieltä, että on syytä harkita jopa nieriän täysrauhoitusta avainalueilla ja järvilohen vaelluksen turvaamista jatkamalla porrastettuja rauhoitusaikoja. Lisäksi tarvitaan paikallisesti muutakin kalastuksen ohjausta ja säätelyä sekä norpan suojelun huomioimista.

Toteutuessaan edellä kuvatuilla hankkeilla voisi olla valtava vaikutus Vuoksen vesistön arvokalakantoihin. Se vaatii kuitenkin sääntöjen lisäksi myös niiden noudattamista, joten valistusta ja valvontaa on lisättävä. Kun kutupaikoille pääsee aikaisempaa enemmän lisääntymiskokoista ja -kykyistä kalaa, tietää se samalla luontaisten kalakantojen vahvistumista.

Luonnossa voi syntyä pitkästä aikaa jopa Saimaan järvilohen poikasia, sillä Kuurnan voimalaitoksen alapuolelta saatavia emokaloja aiotaan tulevan syksynä kuljettaa kutupaikalleen Ala-Koitajoelle. Todella hieno hanke! Taimenien kutupaikkoja aiotaan tutkia ja kunnostaa eri puolilla. Ja nyt luulisi löytyvän valmiuksia perustaa lisää rauhoitusalueita myös saimaannieriän tärkeimmille kutupaikoille, jotka voivat olla yllättävän pieniäkin kohteita.

Miksi aina vain uusia rajoituksia? kyselee varmasti moni punalihaisten lohikalojen kalastuksen ystävä. Ehdotetuilla toimilla on kaksi tarkoitusta: turvata arvokkaiden kalalajien säilyminen sinänsä ja mahdollistaa niiden kalastaminen jatkossa, jos luontaiset kannat kohenevat riittävästi. Pelkän kalanviljelyn varassa ei voida jatkaa loputtomiin.

On ymmärrettävää, että suunnitellut kalastusrajoitukset voivat aiheuttaa myös vastalauseita. Eräiden vapakalastajien mielestä lähes kaikki suunnitellut rajoitukset kohdistuvat käytännössä juuri heihin, ja vähintään yhtä monen verkkokalastajan mielestä heiltä ollaan viemässä koko harrastus. Vapakalastaja voi onneksi käyttää välineitä ja menetelmiä, jotka mahdollistavat rasvaevällisen ja alamittaisen kalan mahdollisimman kivuttoman vapauttamisen, mutta verkkokalastaja on kovemman paikan edessä. On varmasti tuskallista heittää monikiloinen verkossa riutunut lohikala takaisin veteen tietoisena siitä, että kalalla on edessä lähes varma menehtyminen.

Verkkokalastaja voi ratkaista alamittaongelman käyttämällä riittävän harvoja verkkoja (solmuväli vähintään 80 mm), mutta mikään havas ei nouki rasvaeväleikattuja kaloja leikkaamattomien joukosta. Omantunnontarkat pyydyskalastajat joutunevat luopumaan lohikalojen verkkopyynnistä tai siirtymään muihin kalastusmuotoihin. Oma ehdotukseni on perinteinen rantanuotta, jos kalastusporukassa on riittävästi väkeä, tai pienehkö kurenuotta, joka hoituu parhaimmillaan jopa yhden kalastajan "porukalla". Mainitut pyydykset ovat niitä kaikkein hellävaraisempia vapautettaville kaloille. Jos lohien verkkokalastusta on "pakko" jatkaa, on pyydyksen kokemisväliä lyhennettävä reilusti ja kalaa vapautettaessa uhrattava tarpeen vaatiessa rihmoja.

Jotta Vuoksen vesistön kalastajat voisivat jatkossa edes silloin tällöin palata vesiltä suu messingillä mukavan kokoista lohikalaa kantaen, on ensiarvoisen tärkeää, että vesistöön vapautetaan myös kalastettavaksi tarkoitettuja rasvaeväleikattuja lohen, taimenen ja nieriän poikasia. Avainasemassa ovat nyt kalastusalueet, yksittäiset osakaskunnat, kalastusseurat ja muut asialle omistautuneet tahot, yksityisiä lahjoittajia unohtamatta. Ainakin kaikki vapakalastajilta saadut lupatulot voisi satsata rasvaeväleikattuihin lohikaloihin. Siitä hyötyvät myös pyydyskalastajat.

Lopuksi julkinen kiitokseni maa- ja metsätalousministeriölle, Vuoksen vesistöalueen kalatalouspäälliköille, tutkijoille sekä kaikille muillekin uhanalaisten lohikalojen puolustajille.

Kirjoittanut: Ari Manninen 1.6.2013


Lähde: Arin kalahatusta - ERÄ-lehti (http://eralehti.fi/erablogit/arin-kalahatusta/rauhoitettu-rasvaeva.aspx)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 04.06.13 - klo:00:57
Pääkköseltä ruusuja ja risuja ministeriölle

Näyttelijä Jasper Pääkkönen kiittää maa- ja metsätalousministeriötä (MMM) kalastusasetuksen muutosehdotuksesta, mutta löytää siitä korjattavaakin.

Pääkkönen jätti lausunnon ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi kalastusasetuksen muuttamisesta sunnuntaina.

”Haluan esittää kiitoksen oikean suuntaiselle suunnitelmalle arvokkaiden jalokalojemme alamittojen korotuksesta”, Pääkkönen toteaa aluksi.

”Eriävän mielipiteen haluan esittää järvitaimenen suunnitellun 50cm alamitan kohdalta. Tälle alamitalle ei löydy järkeviä perusteita, vaan se on liian alhainen”, hän jatkaa.

Väitteensä Pääkkönen perustelee MMM:n alaisuudessa toimivan RKTL:n raportilla järvitaimenen ja -lohen kutukypsyydestä.

”Tämän tieteellisen tutkimustiedon valossa on ilmiselvää, että järvitaimenen alamitta tulisi nostaa 60 senttimetriin. Mikään perustelu ei puolla 50cm alamittaa, kun voidaan yksiselitteisesti näyttää toteen, että järvitaimen saavuttaa kutukypsyytensä 50-60cm mittaisena. Tällöin 50cm alamitalla ei vielä saavuteta yhden kutukerran periaatetta, vaan valtaosa taimenista pyydetään ennen ensimmäistä kutukertaa.”

Pääkkösen mukaan alamittojen säädössä tulisi pyrkiä varmistamaan yhden kutukerran periaatteen lisäksi myös kasvupotentiaalin riittävä hyödyntäminen. Hän perustelee väitettään myös sillä, että järvitaimenen alamitan nosto 60 senttimetriin tulisi luonnon kalakantojen vahvistumisen lisäksi vaikuttamaan positiivisesti kaikkien kalastajaryhmien saaliiseen.

Myös kalatalouden ammattilaiset ovat taimenen alamitan merkittävän korotuksen sekä muiden MMM:n esitystä tuntuvampien suojelutoimenpiteiden kannalla.

”Toivon Maa- ja metsätalousministeriöltä tehokkaampia suojelutoimia uhanalaisen luonnon järvitaimenen pelastamiseksi”, Pääkkönen sanoo Kööpenhaminassa kirjatussa lausunnossaan.


Lähde: Kauppalehti (http://www.kauppalehti.fi/etusivu/paakkoselta+ruusuja+ja+risuja+ministeriolle/201306432261)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 04.06.13 - klo:10:41
Rapala-rahasto tuki taimenia

Rapala-rahasto suuntasi toisen toimintavuotensa avustukset jälleen hyvin moneen erilaiseen kohteeseen. Tukea saivat tällä kertaa erityisen runsaasti uhanalaisen taimenen alkuperäisten kantojen tutkijatahot.

Näytteiden kerääminen ja taimenten laajamittaiset DNA-tutkimukset ovat erityisen tärkeitä siksi, että maamme sisävesien taimenkannoista, niin vaeltavista kuin paikallisistakin, ei edelleenkään tiedetä juuri mitään.

Tukea saaneet selvityshankkeet lisäävät omalta osaltaan tietoa uhanalaisen taimenen nykytilasta, ohjaavat kunnostustöitä, kalastuksen säätelyä, istutustoimintaa ja muita suojelutoimenpiteitä. Tällaisen toiminnan tukemisessa Rapala-rahasto haluaa olla mukana ja toivoo muidenkin tahojen seuraavan esimerkkiä.

Suurimmat yksittäiset avustussummat rahasto ohjasi tänäkin vuonna erilaisiin kalavesien kunnostushankkeisiin eri puolilla Suomea.

Vesien hoito vaatii runsaasti resursseja, niin rahallista kuin talkoovoimaa, sekä erityisen paljon yhteistä paikallista ja valtakunnallista tahtoa kestävän kehityksen saavuttamiseksi.

Yksittäisistä avustusten saajista voidaan mainita muun muassa esimerkillistä ja pitkäjänteistä työtä tehnyt Virtavesien hoitoyhdistys.

Nykyaikaisesti Facebookin kautta kerääntynyt vapaaehtoisuuteen perustuva nettiyhteisö Kymijoen villi lohi ja taimen -ryhmä lähtee puolestaan kunnostamaan Kymijoen Korkeakoskeen patojen alapuolelle laskevaa Suurojaa tarkoituksena luoda sinne kutu- ja poikastuotantoalueita erittäin uhanalaiselle meritaimenelle.

Salmenkylän osakaskunta Puulavedeltä on panostanut aktiivisesti pohjoisen Puulan vesien laadun parantamiseen rakentamalla esimerkiksi kolme kosteikkoa. Panostukset ovat maksaneet yhteensä satoja tuhansia euroja.

Puulalla toimet kalavesien hoitamiseksi ulottuvat jokaiseen kalastajaan, sillä verkkomerkkien ostajille annetaan velvoitteeksi katiskapyynti vastaavalla määrällä katiskoita. Katiskasta ei peritä maksua ja katiskoista saadut kalat velvoitetaan tuomaan maalle ja syönnin lisäksi kompostoimaan. Tuhansia kiloja vuodessa päätyy myös erämaapetojen ruuaksi.

Yhdellä Salmenkylän osakaskunnan alueelle rakennetulla kosteikolla pysäytetään vanhan kaatopaikan valumavesien ravinteet ennen niiden ohjautumista Puulaan.

Ongelmaksi on muodostunut kalaston nouseminen puroa pitkin Puulasta kosteikkoon. Kosteikon ekologian kannalta ilmiö ei ole toivottava, mutta ratkaisuksi kaavaillun maakatiskan avulla voidaan kalaston nousu estää. Muualta saatujen kokemusten mukaan maakatiska toimii erinomaisesti myös hoitokalastuksessa.

Yksi erikoisimmista avustuskohteista on helsinkiläinen Riistavuoren palvelukeskus, jonka henkilöstö toivoi Rapala-rahastolta pilkkivapoja.

- Olemme miettineet erilaisia tapoja harjoittaa vanhusten silmä-käsikoordinaatiota ja tasapainoa samanaikaisesti. Kalastus olisi varsin oiva ja erittäin hauska tapa, mutta kalastus veden ääressä meidän asiakkaiden kanssa on varsin epärealistinen yhtälö, kertoo osastonhoitaja Sari Koivisto keskuksen terapiayksiköstä.

Tarkoituksena on asentaa koukullisen pilkin tilalle magneetti ja sirotella lattialle metallisia kalan kuvia saaliskohteiksi. Idea kuulostaa todellakin niin hauskalta, että arvosteluraadin oli helppo hyväksyä se lahjoituskohteeksi.


Erikoinen ja samalla esimerkillinen avustuskohde on myös vantaalainen Mikkolan koulu, joka vastikään palkittiin Rispekti-stipendillä koulukiusaamisen ehkäisemisessä. Tämä pääkaupunkiseudulla Korsossa sijaitseva yläaste aikoo sisällyttää opetusohjelmaansa ensi syksynä kalastuskurssin (kaksi tuntia kahdeksan viikon jaksossa), jota Rapala-rahasto tukee merkittävin kalastustarvikelahjoituksin.

RAPALA-RAHASTON AVUSTUSTEN SAAJAT 2013

Aito Taimen -yhdistys: Vuolenkoski, Pato-ojan ym. pienvesien kunnostuksiin Vuolenkoskella
Kymijoen villi lohi ja taimen -ryhmä: Kotka, Suurojan kunnostukseen Kymijoen suistossa
Nuikonlahden vesiensuojeluyhdistys ry: Rymättylä, vesien hoidon koordinoimiseen Saaristomerellä
Renstrandsträsketin hoitoyhdistys: Porvoo, järven tyhjentämisen esiselvitykseen
Salmenkylän Osakaskunta: Puulavesi, maakatiskan rakentamiseksi kosteikkopuroon
Virtavesien hoitoyhdistys ry: Vantaa, virtavesien kunnostushankkeisiin
Saimaan lohikalayhdistys: tiedottamiseen vastuullisen kalastuksen edistämiseksi
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry: taimentutkimuksiin
Konneveden kalantutkimus: Jyväskylä, taimentutkimuksiin
Päijänteen kalastusalueet: taimentutkimuksiin
Mikko Saikku: Saarijärvi, Moksinjoen taimenkannan tutkimukseen

KALASTUSTARVIKELAHJOITUSTEN SAAJAT

Heinolan kalastajat: nuorisotyöhön
Heinolan vetouistelijat: nuorisotyöhön
Punkaharjun kalaveikot: nuorisotyöhön
Wäxärin Kalastusyhdistys ry: Raasepori, talkootyöhön
Riistavuoren vanhainkoti: Helsinki, vanhusten terapiatyöhön
Mikkolan koulun yläaste: Vantaa, kalastuskurssin järjestämiseen opetusohjelmassa


Lähde: ERÄ (http://eralehti.fi/ajankohtaista/rapala-rahasto-tuki.aspx)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 10.06.13 - klo:12:15
Isohaaran kalatiestä noussut jo 100 kalaa

Keminmaan Isohaaran kalatie avattiin tälle kesälle vajaa kaksi viikkoa sitten. Lohijokitiimin toiminnanjohtajan Jukka Viitala kertoo, että kalatiestä on noussut pääosin taimenia, mutta joukossa on ollut myös muutama lohi.

Keminmaan Isohaaran kalatiestä on noussut jo lähes sata kalaa. Jukka Viitalan mukaan tulos on erittäin hyvä, sillä koko viime kesänä kalatien laskurien ohi ui noin 300 kalaa.

Tänä kesänä nousseista kaloista pääosa on Viitalan arvion mukaan ollut taimenia, mutta joukossa on myös muutama lohi. Hänen mukaansa kymppikiloisesta lohesta on näköhavaintokin.

Viitala kertoo, että suurimmat kalat ovat olleet 85 senttisiä. Isohaaran uudessa kalatiessä tutkitaan tänä kesänä erityisesti virtaamien vaikutusta kalojen nousukäyttäytymiseen. Viitalan mukaan myös kalatien suuaukon koon ja valaistuksen sekä kalatien nousukammion sulutusajan suhteen haetaan oikeaa toimintatapaa.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/isohaaran_kalatiesta_noussut_jo_100_kalaa/6680972)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 10.06.13 - klo:12:16
Kalastusvalvonta tiukkenee

Kalastuksen valvonta tiukkenee tänä kesänä. Metsähalllituksen kalastuksenvalvojat kiinnittävät suurimman huomion pyydysten merkintään. Myös kalastajien saaliin alamittasäädösten noudattamiseen suhtaudutaan tiukasti.

Tänä kesänä Metsähalllituksen kalastuksenvalvojat kiinnittävät suurimman huomion pyydysten merkintään. Kalastajat eivät selviä välttämättä pelkällä huomautuksella, mikäli pyydykset on väärin merkitty.

Vielä viime kesänä valvojat antoivat pääsääntöisesti huomautuksen, mutta nyt merkitsemättömät pyydykset voidaan jopa kerätä pois.

Myös kalastajien saaliin alamittasäädösten noudattamiseen suhtaudutaan tiukasti. Kalastuslaki edellyttää alamittaisena saaliiksi saatujen tai rauhoitettujen kalojen välitöntä vapauttamista veteen elävänä tai kuolleena.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/kalastusvalvonta_tiukkenee/6680748)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 10.06.13 - klo:12:18
Jasper Pääkkönen: "Itämeren lohta ei saa syöttää sioille - ainoastaan ihmisille"

Näyttelijä Jasper Pääkkösestä tuli Itämeren lohenpelastajien äänitorvi, kun hän reilu vuosi sitten vaati Itämeren lohen myynnin lopettamista Suomessa ja Ruotsissa. Jos Pääkkönen saisi päättää, lohenkalastus loppuisi avomerellä.

Jasper Pääkkönen vaatii Itämeren lohen avomerikalastuksen totaalista lopettamista. Hänen ratkaisunsa Itä- ja Perämeren ammattikalastajien toimeentulon turvaamiseksi on, että valtio ostaa ammattikalastajien pyyntivälineet ja  maksaa ansiomenetykset kotiin.

Pääkkönen korostaa, että kalastus tulisi keskittää niiden jokien suistoon ja varsille, joissa on vahva poikastuotanto. Esimerkkinä hän käyttää Tornionjokea.

Sen sijaan monen muun joen, kuten Simo- ja Kuivajoen, lohikannat ovat Pääkkösen mukaan henkitoreissaan ja suojelun tarpeessa.

- Lohenpyynti pitäisi järjestää niin, että pyynti ei ikinä vaarantaisi heikoimpien lohikantojen tulevaisuutta eli ei esimerkiksi aiheuttaisi sukupuuttoa Simojoen lohelle. Niin kauan, kuin Suomen ammattikalastajat kalastavat avomeripyydyksillä, on vaarana, että rysiin ui kaikkein heikoimpien lohikantojen viimeisiä yksilöitä, Pääkkönen lataa.

Jokipyynti huomioisi jokivartisten oikeudet ja toisi enemmän rahaa

Pääkkönen on perehtynyt Itämeren lohenkalastukseen ja sen vaikutuksiin hyvin. Hän on ensimmäisenä vaatimassa ammattikalastajille riittävää korvausta avomeripyynnin lopettamisesta, mutta korostaa, että ammattikalastajien oikeuksista huolehtiminen vie oikeudet jokivartisilta.

- Kenelläkään yksittäisellä kalastajalla ei voi olla oikeutta vaarantaa kokonaisen eläinlajin tulevaisuutta lisätienestien toivossa. Kaiken lisäksi ammattikalastajien oman ilmoituksen mukaan lohenkalastus on pienimuotoinen sivutulonlähde.

- Ja sitten jos puhutaan historiallisista oikeuksista, niin missä on jokivartisten oikeudet? Heilläkin on oikeus loheen, Pääkkönen huomauttaa.

Itämeren lohen puolestapuhuja tietää, että lohen kansantaloudellinen arvo on suuri. Se vain käytetään nyt väärin.

- Merestä pyydettynä, ammattikalastajan toimesta, lohen kilohinta on muutaman euron hujakoilla. Kun lohi pääsee nousemaan jokeen ja se pyydetään siellä vapavälineillä, niin yhtäkkiä puhutaan satojen eurojen kilohinnoista, koska kalastusmatkailijat käyttävät alueen palveluita ja jättää rahaa jokivarrelle niin, että se hyödyttää koko elinkeinoelämää, Pääkkönen muistuttaa.

Myrkyllistä lohta ihmisravinnoksi erityisluvalla

Pääkkönen ihmettelee miksi Suomellla ja Ruotsilla on erityislupa myydä tutkimusten mukaan runsaasti dioksiinia sisältävää Itämeren lohta ihmisravinnoksi.

- Suomessa Itämeren lohta ei saa syöttää edes sioille, koska siinä on niin paljon ympäristömyrkkyjä. Sitä saa ainoastaan syöttää meille ihmisille. Eikö tässä ole jotain huolestuttavaa? Pääkkönen hämmästelee.

Hän itse ei Itämeren lohta suuhunsa laita ja hänen kertomansa mukaan myöskään Ruotsissa Itämeren lohi ei käy kaupaksi.

- Ruotsissa kuluttajat tietävät, että siinä on niin paljon myrkkyjä. Ruotsin elintarviketurvallisuusvirasto suosittelee, että Itämeren lohta pitäisi syödä äärimmäisen harvoin. Suomen elintarviketurvallisuusvirasto on löyhemmillä suosituksilla liikkeellä eikä myöskään tee minkäänlaista tiedotusta asiasta, Pääkkönen arvostelee.

Keskusliikkeet eri linjoilla lohen myynnistä

Tunnettu näyttelijä ja innokas kalamies sai reilu vuosi sitten aikaan melkoisen kaupallisen lohisopan, kun hän vaati kahta johtavaa keskusliikettä lopettamaan Itämeren lohen myynnin.

Keskusliikeistä Kesko lopetti lohen myynnin, mutta S-ryhmän liikeissä Itämeren ja Perämeren lohta kaupattiin muualla paitsi Helsingin alueella.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/jasper_paakkonen_itameren_lohta_ei_saa_syottaa_sioille_-_ainoastaan_ihmisille/6677699)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 10.06.13 - klo:12:49
LOHELLE VAPAAEHTOINEN PYYNTIKIINTIÖ JA YLÄMITTA JOKIKALASTUKSEEN

Lohenkalastuskausi on käynnistynyt pohjoisen joissa. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) suosittelee Tenojoen kalastajille vapaaehtoista yhden lohen päiväkiintiötä. Lohikantojen tukemiseksi kalastajat voivat myös vapaaehtoisesti vapauttaa lisääntymiselle tärkeät isot yli 80 sentin pituiset emokalat. Simojoen lohikanta on niin heikko, että kaikki joesta pyydetyt lohet tulisi toistaiseksi vapauttaa. Tenojoella verkkokalastusta tulisi rajoittaa myös Suomen alueella, kuten Norjan alueella Tenojoen alajuoksulla on tehty.

Viime kesänä kaikkiin lohijokiimme nousseiden lohien määrä kasvoi pitkästä aikaa. Useimmissa joissa lohien kalastuskuolevuutta on kuitenkin vähennettävä, jotta emokalojen määrä mahdollistaisi lohikantojen vahvistumisen vakaalle tasolle. SVK suosittelee Tenojoelle yhden lohen päiväkiintiötä. Näätämö-, Simo- ja Tornionjoella on jo voimassa pakollinen yhden lohen päiväkiintiö. Vapakalastuksen lohisaalis on meressä ja joissa pieni verrattuna ammattikalastuksen saaliiseen. Siitä huolimatta myös vapakalastajien tulee kantaa vastuunsa lohikantojen elvyttämisessä.

Teno-, Tornion- ja Simojoella pitäisi ottaa käyttöön ylämitta, joka suojelisi tärkeitä emokaloja. Kalastuksen kohdistuminen suuriin yksilöihin vääristää kalakannan rakennetta ja saattaa heikentää myös sen perinnöllisiä ominaisuuksia. Suuret yksilöt tuottavat enemmän mätiä ja niiden poikaset ovat suurempia ja elinvoimaisempia. Ylämittarajoitus on jo käytössä useissa Jäämereen laskevissa joissa. Esimerkiksi Näätämöjoessa Suomen puolella pitää vapakalastuksessa vapauttaa kaikki yli 60 sentin pituiset naaraslohet. SVK esittää, että kalastajat ottaisivat käyttöön muissa joissa lohelle vapaaehtoisen 80 sentin ylämitan, jota suuremmat kalat päästettäisiin takaisin jokeen lisääntymään. Suurten yksilöiden vapauttamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota naaraiden osalta ja kutuajan lähestyessä, jolloin lohet nappaavat normaalia hanakammin vieheisiin.

Simojoella nousulohien määrä on kaikuluotausten perusteella vaihdellut viime vuosina alle tuhannesta noin kolmeen tuhanteen yksilöön. Simojoen lohikannan äärimmäisen heikon tilanteen vuoksi pyydetyt lohet tulisi toistaiseksi laskea takaisin jokeen tai ottaa enintään yksi alle 80 sentin pituinen lohi kaudessa. Lisääntymisen turvaamiseksi pienikokoiset yhden merivuoden ikäiset koiraat ovat paras valinta ruokakalaksi. Pohjanlahden muissa potentiaalisissa lohijoissa lohikannat ovat kriittisen pieniä ja niissä kaikki saadut lohet tulee päästää takaisin.

SVK:n mielestä lohen verkkokalastusta tulee vähentää nykyisestä tasosta Tenojoella. Tenojoella verkkokalastus pyytää merkittävän osan nousulohista. Tornionjoella on sallittu lohenkalastus kulleverkoilla muutaman päivän ajan kesässä. Simojoella lohen verkkopyynti on kokonaan kielletty. Lisäksi SVK muistuttaa, että äärimmäisen uhanalainen taimen on rauhoitettu Tornionjoessa ja sen edustan merialueella tänä vuonna kokonaan.

Lisätietoja vastuullisesta vapaa-ajankalastuksesta ja kalojen oikeaoppisesta vapauttamisesta osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen.

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
hallituksen puheenjohtaja Jouko Ojanperä, puh. o4oo 621 887
kalatalouskonsulentti Petter Nissén, puh. o5oo 44o 923
kalatalouskonsulentti Antero Virkkunen, puh. o5o 564 8oo9

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 600 seurassa toimii yhteensä noin 50 000 kalastuksen harrastajaa.


Lähde: SVK (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=76819)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 11.06.13 - klo:10:59
Huonoja uutisia Kymijoelta...  :(

Korkeakosken kalatielle ei herunut EU-rahaa

Rahoituksen hylkäämistä perusteltiin muassa sillä, että Korkeakoski ei kuulu Natura-alueeseen. Tutkijoiden mukaan Kymijoen lohikannan kasvaminen edellyttäisi ehdottomasti kalatien rakentamista.

Suunnitelma kalatien rakentamiseksi Kymijoelle Korkeakosken kohdalle on kokenut takaiskun.

EU-komissio hylkäsi vastikään hankkeen rahoitushakemuksen. Rahoitusta oli hakenut Itämeren suojelukomissio Helcom, ja yhteistyökumppanina on ollut Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

EU:lta oli haettu yli 800 000 euron rahoitusta, joka olisi kattanut puolet kalatien rakennuskustannuksista.

Rahoituksen eväämistä perusteltiin muun muassa sillä, että Korkeakoski ei kuulu Natura-alueeseen. Lisäksi joessa ei ole riittävästi uhanalaisia kalalajeja.

Tutkijoiden mukaan Kymijoen lohikannan kasvaminen edellyttäisi ehdottomasti kalatien rakentamista Korkeakoskeen.

Kalastusbiologi Kauko Poikola Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta sanoo, että kalatien rahoitus voisi tulla myös valtion budjetista. Poikolan mukaan asiasta ollaan oltu jo yhteydessä maa- ja metsätalousministeriöön.

EU-komission mukaan rahoitushakemuksessa oli monia puutteita, ja hankkeen yksityiskohdista olisi kaivattu enemmän tietoa.

Lisätietoa olisi pitänyt olla esimerkiksi aikataulusta, kustannuksista ja teknisistä yksityiskohdista. Kauko Poikolan mukaan hakemus tehtiin todella kovalla kiireellä.

- Usein hakemuksia valmistellaan kuukausikaupalla tai jopa vuosi. Meidän hakemuksemme saatiin kasaan muutamassa päivässä, Poikola toteaa.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/korkeakosken_kalatielle_ei_herunut_eu-rahaa/6681118)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 12.06.13 - klo:09:08
Onko tämä Suomen rennoin kesätyö?
Julkaistu: 12.6.2013 7:32

 
Palkka juoksee kalastellen omalla laiturilla, työnantajan maksamilla välineillä ja vapaalla aikataululla!

Tämä on ehkä kaikkien aikojen mukavin kesätyö. Ainakin kalastusharrastajalle työ on unelma.

- Hienolta tuntuu. Tämä on just semmonen homma, josta tykkään, tehtävään valittu Joni Mansikka intoilee.

29-vuotias Mansikka asuu Urjalassa järven rannalla ja harrastaa aktiivisesti kalastusta.

- Tämä on kuin harrastusta ja hupia. Kunhan kalastelen ja päivittelen Facebookia, Mansikka kertoo.

Pietarsaarelainen kalastuskauppa Kivikangas Oy laittoi kesätyöpaikan hakuun viime maaliskuussa, jolloin se mainosti sitä parhaaksi kesätyöksi ikinä.

Työpaikkailmoituksessa hakijalta vaadittiin kalastustietämystä, kirjoitus- ja kameran käyttötaitoa sekä 18 vuoden ikää. Työtä saa tehdä omalla aikataululla ja missä haluaa.

Hakemuksia tuli yhteensä 42.

- Tehtävään valittu asuu järven rannalla, osaa kirjoittaa, hänellä on verkostoja ja hän harrastaa eri kalastusmuotoja, markkinointipäällikkö Petteri Kivikangas perustelee valintaa.

Tarkkaa palkkasummaa kumpikaan osapuoli ei halua paljastaa.

- Osa hakijoista ei halunnut palkaksi juuri mitään, osan palkkatoiveet olivat tuhansia euroja. Tämä lopullinen palkka on siltä väliltä, Kivikangas kuitenkin kertoo.

Ja saahan kesätyöntekijä käyttöönsä myös 500 euron arvoisen kalastuspaketin.

Rento kesätyöpesti kestää heinäkuun ajan.

Iltasanomat 12.6.2013 (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288573090838.html)

Edit (TuMi): Vähensin hieman boldausta ;) Aika mukavalta kesätyöltä kuulostaa :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.06.13 - klo:15:28
Ruotsi varoittaa lohen, taimenen ja silakan syönnistä

Ruotsin elintarvikeviraston tietoiskuvideo varoittaa lapsia ja hedelmällisessä iässä olevia naisia syömästä Itämeren lohta, taimenta tai silakkaa enempää kuin 2-3 kertaa vuodessa. Tietoiskua on esitetty Ruotsin Television SVT:n kanavilla ja myös elokuvateattereissa alkumainoksena.

Ruotsin elintarvikeviraston videon nimi on: ”Kaikki kala ei ole terveellistä”. Videolla esitetään havainnollisesti, että lasten ja lasta haluavien tai imettävien naisten ei pidä syödä Itämeren lohta, taimenta eikä silakkaa. Turvallinen määrä on videon mukaan vain 2-3 syöntikertaa vuodessa.

Suomalainen kestää kymmenkertaisen määrän

Suomen vastaavan viranomaisen Eviran syöntisuositus Itämeren lohelle, taimenelle ja silakalle on 1-2 syöntikertaa kuukaudessa.

Käytännössä siis kymmenkertainen määrä.  Suositukset ovat olleet samat jo muutaman vuoden ajan sekä Ruotsissa että Suomessa.

Evira perustelee suurempaa syöntisuositusta muun muassa sillä, että ruotsalaiset käyttävät laskennassa suurempaa annoskokoa kuin Suomessa. Suomen laskukaavan mukaan kerta-annos silakkaa on 100 grammaa, kun Ruotsissa annos on 150 grammaa.

Ero on silti iso, ruotsalaisten mukaan turvallinen syöntimäärä vuodessa on siis 300-450 grammaa, kun Suomessa suositus on vuodessa korkeintaan 1,2 – 2,4 kiloa

Viranomaisilla tiedotusvelvoite

Itämeren lohta, taimenta ja silakkaa saa käyttää ruuaksi vain Euroopan Unionin poikkeusluvalla, koska kalojen dioksiinipitoisuus on niin korkea. Poikkeuslupaan sisältyy velvoite tiedottaa asiasta aktiivisesti kansalaisille.

Vuonna 2011 EU päätti, että Suomi ja Ruotsi saavat pysyvän poikkeusluvan kalojen myymiseen. Liettualla on poikkeuslupa myydä lohta.

Muihin Eu-maihin silakan, Itämeren lohen ja taimenen vienti on kielletty, jos niiden dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ylittävät EU:n asettaman enimmäispitoisuusrajan.

Itämeren lohi ja taimen ylittävät enimmäispitoisuusrajan lähes aina, kuten myös iso silakka.

Ruotsin elintarvikevirasto perustelee internet-sivuillaan näkyvää ja näyttävää videokampanjaansa sillä, että liian harva kansalainen tietää kalojen sisältämien supermyrkkyjen, dioksiinien ja PCB-yhdisteiden vaaroista.

Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ymmärtäisi syödä tarpeeksi harvoin kaloja, joissa on runsaasti ympäristömyrkkyjä.

Suomessa vedetään huomattavasti matalampaa profiilia. Tietoa on kyllä jaossa, mutta sitä pitää itse etsiä Eviran nettisivuilta.


Elintarvikeviraston syöntisuositukset kaloille  (http://www.evira.fi/portal/51466)
Ruotsin elintarvikeviraston tietosivusto kalojen turvallisuudesta  (http://www.nyttigfisk.se/)
Ruotsin elintarvikeviraston tietoiskuvideo  (http://www.slv.se/sv/grupp1/Mat-och-naring/kostrad/Rad-om-fisk/All-fisk-ar-inte-nyttig/)


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/ruotsi_varoittaa_lohen_taimenen_ja_silakan_syonnista/6684777)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 13.06.13 - klo:19:45
260 kalastuksenvalvojaa Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle

Kalastuslaki uudistui keväällä 2012. Lokakuun alusta 2012 kalastusta on saanut valvoa vain henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti kalastuksenvalvojan kokeen ja jonka ELY-keskus on hyväksynyt kalastuksenvalvojaksi.

Kainuun ELY-keskus on järjestänyt vuoden 2012 ja kevään 2013 aikana kahdeksan kalastuksen-valvojan koetta. Kokeisiin osallistui 283 henkilöä, joista noin 7 % tuli hylätyksi.

Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle on hyväksytty 260 kokeen läpäissyttä kalastuksenvalvojaa. Kalastuksenvalvojia on hyväksytty Kuusamoon 51 kpl, Ouluun 49 kpl ja Kajaaniin 17 kpl sekä loput eri puolille Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaata. Koko Suomessa oli hyväksyttyjä kalastuksenvalvojia kesäkuun 2013 alussa 2 488 kpl.

Kalastuksenvalvojat tarkistavat, että 18–65-vuotiailla kalastajilla on maksettuna kalastuksenhoitomaksu sekä vesialueen omistajan pyyntilupa ja että kalastus tapahtuu kalastuslain säädösten mukaisesti.

Kalastuksenhoitomaksu eli kansankielellä kalastuskortti on valtion veroluontoinen maksu. Se palautetaan takaisin kalastusalueille ja kalavesien hoitotyöhön kalastusrasituksen mukaisesti, eli sen mukaan kuinka paljon kullakin vesialueella kalastetaan. Maksu on pakollinen 18–64-vuotiaille kaikessa kalastuksessa paitsi pilkkimisessä tai onkimisessa. Pilkkiä ja onkia voi maksutta jokamiehen oikeudella.

Kalastuksenhoitomaksun voi maksaa kalenterivuoden tai seitsemän vuorokauden kalastusjakson ajalle. Koko kalenterivuoden maksu on 22 euroa ja se on voimassa 31.12. saakka. Seitsemän vuorokauden kalastusjakson maksu on 7 euroa.


Lähde: Kainuun EY-keskus (http://www.ely-keskus.fi/web/ely/tiedotteet-2013?p_p_id=122_INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_564233524_resetCur=true&p_r_p_564233524_categoryId=14399#.Ubn2u5wySSg)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 14.06.13 - klo:11:10
Lohennousu Tornion- ja Simojokeen alkanut
13.6.2013

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos aloitti toukokuun lopulla kudulle nousevien lohien seurannat Tornion- ja Simojoessa. Tähän mennessä kutujokiin on ehtinyt nousta suuria ja vanhoja emolohia. Päivittäiset nousulohimäärät ovat toistaiseksi seuranneet edellisvuoden kehitystä. Lähiviikkojen perusteella voidaan jo hieman ennakoida kutuvaelluksen kokonaismäärää.

Lohien määrää ja vaelluksen ajoittumista seurataan kaikuluotaimilla Tornionjoessa napapiirin tuntumassa Kattilakoskella ja Simojoella. Kaikuluotain tuottaa vedenalaista videokuvaa, ja kalat lasketaan luotaimen näytöltä. Kuluvana kesänä luotauspaikan on toistaiseksi ohittanut Tornionjoella 3 028 lohta ja Simojoella 191 lohta. Nousevien lohien kokonaismäärää ei pystytä vielä tähänastisten havaintojen pohjalta arvioimaan. Seuraavien 2-3 viikon aikana jokiin nousee lähinnä keskikokoisia lohia, jotka yleensä muodostavat kutunousun huipun.

Kansainvälisen Merentutkimusneuvoston (ICES) kanta-arvioinnin mukaan tämän vuoden kutuvaelluksessa Tornion- ja Simojokiin olisi odotettavissa laskua viime vuoden huippumääriin verrattuna. Viime talvena avomerikalastus oli vähäistä, mutta talvi oli suhteellisen kylmä. Vähentynyt merikalastus lisää lohien selviytymistä kudulle, mutta kylmä talvi puolestaan saattaa vähentää merellä olevien lohien sukukypsäksi tuloa. Kutulohien pysyvä runsastuminen lähelle viime vuoden määriä Tornion- ja Simojoella olisi tarpeen lohikantojen turvaamiseksi.

Viime vuonna luotauspaikan ohitti Tornionjoella 61 500 ja Simojoella 3 630 lohta. Samana vuonna Tornionjoesta tilastoitiin 15 200 saalislohta ja Simojoesta noin sata lohta. Nykymuotoinen nousukalaseuranta aloitettiin Tornionjoella vuonna 2009 ja Simojoella vuonna 2008.

Alustavia Tornionjoen ja Simojoen luotaustuloksia päivitetään mahdollisimman ajantasaisesti RKTL:n verkkosivuille:

Tornionjoki (http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/tornionjoen_lohi_meritaimen/tornionjoen_nousulohien_kaikuluotaus/kesan_nousulohien_kaikuluotaus.html)

Simojoki (http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/simojoen_lohi/simojoen_nousulohien_kaikuluotaus/kesan_nousulohien_kaikuluotaus.html)

Tornionjoella ja Simojoella seurataan myös merelle vaeltavia poikasmääriä, lue lisää RKTL:n verkkosivuilta (http://www.rktl.fi/uutiset/tornionjoella_simojoella_seurataan.html).

Lohiseurannoista ajankohtaista tietoa myös RKTL:n Facebook-sivulla: https://www.facebook.com/rktl.fi


Lähde: RKTL (http://www.rktl.fi/tiedotteet/lohennousu_tornion_simojokeen_2.html)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Daiwa - 14.06.13 - klo:17:21
260 kalastuksenvalvojaa Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle
Istuuko ne kalastuksenvalvojat aina kotona, kun ikinä en ole yhteenkään valvojaan törmännyt, vaikka ympäri pohjois-pohjanmaata pörrään. Tai no jos ei lasketa sitä valvojaa, joka tuli päissään koskella vastaan viisi vuotta sitten ja käski mun mennä mato-ongelle keskelle koskea kirjolohen toivossa. ;)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 17.06.13 - klo:12:39
Lausunto ehdotuksesta kalastusasetuksen muuttamiseksi, 14.6.2013

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut ehdotukseen kalastusasetuksen muuttamisesta ja esittää siitä lausuntonaan seuraavaa.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää nieriän rauhoittamista kokonaan Vuoksen vesistöalueella ja luonnonvesistä pyydettyjen kalojen vähimmäismittaa korotettavaksi niin, että se olisi meritaimenelle ja järvilohelle 60 senttimetriä, järvitaimenelle 50 senttimetriä ja harjukselle 35 senttimetriä.

SVK pitää esitystä oikeansuuntaisena ja kannattaa esitystä nieriän rauhoittamisesta kokonaan Vuoksen vesistöalueella. Esitetyt alamitat ovat kuitenkin järjestön mielestä yhden kutukerran periaatteen toteutumisen kannalta pääsääntöisesti liian alhaisia. Esimerkiksi monet vaeltavien järvitaimenkantojen naaraat sukukypsyvät vasta 60-70 senttimetrin pituisina, jolloin kalat toisaalta myös saavuttavat parhaan kasvupotentiaalinsa.
Esityksen perusteluissa oletetaan, että vähimmäismittojen korottaminen luo pohjaa kestävämmälle kalastukselle ja ohjaa alueellista kalastuksen säätelyä. SVK:n mielestä suurempien alamittojen ohjausvaikutus esimerkiksi verkkokalastuksen säätelyyn ei ole riittävä, vaan tueksi tarvitaan asetuksen muutos, joka edellyttää vastaavaa pyydysteknistä säätelyä, erityisesti taimenmuotojen ja järvilohen keskeisillä syönnösalueilla käytettävien verkkojen vähimmäissilmäkoon kasvattamista.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä ja viimeisimpään tutkimustietoon perustuen esitystä tulisi muuttaa ja täydentää niin, että:
1) taimenen ja järvilohen vähimmäismitaksi määrätään 65 senttimetriä ja ELY -keskus alueellisena kalastusviranomaisena voi KL 37 §:n mukaisesti määrätä kalastuspaikasta ja alueesta tai kalastettavasta kannasta riippuen pienempiä alueellisia (erityisesti erityiskalastuskohteita koskevia) vähimmäismittoja,
2) rasvaevällisten taimenten ja järvilohien saaliiksi ottaminen kielletään vuoden 2015 alusta 10 vuoden määräajaksi ja maa- ja metsätalousministeriö valmistelee välittömästi esityksen kalastuslain muuttamisesta niin, että kalastettavaksi istutettavien lohikalojen rasvaevä tulee leikata,
3) merikutuisen harjuksen pyynti kielletään toistaiseksi,
4) kuhan vähimmäismitta nostetaan 45 senttimetriin ja että
5) ministeriö valmistelee kalastusasetuksen muutoksen, jolla niin sanottujen väliharvuusverkkojen käyttöä rajoitetaan nykyisestään kuha-, taimen- ja järvilohivesissä.



Perusteluina Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää seuraavaa.

Saimaan nieriä

Saimaan nieriä on nieriän (Salvelinus alpinus) muoto, joka elää alkuperäisenä vain Suur-Saimaan ja Kuolimon alueella. Luontaisen lisääntymisen edellytyksiä on ainakin Lietvedellä, Ruokovedellä, Yövedellä, Louhivedellä ja Luonterilla. Tämä alue on huomattavasti rajallisempi kuin asetusluonnoksessa kuvattu Vuoksen vesistöalue, joka sisältää Saimaan järvialueen lisäksi siihen laskevia vesiä.
SVK pitää kuitenkin perusteltuna Saimaan nieriä rauhoittamista koko Vuoksen vesistöalueella, koska istutettujen nieriöiden pyynti myös luonnollisen esiintymisalueen ulkopuolella on omiaan lisäämään kalastajien epätietoisuutta lajin todellisesta tilanteesta.

Taimen

Esityksen mukaiset alamitat meritaimenelle (60 cm) ja järvitaimenelle (50 cm) eivät pääsääntöisesti ole riittäviä toteuttamaan yhden kutukerran periaatetta, vaikka erityisesti Lapissa on taimenkantoja, joiden emokalat ehtivät lisääntyä ennen ehdotetun vähimmäismitan saavuttamista.
Tästä syystä SVK esittää, että taimenelle säädetään yksi yhteinen ja järvilohen kanssa yhtenäinen vähimmäismitta (65 cm) ja alueelliselle kalastusviranomaiselle (ELY -keskus) annetaan valtuus määrätä käytettäväksi alueellisesti rajatuilla alueilla taimenen kalastuksessa alhaisempaa vähimmäismittaa. Tämä oikeus (mahdollisesti tässä esitettyä rajatumpana) sisältyy voimassa olevan kalastuslain 37 pykälään. Alhaisemman vähimmäismitan käyttö olisi ilmeisesti perusteltua erityisesti Lapin läänissä ja mahdollisesti alueellisesti rajatumpana myös joissakin muissa sisävesissä, joissa esiintyy paikallista joessa koko elämänsä viettävää taimenta.
Näiden lisäksi alhaisemman vähimmäismitan käytön tulisi olla mahdollista niissä erityiskalastuskohteissa, joissa kalastetaan pelkästään pyyntikokoista istutuskalaa.
Tässä yhteydessä purotaimenen alamitta on määriteltävä samaksi kuin järvitaimenen, koska nykytiedon valossa vaelluskäyttäytyminen on joustavaa, eikä purotaimenta ja järvitaimenta voida perustellusti määritellä omiksi lajeikseen.

Järvilohi

Ehdotettu 60 senttimetrin vähimmäismitta on liian pieni toteuttamaan vähintään yhden kutukerran periaatetta. Vähimmäismitaksi tulee säätää 65 senttimetriä, joka olisi sama kuin taimenella ja estäisi väärin tunnistetun kalan ottamisen saaliiksi alamittaisena. Järvilohen kasvupotentiaalin ja siten kalastuksen kokonaissaaliiden kannalta 65 cm alamittakin on konservatiivinen.

Harjus

SVK kannattaa sisävesissä kutevan ja sieltä pyydetyn harjuksen alamitan korottamista 35 senttimetriin. Merikutuiset harjuskannat ovat Suomen rannikolla äärimäisen heikkoja. Tästä syystä SVK esittää, että merikutuisen ja meressä syönnöstävän mutta mereen laskevassa joessa kutevan harjuksen pyynti kielletään toistaiseksi kieltämällä harjuksen kalastus kaikkialla Suomen merialueilla.

Kuha

Kalastusasetuksen määräämiä kalojen vähimmäismittoja muutettaessa on perusteltua nostaa samassa yhteydessä myös kuhan alamitta 45 senttimetriin. Kalastusalueet ovat monin paikoin jo näin tehneetkin, mutta yhtenäisen sääntelyn luominen olisi parempi keino turvata kuhan lisääntyminen ja kalastuksen jatkuvuus. Tarvittaessa merialueen ammattikalastus voisi saada siirtymäajan ennen alamitan käyttöönottoa.
Niin ikään kuhan kohdalla ELY -keskuksella on oltava valtuus alamitan laskemiseksi paikallisesti, jos kuhakantojen hidas kasvunopeus sitä edellyttää.

Istutettavien lohikalojen rasvaeväleikkaus

Uhanalaisten luonnossa lisääntyvien lohikalakantojen suojelemiseksi kalastettavaksi istutettavien lohikalojen rasvaevä tulee leikata niiden erottamiseksi luonnossa lisääntyneistä lohikaloista.
Asetusta muutettaessa tulee määrätä rasvaevälliset taimenet ja järvilohet toistaiseksi vapautettaviksi. Alueelliselle kalastusviranomaiselle tulee kuitenkin antaa oikeus sallia myös rasvaevällisten taimenten saaliiksi ottaminen perustellusta syystä alueellisesti rajatuissa vesistöissä. Tämä olisi perusteltua ainakin niissä Lapin vesistöissä, joissa on vahvat luontaiset taimenkannat.
Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan nykyinen kalastuslaki ei anna mahdollisuutta tehdä rasvaeväleikkauksesta pakollista kaikille lohikalaistukkaille. Sen sijaan - toisin kuin maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt - kalastusasetuksella voidaan määrätä rasvaevälliset taimenet ja järvilohet vapautettaviksi. Tästä syystä SVK esittää, että muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen luonnonkudusta syntyneet rasvaevälliset taimenet, järvi- ja merilohet tulee pääsääntöisesti vapauttaa. Vapautuspakon on syytä olla säädetty määräajaksi, jotta yleisö ymmärtää, että radikaalilla säätelyllä pyritään kantojen palauttamiseen tuottaviksi.
Samalla järjestö vaatii, että ministeriö ryhtyy välittömästi toimiin kalastuslain muuttamiseksi niin, että rasvaeväleikkaus esimerkiksi taimenen ja lohen smoltti-istutusten ja onkikokoisina tehtävien istutusten osalta voidaan määrätä pakolliseksi.

Muu kalastuksen säätely

Tähänastiset kokemukset vähimmäismittojen vaikutuksesta kalastuksen säätelyyn osoittavat, että vain osa kalastusalueista tai osakaskunnista on ryhtynyt säätelemään verkkojen solmuväliä vähimmäismitan edellyttämällä tavalla. Alamittaisten kalojen vapautuspakko huolimatta kalan kunnosta ei myöskään ole havaintojemme mukaan toiminut halutulla tavalla. Oletettavasti sama tilanne jatkunee myös vähimmäismittojen mahdollisen nostamisen jälkeen, minkä vuoksi tiukentunut säätely vaikuttaa erityisesti vapakalastajien mahdollisuuteen ottaa saalista ja on siten omiaan lisäämään kalastajaryhmien välistä eripuraa ja vaikeuttamaan kalastuksen kestävyystavoitteisiin pääsemistä.

Tästä syystä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että ministeriössä valmistellaan asetuksen muutos, jolla voidaan rajoittaa asetettavien vähimmäismittojen kannalta liian tiheiden verkkojen käyttöä erityisesti asetuksessa mainittujen lohikalojen pyynnissä. Samalla on etenkin uuden kalastuslain valmistelutyössä kiinnitettävä huomiota alamittaisten kalojen hallussapidon ja myynnin valvontaan sekä sanktiointiin.

Mikäli asetusmuutoksilla nostetaan merkittävästi kalojen nykyisiä vähimmäismittoja, on asetuksen perusteluihin ja asetuksesta tiedottamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota ja asetuksen on perustuttava viimeisimpään, objektiiviseen tutkimustietoon. Kun asetuksen tuomat muutokset jo muutaman vuoden kuluttua näkyvät positiivisina vaikutuksina suomalaisessa kalastuksessa, saavuttavat säätelytoimet myös yleisen hyväksynnän.


Lähde: SVK (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=76825)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 19.06.13 - klo:09:53
Vapaa-ajankalastuksesta hyvinvointia ja kiireettömiä luontokokemuksia

Tiedote.
Julkaistu: 18.06.2013 klo 11:02
Julkaisija: http://www.rktl.fi/ (http://www.rktl.fi/)   


Suomessa on yli 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa on valmistunut Vapaa-ajan kalatalous Suomessa -julkaisu, jossa kootaan yhteen aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja RKTL:n tutkimusta. Julkaisussa tarkastellaan kalastusharrastuksen sosiaalisia ja taloudellisia ulottuvuuksia sekä vapaa-ajankalastuksen kohteena olevien kalakantojen tilaa ja pyynnin vaikutuksia kalakantoihin.

Kalastus on tärkeä osa suomalaisten lomanviettoa, ja se tuottaa monenlaisia hyvinvointivaikutuksia. Kalastaessa saa olla kiireettä luonnossa ja rentoutua miellyttävässä ympäristössä hyvässä seurassa tai oleilla yksin luonnon rauhassa. Kalastuksessa voi kokea jännitystä ja oppia tuntemaan kalojen käyttäytymistä.

Suosituimpia vapaa-ajankalastustapoja ovat onginta, pilkkiminen ja heittovapakalastus. Verkkokalastus tuottaa kuitenkin suurimman osan saaliista. Vapaa-ajankalastajat kalastavat eniten kuhaa, ahventa ja haukea. Niiden kannat kestävät yleensä hyvin vapaa-ajankalastusta. Kalastuksen kestävyyttä on mahdollista varmistaa kalastuksen ohjauksella, kuten pyydys- ja saalisrajoituksilla. Virtavesien ja erityiskalastuskohteiden tavoitelluimpien saalislajien, lohen, taimenen ja harjuksen, kalastuksen kestävyyden turvaaminen edellyttää tarkempia kalastussääntöjä.

Vapaa-ajankalastajien yhteenlaskettu vuosittainen saalis on lähes 30 miljoonaa kiloa. Noin puolet kaikesta elintarvikkeeksi käytetystä kotimaisesta kalasta on vapaa-ajankalastuksen saalista. Vaikka saaliin taloudellinen merkitys kotitalouksille onkin yleensä pieni, vapaa-ajankalastuksella on tärkeä merkitys terveellisen kalaravinnon lähteenä.

Kalastukseen tarvitaan onkimista ja pilkkimistä lukuun ottamatta lupa. Alle 18- ja vähintään 65-vuotiaat saavat kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä ilman erillistä lupaa. Erityiskalastuskohteissa nämä yleiskalastusoikeudet eivät ole voimassa. Tietoa kalastuslupien hankkimisesta löytyy maa- ja metsätalousministeriön internet-sivuilta. Lupien tuottamat tulot käytetään kalatalouden edellytysten kehittämiseen.

Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Päivi Eskelinen, puh. 0295 327 515, paivi.eskelinen@rktl.fi ja erikoistutkija Jari Raitaniemi, puh. 0295 327 685, jari.raitaniemi@rktl.fi.

RKTL Vapaa-ajan kalatalous Suomessa  (http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/vapaaajankalatalous.pdf)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 19.06.13 - klo:12:54
Luonto 19.6.2013 klo 9:58 | päivitetty 19.6.2013 klo 10:00
Ruuvipyydys kalastaa tietoa järvitaimenesta

Järvitaimenen vaelluspoikasten määrää kartoitetaan Muuramenjoella. Kymijoen vesistössä ei ole aiemmin tehty vaelluspoikaslaskentaa, joten laskenta tuo uutta tietoa taimenen lisääntymisestä ja kannan koosta. Muuramenjoesta Päijänteelle vaeltavia taimenia pyydystetään erityisen ruuvipyydyksen avulla.


Ruuvipyydys keskellä Muuramenjoessa. Kuva: Yle Keski-Suomi / Jani Ilola

Tutkijat kiinnittävät venettä ruuvipyydyksen kylkeen noustakseen tarkastamaan pyydyksen.
Tutkija kauhoo haavilla säiliötä, johon ruuvipyydykseen uineet kalat päätyvät.
Ruuvipyydyksen suuaukon ratas pyörii virtaavassa vedessä.
Ruuvipyydys keskellä Muuramenjoessa.

Mistä on kyse?

•Järvitaimenen vaelluspoikaskantaa Muuramenjoessa on kartoitettu touko-kesäkuussa ruuvipyydyksen avulla.
•Kymijoen vesistössä ei ole aiemmin tehty vaelluspoikaslaskentaa, joten laskenta tuo uutta tietoa taimenen lisääntymisestä ja kannan koosta.
•Samalla testattiin ruuvipyydyksen toimivuutta sisävesillä. Aiemmin pyydystä on käytetty vain isoilla lohijoilla.

Muuramenjoella pyörivä ruuvipyydys kerää sisuksiinsa kymmenestä sataan kalaa päivässä. Eniten pyydykseen on päätynyt kuoreita, mutta tutkijoita kiinnostavat villit järvitaimenet.

- Pyydyksen avulla arvioimme taimenen vaelluspoikastuotannon määrää Muuramenjoella. Ja tietenkin arvioimme myös tämän menetelmän eli vaelluspoikasrysän käytön onnistumista, kertoo tutkijatohtori Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopistosta.

Ruuvipyydystä käytetään nyt sisävesillä ensimmäistä kertaa. Pyydyksen toimintaa testattiin omin takeisin keinoin.

- Eli pudotimme mandariineja tuolta sillalta jokeen ja katsoimme, kuinka suuri osa niistä osuu pyydykseen. Se oli tuommoinen 20 prosenttia, Syrjänen kertoo.

Työläs menetelmä

Kuuden viikon aikana pyydykseen on uinut kahdeksan villiä järvitaimenta. Taimenet on merkattu niin sanotulla ankkurimerkillä ja laskettu sitten jatkamaan matkaa.

- Taimenten määrästä voi päätellä, että alaspäin kulkevia kaloja on keskiarviossa ehkä 50 - 80, mutta haitari luottamusväleille on tällöin hyvin suuri, Syrjänen laskee.

Toisin sanoen järvitaimenia on voinut olla 15 yksilöstä jopa kahteen sataan. Enemmän tietoa on luvassa, kun merkityt taimenet päätyvät kalastajien pyydyksiin. Aiemmin Muuramejoen taimenkantaa on kartoitettu kutupesälaskennalla ja sähkökoekalastuksella. Ensimmäiset kokemukset ruuvipyydyksestä ovat lupaavia.

- Kyllä tämäkin toimivalta menetelmältä vaikuttaa. Toki jos sitä pidetään kuukausikaupalla, niin se on aika suuritöinen. Pyydys täytyy tarkastaa joka päivä, Syrjänen kertoo.

Lohijoki keskustan kyljessä

Tutkijat ovat saaneet apua pyydyksen ylläpitoon paikallisilta kalastuksen harrastajilta. Taimenen säilyminen Muuramenjoessa on kalastajille tärkeää.

- Erityisesti uistelukalastajille järvitaimen on sanoisin lähes pääsaalis tai saaliskohde, toteaa Muuramen osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja Raimo Kivi.

Merkityt villitaimenet tulisi kuitenkin päästää vapaaksi, sillä ne lisääntyvät istukkaita paremmin. Taimen on tärkeä myös Muuramen kunnalle. Harvan kunnan keskustassa on lohijokea.

- Uskoisin, että tämä on yksi Muuramen imagotekijöistä, eikä varmasti kaikkein vähäisin, Kivi linjaa.

Linkki Ylen uutiseen (http://yle.fi/uutiset/ruuvipyydys_kalastaa_tietoa_jarvitaimenesta/6695583)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 20.06.13 - klo:16:54
Valtioneuvosto antoi asetuksen siian verkkokalastuksen säätelystä ja syysrauhoituksesta
19.06.2013

Valtioneuvosto päätti tänään muuttaa kalastusasetusta niin, että asetuksella säädellään siian kalastusta meressä sekä mereen laskevissa joissa ja puroissa. Tavoitteena on uhanalaisten luonnossa lisääntyvien vaellussiikakantojen sekä muiden merellisten siikakantojen tilan parantaminen. Tämä on yksi niistä toimista, joita maa- ja metsätalousministeriö on suunnitellut kestävän kalastuksen varmistamiseksi. Kalastuksen kestävyys käsittää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden.

Tärkein muutos on siian verkkokalastuksessa käytettävien solmuvälien sääntely. Verkkojen solmuvälin tulee olla vähintään 43 millimetriä, kun siikaa pyydetään merestä. Poikkeuksena Perämerellä (27 – 35 mm alueesta riippuen) ja Merenkurkussa (40 mm) voidaan käyttää pienisilmäisempiä verkkoja, jotta paikallisten saaristosiikojen ja karisiian kalastus olisi mahdollista.

Verkkojen solmuvälien säätelyllä voidaan vähentää keskenkasvuisten siikojen saamista saaliiksi sekä lisätä kutuun osallistuvien siikojen määrää. Asetuksen mukaan siian verkkopyyntinä pidetään kalastusta, jossa saaliin painosta vähintään puolet on siikaa.

Lisäksi siika on lohikalojen tavoin otettu syysrauhoituksen piiriin niissä joissa ja puroissa, jotka laskevat mereen. Siikaa ei näin ollen syyskuun alusta marraskuun loppuun saa kalastaa mereen laskevissa joissa ja puroissa. Siian pyytäminen on kuitenkin sallittu vavalla, uistelemalla ja lipolla syyskuun kymmenenä ensimmäisenä päivänä ja marraskuun 15. päivän jälkeen.

Asetusta ei sovelleta Suomen ja Ruotsin välisellä rajajokisopimusalueella meressä ja joessa, koska siellä siian kalastusta säätelee rajasopimukseen kuuluva Tornionjoen kalastussääntö.

Kalastusasetuksen muutos astuu voimaan 15.8.2013, josta alkaen uudet määräykset solmuväleistä tulevat sovellettaviksi. Nyt päätettyjen säätelytoimien lisäksi laaditaan tutkimusohjelma siikakannoista ja siian kalastuksesta. Tutkimusohjelman antamat tiedot käytetään tärkeänä perusteena kun vuonna 2015 harkitaan siiankalastuksen säätelytoimien kehittämistä.


Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Orian Bondestam, neuvotteleva virkamies, p. 0295 16 2494


MMM (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130619_siika.html)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Eris - 28.06.13 - klo:20:59
Laitetaan tännekkin jakoon sääksisäätiön videot salakalastajista.

https://www.facebook.com/photo.php?v=10151701592402138
https://www.facebook.com/photo.php?v=10151701565107138

Toivottavasti jää syylliset kiinni.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 06.07.13 - klo:13:06
Rovaniemen Prisma lopetti Itämeren lohen ja taimenen myynnin

S-ryhmä on keskeyttänyt meritaimenen myynnin Rovaniemen Prismassa olevassa kalatiskissä. Samalla osuuskauppa Arina kielsi kalaliikkeeltä Perämeren lohen myynnin. Rovaniemen Prismassa myytiin vielä eilen äärimmäisen uhanalaista meritaimenta.


S-ryhmä on kieltänyt äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen myynnin kaikissa toimipisteissään jo useita vuosia sitten. S-ryhmän vastuullisuusjohtajan Lea Rankisen mukaan Rovaniemellä meritaimenen pääsy myyntiin oli virhe, joka on nyt korjattu.

Kalaliike kiistää tehneensä väärin ja sanoo, että myynnissä olleet taimenet voi jäljittää Tornion Kaakamoon, jossa on vain istutettua taimenkantaa. Kaakamon pato sijaitsee Perämeren terminaalialueella, jossa meritaimenen pyynti on sallittua.

Meritaimenen lisäksi Arina määräsi Rovaniemen Prismassa myytävän Perämeren lohen myyntikieltoon. Muualla S-ryhmän liikkeissä lohikiintiön sisällä pyydettyä villilohta saa myydä. Arina ei kerro syytä Rovaniemen myyntikiellolle vaan sanoo sen olevan kalayrittäjän ja kaupan yhteistyöhön liittyvä asia.
Lähde: http://yle.fi/uutiset/rovaniemen_prisma_lopetti_itameren_lohen_ja_taimenen_myynnin/6720689


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 06.07.13 - klo:13:11
Rannalla perattu lohisaalis - porukka kieltää kalastaneensa

Peräpohjolan poliisi löysi perjantaina aamuyöstä Kemijoen rannalta 40 kiloa lohta. Lähistöltä löytyi joukko ihmisiä, mutta ei kalastusvälineitä eikä kalastajia. Poliisi päätyi huutokauppaamaan salakalastetun saaliin.



Komisario Eero Vänskä kertoo, että perjantaina aamuyöstä partio löysi Kemijoen rannalta Isohaaran voimalaitoksen alapuolelta ison lohisaaliin.

- Partio kävi kalastuksenvalvonnassa aamuyön tunteina. Isohaaran alapuolelta löytyi 40 kiloa lohta siististi perattuna muovin päälle laitettuna. Lohille ei löytynyt omistajaa. Porukkaa oli kyllä lähistöllä, mutta kukaan ei omistanut lohia tai tunnustanut saaneensa niitä, Vänskä kuvaa.

Paikalta ei löytynyt myöskään kalastusvälineitä.

- Kenelläkään ei ollut kalastusvälineitä näkösällä eikä kukaan tunnustanut niitä omistavansa. Partio katsoi tarkkaan rannat ja muut, mutta mitään ei löytynyt, Vänskä kertoo.

Kalastusmetodikin mysteeri


Vänskän mukaan kalojen kyljissä ei ollut pahemmin reikiä, joten niitä ei ole välttämättä rokastettu.

- Saantitapa on vähän mystinen, että miten ne on ylös nostettu. Välttämättä kyse ei ole rokastuksesta, mutta todennäköisesti salakalastuksesta. Kerta omistajia ei löydy ja rannalla on 40 kiloa lohta perattuna. Onhan se vähän erikoista. Kukaan normikalastaja ei jätä kaloja noin.

Saalis fileiksi ja huutokauppaan

Eero Vänskä sanoo, että veteen heitettynä kala olisi vain jäänyt lähistölle haisemaan, joten lohet huutokaupataan Kemin poliisilaitoksen pihalla perjantaina kello 12.00. Lohet myydään fileinä pienissä erissä.
Lähde: http://yle.fi/uutiset/rannalla_perattu_lohisaalis_-_porukka_kieltaa_kalastaneensa/6720174


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Mäski - 19.07.13 - klo:14:01
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013071917279440_uu.shtml

Tämmönen löyty..


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 26.07.13 - klo:11:27
Lohet nousevat viimevuotista vaisummin

Tutkija Atso Romakkaniemi RKTL:stä sanoo, että Tornionjoen huonompi nousukesä oli odotettavissa muun muassa siksi, että viime talvi oli edellistalvea kylmempi.

Tornionjokeen nousevien lohien määrä jäänee tänä kesänä hieman viime kesäistä pienemmäksi. RKTL:n seurannan mukaan Kattilakosken kaikuluotaimen oli tämän viikon alussa ohittanut 42 400 lohta. Viime kesänä lohia nousi koko kesän aikana noin 60 000.

- Tornionjoen huonompi nousukesä oli odotettavissa muun muassa siksi, että viime talvi oli edellistalvea kylmempi, tutkija Atso Romakkaniemi RKTL:stä sanoo

Simojoen Kiusankosken luotauspaikalla nousukaloja on laskettu tähän mennessä lähes 2200. Simojoen kossit eli yhden merivuoden koiraslohet lasketaan erikseen.


YLE (http://yle.fi/uutiset/lohet_nousevat_viimevuotista_vaisummin/6749283)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 26.07.13 - klo:11:30
Pääkkönen haluaisi kalatiet lakiin

Jasper Pääkkönen on harrastanut perhokalastusta jo 22 vuotta. Matkan varrella on tarttunut pakkiin niin paljon hyviä kikkoja, että suositusta näyttelijästä on tullut myös käytetty perhokalastuksen vinkkaaja ja puolestapuhuja.

Torstaina Pääkkönen houkutteli Sonnanjoen Myllykoskelle Jaalaan ilahduttavan suuren joukon perhokalastuksesta kiinnostuneita.

— Tällaiset illat ovat mukavia. Itse olisin kaivannut nuorena opastusta, olisi jäänyt moni suru kokematta. Ongelmia oli siitä alkaen, että mitä sille kalalle pitää tehdä, jos kalan sattuu saamaan, Pääkkönen paljasti.

Pääkkösen perhokalastusreissujen tähtihetki osui kymmenkunta vuotta sitten Huopanalle. Päivä oli kuuma ja keli kirkas.

— Siellä oli paljon osaavia miehiä kalassa, mutta kukaan ei saanut mitään. Porukka kiroili, että ei tule mitään. Sitten satuin keksimään siihen kohtaan oikean tekniikan ja oikean perhon, ja sain kahdessa tunnissa viisi taimenta, Pääkkönen muistelee.

Perho oli tuolloin chenille-pupa, jollaisella mies vetäisi perhoillassakin heti taimenen, tosin oitis vapaaksi päästetyn alamittaisen.

Pääkkönen perhostelee mieluiten ylävirtaan, koska hiljalleen uomaa noustaessa kalat eivät pelästy, mutta kivien taustat ja sopukat on helppo koluta läpi.

Hienoiseen vastavirtaan Pääkkönen on päättänyt kulkea kalastuksen hallintoa arvostellessaan. Itämeren lohen puolesta puhuva entinen Vantaanjoen kalajuniori on saanut hyödyllistä keskustelua aikaan.

— Vesivoima on Suomessa suurin yksittäinen ympäristörikos, jos voimalassa ei ole kalatietä. Sellaiset pitäisi säätää lain voimalla pakollisiksi, arvokalan noususta jokiin haaveileva Pääkkönen jyräytti.


Kouvolan Sanomat (http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2013/07/26/P%C3%A4%C3%A4kk%C3%B6nen+haluaisi+kalatiet+lakiin/2013216056538/4)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Vastarannankiiski - 27.07.13 - klo:08:27
Putin kävi kalassa (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288585268345.html#comments-anchor)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: pike97 - 27.07.13 - klo:10:45
Putin kävi kalassa (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288585268345.html#comments-anchor)



just olin laittamassa samaa :D ei omaan silmään oikeen näyttäis olevan 21 kg, vaikka todella iso onkin...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: jehna95 - 27.07.13 - klo:11:34
On se äijä. ;D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: nuusk1s - 27.07.13 - klo:19:07
Näin jossain ekan kerran tuon putinin hauki reissun niin siinä luki että sai yli 10kg jättihauen,nyt se on tarkentunut jo 21kg:) näköjään sen on sama kaveri silmäpuntaroinut kuin kokkola-lehdessä kesällä olleen parikymmentä kiloisen, joka kuvan perusteella oli 4-5kg kala :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ksi - 27.07.13 - klo:23:33
liekkö oikeassa ketjussa.. no anyway..


http://www.oululehti.fi/etusivu/veli_juhlisti_enn%C3%A4tyslohtaan_konjakkipaukulla_6471924.html


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Christian - 27.07.13 - klo:23:41
On se kyllä aika äijä toi Putin. Kannattaisi kuitenkin vaihtaa kuvaaja kun se noin ratkaisevalla hetkellä siirtyy kuvaamaan järveä ja ei nähdä kun kala tärppää, Putin vetää vastaiskun ja väsyttelee suurhauen. Mahtaa Putinia harmittaa tuollainen virhe . Etenkin, kun kyseessä 21 kg hauki, joka on n. 10+ kg hauen pituinen/kokoinen. Todennäköisesti kyse on mutaatiosta haukipopulaatiossa, joka tekee yksilöstä painavampia suhteessa pituuteen. Epäilemättä Putin kirjoittaa ko. hauesta tieteellisen artikkelin, joka julkaistaan Nature:ssa ja saa Nobelin. Respekt!


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Postimies16 - 29.07.13 - klo:00:42
Auvisen Kala myy alamittaista meritaimenta !

Lahdessa torilla tänään. Perinteinen Auvisen Kalan tiskin tarkastus ja voi todeta, että mikään ei ole muuttunut. Myynnissä oli taas kerran alamittaista kuhaa, mutta nyt he olivat laittaneet vielä paremmaksi. Tarjolla oli ääremmäisen uhanalaista meritaimenta, ja kaiken kruunasi vielä kalojen alamittaisuus, pienin oli noin 35 cm pitkä. Myyjä kertoi että kala on villiä. Kysyin saimaannorpan saatavuutta, verrokiksi. Mainitsin että myytte äärimmäisen uhanalaista kalaa, joka on vielä alamittaista. Myyjä vastasi, että he tulevat jatkossakin toimimaan samoin. Hän myös kehui, että myyvät ja tulevat myymään myös ruijanpallasta.
Meritaimen sisältää dioksiinia ja PCB:ta yli EU-suositusten, eli sitä ei suositella nuorille eikä raskaana oleville kuin harvoin. Kalojen vähäinen myyntituotto saataisiin varmaan korvattua joillan toisilla lajeilla, mutta meritaimenen tulevaisuudelle kalojen myynnin loppumisella voisi olla suuri merkitys. Meritaimen osaisi tulla käymään Lahdessa Porvoonjokea pitkin ihan elävänäkin, kun vaan naurettavat vanhat ja sähköä tuottamattomat voimalat poistettaisiin joesta.

Alamittaisen kalan hallussapito on rikos, mutta siitä hyötyminen kaupallisesti on jo limaista liiketoimintaa. Varmaan pitää seuraavaksi ottaa Lahden poliisiin yhteyttä, että tulevat noutamaan kalat pois. Voisiko tämä joskus loppua.

"Jos saalis on toiselle kuuluvaa oikeutta loukkaamatta saatu rauhoitusaikana tai rauhoituspiiriä koskevia määräyksiä rikkoen taikka kielletyltä alueelta tai kielletyllä pyydyksellä taikka on alamittaista, se tai sen arvo kuuluu valtiolle. Viimeksi sanottu koskee myös koko sellaista saaliserää, joka on samassa laatikossa, sumpussa tai muussa säiliössä ja jonka painosta vähintään yksi kymmenesosa on edellä mainituin tavoin laittomasti pyydettyä. Muutoin on noudatettava, mitä rikoslain (39/1889) 10 luvussa säädetään. (26.10.2001/877)"


Copy paste fb:n "Kalastus" ryhmän sivuilta.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 29.07.13 - klo:12:13
Joopa joo...  ::)

Ministeri Koskinen: Kestävä kalastus on kaikkien etu
26.07.2013

Suomen kalakantojen tila puhuttaa tutkijoita, viranomaisia ja kalastajia. Maa- ja metsätalousministeriössä tehdään töitä tilanteen parantamiseksi. Ministeri Jari Koskinen kertoi uusimmista käänteistä ja tulevaisuuden suunnitelmista Maaningan osakuntien 100-vuotisjuhlissa 26.7.

Ministeriössä työstetään parhaillaan asetusehdotusta saimaannieriän rauhoittamiseksi sekä uhanalaisen meritaimenen, järvilohen, järvitaimenen sekä harjuksen alamittojen nostamiseksi.

– Saimaannieriän luonnonvaraiset kannat ovat taantuneet siinä määrin, että lajin täysrauhoitus Vuoksen vesistöalueella on välttämätöntä. Nykyistä suuremmat vähimmäismitat antaisivat puolestaan meritaimenelle, järvilohelle, järvitaimenelle sekä harjukselle paremmat mahdollisuudet kasvaa tarvittavaan lisääntymiskokoon, ministeri Koskinen totesi.

Erilaiset intressit on sovitettava yhteen
Parhaillaan valmistellaan kalastuslain uudistusta, jonka tärkeimpiä tavoitteita on lisätä kalastuksen kestävyyttä ja parantaa heikkojen kalakantojen tilaa. Ministeriö pyrkii sovittamaan yhteen vesialueiden omistajien, vapaa-ajankalastajien sekä ammattikalastajien näkemykset ja toiveet.

– Kalastukseen liittyy useita erilaisia intressejä. Nyt on aika rakentaa sopua, joka edellyttää kaikilta osapuolilta neuvotteluhalua ja tahtoa nähdä suuri kokonaisuus, Koskinen totesi.

Kalastuslain nojalla säädetään muun muassa kalastuksen rauhoitusajoista, pyyntimitoista, kielletyistä pyyntimenetelmistä sekä verkkojen sallituista solmuväleistä. Uudistettu laki pyritään saamaan voimaan vuoden 2015 alusta.

Lisäksi ministeriössä tehdään töitä merialueiden uhanalaisten vaelluskalakantojen eteen. Parhaillaan valmistellaan lohistrategiaa ja kesäkuussa säädettiin siian kalastusta merissä sekä mereen laskevissa joissa ja puroissa.


Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Roni Selén, kalatalousylitarkastaja, p. o295 162 462


MMM (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130726_kestava_kalastus.html)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Barra - 29.07.13 - klo:19:48
Putin kävi kalassa (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288585268345.html#comments-anchor)



Taitaa käydä vähän paremmissakin piireissä noita kämmejä, tuota kalaahan epäillään nyt että olisi max. 10kg. Ja 10kg on ylläri pylläri 21 paunaa vai mitä ne jenkkien yksiköt nyt onkaan...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Christian - 01.08.13 - klo:22:34
Minua alkoi jurpimaan toi, että Putinin saaman kalan kokoa epäillään ja arvostellaan selvästi kateellisten toimesta. Tämä kuva osoittaa yksikäsitteisesti sen, että Putinin kala on vähintään 21 kg. Hajotkaa kateelliset.

(http://www.kalasaalis.com/images/kuvat/bimages/10124_1375385439_1.jpg)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: nuusk1s - 03.08.13 - klo:07:07
Ruotsistakin pätkähtänyt 21kg ja risat  :D.. jokohan kohta täälläkin alkais isommille uistin taas kelvata..

Vai pitäälö ostaa pauna puntari? :)

http://www.vt.se/nyheter/arkiv.aspx?articleid=6902982


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Christian - 03.08.13 - klo:07:10
Ruotsistakin pätkähtänyt 21kg ja risat.. jokohan kohta täälläkin alkais isommille uistin taas kelvata..

http://www.vt.se/nyheter/arkiv.aspx?articleid=6902982

Näköjään ruotsissakin menee noi paunat ja kilot sekaisin :-).


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: nuusk1s - 03.08.13 - klo:07:49
Näköjään ruotsissakin menee noi paunat ja kilot sekaisin :-).

On kyllä paskat kuvat tuossa lehti jutussa, ehkäpä jostain löytyis parempia kun jaksais kaivaa. Mutta kyllähän tuo nyt selvästi tukevampi on kuin tuo putinin kala. Mäpäs laitan tänne yhden paikallisen venakon kalajutun kun löydän.. :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: nuusk1s - 03.08.13 - klo:07:53
Kokkola-lehti tänä kesänä, pahoittelen paskoja kuvia, kaveri lähetti kännykällä:

(http://i2.aijaa.com/b/00466/12515996.jpg)
(http://i5.aijaa.com/b/00195/12515995.jpg)

Kovasti on parikymmentä kiloista nyt tulossa :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 05.08.13 - klo:13:20
Isohaaran kalatie osoittanut toimivuutensa

Viime vuonna valmistunut impulssityyppinen kalatie on osoittautunut aiempia yrityksiä tehokkaammaksi tavaksi saada nousukalat ohi Isohaaran voimalaitoksesta. Kalatiestä on tänä kesänä noussut pian 700 lohta ja taimenta.

Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen uusi impulssikalatie on osoittautunut hyvin toimivaksi. Lapin ELY-keskuksen suunnittelijan Jukka Viitalan mukaan 700 nousseen kalan rajapyykki rikkoutuu lähipäivinä.

- Parhaimmillaan kalatiestä on noussut 60 ja tahti on keskimäärin parikymmentä kalaa päivässä. Ennätyskala oli tietokoneen mittauksen mukaan 148 cm, mutta eilenkin nousi yksi toistametrinen kala, kertoo Jukka Viitala.

Viitalan mukaan jaloja kaloja on myös saatu saaliiksi patoaltaan puolelta.

- Moni on myös nykäissyt hihasta ja kertonut isoista molskauksista vieheen perässä tai siimojen katkeamisesta, Viitala kertoo.

Tavoitteita reivattu ylöspäin

Viitalan mukaan tavoitteeksi tälle kesälle voi asettaa pari tuhatta nousukasta, sillä jokisuun ja alajuoksun kalat nousevat vasta syyskesällä.

Tietoutta kalatien toiminnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kertyy joka päivä lisää, sanoo Viitala. Dataa nousukaloista kerätään muun muassa kameroilla, kaikuluotaimella ja radiolähettimien avulla.

- Tämä on maailmassa ainutlaatuinen kalatiemalli. Säätöjä esimerkiksi sulutusaikoihin on haettu ja kameroiden välittämää tietoa seuraamalla näkee selvästi impulssin vaikutuksen kalojen nousuhaluihin, Viitala kuvailee.


YLE (http://yle.fi/uutiset/isohaaran_kalatie_osoittanut_toimivuutensa/6762945)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Christian - 06.08.13 - klo:20:17
Iltalehti kunnostautuu taas myönteisillä uutisilla hauista:

Tällaisten hirviöhaukien kanssa Suomen järvissä uidaan (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013080517334954_uu.shtml).

Huomatkaa kenties maailman paskin pönötyskuvasarja:

Kuva 1: Lippalakkimies esittelee kuollutta kalaa. Melkein normaalia, mutta sitten seuraavaksi ...

Kuva 2: Sormet silmiin ja poseeraus lehteen.

Kuva 3: Epämuodostunut hauki, jota on ennen kuvausta pidetty tunkiossa viikon verran.

Kuva 4: Mädäntynyt 14 kg hauki ja pikanttina yksityiskohtana vaarin perse.

Kuva 5: Olisivat samantien laittaneet vauvelin pään hauen suuhun.

En tiedä mikä haukiviha noilla toimittajilla on. Puuttuu vaan, että se yksi kissanraiskaaja tyyppi oli kuva kutosessa pökkimässä haukea.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: nuusk1s - 06.08.13 - klo:22:36
Iltalehti kunnostautuu taas myönteisillä uutisilla hauista:

Tällaisten hirviöhaukien kanssa Suomen järvissä uidaan (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013080517334954_uu.shtml).

Huomatkaa kenties maailman paskin pönötyskuvasarja:

Kuva 1: Lippalakkimies esittelee kuollutta kalaa. Melkein normaalia, mutta sitten seuraavaksi ...

Kuva 2: Sormet silmiin ja poseeraus lehteen.

Kuva 3: Epämuodostunut hauki, jota on ennen kuvausta pidetty tunkiossa viikon verran.

Kuva 4: Mädäntynyt 14 kg hauki ja pikanttina yksityiskohtana vaarin perse.

Kuva 5: Olisivat samantien laittaneet vauvelin pään hauen suuhun.

En tiedä mikä haukiviha noilla toimittajilla on. Puuttuu vaan, että se yksi kissanraiskaaja tyyppi oli kuva kutosessa pökkimässä haukea.

Ei jumalauta mitä paskaa! Koita tässä nyt opastaa junnuja kunnioittamaan saalista ja, vastuulliseen kalastukseen..



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Koukkuk - 07.08.13 - klo:00:16
Voi voi...
"Kuva 3: Epämuodostunut hauki" Ei ollut toimittaja perehtynyt tähänkään aiheeseen kunnolla..


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 07.08.13 - klo:01:29
Eihän noissa mitään, kun nykyään on 3-hampaisia haukia. (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288587817289.html#comments-anchor) ???


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Christian - 07.08.13 - klo:09:23
Voi voi...
"Kuva 3: Epämuodostunut hauki" Ei ollut toimittaja perehtynyt tähänkään aiheeseen kunnolla..

Myönnetään, että tuo oli minun tulkintaa ja dramatisointia toimittajan artikkelista :-). Tuon takia se tuossa kuvasarjassa oli.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 07.08.13 - klo:20:48
Jasper Pääkkönen: Voimayhtiöt syövät vielä hattunsa

On vain ajan kysymys, kun voimayhtiöt joutuvat syömään hattunsa ja rakentamaan kalatiet jokaiseen Suomen vesivoimalaitokseen, uskoo Jasper Pääkkönen. Intohimoinen kalastusaktiivi ja näyttelijä vastaa keskiviikon Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Aimo Takalalle.

Keskustelu Pääkkösen ja Takalan välillä alkoi, kun Pohjolan Sanomat haastatteli Pääkköstä heinäkuun lopulla. Luonnonlohen puolustajana profiloitunut näyttelijä syytti Kemijoki Oy:tä Kemijoen lohen tuhoamisesta, jota hän piti ympäristörikoksena. Pääkkönen vaati, että yhtiön on korjattava tekosensa rakentamalla Kemijoen voimalaitoksiin kalatiet.

Takala vastasi Pääkköselle Alma Median pohjoisen lehdissä ja sanoi, että todellinen ympäristörikos on vouhkaaminen asiasta, josta ei ole perillä. Takalan mukaan toimivat kalaportaat olisi voimalaitoksiin jo rakennettu, jos se olisi yksinkertaista. Toimitusjohtaja myös esitti, että Kemijoen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat nykyisellään toista luokkaa kuin mitä ne olisivat ilman voimalaitoksia.

Portaat toimivat, sanoo Pääkkönen

Pääkkönen sanoo keskiviikon Lapin Kansassa, että Takalan vastaus oli odotettu. Pääkkösen mukaan vesivoiman vastuullistamista vaativa kansalainen on helppoa leimata höpsöksi huutelijaksi. Näyttelijä ihmettelee, miksi vesivoiman rakentaminen juuri Suomessa olisi erityisen vaikeaa.

- Jos vaikkapa Ruotsissa, Norjassa, Pohjois-Amerikassa, ja jopa Venäjällä osataan rakentaa toimivia kalaportaita, niin miksi ei Suomessa? Johtuuko Suomen kalateiden toimimattomuus osaamisen puutteesta, vai kenties voimayhtiöiden haluttomuudesta rakentaa portaita, jotka toimivat?

Pääkkönen sanoo, että esimerkiksi Kalix-joessa on toimiva kalaporras, josta nousee vuosittain yli 10 000 lohta. Kalixin porras ei ole voimalaitoksessa vaan Jockfallin putouksessa. Pääkkönen uskoo, että mihin tahansa nousuesteeseen, myös voimalaitokseen, voidaan kuitenkin rakentaa toimiva porras. Näyttelijän mukaan tästä on lukuisia esimerkkejä esimerkiksi Norjasta.

Aivan toista luokkaa

Erityisen pöyristynyt Pääkkönen on Aimo Takalan lausunnosta, jonka mukaan "Kemijoen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat nyt toista luokkaa kuin mitä se olisi ilman voimalaitoksia". Pääkkönen ihmettelee, mihin Takala lausumalla viittaa.

- Ilmoittaako Takala, että virtaamaton voimalaitosallas on virkistyskäytöltään parempi, kuin maailman paras lohijoki, joka Kemijoki oli ennen patoamistaan?

- Vai myöntääkö Takala vihdoin, käyttämällä ilmaisua "aivan toista luokkaa", että virkistysmahdollisuudet satojen kilometrien varrelta Kemijokea on pilattu voimalaitosten rakentamisen myötä?

Velvoite ei ole nykytasolla

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Aimo Takala huomautti aiemmassa Lapin Kansan haastattelussa, että jokiyhtiö tukee jatkuvasti vesistön virkistyskäyttöä istuttamalla jokeen vuosittain kahdella miljoonalla eurolla kalaa.

Pääkkönen vastaa, että nykytiedon mukaan velvoitteen tulisi olla nelinkertainen, eli kahdeksan miljoonaa euroa. Vanha velvoite perustuu 1970-luvulla tehtyyn arvioon Tornionjoen vaelluspoikasten maksimimäärästä, joka nykyisen tietämyksen valossa on neljä kertaa suurempi.

Pääkkönen uskoo, että on vain ajan kysymys, kun voimayhtiöt joutuvat syömään hattunsa ja rakentamaan kalatiet jokaiseen Suomen vesivoimalaitokseen.

Pääkkösen mielipidekirjoitus julkaistiin keskiviikkona Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa.


Alkuperäinen kirjoitus Lapin Kansassa (http://www.lapinkansa.fi/Mielipide/1194830819366/artikkeli/paakkosen+vastine+takalalle+kemijoki+oy+myontaa+kyvyttomyytensa+kalatierakentamiseen.html?fb_action_ids=10151517436731822&fb_action_types=og.recommends)


YLE (http://yle.fi/uutiset/jasper_paakkonen_voimayhtiot_syovat_viela_hattunsa/6765939)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Koukkuk - 07.08.13 - klo:22:26
Myönnetään, että tuo oli minun tulkintaa ja dramatisointia toimittajan artikkelista :-). Tuon takia se tuossa kuvasarjassa oli.
Tarkoitin tuolla juuri sitä, ettei lehti edes maininnut mistä on kyse.. Eli kuvassa ns. Mopsi.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 08.08.13 - klo:16:18
MMM on julkaissut ehdotuksensa valtion 2014 talousarvioon. Pääsääntöisesti kuivakkaa tekstiä, joten en sitä tänne kokonaan kopioi. Kalastukseen liittyvää oli vain se, että vuoden kalastuksenhoitomaksuun ja viehekalastuslupaan tulee ehkä parin euron indeksikorotus. yllätys.

Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseksi
08.08.2013

...

Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksuihin indeksikorotus
Vuotuisen viehekalastusmaksun ja kalastuksenhoitomaksun hintoja on tarkoitus korottaa indeksitarkistuksen johdosta kahdella eurolla. Viehekalastusmaksu nousee 31 euroon ja kalastuksenhoitomaksu 24 euroon kalenterivuodelta. Seitsemän vuorokauden maksut pysyvät ennallaan. Riistanhoitomaksu säilyy 33 eurossa.

...

Ehdotus kokonaisuudessaan (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130808_budjetti.html)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 08.08.13 - klo:20:10
Vaelluskalat on mahdollista palauttaa maamme vesiin

Kalateiden rakentamiseksi on jo olemassa toimivat ratkaisut, mutta rahoituksesta ei ole yksimielisyyttä. Vastuun tulisi kuulua vesivoimayhtiölle.

Patoaminen, likaantuminen ja säännöstely tuhosivat pääosin vaelluskalat lukuisista Suomen virtavesistä viime vuosisadan alkupuoliskolla. Kalojen esteettömälle kululle ja vesiluonnolle ei silloin osattu antaa niille kuuluvaa arvoa. Tästä seurasi huoletonta vesirakentamista, jolloin vesistöjen muille käyttömuodoille ei jäänyt paljonkaan tilaa.

Nykyisin lähes kaikki Suomen suurimmat Itämereen laskevat joet on valjastettu ja alkuperäiset vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon. Niiden henkiin herättäminen on välttämätöntä niin kalastuksen, matkailuelinkeinojen kuin luonnon virkistyskäytönkin kannalta.

Emme ole viime vuosisadan arvojen vuoksi tuomittuja elämään rakennettujen ja vaelluskalattomien virtavesien kanssa. Vaelluskalakannat on mahdollista palauttaa useisiin jokiin rakentamalla kalateitä, kunnostamalla koskia ja säätelemällä kalastusta. Tieto ja taito toimivien kalateiden rakentamiseksi ovat kasvaneet huimasti.

Valtioneuvosto hyväksyi viime vuonna periaatepäätöksen kansalliseksi kalatiestrategiaksi. Sen tärkein päämäärä on elinvoimaisten vaelluskalakantojen palauttaminen. Ensi vaiheen tavoitteeksi on asetettu kalojen kulkureittien palauttaminen 55 padon ohi 20 vesireitillä.

Kalateiden rakentaminen ei ole ilmaista. Valtion budjetissa on määräraha virtavesien kunnostamiseksi. Summa on kuitenkin niin vaatimaton, ettei sillä saada rahoitettua kuin yksi keskisuuri kalatie vuodessa, jolloin monet muut hankkeet jäävät toteuttamatta.

Muita mahdollisia rahoituslähteitä ovat EU:n rakennerahastot. Suurten kalateiden toteuttaminen veisi näistä rahoista ison siivun. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen ministerityöryhmä linjasi toukokuussa, että rakennerahoilla voi rahoittaa vain sellaisia kalateitä, jotka palvelevat uusien menetelmien kokeilua.

Tämä oli paha takaisku, sillä ratkaisut toimiviksi kalateiksi ovat jo olemassa ja strategian kärkikohteet ovat käyneet asiantuntevan seulan läpi ely-keskuksissa.

Lähes yhtä nihkeästi on suhtauduttu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston käyttöön kalateiden rahoittamiseksi. Myös EU:n Life-rahastosta on vaikea saada rahaa. Kymijoen Korkeakosken kalatien rahoitus ei mennyt läpi, vaikka joesta saataisiin Helsingin yliopiston sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan tuottoisa lohijoki.

Vastuu kalateistä kuuluisi ensisijaisesti joen padonneelle vesivoimayhtiölle. Tarvittava rahamäärä olisi mitätön osuus varsinkin suurten voimaloiden tuotannosta.

Valtio myöntää energiatukea vesivoimaloiden saneeraamiseen ja kalateiden vapaaehtoiseen rakentamiseen. Yhtiöt eivät juuri ole olleet halukkaita rakentamaan kalateitä. Vesivoiman puhtaudella voivat kehuskella vain yhtiöt, jotka ovat järjestäneet padoillaan kaloille esteettömän kulun.

Kalatiestrategiassa todettiin tarve kehittää vesilainsäädäntöä siten, että laki edellyttäisi aina tietyn virtaamaosuuden varaamista vaelluskalojen ja niiden poikasten vaelluksen turvaamiseksi. Energiateollisuus kuitenkin katsoi, että nykyinen vesilaki on tähän tarkoitukseen riittävä.

Suuri ongelma on se, että vanhojen voimaloiden luvat ovat voimassa ikuisesti. Vanhoilla voimaloilla on harvoin edes velvollisuutta kalojen kulun turvaamiseksi. Lupien haltijat torjuvat säännönmukaisesti vaatimukset mahdollistaa kalojen pääsy voimalapadon ohi. Ne katsovat, että se maksaa ja tekee varsinkin pienistä voimaloista kannattamattomia.

Vesivoiman hyödyntämää virtaamaa tulisi hieman pienentää. Vapautuvalla vedellä saataisiin riittävä virtaama vesiluontoa varten. Vanhat vesitalousluvat tulisi muuttaa määräaikaisiksi, ja niihin pitäisi saada selkeä määräys ympäristövirtaamista ja kalateistä. Se olisi parhaiten toteutettavissa vesilain muutoksella: kalatiet kustantaisi ensisijaisesti luvan haltija. Tämä on oikeudenmukaisin ja toimivin vaihtoehto.

Muu teollisuus ja pistekuormittajat tarkistavat lupiaan säännöllisesti, ja niiden lupaehtoja on tiukennettu. Tämän seurauksena vesien laatu on selvästi parantunut. Voi vain kysyä, milloin vesivoimalalupien haltijat velvoitetaan samaan.


Markku Marttinen ja Hannu Lehtonen
Marttinen on kalatalouspäällikkö Uudenmaan ely-keskuksessa ja Lehtonen kalataloustieteen professori Helsingin yliopistossa.



HS (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1375852023257)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 09.08.13 - klo:10:13
Lohikaloja houkutellaan Suomeen lisääntymään

Soskuanjokea kunnostetaan lohikalojen lisääntymiselle otolliseksi. Joesta on löytynyt jopa merilohta.

Lohikalojen yllättävä lisääntyminen vauhditti Soskuanjoen kunnostustöitä Nuijamaalla. Rajajoen alajuoksulla tehdyt koskikunnostukset vuonna 2010 tuottivat tulosta ja joessa havaittiin lohikalojen lisääntymistä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Suureksi yllätykseksi myös merilohi nousi rajan tälle puolelle.

Kunnostuksia on jatkettu nyt Soskuanjoen yläpuolisilla alueilla. Koskeen lisätään kivimateriaalia lohen ja taimenen kutusorakoiksi. Lisääntymisaluita tehdään noin pari kilometrin matkalta Suikin myllylle saakka.

Kunnostamattomalla alueella tehdyissä koekalastuksissa joesta ei ole löytynyt arvokalaa. Työt saadaan loppuun elo-syyskuun aikana hyvissä ajoin ennen kalojen kutuaikaa.


YLE (http://yle.fi/uutiset/lohikaloja_houkutellaan_suomeen_lisaantymaan/6768779)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.08.13 - klo:10:13
"Ryssänlohet" kummittelevat Tenolla

Tenojoella niin sanotut ryssänlohet ovat ihmetyttäneet kalastajia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan ryssänlohiksi kutsutut kyttyräselkälohet ovat uusia tulokkaita Tenojoella. Lajia on tavattu joessa jo viimeisen 10 vuoden ajan. Venäläiset ovat istuttaneet kyttyräselkälohen poikasia Vienanmeren jokiin 1950-luvulta lähtien, ja laji on levinnyt mahdollisesti ilmaston lämpenemisen vuoksi.

Tutkija Eero Niemelä kertoo, että "ryssänlohi" on onnistunut kutemaan Tenossa, Näätämöjoessa ja Norjan Annijoessa. Norjassa laji kuuluu ei-toivottuihin, eikä sen haluta lisääntyvän.

Niemelän mukaan ilmaston lämpeneminen voi pahentaa tilannetta, sillä kyttyräselkälohi saattaa hyötyä meriveden lämpenemisestä.

Kyttyräselkälohen poikasia on havaittu Tenojoessakin. Poikaset ovat joessa kuoriutumisen jälkeen vain 1-1,5 kuukautta, ja ne vaeltavat mereen noin 4,5-senttisinä.


YLE (http://yle.fi/uutiset/ryssanlohet_kummittelevat_tenolla/6772304)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.08.13 - klo:10:14
Kemijoen Isohaaralla rokastettiin jälleen

Isohaaran patoaltaalla Kemijoessa rokastettiin jälleen viikonvaihteessa. Vaikka rokastajia jää kiinni tavan takaa, laittomuudet vain jatkuvat.

Isohaaaran voimalaitoksen läheltä tavattiin viikonvaihteessa salakalastajia. Kemin merivartioaseman partio tarkkaili perjantain ja lauantain välisenä yönä voimalaitoksen patoaltaalla ollutta seuruetta. Partion mukaan yksi henkilö syyllistyi niin sanottuun rokastukseen. Salakalastaja sai sakon ja hänen kalastusvälineensä otettiin viranomaisten haltuun. Muiden henkilöiden osalta tutkinta on vielä kesken.

Saaliiksi saatu lohi palautettiin takaisin jokeen rapujen ravinnoksi. Partio löysi lohen pusikosta, sillä kala ei ollut kelvannut salakalastajille, koska sen kyljessä oli märkiviä haavoja, mitkä viittaavaat siihen, että kala oli joutunut aiemminkin rokastuksen kohteeksi.


YLE (http://yle.fi/uutiset/kemijoen_isohaaralla_rokastettiin_jalleen/6772266)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.08.13 - klo:10:16
Ahdin antimet jäävät yhä usammin nostamatta

Pyydystä ja päästä -kalastuksen suosio kasvaa pikkuhiljaa Suomessa. Kotitarvekalastuksesta on siirrytty yhä enemmän elämyspainotteiseen virkistyskalastukseen.

Tamperelainen Mikko Kukkola on kalastanut Vihavuoden koskella jo kahdeksan vuotta. Kertaakaan Kukkolalla ei ole ollut kalareissulta kotiinviemisiä.

- Istutettuja taimenia saisi ottaa, mutta nekin tänne pienenä laitetut ja luonnonmukaisesti käyttäytyvät ovat niin hienoja, että en ole raaskinut niitäkään ottaa. Ruokakalat haetaan muilta koskilta, jos saadaan, sanoo Mikkola.

Vihavuoden koski on tyypillinen Pyydä ja Päästä -kalastuskohde, jossa saaliit vapautetaan pääsääntöisesti takaisin vesistöön. Se on huomioitu jo kalastusvälineitä valittaessa.

- Mehän käytämme väkäsettömiä koukkuja eikä käytetä myöskään liian heppoisia välineitä, kertoo Mikko Kukkola. Sillä maksimoidaan, että kun kala ottaa kiinni, niin se saadaan väsytettyä mahdollisimman nopeasti, että se ei siitä kärsisi.

Kaikki kalan käsittely, mukaan lukien koukun irrottaminen, tapahtuu vedessä.

- Jos haluaa muistoksi valokuvan, niin se otetaan nopeasti siinä, täsmentää Vihavuosi-yhdistyksen kalastusvastaava Pasi Visakivi kosken sääntöjä.

Valikoivaa kalastusta muunkin kuin koon perusteella

Suomessa jokaisen pitäisi päästää kalastuslaissa alamittaiseksi määritellyt kalat vapaaksi. Vihavuoden koskella kaikki luonnontaimenet on rauhoitettu koosta riippumatta. Kalastusvastaava Pasi Visakivi muistuttaa, että taimenen alamitta 40 senttiä on liian pieni, sillä kala kutee vasta saavutettuaan 55 sentin mitan.

Valikoivan kalastuksen avulla on suojeltu eri kalalajeja ympäri maailmaa jo lähes sadan vuoden ajan. Ensimmäiseksi sitä käytettiin Pohjois-Amerikassa.

- Taimenkannat, lohikannat ja osa muistakin kalakannoista on uhanalaisia tai jopa erittäin uhanalaisia, niin se yksikin kala voi olla tosi merkittävä, sanoo taimenta pyydystävä Mikko Kukkola.

Lupamaksuilla paremmat oltavat kaloille

Vihavuoden koskelle myydään  vuosittain kalastuslupia neljän kuukauden ajalle. Koko kosken vuorokaudeksi omaan käyttöön oikeuttavat luvat on viime vuosina myyty loppuun parissa tunnissa, vaikka ne maksavat 120 - 250 euroa ajankohdasta riippuen.

Lupamaksutulot on Vihavuodessa kohdistettu vesistön kunnostamiseen.

- Näillä lupavaroilla on toteutettu tähän lähellä olevaan pienempään myllyuomaan taimenten poikas- ja toivottavasti tulevaisuudessa myös lisääntymisalue, kertoo Vihavuosi-yhdistyksen kalastusvastaava Pasi Visakivi.

Kunnostustyöt on tehty yhdessä kyläläisten, yhdistysten ja kalastajien kanssa.

Kotitarvekalastuksesta elämyksiin

Kalastajat nostavat koskesta vuosittain satoja taimenia, mutta takaisin vapauttamatta niitä jää vajaa kymmenkunta. Kotitarvekalastus onkin muuttumassa elämyksiä tarjoavaksi virkistyskalastukseksi.

- Kun löytää sieltä rasiasta sen juuri sitä hyönteistä tai pikkukalaa jäljittelevän perhon, mitä ne kalat sillä hetkellä käyttää ravinnokseen, ja kun sen kalan saa puijattua, se riittää. Ei sitä tarvitse kolkata, sanoo Mikko Kukkola.


YLE (http://yle.fi/uutiset/ahdin_antimet_jaavat_yha_usammin_nostamatta/6767305)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.08.13 - klo:20:01
Särjen syönti on järkiteko

Moni irvistää särjelle, mutta aivan suotta. Muun muassa Suomen kalastajien keskusjärjestö muistuttaa, että särjen syönti on lähestulkoon ympäristöteko. Radio Keski-Suomen koekeittiössä kokeiltiin savolaista sardiinia ja särkitäytteisiä nokkoslettuja.

Agraari-Suomessa särki oli vielä yleinen talouskala, jota käytettiin muun muassa kuivattuna ja suolakalana. Sittemmin punasilmäisen hopeakyljen maine on kärsinyt inflaatiosta, sillä särkeä on pidetty osasyynä sinilevien massaesiintymiin rehevöityneissä vesissä.

- Sen maine roskakalana johtuu varmaankin myös sen piikkisyydestä ja siitä, että oikein lämpimänä aikana se voi maistua mutaiselta, arvelee Mirja Pummila Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.

Kylmempään aikaan pyydettynä särjen maussa ei Pummilan mukaan kuitenkaan ole vikaa. Lähestyvä syksy onkin särjen seonkiaikaa.

Terävillä välineillä välttyy tylsyydeltä

Hiukan työlästä ruodokkaan pikkukalan käsittely toki on. Parhaiten särjen suomustaa ja perkaa terävällä pienellä keittiöveitsellä.

- Tärkeintä onkin, että välineet on teräviä. Tylsillä vehkeillä ei tule kuin tylsä olo, Pummila naurahtaa.

Kaupan hyllyltä särkeä ei Suomessa silti juuri saa, sillä kysyntää sille ei ole.

- Kilohinnaltaan se on alle euron, Pummila sanoo.

Särkimassa syntyy yhdessä surauksessa

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että särkeä nousee useimmista sisämaan järvistä. Vuonna 2002 tilastoitu särkisaalis oli Suomessa viisi miljoonaa kiloa, josta suurin osa pyydettiin sisävesistä.

Huomattava osa pyydetystä särjestä jauhetaan turkiseläinten rehuksi, mutta kalasta valmistetaan myös särkimassaa, joka menee eteenpäin ravintoloihin.

Särkimassaa tekee Pummilan mukaan näppärästi itsekin. Kalan pyöräyttää massaksi esimerkiksi lihamyllyllä tai tehosekoittimella. Massasta valmistuvat vaikkapa maukkaat särkipihvit.

- Samalla kun jauhautuvat ruodotkin, niin saadaan sitä tärkeää rakennusainetta luustolle, Pummila toteaa.

 
Särkitäyte letuille

  • suolattuja särkifileitä
  • kermaviiliä
  • ruohosipulia

Sekoita täytteen ainekset keskenään.

 
Savolainen sardiini

  • 2-3 dl:n vetoisia pestyjä metallikantisia säilykepurkkeja
  • 1 kg pieniä särkiä, ahvenia tai muita vastaavia, jotka on suomustettu ja perattu
  • 1 tl maustepippuria (kokonaisia)
  • 5 laakerinlehteä
  • hienoa tilliä

Perkaa särjet, poista suomut, pää, evät ja pyrstö sekä kovat niskanikamat. Voitele iso uunivuoka öljyllä, lado särjet vuokaan limittäin, puserra jokaiseen kalaan sitruunamehua, anna maustua jonkin aikaa. Mausta jokainen kala sisältä ja päältä sitruunapippurilla ja kalamausteella, ripottele päälle currya ja yrttimaustetta.

Kuori ja leikkaa sipulit viipaleiksi, laita jokaisen kalan sisään pari valkosipulipalaa ja viipale sipulia. Laita loput sipuliviipaleet kalojen väliin ja päälle.

Ripottele kokonaiset pippurit vuokaan, suolaa ja laakerinlehdet paloina. Kaada loppu öljy kalojen päälle, ripottele tillit ja yrttimausteet ja peitä vuoka tomaattisoseella, ketsupilla, tomaattimurskalla tai tuoreilla tomaateilla. Ketsupilla saa parhaan makuista sardiinia. Peitä vuoka kaksinkertaisella foliolla ja anna mausteiden imeytyä viileässä seuraavaan aamuun.

Laita vuoka 200 asteiseen uuniin, pienennä lämpö tunnin kuluttua 150 asteeseen ja anna vuoan olla uunissa 7 – 8 tuntia niin että ruodotkin pehmenevät Pienemmät särjet kypsyvät 4-5 tunnissa. Koristele tillillä ja sitruunalla. Maistuu lämpimänä keitettyjen perunoiden kera ja kylmänä leivän päällä tai salaatin lisänä. Voi pakastaa tai umpiopaistaa.

Ohje: Kauppi Pahkakoski.


YLE (http://yle.fi/uutiset/sarjen_syonti_on_jarkiteko/6773118)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 13.08.13 - klo:18:11
Melkonen kojamo noussut Tenosta...  :o  Sivustokin saanut uutisessa mainosta.  8)


Tenosta nousi valtava lohi - kuvan 130-senttistä jättiä ei punnittu

Tenosta saatiin viime viikolla yli 130-senttinen lohi. Jättilohen Utsjoen Ylä-Könkään alapuolisesta suvannosta sai paikallinen Alvi Tuovila torstaina aamulla. Tuovilan mukaan suurlohi oli 132 senttiä pitkä. Alvi Tuovila kertoi saaneensa suurlohen soutamalla. Mahdollisesti Suomen kaikkien aikojen suurin lohi jäi kuitenkin punnitsematta.

Alvi Tuovilan mukaan lohta ei punnittu, koska hän ei ajatellut sen olevan mahdollinen ennätyslohi. Pituus kuitenkin mitattiin ja se oli 132 cm. Ennätysrekisteriin lohi ei kuitenkaan koskaan pääse, koska sitä ei ole punnittu. Mikäli lohi olisi punnittu ja todettu esimerkiksi 30-kiloiseksi se olisi kautta aikojen suurin Suomesta saatu lohi.

Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön ja Kalasaalis.com-sivuston mukaan Suomen kaikkien aikojen suurin merilohi on 27,40 kg.

Tuovila itse kertoi aiemmin viikolla saaneensa 20-kiloisen lohen jonka pituus oli 118 senttiä. Vertaamalla siihen jättilohen painon voidaan arvioida olleen jopa yli 30 kiloa.


YLE (http://yle.fi/uutiset/tenosta_nousi_valtava_lohi_-_kuvan_130-senttista_jattia_ei_punnittu/6775416)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: nuusk1s - 13.08.13 - klo:21:23
Kalix-joessa meni viime vuonna kalaportaasta 146cm lohi, ei uskalla edes veikata mitä tuo olisi painanut.. Vähän ihmetyttää miksei punnittu noin isoa kalaa jos edellinenkin oli ~8kg päässä ennätyksestä ja 14cm lyhyempänä..


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Christian - 13.08.13 - klo:21:40
Kalix-joessa meni viime vuonna kalaportaasta 146cm lohi, ei uskalla edes veikata mitä tuo olisi painanut.. Vähän ihmetyttää miksei punnittu noin isoa kalaa jos edellinenkin oli ~8kg päässä ennätyksestä ja 14cm lyhyempänä..

Ei ollut ennätyslohi ja ei ollut 20 kg se edellinen, jos pituutta oli tuo 118 cm. Tuossa vähän vertailuksi: 24.6 kg / 142 cm (http://www.tenojoki.fi/tenopaasivut/isomukset/timo_open.htm)

Tuossa listaa isomuksista (http://www.tenojoki.fi/tenopaasivut/isomukset/isot_index.php3)

Komea kala ja varmasti yli 20 kg, mutta siinä se.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Typeyks - 13.08.13 - klo:21:48
Juuri meinasin tuon linkittää: http://www.tenojoki.fi/tenopaasivut/isomukset/kuva77.php

Riippuu ihan kaverista, että kuinka suorille käsille jaksaa tuoda. :D


EDIT: Lisätääs nyt vielä, että todella hieno kala, vaikka väitetty paino puolitettaisiin. Onnea siis saajalle.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: pike97 - 13.08.13 - klo:22:21
todella mahtavasta kalasta kyse, harmi kun ei (jostain ihan ihmeellisestä syystä) punnittu. pituuden puolesta kun katsoo noita tilaston lohia niin omasta mielestä helposti vähintään 25 kg...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Christian - 14.08.13 - klo:11:25
todella mahtavasta kalasta kyse, harmi kun ei (jostain ihan ihmeellisestä syystä) punnittu. pituuden puolesta kun katsoo noita tilaston lohia niin omasta mielestä helposti vähintään 25 kg...

Epäilen, että punnittiin. Jos kaveri 'viitti' punnita edellisviikon 118 cm lohen niin tuskin jättäisi 132 cm lohta punnaamatta. Lisäksi veikkaisin, että kaverilta löytyy puntari viimeistään kotoa tai jos ei löydy niin tuhat tyyppiä olisivat sellaisen hänelle lainanneet. En usko, että on niin kiire laittaa kala paloiksi, että ei ehtisi punnata.

Kalastaja sai näin enemmän kuhinaa ja huomiota. Vähän pensee tulkinta, mutta semmoinen vaikutelma syntyy. Sinäänsä turhaa, koska kala on kova saalis ja pärjäisi ilman moistakin kuhinaa.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 14.08.13 - klo:11:31
Epäilen, että punnittiin. Jos kaveri 'viitti' punnita edellisviikon 118 cm lohen niin tuskin jättäisi 132 cm lohta punnaamatta.
Itsellä käväisi eilen aivan sama asia mielessä, kun näin tuon uutisen. Ihme jos ei ole punnittu..tai sitten on ja katsottu ettei ole ennätysluokkaa ???.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: (Teme) Mao Tse Tung - 14.08.13 - klo:15:49
Kalastusjuttua sunnuntain Hämeen Sanomissa...

Yhdeksän väkäsen ote pitää
Yksihaarakoukkujen ja yksikoukkuisten vaappujen menekki on vielä vähäistä. Hämeenlinna / Joensuu Ursula Ryynänen

Eränkävijän erikoisliike Erämaailman tuotevalikoimaan on tullut tänä kesänä taimenvaappu, jonka keskeltä roikkuu ketjun päässä kolmihaarainen koukku. Poistamalla peräkoukun vieheestä saa näppärästi yksikoukkuisen. Myyjä Jarmo Paalijärvi kertoo, ettei uutuustuotetta ole toistaiseksi viety käsistä.
– Vanajalla kalakanta on lähinnä kuhaa, haukea ja ahventa. Ei vähemmät koukut huono asia sielläkään olisi, mutta toistaiseksi vain vastuulliset uistelijat ovat vähentäneet omatoimisesti koukkujen määrää, sanoo Paalijärvi.
Viime vuonna Saimaan lohikalat-hanke poiki viehekilpailun, jonka tarkoituksena oli haastaa vieheiden valmistajat ja kalastajat pohtimaan, kuinka kaloille aiheutuvia vaurioita voitaisiin välttää.
– Esimerkiksi kisan voittanut liperiläinen Ottiviehe vähensi vanhan viehemallin koukutusta, mutta, harmi kyllä, yleisesti ottaen kehitys on aika hidasta. Markkinat jylläävät edelleen kolmella kolmihaarakoukulla, sanoo hankkeen projektipäällikkö Mirko Laakkonen Pohjois- Karjalan ely-keskuksesta.

Merkitystä kannoille hankala arvioida
Mitä vähemmän koukunhaaroja, sitä pienemmin vaurioin veteen palaava kala yleensä selviää. Pahimmassa
tapauksessa kalastaja joutuu irrottamaan kolmihaarakoukkuja kalan suun lisäksi kiduksista, niskasta ja silmistä.
– Usein käy vielä niin, että kun yhden koukun saat irti, tippuu kala kiinni toiseen, sanoo Laakkonen.
Täysin ongelmattomia eivät ole yksihaarakoukutkaan. Jos koukku on suuri, se voi upota syvälle ja vahingoittaa erityisesti alamittaisia yksilöitä. Laakkosen mukaan on vaikea arvioida prosentuaalisesti, kuinka paljon kalojen kuolleisuus vähenisi, jos uistelijat käyttäisivät vähäkoukkuisempia vieheitä.
Selvää kuitenkin on, että vuosittain vältyttäisiin tuhansien kalojen turhilta kuolemilta ja vahingoittumisilta.
– Tarkoitus ei ole kritisoida uistinbisnestä. Olisi vain hyvä, jos kaupan hyllyllä olisi vaihtoehtona
vähäkoukkuisempia vieheitä.

”Taito ja tongit riittävät”
Kalastusseura Kuhaveljien puheenjohtaja Arimo Matinmäki pitää koukkujen määrän vähentämistä turhana puuhasteluna. Kalamiehet haluavat saalista ja sitä nostetaan perinteisillä vieheillä. Matinmäen mukaan asiansa osaava uistelija vapauttaa alamittaisen kalan nopeasti veteen pitkävartisten pihtien avulla.
– Niillä pystyy nappaamaan koukun nätisti irti, eikä se kala kärsi siitä yhtään, hän sanoo.
Hämeen ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Vesa Lehtimäen mielestä viehekoukkujen määrän vähentäminen on hyvä ajatus, jonka hän soisi nopeasti leviävän.

Oma lukunsa ovat erikoiskalastuskohteet, kuten koskialueet.
– Hauhon Vihavuodenkoskella pitää käyttää väkäsetöntä koukkua perhossa. Erityismääräykset koskevat useimmiten taimenkoskia, missä iso osa saalista vapautetaan, sanoo Lehtimäki. Niin huolestunut kuin projektipäällikkö Laakkonen Suomen kalakannoista onkin, hän ei tiukentaisi nykykäytäntöä koukkujen
osalta lainsäädännöllä. Suositukset ovat asia erikseen.
– Olemme esittäneet kalastusalueille niin sanottua kolmen koukun sääntöä. Sen mukaan uistimessa saisi olla joko yksi kolmihaarakoukku tai kolme yksihaarakoukkua, sanoo Laakkonen.

Erämaailman myyjä Jarmo Paalijärvi kannattaa vastuullista kalastamista, mutta eniten hän myy vieheitä, joissa on kolme kolmihaarakoukkua. – Uistelen itsekin. On aika surkeaa repiä pienestä kuhasta irti koukkuja, joista yksi on suussa, toinen silmässä ja kolmas kiduksien alla.

Kestävää viehekalastusta
■■ Kalastuslain mukaan alamittaiset kalat pitää vapauttaa välittömästi takaisin vesistöön. Suuri osa kaloista saadaan alamittaisina.
Monilla alueilla myös rasvaevälliset taimenet ja lohet on vapautettava.
■■ Perinteinen suomalainen koukutustapa vaapuissa on kolmen kolmihaarakoukun käyttäminen. Koukut aiheuttavat esim. silmä- ja kidusvaurioita, jotka voivat johtaa verenvuotoon ja kalan kuolemaan.
■■ Vaurioita ja kalakuolemia voidaan vähentää rajoittamalla koukkujen määrää.
■■ Ruotsissa ja Kanadassa koukkujen määrään ja malleihin on asetettu tiukkoja rajoituksia.

Viehekilpailun kolmonen ottaisi mallia Ruotsista
Heinola

Heinolalainen Teemu Touru otti osaa viehekilpailuun, jonka Saimaan lohikalat -hanke järjesti yhteistyössä Erä-lehden kanssa viime vuonna. Hänen Ruotu- uistimensa, jossa on yksi kolmihaarakoukku, tuli kilpailussa kolmanneksi.
– Yksi kolmihaarakoukku on ihan tarpeeksi. Se on ainoa malli, jota teen, sanoo itseään vetouistelun harrastajaksi luonnehtiva Touru.
Touru ei ole lopettanut päivätöitä kilpailumenestyksen jälkeen, mutta kertoo sen poikineen yhteistyötä ja yhteydenottoja.
– Aktiiviharrastajien porukka on oikeasti huolissaan uhanalaisista kalalajeista ja suhtautuu myönteisesti uusiin asioihin. Messuilla ja kalamarkkinoilla tehdään työtä, että mökkikalastajatkin alkaisivat miettiä asiaa. Teemu Tourun mielestä Ruotsin kalastussäädökset ovat monta uistimenmittaa suomalaisia edellä.
– Esimerkiksi Vätternillä on sääntönä yksi koukku, järvilohen ja taimenen alamittana 60 senttiä ja minimirangaistus alamittaisen nostamisesta 16 000 kruunua.
Kalakantojen hoidossa voisi ottaa Ruotsista mallia. (HäSa)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Postimies16 - 18.08.13 - klo:00:51
Tommi Liimatainen kalasti 17-kiloisen jättilohen

Tommi Liimatainen nosti paljain käsin 45 minuutin taistelun jälkeen Norjan Gaula- joella sijaitsevalta Fishmasterin jokipätkältä noin 17-kiloisen merilohen.

-  Elämäni suurin, iloitsee Tommi Liimatainen.

Toista kertaa Norjan jokia kalastava Tommi mittasi lohen pituudeksi 120 senttiä, ja pitihän kala myös kuvata. Jättikokoinen hirmu ei suinkaan ole reissun ainut. Edellispäivinä joesta on noussut neljä jättiläistä, mitoiltaan 68-107 senttiä.
Liimatainen suuntaa seuraavaksi kalastamaan Islantiin.

Tommi kalasti itsesidotulla perholla ja hänen tapoihinsa kuuluu nostaa kala omin käsin kuiville.

-  Joskus käy huonosti, mutta tämä on minusta reilu peli. Mies vastaan kala.

Tommi on puhdas urheilukalastaja catch-and-release -tyylillä, eli saalis päästetään mittauksen ja kuvauksen jälkeen takaisin vapauteen.


Liimatainen on lähes kuukauden kalareissulla. Seuraavaksi kalamies suuntaa Islantiin. Tätä ennen Liimatainen pääsi tutustumaan entisen Liverpoolin norjalaisfutaajan Vegard Heggemin kalastusparatiisiin.

-  Hän oli Hyypiän hyvä pelikaveri Liverpoolissa. Orkla-joen yläpätkällä sijaitseva paikka on kuuluisa rennosta menostaan. Tarjoilujuomat olivat moninaiset, Tommi kertoo.

Tommi Liimatainen on reissussa itsekseen. Kalakaveri Katri Helena seuraa Tommin kalaonnea kotoa käsin.

http://www.iltalehti.fi/viihde/2013081617379056_vi.shtml


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 19.08.13 - klo:08:57
Jättilohi ei innostanut Tenon varteen

Viime viikkojen suosituin uutinen Lapin Radion nettisivuilla on juttu jättilohesta, joka nousi Utsjoella Tenosta toissa viikolla. Yli 130-senttisen lohen sai paikallinen kalastaja Alvi Tuovila. Tieto jättilohesta ei näytä kuitenkaan innostaneen kalastajia ryntäämään Tenolle lohestamaan - ainakaan vielä.

Utsjokelainen Alvi Tuovila löysi jättilohensa suvannosta lähellä Tenojoen Yläköngästä.

Yläkönkäällä toimii myös matkailuyritys Tenon kalastus- ja eräpalvelu. Siellä ei ole nähty mitään ryntäystä ostamaan lohenkalastuslupia jättilohen innostamana. Entisiin vuosiin verrattuna lupia on myyty saman verran kuin ennenkin, sanoo matkailuyrittäjät Heikki Tuovila.

Puhetta jättilohesta on kuitenkin riittänyt.

- Kyllähän se jonkun verran aina puhututtaa, kun tulee iso saalis. Olisi mielenkiintoista tietää sen paino.

Vaikutus näkyy pitkällä aikavälillä

Viime päivinä Tenon lohen kalastuslupakauppa on ollut jo hiljaista, koska kalastajien määrä aina vähenee elokuussa, sanoo matkailuyrittäjä Aslat-Jon Länsman Nuorgamin läheltä Boratbokcasta.

- Kun katson tuonne koskeen, niin onhan siellä vielä perhonheittäjiä.

Tämän kesän jättilohi ei ole näkynyt lupamyynnissä Boratbokcassakaan, mutta Länsman uskoo sen näkyvän tulevaisuudessa.

- Kyllähän tällainen keskustelu aina näkyy myöhemmin. Joka kesähän täällä jättilohia saadaan. Mutta enemmän täällä näitä omia kokemuksia kerrotaan.


YLE (http://yle.fi/uutiset/jattilohi_ei_innostanut_tenon_varteen/6781380)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 19.08.13 - klo:08:58
Meritaimenesta ei Tenon kalastuskauden jatkajaksi

Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus on seurannut kolmen vuoden ajan Tenon meritaimenta. Muun muassa radioseurannalla tehty tutkimus osoittaa, että meritaimenkanta ei kestäisi laajamittaista kalastusta Ylä-Tenolla.

Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskusen tutkija Panu Orell sanoo, että Norjan ja Suomen rajavedessä Ylä-Tenolla kalastuspaine kohdistuu erityisesti kutukaloihin. RKTL:n tutkimus osoittaa nimittäin, että lohesta poiketen Tenon meritaimenen kutuvaellus kestää kaksi vuotta.

- Sukukypsä taimen nousee ensin ylävirtaan noin sata kilometriä. Se talvehtii siinä ja jatkaa keväällä matkaansa vielä ylöspäin, kertoo Panu Orell.

Tämän tiedon nojalla taimenkanta ei kestäisi tilannetta, jossa Tenon kalastuskautta jatkettaisiin syyskuulle.

- Taimenet joutuvat pyynnin kohteeksi jo silloin, kun ne alkavat nousta kutua edeltävänä syyskesänä. Ne joutuvat pyynnin kohteeksi uudestaan, kun ne jatkavat seuraavana keväänä kutuvaellustaan, Orell kertoo.

Ala-Tenolla eri tilanne

Tilanne on toinen Ala-Tenolla, jossa vielä sukukypsymättömät kalat tekevät merivaelluksia. Norjalaiset ovat vuosikausia uistatelleet meritaimenta jokisuulla, ja nyt lupia myydään myös ulkopuolisille.

Kuteva meritaimen nousee Inarijokeen ja Kaarasjokeen. Erityisen mieluisia kutupaikkoja ovat jokien pienet sivuhaarat.

- Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että Inarijoki ja erityisesti Inarijoen pienet sivujoet ovat Tenon meritaimenen tärkeintä lisääntymisaluetta, Orell kiteyttää.


YLE (http://yle.fi/uutiset/meritaimenesta_ei_tenon_kalastuskauden_jatkajaksi/6760937)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 19.08.13 - klo:09:00
Kissakosken voimalaitoksen ohitustie vetää hyvin kaloja

Suur-Savon Sähkön Kissakosken vesivoimalan uusi kalatie näyttää toimivan vanhaa kalaporrasta paremmin.

Kissakosken voimalaitoksen kalatien toimivuutta on seurattu kesäkuun puolivälissä asennetun kalalaskurin avulla. Infrapunatekniikkaan peurstuva laskuri seuraa sekä kalatietä ylöspäin että alaspäin kulkevia kaloja. Kalalaskurin raportin mukaan kalatietä pitkin on tähänastisen seurannan aikana noussut 187 kalaa.

Kulkijoiden joukossa oli säyneitä, lahnoja ja taimeniakin. Kalastusbiologi Lasse Hyytinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta toteaa, että kalatie toimii alustavien tulosten perusteella hyvin.

- Se on hyvä, että sellaiset kalat jotka eivät varsinaisesti ole vaelluskaloja pääsevät kulkemaan tästä, niin kyllä taimenkin pääsee. Kyllä kaikki näyttää hyvältä, arvioi Lasse Hyytinen.

- Kalatie on toiminut yllättävän hyvin, joten kyllä tämä investointi kannatti tehdä, kertoo Suur-Savon Sähkön kehitysjohtaja Juha Lohjala.

Seurannan tuloksia hyödynnetään jatkossa kalatien kehittämisessä ja toimivuuden parantamisessa.

- Tuossa yläosalla saattaa joutua pientä kiveämistä tekemään ja pitkin tuota puron vartta kiviä kääntelemään mutta se on sellaista pientä kankityötä, toteaa kalastusbiologi Hyytinen.

Helpon kalansaaliin toivossa paikalle saapuvien varalle Suur-Savon Sähkö on asennuttanut Kissakosken voimalaitokselle valvontakamerat.

- Se on valitettavasti tätäpäivää, että jos tällaista kohdetta ei seuraisi, niin kyllä siinä ilkivallan tekijöitä ja salakalastajia olisi, kertoo Suur-Savon Sähkön kehitysjohtaja Juha Lohjala 120 000 euroa maksaneen kalatien vartioinnista.

Kissakosken vesivoimalaitokselle valmistui uusi voimalaitos viime vuonna. Uusi laitos korvasi alueella olleet kaksi vanhaa voimalaitosta.


YLE (http://yle.fi/uutiset/kissakosken_voimalaitoksen_ohitustie_vetaa_hyvin_kaloja/6780478)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 19.08.13 - klo:09:03
Lohiportaista lupaavia tuloksia – vaikeuksiakin riittää

Kemijoella uudesta lohiportaasta on saatu toiveikkaita tuloksia. Kalatutkijoiden mukaan vaelluslohen palauttaminen voimalaitosjokiin on mahdollista, mutta vaikeaa. Ratkaisematta on kuinka lohi saadaan nousemaan monen voimalan yli ja syntyneet poikaset selviämään sama reitti elävinä mereen kasvamaan.

Kemijoen alin voimalaitos Isohaara tuhosi Kemijoen miljoonia poikasia tuottavan vaelluslohikannan sukupuuttoon kuusikymmentä vuotta sitten. Nyt patoon tehty uusin lohiporras toimii ensimmäistä kesää. Lohiporrasta hoitavan Jukka Viitalan mukaan porrasta pitkin on noussut 1 200 kalaa. Lähes kaikki ovat lohia, joukossa myös joitakin meritaimenia ja siikoja.

Kemijoen vaelluslohihanke Askel Ounasjoelle vaatii vielä paljon tutkimusta ja uutta rahaa. Lohen esteenä on peräti viisi voimalaitosta ennen niiden pääsyä kutukelpoiseen vapaaseen Ounasjokeen. Lohen esteenä ennen Ounasjokea olevat voimalat sijoittuvat yli sadan kilometrin matkalle. Voimaloiden välissä ovat kymmeniä kilometrejä pitkät säännöstelyaltaat.

Pieni vaelluslohikanta mahdollinen

Kemijoen vaelluslohen elvytys on aloitettava nollasta, koska Kemijoessa syntyneitä, jokeen leimautuneita vaellluslohen poikasia ei ole olemassa. Valtion, kuntien ja EU:n hankkeessa ollaan vasta alkumetreillä, joita kalatutkijat pitävät vaikeuksista huolimatta lupaavina.

Alkuperäisen suuruista, miljoonien vaelluslohien määrää ei portailla pystytä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijan Panu Orellin mukaan koskaan palauttamaan, mutta muutamien tuhansien kyllä.

Lohenpoikasten selvittävä hengissä

Tutkija Panu Orellin mukaan yhtä tärkeää kuin lohen nousu on sen tekemien poikasten lasku mereen kasvamaan aikuisiksi nousulohiksi.     

– Kutukypsien lohien on selvittävä viiden padon yli täältä sinne Ounasjokeen. Aivan yhtä tärkeää on, että ne lohen vaelluspoikaset selviävät sieltä poikastuotantoalueelta viiden voimalan läpi mereen kasvualueelleen.

Emolohille autokyyti yläjuoksulle 

Orell sanoo myös, että pelkät portaat eivät riitä, vaan tarvitaan yhä velvoiteistutuksia ja emokalojen siirtoja vesitankeissa autolla Ounasjoen kutuvesiin. Vain näillä useilla keinoilla voidaan luoda uudestaan poikaskanta, joka leimautuu Kemijokeen ja palaa kauas Itämerelle suuntautuvalta vaellukseltaan takaisin jokeen kutemaan.

Lohenpoikasten henkeä uhkaavat petokaloja kuhisevat säännöstelyaltaat ja voimaloiden murhaavat turbiinipotkurit. RKTL on tutkinut turbiinikuolleisuutta Oulu- ja Iijoella.

– Turbiinikuolleisuus vaihtelee meidän voimalaitoksissamme, ihan sieltä nollasta johonkin 20 prosenttiin per voimala, tietenkin jos on monta voimalaa, niin se kuolleisuus aina kertautuu.

Kemijoen porrashanke ainutlaatuinen

Kemijokeen nouseva lohi on Itämeressä kasvanutta Atlantin lohta. Toimivaa monen voimalaitoksen yli rakennettua useiden lohiportaiden järjestelmää ja vaelluspoikasten eli smolttien onnistunutta vaellusta jokea alas monen voimalan läpi ei Atlantin lohen osalta toistaiseksi toteutettu missään maailmalla.

Toimivat monen voimalan ja lohiportaan joet ovat Pohjois-Amerikassa ja niitä käyttävät useat Tyynen meren lohilajit. Esimerkiksi valtavassa Kolumbiajoessa, jonka valuma-alue on kaksi kertaa Suomen pinta-ala, on kymmenkunta toimivaa lohiporrasta.

Yhdysvalloissa valtio omistaa vedet ja Orellin ja Rivinojan mukaan se on huolehtinut Kolumbiajoen vaelluskaloille toimivat nousutiet. Siellä kalateitä käyttävät miljoonat kalat, mutta sekin on vain murto-osa jättivirran yli sadan vuoden takaisista luonnonvaraisista ajoista.   

Ruotsissa porras pelasti lohen

Esimerkki toimivista Atlantin lohen lohiportaista löytyy Ruotsista. Esimerkiksi Uumajajoen lohiportaalla Stornorrforsin voimalapadon yli on onnistuttu säilyttämään osa alkuperäisestä lohikannasta vuosikymmenet. Ruotsissa voimayhtiö velvoitettiin alun pitäen kalanhoitoon toisin kuin Suomessa, jossa lohi hävitettiin.

Pari vuotta sitten Stornorrforsin kalatie pantiin uusiksi. Sinne rakennettiin betonista amerikkalaistyyppinen lohiporras ja kanadalaisten oppien mukaan vanhaan koskiuomaan pohjapatoja, joihin tehtiin leveämpiä ja kapeampia aukkoja lohelle.

Uuden portaan, pohjapatojen ja merikalastuksen vähentämisen ansiosta jokeen on noussut tänä kesänä lohta ennätysmäärä. Portaan alapuolella kalatien suulla näemme kymmeniä nousua kärkkyviä lohia, joista suurimmat ovat yli kymmenkiloisia. Alueelle rakennetaan parhaillaan polkuja, jotta ihmiset voivat käydä ihailemassa lohia.

Nyt nousijoita on enemmän kuin yli viiteenkymmeneen vuoteen, jolloin nykyinen Stornorrforsin pato tehtiin, sanoo kalatutkija, tohtori Peter Rivinoja Uumajasta.     

– Tämä on tuplasti enemmän mitä oli viime vuonna tähän aikaan ja uskon että tulee olemaan 15 000 –20 000 kalaa ennen kuin tämän kesän vaellus loppuu.

Kemijoki ja Kymijoki

Uumajajoessa Sveriges lantbruksuniversitetin ja Kemijoessa Suomen RKTL:n projekteissa vaelluslohitutkimusta tehnyt Rivinoja uskoo, että Kemijoen voimaloihin lohiportaan rakentaminen on teknisesti helpompaa kuin Stornorrforsissa, koska putouskorkeus on paljon pienempi. Kemijoen vaikeudet liittyvät monen voimalan selvittämiseen ja vaelluspoikasten paluumatkan onnistumiseen.

RKTL:n tutkijan Panu Orellin mielestä Suomessa helpointa olisi toteuttaa kalaporras Kymijoen Korkeakosken voimalan yli. Voimalan yläpuolella on kymmeniä kilometrejä kutukelpoista Kymijokea. Hanke on vireillä, mutta rahat vielä puuttuvat. Kemijoellakin tarvitaan vielä paljon rahaa monta rahoituspäätöstä ennen kuin Ounasjoella saakka ollaan.

Uumajoella vapaa kutujoki lähellä

Uumajajoen lohiportaan onnistumista helpottaa se, että ylitettäviä voimalapatoja on vain yksi ja lähellä ja lähellä on kutukelpoinen Vindeljoki. Matkaa padolta sen suulle on vain kymmenen kilometriä kun Kemijokisuusta Ounasjoelle on yli sata kilometriä. Vindeljoki on entisöity uittoperkausten jäljiltä ja tarjoaa satojen kilometrien matkalla kosolti sopivasti virtaavia kutusoraikkoja. 

Vindelin kylästä oleva Johan Bertilsson heittää perhoa Vindeljoen Renforsin niskalla.

Bertilssonin mukaan säännösteltyyn Uumajajokeen nousi vanhojen portaiden aikana takavuosina muutamia tuhansia lohia. Määrä alkoi kasvaa tästä kolme neljä vuotta sitten ja nyt uuden kalatien aikana vielä entisestään. Kalastajan käsitys on, että nousulohien määrää on lisännyt uuden kalatien lisäksi merikalastuksen vähentäminen.

Intohimoinen perhokalastaja Bertilsson on saanut tänä kesänä Vindeljoesta kaksi noin viisikiloista lohta. Joesta saa myös hyvänkokoista harria. Juuri kuvausten ja haastattelun päätyttyä näen Renforsin niskalla hyppäävän arviolta viisikiloisen lohen. Jokien kuningas nousee kokonaan ilmaan,  hopea välähtää ja kala sukeltaa takaisin niskan peiliin.


YLE (http://yle.fi/uutiset/lohiportaista_lupaavia_tuloksia__vaikeuksiakin_riittaa/6778828#)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: pacos - 19.08.13 - klo:14:38
Jättilohi ei innostanut Tenon varteen

Viime viikkojen suosituin uutinen Lapin Radion nettisivuilla on juttu jättilohesta, joka nousi Utsjoella Tenosta toissa viikolla. Yli 130-senttisen lohen sai paikallinen kalastaja Alvi Tuovila. Tieto jättilohesta ei näytä kuitenkaan innostaneen kalastajia ryntäämään Tenolle lohestamaan - ainakaan vielä.

Utsjokelainen Alvi Tuovila löysi jättilohensa suvannosta lähellä Tenojoen Yläköngästä.

Yläkönkäällä toimii myös matkailuyritys Tenon kalastus- ja eräpalvelu. Siellä ei ole nähty mitään ryntäystä ostamaan lohenkalastuslupia jättilohen innostamana. Entisiin vuosiin verrattuna lupia on myyty saman verran kuin ennenkin, sanoo matkailuyrittäjät Heikki Tuovila.

Puhetta jättilohesta on kuitenkin riittänyt.

- Kyllähän se jonkun verran aina puhututtaa, kun tulee iso saalis. Olisi mielenkiintoista tietää sen paino.

Vaikutus näkyy pitkällä aikavälillä

Viime päivinä Tenon lohen kalastuslupakauppa on ollut jo hiljaista, koska kalastajien määrä aina vähenee elokuussa, sanoo matkailuyrittäjä Aslat-Jon Länsman Nuorgamin läheltä Boratbokcasta.

- Kun katson tuonne koskeen, niin onhan siellä vielä perhonheittäjiä.

Tämän kesän jättilohi ei ole näkynyt lupamyynnissä Boratbokcassakaan, mutta Länsman uskoo sen näkyvän tulevaisuudessa.

- Kyllähän tällainen keskustelu aina näkyy myöhemmin. Joka kesähän täällä jättilohia saadaan. Mutta enemmän täällä näitä omia kokemuksia kerrotaan.


YLE (http://yle.fi/uutiset/jattilohi_ei_innostanut_tenon_varteen/6781380)



Sai tässä jutussa Ks vähän mainosta :-* http://yle.fi/uutiset/tenosta_nousi_valtava_lohi_-_kuvan_130-senttista_jattia_ei_punnittu/6775416


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 22.08.13 - klo:10:07
Lohikalojen syysrauhoitus alkamassa,  myös siika on rauhoitettu mereen laskevissa joissa ja puroissa

Luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi lohen, taimenen ja siian kalastusta rajoitetaan niiden kutuaikana.

Lohi ja taimen ovat rauhoitettuja syys-, loka- ja marraskuun ajan joissa ja puroissa. Tästä syksystä alkaen myös siialla on vastaava rauhoitus mereen laskevissa joissa ja puroissa.

Rauhoitusaikana vedessä ei saa pitää pyydystä, joka on rauhoitetun lajin pyyntiä varten tehty tai erityisesti siihen sopiva. Lohen, taimenen ja siian pyynti on kuitenkin sallittu vavalla ja uistelemalla syyskuun kymmenenä ensimmäisenä päivänä ja marraskuun 15. päivän jälkeen.

Lohikalojen lakisääteistä rauhoitusajankohtaa on mahdollista muuttaa ELY-keskuksen (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) päätöksellä. Kaakkois-Suomessa kuturauhoitusta on muutettu Vuoksella, Puolakankosken virtakalastusalueella, Kyykosken viehekalastusalueella sekä osalla Kymijokea. Kaakkois-Suomen muilla joilla ja puroilla lohen, taimenen ja siian rauhoitus on voimassa siten kuin kalastusasetuksessa on säädetty.

 
Lisätietoja: Kalatalousasiantuntija Vesa Vanninen, vesa.vanninen[at]ely-keskus.fi, p. o295 o29 o95.


KAS-ELY (http://www.ely-keskus.fi/fi/web/ely/tiedotteet-2013?p_p_id=122_INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_564233524_resetCur=true&p_r_p_564233524_categoryId=14248#.UhW4Iz9c3zo)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 23.08.13 - klo:10:25
EU:N KOMISSIO HALUAA JATKAA ITÄMEREN LOHIKANTOJEN YLIKALASTUSTA

Komissio ehdottaa jälleen kerran tieteellisen neuvonannon ylittävää lohikiintiötä Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahdelle. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) esitti ensi vuoden enimmäiskiintiöksi alueelle 78 000 lohta. Komissio haluaa säilyttää lohikiintiön tämän vuoden tasolla, eli Itämeren pääaltaalta ja Pohjanlahdelta saisi pyytää enintään 108 000 lohta vuonna 2014.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) vaatii, että kiintiöneuvotteluissa Suomea edustava maa- ja metsätalousministeriö noudattaa ICESin tieteellistä neuvonantoa ja esittää Suomen kannaksi sen mukaista enimmäiskiintiötä. SVK muistuttaa, että eduskunta edellytti myös viime vuoden kiintiökäsittelyssä tieteellisen neuvonannon noudattamista.


Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee luonnoksen Suomen kannaksi komission ehdotukseen ja lähettänee sen lähiaikoina lausuntokierrokselle. Eduskunnassa Suomen kantaa asiaan käsittelevät maa- ja metsätalous- sekä ympäristövaliokunta ja eduskunnan kannan asiaan linjaa lopulta suuri valiokunta.
Viime vuonna eduskunta tyrmäsi maa- ja metsätalousministeriön valmisteleman ehdotuksen Suomen kannaksi. MMM kannatti komission esittämää ylisuurta lohikiintiötä (108 000 lohta pääaltaalta ja Pohjanlahdelta), mutta eduskunta edellytti kansainvälisen merentutkimusneuvoston tieteellisen neuvon (54 000 lohta) noudattamista.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä on tyytymätön komission esitykseen: "Komission suhtautuminen tieteellisesti perusteltuun neuvonantoon on käsittämätön. Komissio korostaa tieteellisen neuvonannon merkitystä, mutta tekee kiintiöesityksensä siitä piittaamatta.
Pahimpina vuosina komissio esitti jopa kolme kertaa neuvonannon ylittäviä kiintiöitä ja vielä viime vuonnakin komission esitys ja lopulta päätetty enimmäiskiintiö oli kaksinkertainen.
Enimmäiskiintiöt ovat rajoittaneet lohenkalastusta vasta muutamana viime vuonna ja jo niillä toimilla on ollut vaikutusta mm. Torniojoen lohikannan vahvistumiseen. Silti jopa Tornionjoella ollaan kaukana joen kutukantatavoitteesta, joka on 71 300 lohta. Tänä vuonna jokeen noussee  52 000 lohta, joista kutemaan päässee noin 40 000.
Tieteellisen neuvonannon mukainen kalastus vahvistaisi myös heikkojen lohijokien kantoja ja toisi muutamassa vuodessa kaikille lisää kalastettavaa."

Komission esitys vuoden 2014 lohikiintiöiksi Itämerellä löytyy osoitteesta: http://ec.europa.eu/fisheries/cfp/fishing_rules/tacs/index_en.htm >> TACS and QUOTAS >> Baltic Sea 2014.


SVK (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=76856)


Vasta kesällä Komissiosta linjattiin (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130715_neuvosto.html), että kiintiöitä määrätessä tieteelliset suositukset tulevat olemaan tärkeässä asemassa.

Lainaus
Euroopan komissio antoi neuvostolle tiedonannon linjauksista, joita komissio aikoo noudattaa valmistellessaan ehdotuksiaan vuoden 2014 kalastusmahdollisuuksista. Tärkeässä asemassa ovat kalakantoja koskevien monivuotisten suunnitelmien ja tieteellisten suositusten noudattaminen. Tapauksissa, joissa tieteellistä lausuntoa ei ole saatavissa, olisi noudatettava ennalta varautumisen periaatetta. Suomi pitää tärkeänä, että edellä mainitut linjaukset otetaan myös huomioon Itämeren lohikantojen kalastusmahdollisuuksien mitoittamisessa.

Ei oikeen puheet ja teot kohtaa...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 23.08.13 - klo:14:37
RAI RAI!  8)

Kymijoen Korkeakosken kalatielle rahaa lisäbudjetista

Valtiovarainministeriön lisätalousarvio lupaa miljoona euroa Korkeakosken kalatien rakentamiseen Kymijoelle. Hankkeen kokonaiskustannus on 1,8 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriö esittää miljoonan euron rahoitusta Kymijoen Korkeakosken kalatien rakentamiseen.

Lisämäärärahan tarve aiheutuu Kymijoen Korkeakosken kalatien rakentamisesta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1,8 miljoonaa euroa. Tarkoitus on toteuttaa hanke eri tahojen yhteisellä rahoituksella.

Valtion rahoitusosuus on enintään 1,6 miljoonaa euroa.

Hanke on yksi Kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista. Kalatiellä halutaan elvyttää Kymijoen lohikantaa.

Vaelluskalojen palauttamisen kalatien avulla arvioidaan parantavan merkittävästi kalastusmatkailun ja elinkeinokalatalouden toimintaedellytyksiä sekä kasvattavan toimialan aluetaloudellista merkitystä.

Valtiovarainministeriö julkisti esityksensä perjantaina. Hallitus sopii lisäbudjetista ensi viikon budjettiriihessään. Lisämäärärahat hyväksyy lopullisesti eduskunta syksyn aikana.


YLE (http://yle.fi/uutiset/kymijoen_korkeakosken_kalatielle_rahaa_lisabudjetista/6791134)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 23.08.13 - klo:15:01
MMM vahvistaa rahoituksen saamisen...  8)

Korkeakoskelle tuleva kalatie vahvistaa uhanalaisia kalakantoja
23.08.2013

Kymijoen Korkeakosken kalatielle saadaan rahoitus. Tämä selvisi tänään, kun valtion lisätalousarviossa lisättiin maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaan miljoona euroa Korkeakosken kalatien rakentamiseen.

Tämä on tärkeä askel kansalliselle kalatiestrategialle, jonka valtioneuvosto hyväksyi viime vuoden maaliskuussa. Lohi, taimen ja muut vaelluskalamme tarvitsevat koski- ja virtapaikkoja lisääntymiseen eli niiden on päästävä kulkemaan esteettä järvistä ja merestä kutualueille. Kalatiestrategia pyrkii siirtämään painopistettä istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen.

"Korkeakoski on erittäin hyvä paikka kalatielle. Se avaa lohelle ja muille vaelluskaloille nousureitin Kymijoen alaosalle, jossa on yli 200 hehtaaria kutualuetta", maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen toteaa.

Suomella ei ole Suomenlahden rannalla suurta, runsaasti kutualueita omaavaa nousujokea vaelluskaloille. Kymijokea voidaan kehittää sellaiseksi suhteellisen alhaisilla kustannuksilla. Merkittävä osa Kymijoen kalanistutuskustannuksista voidaan korvata luonnollisesti kasvaneilla vaelluspoikasilla, jolloin säästyneet varat jäävät käytettäväksi muihin kalatalouden kehitystoimenpiteisiin.

Kalatiehankkeen avulla tuetaan myös kalastuselinkeinoa ja kalastusmatkailua Suomenlahden itäosan rannikko- ja saaristoalueilla sekä Kymenlaaksossa koko jokivarressa. Lisäksi jo pelkät kalatien rakennustyöt tuovat alueelle noin kymmenen henkilötyövuotta.

Yhteen kalatiehen on mahdollista tutustua myös Suomen luonnon päivänä 31.8. Siuntionjoella. Paikalla on tavattavissa asiantuntijoita Uudenmaan ELY-keskuksesta sekä maa- ja metsätalousministeriöstä. Lue lisää tapahtumasta.

Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö ehdotti lisätalousarvioon lisärahoitusta metsänhoitotyön kehittämiseen ja tulvavahinkojen korvaamiseen. Katso maa- ja metsätalousministeriön lisätalousarvioehdotus.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Risto Artjoki, valtiosihteeri, p. o295 162 254


MMM (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130823_kalatie.html)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 23.08.13 - klo:16:19
Lisää...  8)

20 vuoden unelma Kymijoen kalatiestä toteutuu vihdoin

Kalatien rakentaminen Kotkan Korkeakoskelle alkaa ensi vuonna. Viime hetken takapakkeihin tottunut Kaakkois-Suomen ELY-keskus saa rahat lopulta valtion lisäbudjetista.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa riemuittiin perjantaina, kun 20 vuoden odotus vihdoin päättyi. Kaivattu rahoitus Korkeakosken kalatien rakentamiseksi Kymijoelle irtoaa valtion lisäbudjetista.

- Se oli ehdoton edellytys, jotta kalatie pystytään rakentamaan. Olemme yrittäneet saada hankkeelle monia muita rahoittajia, mutta hakemukset eivät ole menneet läpi. Tämä on tosi hieno juttu, kiittelee ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Tuomas Oikari.

Valtion lisäbudjetista liikenee kalatien rakentamiseen miljoona euroa. Hankkeen kustannusarvio on 1,8 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on enintään 1,6 miljoonaa euroa. Muu rahoitus ei Oikarin mukaan ole ongelma.

- Se pyritään saamaan Kouvolan ja Kotkan kaupungeilta sekä voimalaitosyhtiöltä. Olemme nyt niin lähellä, että kyllä se loppurahoitus jostakin saadaan.

Kalatie valmistuu viimeistään vuonna 2015

Kalatien suunnittelutyö alkaa välittömästi. Ensin kilpailutetaan rakentajat ja odotetaan rakennuslupaa aluehallintovirastolta. Lisäksi ohjelmassa on mm. sopimusjärjestelyjä voimalaitoksen kanssa. Rakentamisen on määrä alkaa ensi vuonna.

- Valmistuminen riippuu rakennusolosuhteista eli lähinnä sateista. Jos kaikki menee hyvin, kalatie on koeajoineen ja testauksineen valmis viimeistään vuonna 2015, mahdollisesti aikaisemminkin.

Kalatielle on etsitty rahoittajaa pitkään. Viimeksi tyrmäys tuli kesäkuussa EU-komissiolta. Rahoituksen hylkäämistä perusteltiin muun muassa sillä, että Korkeakoski ei kuulu Natura-alueeseen.

Lukuisten pettymysten karaisemana ELY-keskus pitää jalat tiukasti maassa ennen rahoituksen varmistumista.

- Viime hetken takapakkeja on tullut ennenkin. Olemme monta kertaa olleet hyvin lähellä rahoituksen saamista, mutta se on kariutunut viime tingassa.

Hallitus sopii lisäbudjetista ensi viikon budjettiriihessään. Lisämäärärahat hyväksyy lopullisesti eduskunta syksyn aikana.


YLE (http://yle.fi/uutiset/20_vuoden_unelma_kymijoen_kalatiesta_toteutuu_vihdoin/6792058)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Dj_God - 26.08.13 - klo:13:34
Tunturijärvestä löytyi elävä fossiili

Tutkijat ovat löytäneet Enontekiöllä sijaitsevasta järvestä elävän fossiilin. Kyseistä äyriäislajia ei ole havaittu vuosikymmeniin.

Helsingin yliopiston ja Metsähallituksen tutkijat löysivät lajin elokuun puolivälissä Somasjärvestä, joka sijaitsee Halti-tunturin lähellä Suomen ja Norjan rajan tuntumassa.

Löytö tehtiin, kun tutkijat olivat pyytäneet rautuja geneettisiä tutkimuksia varten. Äyriäiset olivat kalojen vatsassa.

Löydetyt kilpikidusjalkaiset ovat eläviä fossiileja, jotka ovat säilyneet rakenteellisesti muuttumattomina 250 miljoonaa vuotta.

Tutkijat pyytävät tunturimaastossa retkeileviä ja kalastavia ilmoittamaan uusista havainnoista. Yliopistosta kerrotaan, että kaikki havainnot ovat tieteellisesti arvokkaita.

Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013082617411141_uu.shtml)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Vastarannankiiski - 26.08.13 - klo:17:21
Tunturijärvestä löytyi elävä fossiili


Tuo oli mielenkiintoinen uutinen. Piti itse laittaa sama, mutta täällä olikin keretty ensin.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: MIETTINEN - 05.09.13 - klo:06:48
Paikallislehdessä juttua isäukon nappaamasta hauesta. Tuolta samaisesta paikasta ovat tuon lisäksi nostaneet +4kg ja +3kg Hauet ihan vähälle aikaa.



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 19.09.13 - klo:10:56
Kalastusmaksut nousevat
17.09.2013

Valtion kalastusmaksuihin on tulossa hinnankorotus. Valtioneuvosto antoi asiasta esityksen eduskunnalle 16.9. Kalenterivuodelta perittävä kalastuksenhoitomaksu nousisi 22 eurosta 24 euroon ja läänikohtaiset viehekalastusmaksut 29 eurosta 31 euroon. Viikkomaksut olisivat edelleen seitsemän euroa eli niihin ei tulisi korotusta. Ehdotettu korotus perustuu elinkustannusindeksin nousuun.

Vuosittain suoritetaan noin 250 000 vuoden kestävää kalastuksenhoitomaksua. Viikkolupia ostetaan noin 37 000 kappaletta. Maksuista kertyvillä varoilla esimerkiksi

  • tuetaan kalatalousjärjestöjen ja kalastusalueiden toimintaa,
  • maksetaan vesialueiden omistajille korvauksia onginta- ja pilkintäoikeuden käytöstä sekä
  • edistetään kalataloutta.
   
   
Maksuilla ei rahoiteta valtion kalataloushallinnon toimintaa.

Viehekalastukseen ostetaan vuosittain noin 95 000 vuosilupaa ja reilut 45 000 viikkolupaa. Kertyneet varat palautetaan kalavesien omistajille korvauksena kalavesien käytöstä.


Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Roni Selén, kalatalousylitarkastaja, p. o295 162 462


MMM (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130917_kalastusmaksut.html)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 19.09.13 - klo:10:58
Onko ruoho aidan toisella puolella vihreämpää – ON! Mutta miksi?

Toivon että jaksat lukea pitkän tekstini loppuun – jaksoinhan minäkin sen kirjoittaa:)

Kuvan upea Red Snapper nousi Mexicon –lahden syvyyksistä 25 merimailia rannikolta. Erittäin tavoiteltu ja herkullinen saaliskala, joten tuloksena oli ylikalastus ja kannan romahtaminen. Kun tämä huomattiin säädettiin välittömästi täsmä toimenpiteitä. Tänä päivänä lajin kalastus on tarkoin säädeltyä.

Red Snapperin saa ottaa eräksi vain yhden kuukauden ajan vuodesta. Alamitta 16” (noin 41 cm), päiväkohtainen saaliskiintiö 2 kpl / henk. Käytettyjen välineiden osalta on myös rajoituksia: mm. mikäli kalastus tapahtuu syöttiä käyttäen vain Circle –hook on sallittu. Lisäksi veneessä tulee olla venttilointi työkalu, jolla tarvittaessa kala on ”ilmattava” ennen vapauttamista. Ihailtavaa huolenpitoa ja juuri tämän vuoksi kannat ovat jälleen elpymässä!

Mihin suuntaan kalastuksen ja kalastuslain olisi kehityttävä, jotta vetemme tuottaisivat paremman tuloksen?

Mielipiteeni ja näkemykseni kohdistuvat Suomenlahden merialueelle, josta itselläni on muodostunut jonkin asteinen tuntuma. Tämän tuntuman saavuttamiseen en mielestäni tarvitse muuta kuin ripauksen maalaisjärkeä ja että katson asiaa avoimin silmin. Ei oma etu ensimmäisenä vaan asiaa on tarkasteltava kalojen ja luonnon ehdoilla. Tämä on monilta osin unohdettu... on aivan liikaa politiikkaa, ahneutta ja kateutta!

Vetemme ovat törkeästi ylikalastettuja lähes kaikkien kalalajien osalta. Kaloja on tapettu aivan liikaa aivan liian kauan. Nykyiset kalamäärät ja kalojen keskikoko ovat vain murto-osa siitä mitä ne voisivat olla ja mitä niiden pitäisi olla!

Vesiämme ei voida sulkea kalastukselta. Vapaa-ajankalastuksen, ammattikalastuksen ja kalastusopastoiminnan tulee jatkua. Toisen kalastusmuodon ei tarvitse syrjäyttää toista eikä se ole edes mahdollista. Kaikki kyllä mahtuvat, mutta...

... YKSIKÄÄN RYHMÄ EI NYKYISESSÄ MUODOSSAAN!

Ainoa mahdollisuus tarttua toimeen olisi päivittää Suomen kalastuslainsäädäntö nykyaikaan sopivaksi. Nyt se ei todellakaan ole edes lähellä! Vastuun sysääminen kestävästä kalastuksesta harrastajien ja ammattilaisten moraalin varaan ei toimi kuin osittain!

Tarvitaan myös valtava määrä tutkimusta ja seurantaa, jotta merestä otettava kalamäärä on sopusoinnussa luonnon kanssa ja samalla on varmistettava kalakantojen elpyminen. Lisäksi kalavesienhoito sekä vaelluskalojen elinolosuhteiden turvaaminen, jokien ja kutualueiden kunnostus sekä nousuesteiden poistaminen että kalaportaiden rakentaminen ovat erittäin tärkeä osa elinvoimaista tulevaisuutta.

Tarvitsemme arvokalojamme varten päiväkohtaiset saaliskiintiöt sekä ala- ja ylämitat! Suomenlahdella arvokaloja ovat ahven, kuha, hauki, siika, meritaimen ja merilohi. Ehkäpä myös made voisi kuulua tähän joukkoon.

Nämä kiintiöt ja mitat ovat helppoa toteuttaa vapakalastajien ja esim. katiskalla kalastavien osalta, mutta...

... päiväkohtainen saaliskiintiö on hieman vaikeampi toteuttaa verkkokalastajien osalta. Voisiko kiintiö heille olla viikkokohtainen? Myös ala- / ylämitta aiheuttaa verkkokalastajille ongelmia. Tästä johtuen verkkokalastuksen rajaaminen esim. yhteen tai kahteen pyydykseen henkilöä kohden sekä solmuvälin oikea mitoitus voisivat olla sopiva toimenpide verkoilla tapahtuvaa ylikalastusta kohtaan. Myös alueellisia ja tiettyyn ajanjaksoon liittyvä verkkokalastuskieltoja tarvitaan.

Entä ammattikalastus? Onko soveliasta ja kestävää ajattelu, että ammattimaisilla pyydyksillä kalastetaan merialueella kylänvesirajan sisäpuolella? Nykyisellään nämä pyydykset ovat aivan liian tehokkaita, aivan liian suuria ja aivan liian tappavia.

Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Pikkalanlahti. Vuosikausia kestäneen ryöstökalastuksen seurauksena tuhottiin yksi Suomenlahden tärkeimmistä kuhan lisääntymisalueista. Tarkemmin sanottuna alueen koko kuhakanta nostettiin miltei viimeistä pyrstöä myöten markettien kalatiskeille. Siis täysin laillisesti suoritettu ympäristörikos! Näin ei voi eikä saa enää tapahtua.

Edellä mainitusta huolimatta ammattimaisilla pyydyksillä voidaan kalastaa sisäsaaristossa, MUTTA...

... vasta sen jälkeen, kun on riittävä määrä tutkimusta siitä, kuinka paljon vesistöstä ja ko. alueella voidaan vuositasolla kaloja ottaa! Myös ammattikalastuksessa saalis tulisi selkeästi mitoittaan kestävälle tasolle kaikkien kalalajien osalta, kiintiöittää eri lajit ja mitoittaa pyydykset oikein.

Tällä hetkellä ammattimaisilla pyydyksillä voidaan esimerkiksi kalastaa ahventa, kuhaa ja haukea ilman minkäänlaisia rajoituksia (pois lukien alamittainen kuha)! Vedestä voidaan poistaa niin paljon saaliskaloja kun niitä takertuu pyydyksiin eli vaikka kaikki!

Kalojen osittainen vuosirauhoitus tai sallimalla ainoastaan pyydystä & päästä kalastus olisi nykytilanteessa omalta osaltaan tärkeää.

Kuhan kuturauhoitus vähintään kesäkuun ajaksi, mieluiten toukokuun puolivälistä alkaen olisi tervetullut. Meritaimenen osalta rauhoitus ja muita rajoittavia tekijöitä on juuri säädetty. Tähän lisänä toivoisin verkkokalastuksen selkeää rajoittamista silloin kun meritaimenet liikkuvat rantavesissä. Esimerkiksi verkon asettaminen pyyntiin 300-500 metriä lähemmäs rantaa ei olisi sallittua huhti-toukokuu eikä lokakuusta jäiden tuloon.

Hauen kutualueiden rauhoitus saattaisi olla mahdollista toteuttaa alueita vaihtaen. Esimerkiksi, kun alueella on vaikkapa kolme merkittävää hauen kutulahtea voitaisiin yksi lahdista pitää alkuvuoden huhtikuu-kesäkuu rauhoitettuna, jolloin kalat saisivat rauhoitetulla lahdella suorittaa kudun rauhassa ja levittäytyä tämän jälkeen isommalle alueelle. Seuraava vuonna rauhoitusalue voi vaihtua vai olisiko sama alue rauhoitettuna esimerkiksi kolme peräkkäistä vuotta ja sitten vaihtoon?

Ahvenen kalastus keväällä ennen kutua tuntuu hieman oudolta. Kaloissa ei ole lihaa kuin nimeksi mutta valtavat mätipussit. Uusia ahvenia tuhotaan jokaisen kudulta pyydetyn yksilön yhteydessä.

Merialueella viehekalastajille kalastusoppaat mukaan lukien päiväkohtainen saaliskiintiö sekä kalojen ala- / ylämitta voisi esimerkiksi olla:

Ahven 6 kpl / henk. / 200-350g (tämä sentteinä)
Hauki 1 kpl / henk. / 1,5-3g (tämä sentteinä)
Kuha 2 kpl / henk. / 45-55 cm
Lohi 1 kpl / henk. / minimi 60 cm
Meritaimen 1 kpl / henk. / minimi 65 cm
(vain rasvaeväleikatun kalan saa ottaa, kaikki rasvaevälliset luonnonkudusta peräisin olevat kalat tulee vapauttaa kokoluokasta riippumatta)
Siika (ei omakohtaista kokemusta eikä tunnetta siitä mikä olisi sopiva)

Hyvä periaate ja ajatusmalli päiväkohtaista saaliskiintiötä miettiessä on yhden nelihenkisen aterian valmistaminen päivän saaliista.

Kuka valvoo? Kalastuksen valvontaa voidaan lisätä, mutta niin paljoa valvojia ei saada että joka hetki olisimme tarkkailun alla. Tätä ei myöskään tarvita, riittää että valvojilla on tarvittavat oikeudet ja että he ovat riittävän koulutettuja tehtäväänsä. Lisäksi kalastusrikkeistä ja -rikoksi seuraavien sanktioiden on oltava riittävän suuret ja tuntuvat. Tieto siitä että valvontaa suoritetaan ja rikkomuksista seuraa suuret sanktiot ovat riittäviä. Säädökset tulee esittää niin selkeästi että ne ovat helposti ymmärrettäviä.

Ongelmia ilmenisi maamme erilaisten kalastusalueiden vuoksi. Olisiko meillä erilaiset säännöt sisävesillä ja merialueella? Miten tarvittava laajamittainen tutkimus rahoitetaan? Miten pääsisimme turhasta politikoinnista sekä ahneudesta ja asia nähtäisiin kaikkien etuna?

Jos vesistömme ja kalakantamme olisivat niille kuuluvalla tasolla siitä hyötyisivät kaikki vapaa-ajankalastajat, ammattikalastajat, kalastusoppaat, kalat ja luonto...

... jos kalakantamme olisivat riittävän vahvat moni harrastaisi kalastusta entistä enemmän, laji saisi uusia harrastajia, oppaat enemmän töitä, ammattikalastajat enemmän myytävää jne...

... ja aina kun harrastaja lähtee vesille ropisee valtion kirstuun erilaisia tuloja mm. arvonlisä- ja polttoaineveron muodossa. Luulisi tämän mieluimmin edistävän asioiden kehittymistä kun hidastavan niitä!

KAIKKI OLISIVAT VOITTAJIA, mutta asioiden oikeaan suuntaan vieminen tulisi aloittaa ilman että jokainen taho kiistelee omista eduistaan. Olisi edettävä luonnon ja kalojen ehdoilla! Näin toimitaan monissa sivistysvaltioissa, miksi me emme onnistuisi?

Kalastusopas Harri Hotti

Ensimmäinen oma onki 1964
Ensimmäinen oma virveli 1967
Kalastusopas vuodesta 1995


Hottipaikka (https://www.facebook.com/pages/Hottipaikka-Pro-Fishing-Guide-Service/382412856250)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: MIETTINEN - 23.09.13 - klo:06:21
http://www.iltalehti.fi/iltvluontojaelaimet/20130922030405651_v6.shtml (http://www.iltalehti.fi/iltvluontojaelaimet/20130922030405651_v6.shtml)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 23.09.13 - klo:10:38
Isohaaran kalatiellä melkoisia vonkaleita

Isohaaran uusi kalatie on toiminut hyvin. Tänä vuonna tietä pitkin on noussut 1 500 kalaa, joiden joukossa on ollut jopa 30-kiloisia vonkaleita.

Isohaaran uusi kalatie toimii hyvin.

- Kalatie aukaistiin 28. toukokuuta. Koskaan aikaisemmin meillä ei ole kalaa näkynyt niin aikaisin, mutta uusi kalatie osoitti toimivuutensa heti. En muista yhtään päivää, jona kalaa ei olisi noussut. Parhaimpina päivinä on noussut jopa 60 kalaa, kertoo lohijokitiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitala.

Viitala arvelee kalojen kokonaismäärän olevan 1 500 kieppeillä.

- Kun meillä ei ole Ounasjokeen leimautunutta kalaa, niin olemme hyvissä luvuissa.

Hän kertoo, että kaloja nousee koko ajan.

- Syksy on ollut kiivasta aikaa rakennetuilla joilla. Täällä kalaa nousee, vaikka luonnonvaraisissa joissa ei ole tapahtunut nousua pitkään aikaan.

Nousseiden kalojen joukossa on ollut jopa suoranaisia vonkaleita.

- Itseäni on innostanut se, että siinä on hyvin paljon yli 10-kiloista kalaa, tuollaista yli metrin mittaista. Suurimmat ovat olleet lukujen mukaan 148 sentin pituisia eli 30 kilon kaloja. Todellisuudessa mitat ovat ehkä olleet jonkin verran pienempiä, mutta isoja kaloja kumminkin, Viitala sanoo.

Lohen ylisiirrosta matkailuvaltti?

Lohijokitiimi haluaa tehdä lohen ylisiirrosta matkailuvaltin. Toiminnanohjaaja Jukka Viitalan mukaan yhdistys on hakenut Lapin kalatalousviranomaiselta lupaa lohen ylisiirtoon. Yhdistys toivoo monivuotista lupaa, jotta lähivuosien toimintoja voitaisiin suunnitella.

Siirtojen tavoitteena on käynnistää uudelleen Ounasjoen lohituotanto. Viitalan mukaan pääosa siirrettävistä kaloista otettaisiin Isohaaran kalatieltä, mikä voisi lisätä matkailijoiden kiinnostusta isohaaraan.

- Ylisiirtohankkeissa työskennellään elävän kalan kanssa. Sitä joudutaan varastoimaan mahdollisimman lähelle kalateitä. Tämä luo edellytyksiä sille, että ihmiset voivat käydä tutstumassa siirrettävään kalaan ja siihen toimintaan, mitä sen ympärillä tapahtuu, sanoo Viitala.

- Minun tietääkseni tällaista kohdetta ei ole vielä, muualla maailmassa kyllä. Tästä mahdollisesti kertyvät varat voitaisiin ohjata Kemi- ja Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen.


YLE (http://yle.fi/uutiset/isohaaran_kalatiella_melkoisia_vonkaleita/6841278)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 24.09.13 - klo:10:54
Ilmoita suurkalasi sähköisellä lomakkeella
18.09.2013
   

Suurkalailmoituksen teko on nyt helpompaa kuin koskaan. Oman vonkaleen voi nimittäin ilmoittaa sivuiltamme löytyvällä sähköisellä lomakkeella (http://vapaa-ajankalastaja.fi/suurkala/). Riittää kun täytät lomakkeen, liität mukaan valokuvan suurkalastasi ja painat lopuksi Lähetä-painiketta. Saalisilmoitukset sapuvat meille saman tien. Hyväksytyt suurkalat lisätietoineen listautuvat omalle sivulleen (http://vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalarekisteri/), josta niitä voi selata pyyntimuodoittain. Uusimmat suurkalat näkyvät lisäksi etusivun oikeassa reunaassa.


SVK (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 27.09.13 - klo:15:03
Joka syksyistä lohisoppaa jälleen tarjolla.


Ministeriön lohikiintiössä 25 000 lohta liikaa - kalastusharrastajat raivoissaan

Maa- ja metsätalousministeriön lohikiintiöehdotus (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130927_lohikiintio.html) on odotetusti tieteellistä suositusta suurempi. Yhtä odotetusti hyvin organisoitunut lohiaktivistien joukko on käynyt ministeriön kimppuun, näyttelijä Jasper Pääkkönen etunenässään.

MMM ehdottaa, että Suomen lohikiintiö olisi ensi vuodelle 103 000 lohta. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin mukaan (http://www.mmm.fi/attachments/kalariistajaporot/kalastuksenvalvonta/6HT12Z6RN/130612_Bondestam_ICES.pdf) kestävä kiintiö olisi kuitenkin 78 000 lohta.

MMM laski lausuntokierroksen jälkeen hieman lohikiintiötä omaan ehdotukseensa. Euroopan komissio nimittäin ehdotti viime kuun lopulla saaliskiintiöksi yli 108 000 lohta.

MMM:n mukaan komission ehdotus on ICESin kannan kanssa linjassa, jos ICESin laskelmasta jätetään pois salakalastuksen aiheuttama hävikki. Ministeriön mukaan salakalastusta ei voi kuitenkaan jakaa tasan maakiintiöihin, sillä EU-lainsäädännön mukaan salakalastuksen pitäisi vähentää niiden maiden kiintiötä, joissa salakalastusta harjoitetaan.

Lohikiintiöiden maltillistamista ajavat kalastusaktivistit, jotka ovat suurimmaksi osaksi vapaa-ajankalastajia, ovat hermostuneet pahasti ministeriön ehdotuksesta. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön tavallisesti hyvin rauhallinen ja hiljainen Facebook-sivu (https://www.facebook.com/mmm.fi?fref=ts) on joutunut rajuun kommenttiryöpytykseen.

Suomalaisen lohensuojelun keulakuvaksi noussut Jasper Pääkkönen taas arvelee Facebook-sivullaan (Verkkouutiset (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Paakkonen%20kuumeni%20lohiehdotuksesta-9057)) maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok) lohikantojen johtuvan joko "selkärangattomuudesta ja pelkuruudesta" tai "suuremman luokan ego-ongelmasta".

Lohikiintiöön ottaa kantaa vielä eduskunnan suuri valiokunta, ennen kuin lopullinen kiintiö päätetään EU:n maatalousministerikokouksessa myöhemmin syksyllä.

Viime vuonna ministeriön kiintiöehdotus pudotettiin eduskunnassa ICESin suosituksen tasolle. Lopullisessa EU-käsittelyssä Suomen kiintiö pysyi kuitenkin ministeriön ehdottamalla korkealla tasolla. Koskinen ei tuolloin kannattanut Suomen esitystä äänestyksessä.


Vihreä lanka (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ministeri%C3%B6n-lohikiinti%C3%B6ss%C3%A4-25%C2%A0000-lohta-liikaa-kalastusharrastajat-raivoissaan)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: nuusk1s - 03.10.13 - klo:20:40
Kaikilla ei ole venäjälläkään käytössä Putinin puntari..

Putinin +20kg vs Maxim Balachevtsev:in 22kg..

(http://i.imgur.com/eJiQSDp.jpg)

 :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 15.10.13 - klo:11:50
Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen tilanne on katastrofaalinen

 Jokasyksyinen järvilohen emokalapyynti Pielisjoella ja Lieksanjoella on saatu päätökseen. Molemmissa pyyntikohteissa saalismäärät tulivat rajusti alaspäin. Kun vielä viime vuonna Pielisjoelta saatiin 63 lohta, tämän vuoden saalis oli vain 30 lohta. Lieksanjoen lohimäärä puolestaan putosi 22:sta 13:een. Myöskään järvitaimenia ei saatu lähellekään toivottua määrää.

Emokalapyynti ja kalanviljely ovat olleet ainoat keinot säilyttää järvilohikannat, sillä toisaalta voimalaitokset estävät kalojen nousun ja toisaalta lisääntymisalueet ovat monin osin tuhoutuneet. Viime vuosina useita kutukoskia on kunnostettu ja Ala-Koitajoki sai myös keväällä lisävirtaaman, minkä turvin on mahdollista yrittää järvilohen luontaista lisääntymistä. Ongelmaksi muodostuu Pielisjokeen ja Lieksanjokeen nousevien kalojen äärimmäisen vähäinen määrä.

"Tilanne on niin heikko, että on todella alettava pohtia järvilohen täysrauhoittamista saimaannieriän tapaan. Kalastajien tulisi ymmärtää, että yksikin pyydetty rasvaevällinen lohi voi olla liikaa tällaisessa tilanteessa", toteaa erikoistutkija Jorma Piironen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

Järvilohen ja -taimenen kohdalla on siirrytty rasvaeväleikkauksiin, joten kalastaja voi tunnistaa kalastettavaksi tarkoitetun yksilön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki rasvaevälliset yksilöt tulee vapauttaa Saimaalla ja Pielisellä. Toistaiseksi asia on ollut suositus, mutta se on tarkoitus saada myös uuteen kalastuslakiin. On myös harkittava järvilohen täysrauhoittamista muutamaksi vuodeksi, ennen kuin rasvaevällisten yksilöiden vapauttaminen saadaan pakolliseksi.

Kalastajien lisäksi myös muiden toimijoiden kuten kalastusalueiden, osakaskuntien, kasvatuslaitosten, voimalaitosyhtiöiden, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, ELY-keskusten ja maa- ja metsätalousministeriön on kannettava kortensa kekoon, jotta ainutlaatuinen järvilohi voidaan säilyttää Suomessa.

"Nyt eletään aikoja, jolloin ratkaistaan järvilohen lopullinen kohtalo. Haluammeko säilyttää lajin vai lyömmekö hanskat naulaan ja annamme sen painua unholaan? Vetoan kaikkiin osapuoliin, että yrittäisimme vielä todenteolla", kommentoi projektipäällikkö Mirko Laakkonen Saimaan lohikalat -hankkeesta.

Lisätietoja

Mirko Laakkonen
Saimaan lohikalat -hanke
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
puh: 0295 026 069
mirko.laakkonen(at)ely-keskus.fi


KAS-ELY (http://www.ely-keskus.fi/fi/web/ely/-/aarimmaisen-uhanalaisen-jarvilohen-tilanne-on-katastrofaalinen-pohjois-karjalan-ely-keskus-#.Ulz_rhBc3zo)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Christian - 04.12.13 - klo:19:44
http://yle.fi/uutiset/uusi_kalastuslaki_35_eurolla_kalaan_koko_maassa/6969790 (http://yle.fi/uutiset/uusi_kalastuslaki_35_eurolla_kalaan_koko_maassa/6969790)

•Lakiesityksen mukaan läänikohtaisesta vieheluvasta luovutaan
•Valtakunnallisen kalastusluvan kokonaishinta laskisi 35 euroon
•Kaikki täysikäiset joutuisivat ostamaan kalastusluvan

Hieno juttu.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 04.12.13 - klo:22:36
Positiivista on lupamenettelyn yksinkertaistuminen.  Nykyisin esim. virvelöintiin tarvitaan vähintään kaksi lupaa, kalastuksenhoitomaksu ja läänilupa, kun jatkossa yksi lupa kattaa koko maan erityisalueita lukuunottamatta. Artikkelissa mainitaan päivä-, viikko- ja vuosilupa. Vielä saisi olla kuukausilupa, koska monille se kuukauden kesäloma on ainut kalastuskausi. Ja nuo lyhytaikaiset luvat tulisi voida lunastaa yksinkertaisesti puhelimella - Tämä käytäntöhän on jo pitempään ollut monilla metsähallituksen vesillä.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Sopuli - 08.12.13 - klo:17:55
Eipä oo mikään uutinen, mutta komian kuvan on kettunen kirjaansa valinnut.

http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjat/?action=kirja&pid=1831


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 10.12.13 - klo:14:04
Vantaanjoen taimenistutukset voidaan lopettaa

Vantaanjoen taimenet lisääntyvät luontaisesti jo niin hyvin, että istutukset voitaisiin lopettaa. Virtavesien hoitoyhdistyksen mukaan painopiste pitäisi siirtää istutuksista joen kunnostustoimenpiteisiin. Taimenet ovat lisääntyneet jälleen menestyksekkäästi tänä syksynä Vantaanjoella.

Vantaanjoen taimenet lisääntyvät luontaisesti jo niin hyvin, että istutukset voitaisiin lopettaa. Virtavesien hoitoyhdistyksen mukaan luonnollisen lisääntymisen takia painopiste pitäisi siirtää joen kunnostustoimenpiteisiin.

- Istuttaminen on turhaa, jos luonnonlisääntymistä tapahtuu. Toisaalta se on myös haitallista, se sotkee luonnonkudun elpymisen seuraamista, toteaa Virhon Vantaajoki-vastaava Kari Stenholm.

Kalanviljelylaitoksilta jokeen tuotavat istutuskalat tuovat jokeen myös huonoa perimää.

- Sieltä tulevat kalat ovat nimenomaan hyviä viljelylaitoksella pärjäämisessä eivätkä luonnonvesissä. Eli istuttaminen pitäisi lopettaa ja se myös voitaisiin lopettaa, koska kalat lisääntyvät luontaisesti, Stenholm jatkaa.

Jo kolme vuotta peräkkäin

Taimen on lisääntynyt jälleen tänä syksynä menestyksekkäästi Vantaanjoella. Viimeiset kolme vuotta ovat osoittaneet sen, että taimen lisääntyy Vantaanjoessa menestyksekkäästi jos sille luodaan oikeanlaiset puitteet.

Lähes kaikki havainnot kutevista meritaimenista- ja joessa elävistä paikallisista kaloista tehtiin talkoovoimin rakennetuilla kutusorakoilla.

Kutevista taimenista on tänä syksynä havaintoja Vantaanjoen yläjuoksulta saakka, aina 95 kilometrin päässä merestä. Näin ylhäällä kuteneet kalat olivat joessa viihtyvää paikallista kantaa. Kutevia, merestä nousseita meritaimenia tavattiin hieman alempaa, noin 60 kilometrin päässä merestä. Siellä meritaimenia kuti ennätysmäärin.

- Tänä vuonna niitä ei noussut aivan niin latvoille kuin kahtena edellisenä vuotena. Syynä ilmeisesti on se, että virtaamat olivat erittäin pieniä kudun alkaessa lokakuussa, ja silloin tämä niin sanottu houkutusvirtaama ei riittänyt meritaimenille.

Kalojen kutupuuhat kestivät alkukauden heikosta veden virtaamasta huolimatta yllättävän pitkään. Yläjuoksulla- ja alajuoksulla kalat kutivat jopa kuukauden ajan.

- Kutu alkoi lokakuun 10:s päivä ja kesti lähes marraskuun puoleen väliin saakka.

Taimenella piisaa silti ongelmia

Tällä hetkellä Vantaanjoen taimen voi varsin hyvin, mutta ongelmiakin on paljon jäljellä. Haasteita piisaa.  Merialueen verkkokalastus, salakalastus ja kuntien jätevesipäästöt ovat Stenholmin mielestä ongelmia joihin pitää löytää ratkaisu.

- Myös Helsinki-Vantaan lentokentältä tulee sulatusaineita Vantaanjokeen. Kalastuksenvalvonta on myös melko huonoa Vantaanjoella. Joissain paikoissa valvonta on hyvää, mutta useimmissa huonoa.

Alamitan nosto jää liian pieneksi

Vuodenvaihteessa meritaimenen alamitta nousee nykyisestä puolesta metristä 60 senttiin. Mittaa olisi pitänyt nostaa vielä lisää, vaikka alamitan nostaminen onkin Stenholmin mukaan suunta oikeaan. Virho on vaatinut alamitaksi 65 senttiä.

- Monet tutkimukset vahvistavat, että monet meritaimenet ovat yli 60 senttisiä ensimmäisen kudun aikana. Näitä tutkimuksia vahvistaa omat havaintoni esimerkiksi tänä vuonna. Vantaanjoen latvoilla meritaimenet olivat selvästi yli 60 senttisiä, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.  Eli alamitan nousu on hyvä, mutta edelleenkin se jää liian pieneksi, Stenholm sanoo.


YLE (http://yle.fi/uutiset/vantaanjoen_taimenistutukset_voidaan_lopettaa/6972017)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 10.01.14 - klo:21:05
Kollajan tekoallashanke kuumenee

http://yle.fi/uutiset/kiistelty_kollaja_saa_kannatusta_keskustan_kansanedustajilta/7024868

<Tämä on omaa tekstiä, lue mieluummin uutinen> Pohjolan Voima on saanut tuekseen ainakin yhden ison puolueen. Sen tytäryhtiö PVO-Vesivoiman tekoallashankkeen toteuttaminen on nykyisen koskiensuojelulain vastaista, ja edellyttää siis lainmuutosta. Toteuttaminen vaikuttaisi myös Pudasjärven natura-alueeseen ja Iijokeen. On meillä jo tarpeeksi padottu jokia. Tämä juttu liippaa läheltä tuota veekäyrä-ketjua, mutta se ei auta. Minulta napsahti yksi puolue nyt boikottiin lähivaaleissa, mutta kun täällä on parempi olla puhumatta politiikkaa niin en sano mikä.

Edit <lisätty myöhemmin>: Kauppalehtikin huomasi asian:
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/kollaja-keskustelu+ryoppyaa+taas/201401600461


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 20.01.14 - klo:16:46

Isä särki yhtyi äiti lahnaan - hybridikalaa löytyi runsaasti

Evon erämaajärvessä Kanta-Hämeessä on jo vuosien ajan havaittu poikkeuksellisen runsaasti särjen ja lahnan risteymiä. Tutkijat ovat nyt osoittaneet tieteellisesti, että särkikoiraat hedelmöittävät lahnat. Tutkijat ovat nimenneet hybridin särkilahnaksi.

Tuoreessa tutkimuksessa Helsingin yliopiston kalabiologian ja genetiikan tutkijat ovat selvittäneet mystisten särkilahnojen alkuperää. Kalatutkijat ovat jo vuosia havainneet eräässä tummavetisessä suojellussa järvessä Evon alueella tavallista runsaampia määriä särjen ja lahnan risteymiä. Tuore tutkimus on ensimmäinen kalojen dokumentointi luontaisella esiintymisalueella.

– Samasta järvestä tarttuu verkkoon runsaasti sekä särjen että lahnan näköisiä hybridejä. Synkkä rauhoitettu erämaajärvi on ollut vain tutkimuskäytössä, joten siellä ei ole kalastettu sataan vuoteen, kertoo dosentti Anna Kuparinen.

Dosentti Anna Kuparisen johtamassa tutkimuksessa havaittiin geneettisten analyysien ja erityisesti äidin kautta periytyvän mitokondrio-DNA:n avulla, että kaikissa löydetyissä särkilahnaristeymissä isänä on särki ja äitinä lahna. Kaloista on löydetty vain ensimmäisen sukupolven risteymiä.

– Tutkijat eivät löytäneet todisteita siitä, että särkilahnat kykenisivät lisääntymään luonnossa. Luonnossa monet lajit kykenevät kyllä risteytymään, mutta yleensä syntyvät poikaset eivät selviä kovin vanhoiksi. Risteymät eivät tyypillisesti myöskään kykene lisääntymään, selittää Anna Kuparinen.

Kuparisen mielestä tutkimus on merkittävä kalojen hybridisaation kannalta eli miten sitä tapahtuu luonnossa.

– Särkilahnan syynä on todennäköisesti se, että kun särki lisääntyy aikaisemmin kuin lahna. Kun sitten särjen kutu on lopuillaan ja lahna alkaa kypsyttää munia, paikalla onkin vielä sukukypsiä särkikoiraita. Näin käy varsinkin silloin, jos jäiden sulaminen on myöhästynyt.

Tutkimus on julkaistu tieteellisessä Journal of Fish Biology -lehdessä.

Risteymäkalat pakkaseen

Anna Kuparisen mielestä on kiinnostava kysymys, onko risteymiä esiintynyt jo kauan sitten luonnossa ja onko niille tuolloin annettu kalastajien keskuudessa oma nimi.

Kuparisen mukaan särkilahnassa on yhtä selvästi ruumiin leveyttä kuin lahnalla ja punaista väriä evissä kuten särjellä, joten laji on fifty-fifty.

– Jos kaloja harrastaa, voin vinkkinä sanoa, että jos havaitsee omituisennäköisiä kaloja, kannattaa laittaa ne pakkaseen ja lähettää yliopistolle. Näin löytyi muun muassa kuha-ahven risteymäkin.

Särkilahnan risteymät ovat poikkeuksellisen yleisiä Irlannissa, jonne särkeä ja lahnaa on istutettu. Suomi puolestaan kuuluu lajien luontaiseen levinneisyysalueeseen, ja risteymät ovat täällä harvinaisempia.

Enimmäkseen risteymäkaloja havaitaan tummavetisissä järvissä, jossa kalojen välinen kilpailu ravinnosta on kovaa.

– Jos ympäristö muuttuu ja olosuhteet ovat risteymien kannalta suotuisat, särkilahnoja saattaa tulevaisuudessa löytyä sellaisistakin järvistä, jossa niitä ei ole ennen havaittu, Anna Kuparinen toteaa.


YLE (http://yle.fi/uutiset/isa_sarki_yhtyi_aiti_lahnaan_-_hybridikalaa_loytyi_runsaasti/7041131)



(ThC huom! Kuvassa ilmeisesti ylimpänä särki, sitten särkilahna ja alimpana lahna. Jutun kuvatekstissä ei ollu mainintaa.)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 21.01.14 - klo:18:45
Jättihauki verkolla Puruvedeltä. (http://www.ita-savo.fi/uutiset/l%C3%A4hell%C3%A4/j%C3%A4ttihauki-verkolla-puruvedest%C3%A4-94696)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 22.01.14 - klo:17:30
Nieriää pilkittiin poikkeusluvalla. (http://www.lansi-savo.fi/uutiset/l%C3%A4hell%C3%A4/nieri%C3%A4%C3%A4-pilkittiin-poikkeusluvalla-94519)  ???


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 22.01.14 - klo:18:20
Nieriää pilkittiin poikkeusluvalla. (http://www.lansi-savo.fi/uutiset/l%C3%A4hell%C3%A4/nieri%C3%A4%C3%A4-pilkittiin-poikkeusluvalla-94519)  ???

Joopa joo... Poikkeusluvan toisaalta ymmärrän, kun tuo paikka on täysin pullalohilammikko. Mutta sitä en ymmärrä, että minkä ihmeen takia noita harvinaisia ja vähälukuisia nieriöitä istutetaan tuonne...  ??? Ja vaikka ne kaikki ovatkin ehkä "käytöstä poistuneita" emokaloja, niin silti... Onko niistä sitten jotain haittaa vapauttaa ne vaikka Kuolimolle...?


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Pro-Rapala - 22.01.14 - klo:20:49
Nieriää pilkittiin poikkeusluvalla. (http://www.lansi-savo.fi/uutiset/l%C3%A4hell%C3%A4/nieri%C3%A4%C3%A4-pilkittiin-poikkeusluvalla-94519)  ???
Sori oftopic, mutta tuli itse nähtyä tuo kalan ylösotto.  ;D Ja samaa mieltä olen kyllä, että onko järkeä istuttaa tuota nieriää tuohon lampareeseen...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 03.02.14 - klo:20:10
Matikalla sävyt kohdallaan. :D http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=6792


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Postimies16 - 03.02.14 - klo:23:22
Matikalla sävyt kohdallaan. :D http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=6792

On kyllä jännän värinen  :o


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Teippa - 04.02.14 - klo:00:23
Matikalla sävyt kohdallaan. :D http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=6792

On kyllä melko jännän värinen ja kiva että saatu henkiin jätettyä tuommonen erikoisuus :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: nuusk1s - 11.02.14 - klo:09:26
Taas on luettu pauna-asteikkoa puntarista..

http://www.kmvlehti.fi/Uutiset/1194872918898/artikkeli/hirmuhauki+ajosjarvesta.html

Jos tuo kuvien kala on 15kg niin minä olen mikki hiiri :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: jv7 - 11.02.14 - klo:10:23
Taas on luettu pauna-asteikkoa puntarista..

http://www.kmvlehti.fi/Uutiset/1194872918898/artikkeli/hirmuhauki+ajosjarvesta.html

Jos tuo kuvien kala on 15kg niin minä olen mikki hiiri :D
hauki ehkä 7-8kg. Ja sijoittuisiko oikeasti 15kg hauella top 10 suomen suurimpien haukien joukkoon?


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: pike97 - 11.02.14 - klo:18:46
hauki ehkä 7-8kg. Ja sijoittuisiko oikeasti 15kg hauella top 10 suomen suurimpien haukien joukkoon?
Ei lähellekkään. Kaikki vaan ei ilmoita suurhaukiaan ks.comiin, ja tuossa myös sanottiin että nettisivun eli vain upatttujen kalojen perusteella. Toi hauki on tosiaan pauna-asteikkoa katsomalla punnittu,105 cm ei ole lähellekkään 15 kg vaikka kala olisi kuinka läski.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Vastarannankiiski - 11.02.14 - klo:21:10
Ja ai perhana, sivuston nimikin on kirjoitettu väärin :-\


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: jv7 - 11.02.14 - klo:21:50
Ja ai perhana, sivuston nimikin on kirjoitettu väärin :-\
nii kalansaalis. Aika monesti huomaa tuon virheen. Eräässä kalastus lehdessäkin luki että tiedot otettu sivustolta kalansaalis.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 18.02.14 - klo:14:23
Kaakkois-Suomen meritaimen voi paremmin

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöhanke "River and Fish – Our Common Interest" päättyy, Kaakkois-Suomen meritaimenen selviämisen edellytykset ovat olennaisesti parantuneet.


River and Fish – Our Common Interest -hanke (RIFCI) sai alkunsa Kaakkois-Suomen meritaimenkantojen ahdingosta. Tutkimuksissa oli selvinnyt, että alueen viimeinen alkuperäinen meritaimenkanta elää Lappeenrannan Mustajoessa, joten pikaiset suojelutoimet olivat tarpeen. Vuonna 2011 alkaneen kolmivuotisen ENPI CBC -ohjelmasta rahoituksen saaneen EU-hankkeen päätavoitteina oli saavuttaa hankejokien ja niiden ympäristön hyvä ekologinen tila sekä säilyttää arvokkaat kalakannat. Tarkoituksena oli myös edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ihmisten ympäristötietoutta sekä yhteensovittaa teollisuuden ja luonnonsuojelun tarpeita.

RIFCI-hankkeen kohdealueina olivat Suomesta Lappeenrannan alueelta alkunsa saavat Mustajoki ja Soskuanjoki sekä Hounijoki ja Rakkolanjoki valuma-alueineen. Lisäksi mukana on Vammeljoki Venäjällä Karjalan kannaksella. Myös merialueella tehtiin tutkimustyötä.

RIFCI-hankkeen merkittävimmät tulokset

Virtavesikunnostukset

Kaikille hankejoille tehtiin kunnostussuunnitelmat ja niitä toteutettiin Suomen puoleisilla osilla yhteensä 21:llä koski- tai virtapaikalla. Kunnostuksilla on ollut selviä myönteisiä vaikutuksia lohikalojen elinoloihin. Esimerkiksi Soskuanjoella on merilohi lisääntynyt jo kahtena vuonna, jota siellä ei ole tapahtunut vuosikymmeniin. Myös Mustajoella uusilla kutusoraikoilla on ollut syksyisin taimenia kutemassa, kunnostettujen alueiden poikasmäärät ovatkin kasvaneet huomattavasti.

Metsätalouden vesiensuojelu ja yleinen luonnonsuojelu

Mustajoen valuma-alue on pääosin metsää, joten vesiensuojelussa huomio kiinnittyi nimenomaan metsätalouden vesiensuojeluun. Suomen metsäkeskus teki hankkeessa Mustajoen ja Kärkjärven valuma-alueille metsätalouden vesiensuojelusuunnitelman, jossa esitetään muun muassa suosituksia tarvittavista vesiensuojelurakenteista, joita jo hankkeen aikanakin toteutettiin.

Venäjän puolella Mustajoen valuma-alue on suurelta osin hyvin luonnontilaisena säilynyttä metsää. Hankkeessa selvitettiin perusteellisesti mahdollisuudet luonnonsuojelualueen perustamiseksi. Perusteita suojelulle löytyi joen uhanalaisten lohikalojen lisäksi myös jokea ympäröivästä luonnosta. Alueelta tavattiin harvinaisia kasvi- ja lintulajeja, sekä liito-oravia, joihin voi törmätä myös Suomen puolella. RIFCI-hankkeen tekemien tutkimusten ja suositusten myötä Leningradin aluehallinnon viimeisimmässä vahvistetussa aluekaavassa Mustajoen ja Rakkolanjoen välinen alue on varattu luonnonsuojelualueeksi nimeltään "Viipurinlahden lohijoet". Tämä on erittäin merkittävä luonnonsuojelullinen saavutus, joka hyödyttää suoraan myös Mustajoen uhanalaista meritaimenkantaa.

Kalakantojen elvyttäminen ja tutkimus

Tutkimustyö oli tärkeä osa koko hanketta. Pääpaino oli luonnollisesti kalatutkimuksessa, mutta myös jokien pohjaeläimistöä tutkittiin, erityisesti Vammeljoen jokihelmisimpukka oli perusteellisten selvitysten kohteena. Tutkimuksilla saatiin runsaasti tietoa hankejokien ekologisesta tilasta, kalastosta sekä taimenkantojen geneettisestä rakenteesta.

Mustajoen uhanalaisesta taimenkannasta perustettiin elävä geenipankki Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalanviljelylaitoksen tiloihin. Tämä geenipankki tulee turvaamaan viimeisen kaakkoissuomalaisen meritaimenkannan säilymisen, mutta sitä voidaan hyödyntää myös meritaimenen kotiutusistutuksissa Kaakkois-Suomen joilla, joista taimen on syystä tai toisesta kadonnut.

Jokialueiden virkistyskäyttö ja kalastus

Hounijoen varrella on molemmin puolin rajaa luontopolut palvelemassa luontoharrastajia ja ulkoilijoita. Venäjän puoleinen luontopolku on ensimmäinen laatuaan alueella ja se on saanut varsin hyvän vastaanoton. Suomen puoleisella osalla jokea oli luontopolku jo olemassa, mutta hankkeessa sitä kehitettiin uusilla rakenteilla, kuten taukopaikoilla, silloilla, pitkospuilla ja opaskylteillä.

Kalastuksen säätely on olennainen asia uhanalaisten kalalajien suojelussa. Venäjän puolella kalastuksen valvonnan edistäminen oli tärkeintä, kun taas Suomessa pyrittiin yhdistämään osakaskuntia ja näin luomaan edellytyksiä yhtenäisille kestäville kalastusjärjestelyille.  Nämä tavoitteet toteutuivat; Mustajoki on tyystin rauhoitettu ja Hounijoen alaosan osakaskunnat muodostivat yhden yhteisen osakaskunnan, joka vastaa alueen kalastuksesta ja kalakantojen hoidosta.

Ympäristökasvatus ja tiedottaminen

Yleinen ympäristökasvatus ja tiedon levittäminen lohikalakantojen tilasta molemmin puolin rajaa oli yksi hankkeen tavoitteesta. Mediatiedottamisen lisäksi kolmen vuoden aikana järjestettiin lukuisia seminaareja, luentoja ja esitelmiä muun muassa eri viranomaistahoille, metsätalouden toimijoille sekä opiskelijoille. Opiskelijayhteistyöhön kuuluivat myös kenttäkurssit joita järjestettiin ympäristö- ja luonnontieteiden opiskelijoille.

Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 1,5 miljoonaa euroa ja sitä oli toteuttamassa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa kuusi eri organisaatiota: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen metsäkeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, Biologists for Nature Conservation, Viipurin aluehallinto sekä luoteisvenäjän sisävesien tutkimuslaitos. RIFCI kuului EU:n ENPI CBC 2007–2013 -ohjelmaan, jonka lisäksi hanketta ovat olleet rahoittamassa Lappeenrannan kaupunki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Nordkalk Oyj, Paroc Oy Ab, Finnsementti Oy, Suomen Karbonaatti Oy, Stora Enso Oyj, Suomen metsäkeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry, Biologists for Nature Conservation, Viipurin aluehallinto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

RIFCI-hankkeen nettisivut (http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Hankkeet/Rifci__Rivers_and_fish__our_common_interest) (ymparisto.fi)

Linkki käytettäviin kuviin (http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/56544/Kuvia+RIFCI-hankkesta/619cb52c-e453-442a-952a-03c51d0df6b3) (pdf Liito-orava -kuva Esko Kivistö, muut Anna Lindgren)

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Matti Vaittinen
matti.vaittinen[at]ely-keskus.fi
p. 0295 029 297


KAS-ELY (http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/kaakkois-suomen-meritaimen-voi-paremmin-kaakkois-suomen-ely-keskus-#.UwNBP4Wn7zo)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 19.02.14 - klo:10:50
Perinteisestä mateen pyyntivälineestä on tulossa lainsuojaton

Suosituille mateiden kutupoluille ilmestyy runsaasti kairanreikiä helmi–maaliskuussa. Ensi talvena kairanreiät saattavat vähentyä merkittävästi, sillä perinteisiä mateen pilkkipyyntivälineitä ollaan kieltämässä.


Mateen pilkintä saattaa vaikeutua merkittävästi ensi vuonna, koska suositut pilkkivälineet ovat menossa kieltolistalle valmisteilla olevassa uudessa kalastuslaissa.

Maa- ja metsätalousministeriön kalastusneuvos Eija Kirjavainen toteaa, että kaikki ulkoapäin tarttuvat mateenpyyntivälineet saattavat päätyä kiellettyjen joukkoon. Madetta on perinteisesti pilkitty käyttämällä madeharaa tai ryöstopilkkiä.

- Madepilkkiasia on noussut vahvasti esille ja se on jakanut mielipiteitä, hän kertoo.

Kalastusneuvos Kirjavainen ihmettelee, miksi juuri madepilkkipykälä on kuumentanut tunteita, vaikka ensi vuonna voimaan tuleva uusi kalastuslaki on iso paketti.

- Ulkoapäin tarttuvien välineiden pyyntikielto on vain pieni osa isossa paketissa, mutta siitä on tullut satoja yhteydenottoja. On merkillistä, että se jakaa ihmisten mielipiteet todella vahvasti. Puolet ihmisistä vastustavat madepyyntivälineiden kieltoa. Toinen puoli ihmisistä kannattaa kieltoa ja pitää kalastusvälineitä julmina.

Uusi kalastuslaki on menossa seuraavaksi Valtioneuvoston käsiteltäväksi. Eduskuntaan kalastuslakipaketti on menossa kuluvan kevään aikana. Uusi kalastuslaki astuu voimaan vuoden 2015 alusta.

Kutu on kiihkeimmillään

Mateiden kutu on monissa järvissä helmi–maaliskuussa kiivaimmillaan. Kutupaikoille ilmestyy suosituilla pilkkiapajilla kymmeniä reikiä ja verisiä jälkiä merkkinä siitä, että kalastaja on löytänyt kutupolun.

Heinolalainen kalastusharrastaja Pertti Nipuli pilkkii madetta perinteisellä madeharalla vielä, kun se on mahdollista.

- Madehara on tehokkain pilkkiväline. Kudun aikaan made ei voi vastustaa sitä, että tömisyttää haran lyijypainoa järven pohjaa vasten. Made tulee syötille tai vain pötköttämään haran päälle. Kun veto tuntuu, nostaa vain mateen ylös, Nipuli kertoo.


YLE (http://yle.fi/uutiset/perinteisesta_mateen_pyyntivalineesta_on_tulossa_lainsuojaton/7095312)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 24.02.14 - klo:10:47
Kalastuslakiuudistus kasvattaa kehukaloja

Uuden kalastuslain on kaavailtu tulevan voimaan kokonaisuudessa vuoden 2015 alussa. Osa lakiuudistuksesta on jo tullut voimaan, kuten lohikalojen uudet alamitat, mikä puhuttaa Kainuussa.

Ehdotus uudeksi kalastuslaiksi puhuttaa vapaa-ajankalastajia. Voimaan tullessaan uusi laki yhdistäisi nykyisen kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisen viehekalastusluvan yhdeksi kalastonhoitomaksuksi, joka olisi 35 euroa vuodessa. Maksu koskisi kaikkia täysi-ikäisiä kalastajia, myös eläkeläisiä. Lisäksi olisi hankittava vielä alueelliset luvat erikseen.

Kainuussa puheenaiheeksi on noussut kustannuksia enemmän lohikalojen alamittojen kasvu.

– Taimenen alamitta nousee paikoin 40 senttimetristä 60 senttimetriin ja se mietityttää taimenen kalastajia. Jotkut ovat sitä mieltä, että tässä ollaan menossa hakoteille, sanoo Kainuun vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja Juha Väisänen.

Väisänen itse pitää pitää lohikalojen uutta alamittaa hyvänä.

– Taimenet kasvavat vielä 60-senttimetrisinäkin, jos niillä kasvun mahdollisuus on. Silloin ne saavuttavat sukukypsän iän, ja niissä on enemmän syötävää kuin keskenkasvuisissa kaloissa.

Oulujärven ja Sotkamon kalastusalueilla taimenen alamitta on jo puolenkymmentä vuotta ollut vapaaehtoisesti 50 senttimetriä. Eniten alamitan kasvu kirpaisee idässä ja pohjoisessa olevia kalastajia, jotka ovat pyytäneet 40-senttimetrisiä taimenia.

– Siihen pitää luottaa, että kala kasvaa, jos sitä ei liian pienenä pyydetä pois. Tuollainen 60-senttinen taimen saattaa painaa alle kolme kiloa, kun ne parhaimmillaan kasvavat yli kymmenkiloisiksi. Silloinhan ne ovat niitä kehukaloja, muistuttaa Juha Väisänen.

Lohikalojen osalta uudet alamitat astuivat voimaan jo vuoden vaihtuessa, mutta esimerkiksi kuhan lakisääteinen alamitta 37 senttimetriä aiheuttaa keskustelua.

Kainuussa isoilla kalastusalueilla Oulujärvellä ja Sotkamossa kuhan alamitta on jo nyt nostettu vapaaehtoisesti 45 senttimetriin. Vielä ei ole tiedossa muuttuuko kuhan lakisääteinen mitta uudessa kalastuslaissa.

Kainuussa vapaa-ajankalastajien ikärakenne on eläkeläisvoittoinen. Uuteen kalastuslakiin suunniteltu kalastonhoitomaksu tietää eläkeläisille 35 euron suuruista vuosittaista lisäkulua, josta Kainuussa ei purnata.

– Suurin osa joukosta on suhtautunut ymmärtäväisesti uuteen kalastonhoitomaksuun, ja ovat minun mielestä valmiita maksamaan oman osuutensa. Kysehän ei ole isosta maksusta, kertoo Kainuun vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja Juha Väisänen.


YLE (http://yle.fi/uutiset/kalastuslakiuudistus_kasvattaa_kehukaloja/7101457)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 25.02.14 - klo:13:20
Tenojoki antoi kitsaasti lohta viime kesänä

Tenojoen vesistön viime kesän lohisaalis oli tavallista pienempi. Vuoden 2013 Tenon kokonaissaalis oli 80 tonnia ja se on yli neljänneksen pienempi kuin edellisvuonna. Kokonaislohisaaliista hieman yli puolet, eli 43 tonnia kalastettiin Suomen puolelta. Matkailijoiden ja ulkopaikkakuntalaisten osuus oli lähes 22 tonnia.

Viime vuoden saalis on lähes 40 prosenttia pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis, joka on 127 tonnia.

Lohisaaliin jakoivat paikkakuntalaiset, 21,4 tonnia, kalastusmatkailijat 20,4 tonnia sekä muut ulkopaikkakuntalaiset kalastajat 1,5 tonnia. Norjan puoleisesta 37 tonnin lohisaaliista valtaosan, eli 34 tonnia saivat paikkakuntalaiset kalastajat. Kalastusmatkailijoiden lohisaalisosuus oli vain 3 tonnia.

Noin puolet Tenojoen vesistöalueen kokonaislohisaaliista kalastettiin vapapyynnillä ja loput erilaisella verkkopyynnillä, kuten kulkuttamalla, seisovilla lohiverkoilla ja lohipadoilla.

Suomen puolella Tenojokivarren paikkakuntalaiset lunastivat lohenkalastukseen noin 800 kausilupaa, mikä on saman verran kuin edelliskesänä.

Tenojoen sivujokialueilla kalasti paikkakuntalaisten lisäksi muun muassa jokivarren osakaskuntien ulkopaikkakuntalaisia osakkaita, loma-asukkaita, kalastusoikeuden luovutuksella saaneita kalastajia ja ylälappilaisia lohenkalastuksen harrastajia.

Sivujokiin myydyissä luvissa kalastusaika vaihteli muutamasta tunnista koko kalastuskauteen, joten kalastuspainetta ei voi verrata esimerkiksi Tenon pääuoman kalastusmatkailuvuorokausiin.

Tenojoen Suomen puoleiset saaliit perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämiin tietoihin. Saalistilastot koostetaan kalastajien antamista ilmoituksista ja vastaamattomille saaliit arvioidaan pyyntitavoittain sekä vesistö- että kalastusalueittain. Norjan puolella kalastajilla on saalisilmoitusvelvollisuus ja tiedot koostaa Tanavassdragets fiskeforvaltning -järjestö.


YLE (http://yle.fi/uutiset/tenojoki_antoi_kitsaasti_lohta_viime_kesana/7106868)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 26.02.14 - klo:13:37
SM-pilkki 2014

SM-pilkki 2014 Hämeenlinnassa Hauhon Ilmoilanselällä 8.3. on peruttu turvallisuussyistä heikentyneen jäätilanteen takia.

SVK:n pilkkijaosto selvittelee mahdollisuutta järjestää SM-pilkki myöhemmin tänä keväänä pohjoisemmassa. SVK tiedottaa lisää heti, kun asiat selviävät omilla internetsivuilaan http://www.vapaa-ajankalastaja.fi (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi)

Lähde: http://www.smpilkki2014.fi/ (http://www.smpilkki2014.fi/)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 10.03.14 - klo:10:39
Kokemäenjoen lohikoskiin lisäyksiä - rajoittaa kalastusta alueilla

Varsinais-Suomen Ely-keskus määrittelee koski- ja virtapaikat uudelleen Kokemäenjoen Harjavallan padon alapuolisilla osuuksiksilla. Muutoksella on vaikutuksia jokamiehen kalastusoikeuksiin alueilla.

Kokemäenjoen lohikoskiin on tulossa lisää kalastusrajoituksia.

Varsinais-Suomen Ely-keskus esittää kahta lisäystä virta- ja koskipaikkoihin Nakkilan ja Harjavallan alueilla. Lisättävät alueet olisivat Harjavallan voimalaitoksen alapuolinen Turbiinivirta Lammaistenlahdella sekä Tyni-Korte-alue Nakkilassa.

Lohi- ja siikapitoisen joen koski- ja virtapaikoilla yleiskalastusoikeudet eivät ole voimassa ja kalastus alueella vaatii oman lupansa. Tunnetuimmat koski- ja virtapaikat Kokemäenjoella ovat Arantilan- ja Ruskilankosket Nakkilassa. Muita koskipaikkoja ovat Pämppi, Tyni ja Kistu.

Ely-keskuksesta kerrotaan, että päätös asiassa on tarkoitus tehdä kuluvan kevään aikana. Nakkilan kunnanhallitus käsittelee kantaansa asiaan tulevana maanantaina.


YLE (http://yle.fi/uutiset/kokemaenjoen_lohikoskiin_lisayksia_-_rajoittaa_kalastusta_alueilla/7126030)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 10.03.14 - klo:10:48
Tammukka - luonnon luoma mysteeri tutkijoiden ja lainlaatijoiden harmiksi

Pohjoisessa ihmetellään taimenelle asetettua alamittaa. Vuoden 2014 alusta lähtien taimenen alamitta Napapiirin pohjoispuolella on ollut 50 senttiä. Käytännössä tämä estää pohjoisessa myös perinteisiin kuuluvan tammukan kalastuksen, koska Suomessa myös tammukka tulkitaan taimeneksi. Tutkijan mielestä yksioikoinen kielto voi johtaa pahimmillaan tammukan eli purotaimenen kääpiöitymiseen entisestään.

Utsjoella asuva Esa Karpoff on innokas kalamies. Karpoff kalastaa isoa ja pientä kalaa. Tenosta nousee lohta ja tunturijärvistä ja puroista löytyvät tammukat. Esa Karpoff on taistellut kiivaasti taimenen 50 sentin alamittaa vastaan. Jo edellinen alamitta, 40 senttiä oli rajannut Karpoffin mukaan Pohjois-Lapin järvet ja purot sekä erälammet taimenen kalastuksen ulkopuolelle.

Esa Karpoff puolustaa tammukan kalastusta useastakin syystä. Yhtenä perusteena on se, että tammukka on ollut tärkeä kala paikallisille kautta aikojen.

- Sehän on meille perinteinen särvin tuolla erämaassa. Tammukka on helposti ongittavissa ja täällä kun ennen kuljettiin tuntureille ja muutenkin tehtiin pitkiä vaelluksia ja poronhoitotyötä ja saatettiin olla kuukausitolkullakin tuolla metsässä. Ei silloin tietenkään ole ollut reppu täynnä evästä niin pitkäksi ajaksi. Ruoka on otettu sieltä. Siellä on hillat, tammukat ja sieltä on niillä eletty. Ei tätä koko paikallisen väestönkään evoluutiota ois ollu ilman tammukkaa.

- Tämän perusteella meidät pitäisi kaikki kriminalisoida. Tässä taimenen alamitan asettamisessa etelän päättäjät ovat ylenkatsoneet meidät aika pahasti, puuskahtaa Esa Karpoff.

Tutkijat perustelevat taimenen alamitan asettamista sillä, että näin suojellaan uhanalaista järvitaimenta. Purojen pieniä tammukoita eli purotaimenia pidetään taimenina jotka jossain elämän vaiheessa laskevat järviin tai mereen ja näin lisäävät osaltaan taimenpopulaatiota.

Karpoffin mukaan tammukan elämä ei ole aivan näin yksioikoista. Esimerkiksi Utsjoelta löytyy sellaisia tammukkavesistöjä joihin ei päde taimenen järvi- tai merivaellusoletus.

- Tunturialueella nämä jokilaaksojen reunat ovat niin jyrkät, että ne yliset osat ovat kokonaan kalan vaelluksen ulkopuolella. Sitä merisuuntaista vaellusta ei siellä ole. Se on siellä iän kaiken jääkaudesta asti asunut siellä ja myöskin kääpiöitynyt niihin jokiin sopiviksi. Emme me voi puhua siitä, että se tammukka olisi sitä samaa mitä on meressä vaeltavana taimenena.

Tutkija: Ovatko tiikeri ja leijona samaa lajia?

Turun yliopiston biologian laitoksen evoluutiobiologian dosentti ja kalatutkija Markus Rantala pitää tammukan ja taimenen rinnastamista tai erottamista erittäin vaikeana kysymyksenä.

- Siihen on erittäin hankala vastata, koska luonto ei ole jakautunut lajeihin. Ihminen pyrkii kyllä kategorisoimaan näitä lajeiksi, mutta todellisuudessa luonto on jakautunut vaan eri populaatioihin. Se tiedetään, että nämä ovat sopeutuneet elämään eri ympäristössä ja se taas aiheuttaa geneettisiä eroja, sanoo Rantala ja jatkaa kiperää pohdiskelua.

- Se että me voidaan puhua eri lajeista, se määräytyy sen mukaan, että onko kahden eri populaation risteymillä alentunut elinkyky verrattuna kumpaankin alkuperäiseen muotoon.

Helpottaakseen asiaa Rantala heittää pöytään yksinkertaisen esimerkin.

- Osa tutkijoista pitää näitä samoina lajeina, mutta se, että ne risteytyy, ei vielä tarkoita, etteikö ne voisi olla eri lajeja. Koska esimerkiksi tiikeri ja leijona pystyvät lisääntymään keskenään ja pystyvät tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Kysymys kuuluukin, että onko näitten jälkeläisten elinkyky kyseisessä ympäristössä heikompi kuin kummankaan isäntälajin.

Alamitan asettaminen vaatisi vesistökohtaista tutkimista

Tutkija Markus Rantalan mielestä yksioikoinen tammukan ja taimenen rinnastaminen ja alamitan asettaminen voi olla aiheuttaa ongelmia Ylä-Lapin vesissä.

- Luonnonsuojelullisesti ja kalastuksellisesti tämä on ongelma sen takia, että nämä valintapaineet mitä kalastus aiheuttaa tammukkapopulaatioon ja taimeneen on erilaiset. Valinta suosii tässä tapauksessa purotaimenta koska meritaimeneen on kova kalastuspaine. Mikä tarkoittaa sitä, että purotaimenen määrä näissä vesistöissä lisääntyy suhteessa meritaimeneen ja se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Pitäisi olla toisin päin.

Taimenen pyynnin rajoitusten määrääminen tai purkaminen on Rantalan mukaan ongelmallista, koska toisissa vesissä taimen ja tammukka on erittäin vaikea erottaa toisistaan. Niissä vesistöissä missä erottaminen on helppoa, kuten esimerkiksi Utsjoella, on tilanne toinen.

- Tämmöisessä tapauksessa missä pystytään osoittamaan ettei meritaimen vaarannu niin on hyvinkin perusteltua purotaimenen kalastus. Muuten se jäisi hyödyntämättä kokonaan tämä kanta. Useissa tapauksissa on osoitettu, että kalastuspaine on jopa hyödyllinen koska kalat kääpiöityvät ellei ole minkäänlaista kalastuspainetta. Ne eivät pääse kasvamaan isoksi koska kilpailu on niin kovaa.

Rantalan mielestä alamittojen asettaminen vaatisi parempaa tutkimusta.

- Tätä pitäisi katsoa ehkä tarkemmin vesistökohtaisesti kun pelkästään koko maan kattavalla rajoituksella. Tässähän on sekä kalastajilla ja luonnonsuojelijoilla sama päämäärä kun halutaan mahdollisimman elinvoimainen taimenpopulaatio.


YLE (http://yle.fi/uutiset/tammukka_-_luonnon_luoma_mysteeri_tutkijoiden_ja_lainlaatijoiden_harmiksi/7125724)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Taapo - 23.03.14 - klo:01:18
Laitetaanpa vaikka tänne tämmöinen linkki.

http://projectfishrun.fi/
http://projectfishrun.fi/kalatiesahko/

Pitkään periaatteessa ärsytti ajatus siitä, että asia jonka pitäisi olla itsestään selvyys maksatettaisiin kuluttajilla. Lienee kuitenkin selvää, että mitään ei tapahdu, ellei kansalta tuleva viesti ole tarpeeksi selvä. Pohtikaa asiaa ja laittakaa nimiä listaan. Ja pyytäkää alaikäiset vaikka porukoilta kalasähköä synttärilahjaksi  ;)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Dj_God - 24.03.14 - klo:16:19
Pariskunta taisteli jättihauen ylös pilkkiavannosta Paltamossa (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/pariskunta-taisteli-jattihauen-ylos-pilkkiavannosta-paltamossa/659911/)

Siinä on pilkkihauella kokoa ja näköä.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 11.04.14 - klo:19:13
K-18 Älä avaa, linkki sisältää muutakin kuin turskan.  (http://www.andalsnes-avis.no/nyheter/article9491845.ece)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: pacos - 12.04.14 - klo:08:28
K-18 Älä avaa, linkki sisältää muutakin kuin turskan.  (http://www.andalsnes-avis.no/nyheter/article9491845.ece)

Nyt tiedän, millainen uistin pitää tehdä jos Norjaan lähtee... ;D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 02.05.14 - klo:14:51
Satakiloa särkeä katiskassa

http://yle.fi/uutiset/sata_kiloa_sarkea_katiskassa_taas/7217435


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 02.05.14 - klo:16:09
Taimen istutus! Huom. alamitta 60cm!
http://suurtampere.fi/2014/04/30/t-ankkurimerkittyja-jarvitaimenia-nasijarveen/


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 06.05.14 - klo:15:57
Hämeen ELY-keskukselta vapaa-ajan kalastuksen tukemiseen yli 600.000 euroa  ;D
-Hyötykäyttöä kalastuksenhoitomaksuille!

Linkki Uutiseen-- http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2014/05/06/vapaa-ajan-kalastuksen-tukemiseen-yli-600-000-euroa (http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2014/05/06/vapaa-ajan-kalastuksen-tukemiseen-yli-600-000-euroa)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 06.05.14 - klo:18:45
Tässä raportti Päijänteen pohjoiskärjeltä, joka antaa uskoa alamittojen nostolle. Koukku ja Paukku on vaajakoskelainen kalastus- ja metsästysseura, jnka tilastoihin tämä perustuu. Linkki bongattu eräältä naapuripalstalta. Hyvää tilastoa taimenesta ja kuhasta.

http://files.kotisivukone.com/koukkupaukku.tarjoaa.fi/saalispaivakirjan_raportti_2013_pdf.pdf


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Visu - 07.05.14 - klo:15:27
Ei voi muutakuin olla ylpeä omasta seurasta.  :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Lahmajärven kauhu - 27.05.14 - klo:21:43
Vieraslaji tietoa!

http://www.vieraslajit.fi/ (http://www.vieraslajit.fi/)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: HeittokalaTarantel - 07.06.14 - klo:11:19
Laitetaan nyt tähän ketjuun. Eikös se Betoniviidakkokin ole kalapaikka parhaimmasta päästä. Tän päivän 7.6. Ilta-Sanomista voi bongata Fongareita.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Carbo - 10.06.14 - klo:08:40
Oli iltasanomissa uutinen, että hauki oli päättänyt purra kahta henkilöä Petäjävedellä. http://m.iltalehti.fi/uutiset/2014060918389747_uu.shtml


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 10.06.14 - klo:11:43
Oli iltasanomissa uutinen, että hauki oli päättänyt purra kahta henkilöä Petäjävedellä. http://m.iltalehti.fi/uutiset/2014060918389747_uu.shtml

Voisi verrata siihen että joulupukki tulee taas reilu puolen vuoden päästä...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 11.06.14 - klo:10:22
Oli iltasanomissa uutinen, että hauki oli päättänyt purra kahta henkilöä Petäjävedellä. http://m.iltalehti.fi/uutiset/2014060918389747_uu.shtml

Ei ollutkaan hauki, vaan luonnehäiriöinen tappajakuha.  ??? http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288699517865.html#comments-anchor


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Carbo - 11.06.14 - klo:11:54
Niinpä näkyy. Nyt siitä ei taida olla enää vaaraa, kun se on savustettu ja puoliksi syöty.  :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 11.06.14 - klo:12:58
Ei ollutkaan hauki, vaan luonnehäiriöinen tappajakuha.  ??? http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288699517865.html#comments-anchor

Ehkä himpun verran yliampuvaa kutsua jälkikasvuaan suojelevaa kuhaa luonnehäiriöiseksi tappajaksi...  :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Agiles - 11.06.14 - klo:14:12
Kuha suojeli jälkikasvuaan puremalla. Äiti suojeli jälkikasvuaan katiskalla. Lopputulos sama kuin kaikissa muissakin sodissa. Voittaja kirjoittaa historian, eli kuha oli luonnehäiriöinen, äiti ei.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 11.06.14 - klo:14:18
Onko nuo kuhat oikeesti niin agressiivisia mädin vartioinissa että ihmisen kimppuun käy? :D
Täytyy pitää mielessä kun huuhtaisee käsiä äkkisyvältä rannalta tai veneestä. Tappajahauet olen onnistunut välttämään, mutta nyt alan kyllä pelkäämään kuhia jos paikallaan seisovaan ihmiseen käyvät käsiksi...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.06.14 - klo:13:52
Onko nuo kuhat oikeesti niin agressiivisia mädin vartioinissa että ihmisen kimppuun käy? :D
Täytyy pitää mielessä kun huuhtaisee käsiä äkkisyvältä rannalta tai veneestä. Tappajahauet olen onnistunut välttämään, mutta nyt alan kyllä pelkäämään kuhia jos paikallaan seisovaan ihmiseen käyvät käsiksi...

Lainaus käyttäjältä: Iltalehti
Matalassa järvessä seisomaan noussut 12-vuotias poika oli tuntenut jalkansa alla kuin puunkalikan, ja saman tien ensin piston pohkeessa ja pian perään toisen jalan reidessä.

Kuten tuossa lainauksessa on kirjoitettu, astui poika ensin mätiä vartioineen kuhan päälle. Vasta tämän jälkeen kuha puri poikaa. Edellis kerrasta oppineena päätti kuha purra naista jo ennen kuin se astuu tämän päälle. :)

Eli ei ne nyt ihan paikallaan seisovien ihmisten kimppuun tule. :D Mutta kyllä se kuha on erittäin agressiivinen vartioidessaan mätiä. Tästä syystä kudun aikainen kuhan kalastuskin on suosittua, kun on aivan sama mitä sinne veteen heittää. Kunhan kohdalle vaan osuu, niin varmasti nappaa kiinni.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.06.14 - klo:14:00

Lohta nousee Perämeren jokiin ennätystahtia

Tornionjoella ja Simojoella lohen nousu on kovassa vauhdissa. Simojoella on lohia noussut jo nelinkertainen määrä viimevuotiseen verrattuna ja Tornionjoellakin puolitoistakertainen määrä. Samalla paukkuvat rikki kaikuluotainlaskennan kaikkien aikojen ennätykset.

Simojoella RKTL:n kaikuluotaimen on ohittanut 10.6. jo peräti 719 lohta, kun viime vuonna nousijoita oli samaan aikaan 180. Ajankohdan ennätys on 290 lohta.

Myös Tornionjoella ollaan menossa ennätystahtia.

Kattilakosken kaikuluotaimen ohittaneita lohia on 10.6. mennessä laskettu jo 3549, kun viime vuonna päästiin 2200:een loheen.

Tornionjoen ennätys on bongattu vuonna 2009, tuolloin 10.6. mennessä kaikuluotaimessa oli nähty 3000 lohta.

Tiistai 10.6. oli Tornionjoella poikkeuksellisen vilkas lohennousupäivä, koskaan ennen ei ole näin aikaisin laskettu yli 500:ttä nousulohta. Nyt tiistain saldo oli lähes 550 lohta.

Lohikesää ei voi vielä ennustaa

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan kovista nousuluvuista ei kuitenkaan kannata vielä lähteä ennustamaan joille huippuvuotta.

- Nyt ollaan kyllä selvästi edellä aikataulusta, mutta voi olla että lohen nousu on vain aikaisessa ja nousu tasoittuu aikaisempien vuosien määriin, sanoo suunnittelija Ville Vähä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/lohta_nousee_perameren_jokiin_ennatystahtia/7292818?ref=leiki-uup)

--------

Seuraa lohen nousua Tornionjokeen ja Simojokeen

Seuraa RKTL:n verkkosivuilla, minkä verran lohta nousee kudulle ja miten kutuvaellus ajoittuu Tornionjoella (http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/tornionjoen_lohi_meritaimen/tornionjoen_nousulohien_kaikuluotaus/kesan_nousulohien_kaikuluotaus.html) ja Simojoella (http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/simojoen_lohi/simojoen_nousulohien_kaikuluotaus/kesan_nousulohien_kaikuluotaus.html). Sivuilta löytyy vertailutietoa aikaisempien vuosien lohen noususta. Verkkosivuilla on lisäksi taustatietoa kaikuluotausmenetelmästä ja luotauspaikasta Tornionjoessa (http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/tornionjoen_lohi_meritaimen/tornionjoen_nousulohien_kaikuluotaus/) ja Simojoessa (http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/simojoen_lohi/simojoen_nousulohien_kaikuluotaus/).

Katso video (http://www.rktl.fi/www/uploads/Tiedotteet/simojoki_2012_05_29_230001_lf.avi), jossa noin 120-senttinen lohi ui Simojoella ylävirtaan noin 40 metrin päässä kaikuluotaimesta (4 MB)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Daiwa - 12.06.14 - klo:16:54
Mahtava homma että lohta nousee hyvin. Ensiviikolla alkaa parin viikon kesäloma, niin vähän ollut mietinnässä jos suuntais käymään torniojoella.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Teippa - 12.06.14 - klo:22:28
Iltalehestä bongattu uutinen :)

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014061218402240_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014061218402240_uu.shtml)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: nuusk1s - 29.06.14 - klo:23:17
Keskipohjanmaa lehti tänään:

(http://i.imgur.com/2ScLSsK.jpg)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 29.06.14 - klo:23:36
Keskipohjanmaa lehti tänään:

(http://i.imgur.com/2ScLSsK.jpg)

Seuraavassa lehdessä varmasti vastaväite ja kunnon joukkomurhapönö verkotettuja metrejä... :D


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Säkyläläinen - 30.06.14 - klo:16:22
Siis kalastajatko kivittävät viattomia linnunpoikasia??

- Esimerkiksi kalastajat, jotka ajattelevat, että merimetsot vievät heidän kalansa. Tai kun merimetsot valtaavat luodon, luodolta kuolee puita ja luonto muuttuu ulosteiden tahrimaksi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014063018451548_uu.shtml


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 01.07.14 - klo:12:58
Nousulohien määrä Tornionjoessa rikkoo ennätykset jo kolminkertaisesti

Kattilakoskella Pellon ja Ylitornion rajalla sijaitsevan kaikuluotaimen ohi ui viime viikolla joka päivä enemmän lohia kuin aiempana ennätyspäivänä. Uusi ennätys on nyt 9500 lohta.

Tornionjoen lohennousu rikkoo ennätyksiä toisensa jälkeen. Aikaisemmat ennätykset Kattilakosken kaikuluotaimen ohi uineiden kalojen määrästä rikkoutuivat viime viikolla kaikkina viitenä arkipäivänä.

Suurin määrä nousukkaita rekisteröitiin keskiviikkona, yhteensä peräti 9500 lohta. Muinakin päivinä viime viikolla nousukkaita oli vähintään 6000 kappaletta.

Riistan- ja kalantutkimuslaitos on tutkinut kaikuluotauksella Tornionjokeen nousevien lohien määrää Ylitornion Kattilakoskella vuodesta 2009 saakka.

Tähän asti paras lohivuosi oli kaksi vuotta sitten. Kesän 2012 kaikuluotauksen perusteella Väylään nousi noin 60 000 lohta. Tänä kesänä kaikuluotaimen ohi on ehtinyt uida jo 53 022 lohta.


Seuraa lohen nousua Tornionjokeen ja Simojokeen (http://www.rktl.fi/uutiset/seuraa_lohen_nousua_2.html)

YLE (http://yle.fi/uutiset/nousulohien_maara_tornionjoessa_rikkoo_ennatykset_jo_kolminkertaisesti/7329177?ref=leiki-uup)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 01.07.14 - klo:13:00
Lohenpyynti on sujunut kehnosti Pohjanmaan rannikolla - pohjoistuuli ajaa kalat ulapalle

Lohenkalastus on sujunut erittäin huonosti Pohjanmaan rannikolla pyyntikauden alussa. Jatkuvat pohjoistuulet ovat estäneet lohirysien laskemisen ja kokemisen. Kalastajien mukaan saatu saalis on moneen vuoteen heikoin.

Pohjanmaan rannikolla Kristiinankaupungista Kokkolaan kalastajat ovat joutuneet seuraamaan katseella, kun lohet ovat vaeltaneet kohti pohjoista. Lohenpyynti tuli sallituksi juhannuksen jälkeen, mutta merelle ei ole ollut asiaa.

Tuuli on Pohjanlahdella pysynyt sitkeästi pohjoisessa. Kovat tuulet ovat estäneet rysien laskun ja kokemisen.  Tuuli on vaikuttanut myös lohien vaellusreittiin.

Pohjoinen vastatuuli on ajanut lohet kauas rannikolta avoimille ulapille rannikkokalastajien ulottumattomiin. Saaliit ovat jääneet vähiin.

– Aika olemattomiksi ovat jääneet. Vetouistelijat ovat ainoita iloisia. He ovat saaneet jonkun verran kaloja Merenkurkusta. Ammattikalastajat ovat jääneet paitsioon,  sanoo Österbottens Fiskarförbundetin kalastuskonsulentti Leif Kaarto.

Tornionjoella käy nyt kuhina

Lohien vaellus käynnistyi lämpimän kevään takia tänä vuonna tavanomaista aikaisemmin. Suuret määrät lohia ehti vaeltaa Pohjanmaan pyyntialueitten ohi ennen pyynnin alkua.

 Tämä näkyy vaellusseurannassa mm. Tornionjoella poikkeuksellisen suurina lohimäärinä. Kymmeniä tuhansia lohia on noussut jokeen pelkästään juhannuksen aikoihin. Pohjanmaalla näppejään nuolemaan jääneille rannikon kalastajille tappio on ikävä.

– Kyllä se on kova takaisku. Juhannuspöytään pitäisi saada kalastaa lohta, koska lohen hinta on silloin paras. Sitten se lähtee laskuun, sanoo Leif Kaarto.

Suomen lohikiintiö on tälle vuodelle kaikiaan reilut 32 500 kalaa. Pohjanlahdella kiintiöstä pyydetään pääosa. Nyt tavoitteesta on saatu vasta kolmannes. Viime vuonna pyynnin tässä vaiheessa lähestyttiin jo puolta kiintiön lohimäärästä.


YLE (http://yle.fi/uutiset/lohenpyynti_on_sujunut_kehnosti_pohjanmaan_rannikolla_-_pohjoistuuli_ajaa_kalat_ulapalle/7330420)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 07.07.14 - klo:15:39

Saimaalta löytyi uusi kalalaji

Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevista joista kotoisin oleva valkoevätörö on löytänyt tiensä myös Saimaalle.

Saimaalla on havaittu uusi vieraskalalaji, valkoevätörö. Valkoevätörö tarttui onkimiehen koukkuun kalastuskilpailussa Saimaan kanavalla.

Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevista joista kotoisin oleva valkoevätörö on pohjalla elävä särkikala, joka pienen kokonsa takia harvoin jää normaaleihin kalanpyydyksiin.

Kalataloudellista merkitystä valkoevätöröllä tuskin tulee olemaan, ja sen mahdollisista vaikutuksista ravintoverkkoon tiedetään vasta myöhemmin, kerrotaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tiedotteessa.

Valkoevätörön saapumisvuosi jää arvoitukseksi, eikä vielä tiedetä, kuinka laajalla alueella sitä esiintyy. Uusien kalalajien löytyminen on Suomessa harvinaista, joskin aiemmin 2000-luvulla maahamme on jo vakiintunut kaksi vieraslajia, hopearuutana ja mustatäplätokko.


YLE (http://yle.fi/uutiset/saimaalta_loytyi_uusi_kalalaji/7341317)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 17.07.14 - klo:10:46
Yksi kymppihauki taas vähemmän - Hirviöhauki nappasi mato-onkeen! (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014071718495593_uu.shtml)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Kalamies15 - 17.07.14 - klo:12:55
Uutinen yli 14-kiloisesta hauesta  (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014071618492964_uu.shtml)

Miksi ihmeessä piti tappaa? Itse en ottaisi edes ruuaksi noin suurta, saati sitten tappaisi ja heittäisi hukkaan. Valokuva ja nopea punnitus olisi riittänyt ja sitten vapautus.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: psychocowboy - 19.07.14 - klo:15:18
Jotain positiivisempaa uutista väliin
http://yle.fi/uutiset/ultraaanikamera_piirtaa_nyt_videokuvaa_vantaanjoen_taimenten_taipaleesta/7357849


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 22.07.14 - klo:16:26
Vaarallista tuo hauenkalastus....

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288717177924.html?utm_campaign=tf-IS&utm_medium=tf-desktop&utm_term=1&utm_source=kouvolansanomat.fi&utm_content=site

Tai ehkä ne hauenkalastajat ovat vaarallisia....  ???


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 25.07.14 - klo:13:33
Uutinen herättelämään aivoituksia mitä niille roskille tehdään...


Kalastajan siima voi leikata hanhelta jalat – tai jopa kaulan

Helsinkiläinen lintuharrastaja Marja Saarinen valokuvaa ja auttaa lintuja, jotka ovat sotkeutuneet kalastajien pois heittämiin siimoihin. Myös pelastuslaitokselle ilmiö on valitettavan tuttu.

– Kerran näin hanhenpoikasen, joka oli yksin rannassa syrjässä muista linnuista. Ihmettelin miksi ja menin lähemmäs katsomaan. Kävi ilmi, että siima oli kiertynyt linnun kaulan ympäri ja leikannut sen lähes kokonaan irti monen sentin leveydeltä.

Marja Saarisen kertoma esimerkkitapaus on vain yksi monista. Hän on ollut aktiivinen lintuharrastaja jo noin 15 vuoden ajan, ja törmää linturetkillään jatkuvasti vastaaviin tapauksiin.
Järkyttäviä tapauksia

Saarisen mukaan tyypillisin tapaus on valkoposkihanhi, jonka toinen jalka tai molemmat jalat ovat kietoutuneet siimaan. Kun lintu yrittää räpistellä eroon siimasta, se vain sotkeutuu pahemmin ja siima kiristää jalkaa aina vain enemmän.
– Ilman apua räpylä menee lopulta kuolioon ja lopulta irtoaa. Parhaillaan olen nähnyt jopa kolme yksijalkaista hanhea samassa paikassa samaan aikaan.

Saarisen mukaan useat Helsingin rannikon suositut kalapaikat ovat valitettavan vaarallisia paikkoja linnuille. Usein hän tietää jo lähtiessään, että ainakin yksi siimaan sotkeutunut lintu tulee vastaan. Järkyttäviä esimerkkejä on riittämiin.

– Olen nähnyt muun muassa tapauksen, jossa hanhella oli molemmat räpylät irronneet siimojen hankauksen seurauksena. Kun se lähti lentoon, molemmat räpylät vain roikkuivat perässä pelkkien siimojen varassa.

Pelastuslaitos tuntee ongelman

Tapaukset ovat tuttuja myös pelastuslaitokselle. Ylipalomies, eläinpelastusvastaava Vesa Nurminen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kertoo, että heille ilmoitetaan useita tapauksia vuodessa.

– Pahimpana vuotena on ollut varmaan parikymmentä tapausta, ja tänä vuonnakin varmasti kymmenkunta eri puolilla kaupunkia.
– Yleisimpiä paikkoja on Vanhankaupunginlahti. Siellä on paljon kalastajia ja toisaalta paljon valkoposkihanhia, jotka nousevat vedestä kävellen rannalle.

Lintujen auttaminen on hidasta ja vaikeaa puuhaa, sillä luonnonvaraisen, loukkaantuneen linnun kiinni saaminen ei ole aina helppo tehtävä.

– Nämä ovat usein pitkäkestoisia, kyttäämistä vaativia tehtäviä. Meillä on sopimuspalokuntien kautta käytettävissä yksi eläinpelastusyksikkö, joka näihin tehtäviin usein lähtee, sillä vakinaisen väen puitteissa ei tällaiseen ole juuri mahdollisuuksia.

Kalastajille eläinpelastusvastaavalla on yksinkertainen viesti.

– Kaikki se mitä jaksetaan kantaa sinne rantaan, pitäisi viedä sieltä myös pois. Vähintäänkin sen pois heitettävän siiman voisi puukolla tai pihdeillä pätkiä pieniksi paloiksi, että siihen ei kukaan sotkeudu. Se ei paljon viitseliäisyyttä vaadi.

YLE (http://yle.fi/uutiset/kalastajan_siima_voi_leikata_hanhelta_jalat__tai_jopa_kaulan/7369252)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 30.09.14 - klo:12:09
Jotain tämmöstä (http://www.elainsuojelulaki.fi/603/) olikin jo ikävä.

Lainaus
Jo nykyisen eläinsuojelulain mukaan tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimelle on kielletty. Pyydystä ja päästä -kalastus aiheuttaa kalalle epäilemättä tarpeetonta kipua ja tuskaa. Se tuleekin SEYn mielestä kieltää uudistettavassa eläinsuojelulainsäädännössä.

Huikeeta... Tuli mieleen, että esim. ruuaksi kolkatessa se kala ei tietenkään tunne kipua missään vaiheessa?


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 30.09.14 - klo:14:03
... Tuli mieleen, että esim. ruuaksi kolkatessa se kala ei tietenkään tunne kipua missään vaiheessa?

Selkärankaisia ne kalatkin ovat kuten ihmisetkin. Eli hermoston rakanne on samantapainen. Toisaalta on mahdotonta sanoa, miten ne kokevat vahingoittumisen. On selvää, että kokemus on sellainen, että ne pyrkivät välttämään sitä, sillä silloin se auttaa selviytymään. Toisaalta kokemuksen tarvitse välttämättä olla samalla tavalla tuskallinen, kuin miten kehyttyneemmän hermoston omaavat sen kokevat.

Saattahan kalakin tuntea kipua kolkatessa, ennen kuin tajunta sammuu. Varmaankaan ei enää tajuttomana.

Sinänsä hyvin tulkinnanvarainen sanamuoto "tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimelle on kielletty". Ei ole kovin selvää mikä on tarpeellista ja mikä tarpeetonta.

Lainaus
Pyydystä ja päästä -kalastus aiheuttaa kalalle epäilemättä tarpeetonta kipua ja tuskaa.

Tuossa on kaksi erillistä kohtaa. Ensiksi, aiheuttaako se ylipäänsä kipua? Varmaankin riippuu siitä missä koukku on kiinni. Saatta olla, että leukaluussa ei juuri ole tuntoa. Toisaata tiedetään, että kielestä kiinni olevat kalat tulevat melko säyseästi vastaan hangoittelemata ylös, jolloin voisi olettaa että kielessä on herkkä tuntoaisti. Toiseksi se lainopillinen ja hyvin tulkinnanvarainen kysymys, mikä on tarpeetonta kipua lain tarkoittamassa mielessä. Jos C&R tuottaa kalalle kipua, niin tällöin sen ollessa kuitenkin sallittua, kalastus on hoidettava minimikivun periaatteella. Tarpeeton on eri asia kuin vältettävissä oleva. Voihan sitä olla kalastamattakin, C&R tai ei, jolloin vamasti välttää kivun tuottamisen.



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: rantarosvo - 30.09.14 - klo:18:30
Sinänsä hyvin tulkinnanvarainen sanamuoto "tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimelle on kielletty". Ei ole kovin selvää mikä on tarpeellista ja mikä tarpeetonta.

Oletettavasti tarpeellinen on sitä, kun ihminen hankkii ruokaa pöytään. Ei teurassikojen, -lehmien tai muiden eläinten tuntemuksista enää liiemmin puhuta, tai esimerkiksi riistan ampumisesta. Toinen tilanne olisi, jos metsämiehet heiluisivat vaikka järeiden nukutuspatien kanssa metsikössä ja harrastaisivat "shoot-to-knock-down&wake-up" -hirvimetsästystä?

Tarpeetonta siis lienee tässä tapauksessa toiseen kajoaminen vain oman huvin vuoksi.

Toki asiaa voi tarkastella monesta näkövinkkelistä ja asia on sinällään hyvin hankala, varsinkin kun ilmeisesti mitään varmaa faktaa noista kalojen tuntemuksista jne. ei ole. Kuitenkin omasta mielestä on väärin liputtaa c&r-kalastuksen puolesta, koska "se on niin jaloa ja hienoa, kun kalaa ei tapeta". Muuten omasta puolesta jokainen tavallaan.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 30.09.14 - klo:20:02
Minä kun mietin siltä kantilta, että minkä ihmeen takia seeärräys vain tuottaa ylimääräistä kidutusta kalalle ja näin ollen laissa kiellettävä? Se kala kärsii varmasti kivusta tai edes stressistä rimpuillessaan vieheen koukuissa, verkoissa jne. Jos seeärräys kiellettäisiin niin millä perustein kalan ruuaksi otto olisi vähemmin kipua tuottavaa, ja jos puhutaan seeärrä vs lihalaatikkoteoriasta niin seeärrän jälkituotto kivun suhteen asiallisella varustuksella on (tutkitusti) perin vähäistä ja plääplää... Tai, eihän se kala kuolleena tietty jälkioireista kärsi..

Jos seeärrä kielletään, niin alamittaisetkin tapetaan, vai kumotaanko samantien alamitat ja ongitaan kalat pois. Noh, eihän ne ole niin mediaseksikkäitä niin väliäkö tuon. Vielä kun ottaa huomioon että mikä järjestö tämän aivopierun takana on, niin se ei mahdu omaan päähän, samalla logiikalla kalan karkuutus pitäisi olla laissa kiellettyä.  ???


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: rantarosvo - 30.09.14 - klo:20:32
Minä kun mietin siltä kantilta, että minkä ihmeen takia seeärräys vain tuottaa ylimääräistä kidutusta kalalle ja näin ollen laissa kiellettävä?

Tässä täytyy vielä tarkentaa, että kyse ei tainut olla ylimääräisestä kidutuksesta vaan tarpeettomasta kidutuksesta?

Se kala kärsii varmasti kivusta tai edes stressistä rimpuillessaan vieheen koukuissa, verkoissa jne. Jos seeärräys kiellettäisiin niin millä perustein kalan ruuaksi otto olisi vähemmin kipua tuottavaa, ja jos puhutaan seeärrä vs lihalaatikkoteoriasta niin seeärrän jälkituotto kivun suhteen asiallisella varustuksella on (tutkitusti) perin vähäistä ja plääplää... Tai, eihän se kala kuolleena tietty jälkioireista kärsi..

Kuten jo yllä kirjoitin, tässä ei yritetä puuttua kivun tuottoon vaan tarpeettomaan kivun tuottoon, näinollen ruokakalastuksen ja c&r-kalastuksen eroista ei voi järkevästi keskustella pelkän kalan kiputuntemuksen puolesta, koska molemmissa ne ovat läsnä (jos ovat ylipäätään).

Ja älkää ymmärtäkö väärin, omasta mielestä moinen aloite on myös hiukan kaukaa haettu, varsinkin kun tuota on mahdotonta valvoa juurikin alamittojen jne. puolesta. Tai sitten pitäis olla joku kyttäämässä lasketaanko tosiaan alamittainen vai mittakala pois.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 30.09.14 - klo:20:45
Tässä täytyy vielä tarkentaa, että kyse ei tainut olla ylimääräisestä kidutuksesta vaan tarpeettomasta kidutuksesta?

Sitä mä just tässä meinaan, että eikö se ole käyttötarkoituksesta ja pyyntitavasta riippumatta tarpeetonta/ylimääräistä/ynnämuutasellaista joutilasta kiduttaa sitä kalaa millään tavalla, ja jos joku niin se, on aika vaikeeta tässä harrastuksessa. Paitsi ehkä, jos vaan tuulastaa ja kolauttaa suoraan silmien väliin, dynamiittia unohtamatta. Ampuuhan metsästäjätkin joskus hiuksen hienosti huti, ja... Noh, ei jaksa tätä.  :P
Mun mielestä kuitenkin 100 prosenttinen seeärräys on yhtä pöljää, kuin vastaava lihalaatikkolahtaus. Mikä sitten milläkin tapaa puoltaa suuntaan tai toiseen, niin jokainen ajattelua osaava/harrastava tietänee sen. Jos ei tiedä, niin minä en kerro...

Ja älkää ymmärtäkö väärin, omasta mielestä moinen aloite on myös hiukan kaukaa haettu, varsinkin kun tuota on mahdotonta valvoa juurikin alamittojen jne. puolesta. Tai sitten pitäis olla joku kyttäämässä lasketaanko tosiaan alamittainen vai mittakala pois.

Ja tätähän mä olen tässä aamusta asti naureskellut, edelleen. Eiköhän me joskus saada Suomessakin jotain aikaan. Joskus on vaan tätä menoa sukupuuton jälkeen.

Twitteristä löytyy hyvät väännöt muuten.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: rantarosvo - 30.09.14 - klo:20:57
Sitä mä just tässä meinaan, että eikö se ole käyttötarkoituksesta ja pyyntitavasta riippumatta tarpeetonta/ylimääräistä/ynnämuutasellaista joutilasta kiduttaa sitä kalaa millään tavalla, ja jos joku niin se, on aika vaikeeta tässä harrastuksessa.

Nälkäkuolema yllättäisi, jos miettisi kaiken ravinnon tuolla tavalla (kunnes kehitetään täysipäiväisen ravinnontarpeen tyydyttävä synteettinen hyytelö/tabletti/mömmö). Ravinto on ihmiselle tarpeellista ja pääsääntöisesti siihen (niinkuin eläinmaailmassakin) on haettu tyydytystä muiden kustannuksella.

Tavoitteeseen voi päästä toki monella eri tapaa jos vertailee vaikkapa kalastajaa joka ottaa esim. kuhat vain poskilihojen takia (ja heittää niistäkin puolet pois) ja toisaalta kalastaja joka syö kaiken ja jauhaa vielä ruodoista jotain näkökykyä parantavaa jauhetta.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 30.09.14 - klo:21:23
Nälkäkuolema yllättäisi, jos miettisi kaiken ravinnon tuolla tavalla (kunnes kehitetään täysipäiväisen ravinnontarpeen tyydyttävä synteettinen hyytelö/tabletti/mömmö). Ravinto on ihmiselle tarpeellista ja pääsääntöisesti siihen (niinkuin eläinmaailmassakin) on haettu tyydytystä muiden kustannuksella.

Tavoitteeseen voi päästä toki monella eri tapaa jos vertailee vaikkapa kalastajaa joka ottaa esim. kuhat vain poskilihojen takia (ja heittää niistäkin puolet pois) ja toisaalta kalastaja joka syö kaiken ja jauhaa vielä ruodoista jotain näkökykyä parantavaa jauhetta.

Niin, ja juuri se saaliin vapautus olisi näin ollen kiellettävä muun muassa alamittaiset mukaan lukien (ja toivottavasti tulevaisuuden ylämittaiset), joten tämäkin lama lienee ihan ansaittua. Jos vain tuota ravintoa miettii, niin aika harva suomalainen tai muun maalainenkaan on pelkän kalan varassa ravintonsa suhteen. Ja jos/kun on, niin niitä lama-aikoja ei kannata ihmetellä... Toisaalta sitä aina miettii leikkelehyllyllä että onks tässä järkeä. Varmaankin hyvä ettei kalasta ole ihan yhtä kovaa tarjontaa, sillä menolla salakoistakin tapeltaisiin ihmisten kesken nykyään.

Tavoitteeseen voi päästä toki monella eri tapaa jos vertailee vaikkapa kalastajaa joka ottaa esim. kuhat vain poskilihojen takia (ja heittää niistäkin puolet pois) ja toisaalta kalastaja joka syö kaiken ja jauhaa vielä ruodoista jotain näkökykyä parantavaa jauhetta.

En muista tiedä, mutta kyllä itse käytän mieluummin fileet hyväksi. Ja jos joutuu turhan ison kalan kolkkaamaan niin sille selkäruodolle(kin) löytyy ottajia, mukaan lukien hlökohtainen hyödyntäminen. On muuten maukkain pala kalasta. 8)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: rantarosvo - 30.09.14 - klo:21:55
Niin, ja juuri se saaliin vapautus olisi näin ollen kiellettävä muun muassa alamittaiset mukaan lukien (ja toivottavasti tulevaisuuden ylämittaiset), joten tämäkin lama lienee ihan ansaittua.

Tätä en ihan ymmärtänyt? Eikai nuo yritä ajaa hassua säädöstä läpi, jotta ihmiset muuttuisi idiooteiksi? Ongelma ei liene se, että yritetään olla ihan hyvällä asialla sinällään (molemmat osapuolet), vaan se, että joukosta löytyy aina ne, joille riittää, että itse on tyytyväinen oli säännöt mitkä hyvänsä.

Toisaalta sitä aina miettii leikkelehyllyllä että onks tässä järkeä. Varmaankin hyvä ettei kalasta ole ihan yhtä kovaa tarjontaa, sillä menolla salakoistakin tapeltaisiin ihmisten kesken nykyään.

Kulutusyhteiskunta ajaa kalakannat jne. ahdinkoon. Jos ruvettaisiin laskeskelemaan montako kalaa joku kovan luokan ammattikalastaja kalastaa vuoden aikana muiden käyttöön, ja paljonko vaikka tällainen mattimeikäläinen saa niitä ruokapöytään, niin ero on aika huima. Ja toisaalta kuinka paljon mahtaa kalaa mennä suoraan roskikseen, koska ne eivät ole menneet kaupaksi verrattuna järkevän kalastajan 100% hyödyntämiseen. Ihminen on tottunut monessa asiassa aivan liian hyvälle ja kaikkea pitää olla kokoajan saatavilla ja vähintään 100 eri sorttia.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 30.09.14 - klo:22:45
Tätä en ihan ymmärtänyt? Eikai nuo yritä ajaa hassua säädöstä läpi, jotta ihmiset muuttuisi idiooteiksi? Ongelma ei liene se, että yritetään olla ihan hyvällä asialla sinällään (molemmat osapuolet), vaan se, että joukosta löytyy aina ne, joille riittää, että itse on tyytyväinen oli säännöt mitkä hyvänsä.

Ihan vain toteamus.

Kulutusyhteiskunta ajaa kalakannat jne. ahdinkoon. Jos ruvettaisiin laskeskelemaan montako kalaa joku kovan luokan ammattikalastaja kalastaa vuoden aikana muiden käyttöön, ja paljonko vaikka tällainen mattimeikäläinen saa niitä ruokapöytään, niin ero on aika huima. Ja toisaalta kuinka paljon mahtaa kalaa mennä suoraan roskikseen, koska ne eivät ole menneet kaupaksi verrattuna järkevän kalastajan 100% hyödyntämiseen. Ihminen on tottunut monessa asiassa aivan liian hyvälle ja kaikkea pitää olla kokoajan saatavilla ja vähintään 100 eri sorttia.

Niinhän siinä nopeesti kävisi, kun otetaan kohteeksi se että seeärräys kiellettäisiin. Äkkiä olisi pihvimausteessa uppopaistettuja heinäkuun särkiä ja vastaavaa hyllyt pullollaan. Ja kun nekin saataisiin hiljalleen katoamaan muutamassa vuosikymmenessä niin olisi merimetsot syyllisiä, koska hauet lahdattiin joskus lohikalojen, ahvenien sekä kuhien jälkeen. Mitä tulee siihen että minkä siivun joku ottaa siitä ja joku tosta, niin aika kevyesti pääsee vapamiehet kuhien ja ahventen suhteen ammattilahtaajien tasolle. Vielä kun miettii, että useammat pyyntitavasta riippumatta lahtaavat kaiken mitä saavat, joka on ahventen ja kuhien suhteen muotia tässä maassa mutta seeärräyksen kieltämiseen se taas liitykkään joten en sano siitä sen enempää, ja muutenkin taitaa olla tästä aiheesta omat mietteet jo kerrottu. Pyhä Sylvi, jos meniskin läpi...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: rantarosvo - 01.10.14 - klo:08:54
Niinhän siinä nopeesti kävisi, kun otetaan kohteeksi se että seeärräys kiellettäisiin. Äkkiä olisi pihvimausteessa uppopaistettuja heinäkuun särkiä ja vastaavaa hyllyt pullollaan. Ja kun nekin saataisiin hiljalleen katoamaan muutamassa vuosikymmenessä niin olisi merimetsot syyllisiä, koska hauet lahdattiin joskus lohikalojen, ahvenien sekä kuhien jälkeen.

Niin, tämän yhteyttä en esitetyn kiellon kanssa oikein hoksaa. Vai ajatteletko, että c&r-kalastajat joutuvat pakosta ruveta tappamaan saalistaan vaikka eivät kalaa edes halua hyödyntää ravinnoksi?

Tämä syyttely ja vetoamukset puolesta ja vastaan rönsyilevät helposti tuohduksissa moneen suuntaan. Varsinkin, kun alkuperäinen ajatus oli kalan tarpeettoman vahingoittamisen estäminen. Se mitä siitä seuraisi on sitten taas viisaan kalastajan käsissä.

Itse toivon, että moinen ei mene läpi, koska kalaanhan on pakko päästä. Kuitenkin sopii jokaisen miettiä edes hetki, että mitä oman harrastuksen nimissä tulee tehtyä ja voiko sitä puolueettomasti liputtaa parempana vaihtoehtona...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: koukunteroittaja - 01.10.14 - klo:13:54
En usko, että menee läpi, ja vaikka menisikin, niin kuka sitäkin valvoisi. C&R kalastusta voisi aivan hyvin harrastaa siltikin. Kalat eivät todellakaan kärsi siiman päässä, koska kalat syöksyilevät ja rimpuilevat, jos kalat tuntisivat kipua, se vain pahentaisi asiaa, ja eikä kala kykenisi siihen kärsimyksissä. Kyllä kala jonkinnäköistä viestiä toki aistii, mutta kalamiehen koukku ei kyllä haittaa. Oikeaoppisesti ja kaloja kunnioittaen kun suorittaa C&R toimenpiteet, niin se ei haittaa kalan elämää mitenkään. Jatkuvastihan tulee niitä kun, joku saa kalan, jonka oli juuri eilen vapauttanut. Eihän C&R kalastelijat edes pitäisi lajista, jos kalat olisivat aina kärsimyksissään. Turhaa kalojen kiusailua tämä ei TODELLAKAAN ole, koska sen tarjoamat elämykset ovat kalastajalle TODELLA arvokkaita. Ainakin itselle tämä on niin suuri juttu, että sen loppu tarkoittaisi pitkiä masennushoitoja, joista en uskoisi koskaan täysin selviäväni. Meissä on se luontainen saalistusvietti, joka tätäkin hommaa rikastaa ja sille emme voi mitään. C&R on mitä nerokkain tapa toteuttaa sitä. Ihmiskuntaakin alkaa olla jo sen verran, että jos ei C&R, niin sitten ei kohta ole kalojakaan. Näiden eläinrakkaiden ihmisten luonnollisessa käyttäytymismallissa ei sitä saalistusviettiä ole, joten heidän on helppo ajatella itsekkäästi: "kun minä en ymmärrä, niin ei tässä ole järkeä, joten kielletään se". Ja heidän on helppo saada hieno harrastuksemme kuulostamaan mitä hirvittämimmältä, ja se on surullista ja vääryyttä. Toki on olemassa niitä, jotka eivät suhtaudu kaloihin samalla tavalla, ja niitä, jotka tekevät C&R touhua virheellisesti,joten siinä mielessä juttu kertoo totuuttakin. Näiden kalastelijoiden virheitä ei kuitenkaan korjata kieltämällä koko kultaista elämäntapanakin mukaanvievää harrastustamme. Itseasiassa C&R kalastuksella voidaan jopa vähentää vedenalaista kärsimystä, koska ainakin itse karsin pannulle niitä selvästi sairaita, verkostelun vammauttamia tai muita kuolemaansa tekeviä yksilöitä, ja mikäpä olisikaan kalojen julmassa maailmassa enään mukavanpi tapa kuolla, kun kalamiehen tainnutus. Oikein tehtynä sekin on kuin nukutuspiikki.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Vastarannankiiski - 01.10.14 - klo:15:31
Ja ainahan sitä puhdas CR-kalastajakin voi perustella toimiaan sanomalla olevansa valikoiva kalastaja. Sanoo vaan kohdekalansa olevan vaikka taimen järeillä jerkkivehkeillä, niin voi ihan hyvillä mielin kalastaa ja vapauttaa niitä "sivusaaliina" tulleita haukia.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Säkyläläinen - 01.10.14 - klo:15:38
Tuohon C&R keskusteluun vielä. Tulipas tuosta mieleen yksi tapaus. Olin heittelemässä haukia yhdessä jokisuussa. Olin juuri vapauttanut n.5kilon hauen takaisin. Ja sitten joku vanha papparainen tulee valittamaan että "Miks sää ny noi iso hauen päästit takas?" Itte sanoin että "se kala on paljon arvokkaampi vedessä kun lautasella." Sitte se vastas et "Mää en nää mitää helvetin järkee missään kalojen vapauttamisessa tai ylipäätään missään takasin laskemisessa!!" Sitte se lähti.. Se oli itte menos verkoille. Kun taas itse pidän verkkokalastusta jokseenkin epäeettisenä.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: rantarosvo - 02.10.14 - klo:09:36
Kalat eivät todellakaan kärsi siiman päässä, koska kalat syöksyilevät ja rimpuilevat, jos kalat tuntisivat kipua, se vain pahentaisi asiaa, ja eikä kala kykenisi siihen kärsimyksissä. Kyllä kala jonkinnäköistä viestiä toki aistii, mutta kalamiehen koukku ei kyllä haittaa. Oikeaoppisesti ja kaloja kunnioittaen kun suorittaa C&R toimenpiteet, niin se ei haittaa kalan elämää mitenkään.

Tutkittu juttu vai mututuntuma? Ite ainakin rimpuilisin jos mulla ois koukku huulesta kiinni ja joku vetäis mua vaikka vuoren huipulta kohti vapaapudotusta. Ja ilmeisesti tuosta on myös suuri otanta, että ei haittaa kalojen elämää mitenkään, vapautuskuolleisuus on 0% ja yhdellekkään kalalle ei ole koskaan tullut fyysisiä eikä henkisiä vaurioita?


Turhaa kalojen kiusailua tämä ei TODELLAKAAN ole, koska sen tarjoamat elämykset ovat kalastajalle TODELLA arvokkaita. Ainakin itselle tämä on niin suuri juttu, että sen loppu tarkoittaisi pitkiä masennushoitoja, joista en uskoisi koskaan täysin selviäväni.Meissä on se luontainen saalistusvietti, joka tätäkin hommaa rikastaa ja sille emme voi mitään. C&R on mitä nerokkain tapa toteuttaa sitä.

Tämäpä juuri, on kyseessä monelle ihmiselle erittäin rakas harrastus joka eheyttää henkisesti ja miksei fyysisestikin. Se ei ole siis turhaa ja tästä kertoo jo se, että on vaikea myöntää kaikessa yksinkertaisuudessaan tuo tarpeettomuus (ei turhuus). Jos tyyppi X aloittaa puhtaan c&r-kalastuksen, ottaa virvelin käteensä ja lähtee kalastamaan, saa kaloja ja vapauttaa niitä, niin mitä hyvää hän saa aikaan kaloille tai kalavesille? Nyt on tärkeää, että ei ajatella yhtään tämän pidemmälle, ei verrata näitä mihinkään muuhun, vain vastataan vain tuohon kysymykseen. Myös tyyppi X:n henkilökohtainen kokemus on epäolennainen, koska kyse on "kalojen tarpeettomasta kivun tuotosta". Ja tämän pohjalta tuo aloite on todennäköisesti tehty. Asiaa pitkään pohtien tai hätäisesti laukaisten.

Itseasiassa varmaan suurin osa kalastajista on täysin c&r:n kannalla esim. jossain taimenjoella, missä nimenomaan kantojen säilymisen puolesta tehdään vapautuksia, mutta saadaan niitä kokemuksia ja nautintoja. Mutta miten on hauen laita? Taitaa voida kannat kohtalaisen hyvin?


Näiden eläinrakkaiden ihmisten luonnollisessa käyttäytymismallissa ei sitä saalistusviettiä ole, joten heidän on helppo ajatella itsekkäästi: "kun minä en ymmärrä, niin ei tässä ole järkeä, joten kielletään se". Ja heidän on helppo saada hieno harrastuksemme kuulostamaan mitä hirvittämimmältä, ja se on surullista ja vääryyttä.

Itseasiassa tuohan on mitä epäitsekkäintä ajattelua. He eivät ajattele asiaa muutakuin kalan kannalta, eivät liitä mukaan henkilökohtaisia tarpeita, ei henkilökohtaista kokemusta kalastamisesta, ei mitään. Vain se, että mitä jos kala kärsii.


Ja ainahan sitä puhdas CR-kalastajakin voi perustella toimiaan sanomalla olevansa valikoiva kalastaja. Sanoo vaan kohdekalansa olevan vaikka taimen järeillä jerkkivehkeillä, niin voi ihan hyvillä mielin kalastaa ja vapauttaa niitä "sivusaaliina" tulleita haukia.

Tää on hyvä, saadaan tällä asenteella lisää hyviä säädöksiä, esim. alamittaisen kalan vapautus takaisin järveen vaikka se olisi puolikuollut ja ei takuuvarmasti selviä.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Säkyläläinen - 05.10.14 - klo:21:38
Nyt oli sitte jo lehessä juttu tuosta C&R-kalastuksen tuottamasta kivuista kaloille. Ite ajattelen näin että se koukun tekemä reikä vaikkapa hauen yläleukaan on ihmiselle kuin haava joka ajanmyötä paranee. Toki en ajattele näin haukien kohdalla jotka on nälissään hotkaissut vieheen kiduksiin asti.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: kalastaja48 - 06.10.14 - klo:16:02
omasta mielestä isomukset olisi hyvä vapauttaa.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Säkyläläinen - 06.10.14 - klo:16:11
omasta mielestä isomukset olisi hyvä vapauttaa.
Vapautitko ton ahvenen minkä olit lisänny tänne?


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: kalastaja48 - 07.10.14 - klo:16:04
en  :-\ otin ruuaksi mutta täst lähtien vapautan tuolla lammella isomukset


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: River fisher - 12.10.14 - klo:15:47
http://m.iltasanomat.fi/jalkapallo/art-1288749954966.html
tiiä nyt niin jäätävästä vaan komia silti


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Säkyläläinen - 12.10.14 - klo:17:54
http://m.iltasanomat.fi/jalkapallo/art-1288749954966.html
tiiä nyt niin jäätävästä vaan komia silti
Näyttää 5-7kiloselta.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 15.10.14 - klo:16:40

Eläkeläiset kalastavat jatkossakin ilmaiseksi

Pitkällinen vääntö yli 65-vuotiaiden kalastusmaksusta saatiin hallituksen sisällä päätökseen.

Hallitus on päässyt sopuun uuden kalastuslain viimeisestä kiistanaiheesta. Yli 65-vuotiaiden ei tarvitse maksaa valtakunnallista kalastusmaksua. Eläkeläisten maksuvapautus nostaa muilta kalastajilta perittävän maksun hintaa.

Yle Uutisten tietojen mukaan valtakunnallisen maksun hinta nousee 35 eurosta 39 euroon. Hallitus päättää lakiesityksen lopullisesta sisällöstä huomenna.

Riita eläkeläisten kalastusmaksusta jumiutti pitkään lakiuudistuksen etenemistä. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) on halunnut maahan yhden valtakunnallisen kalastusluvan ja kaikki täysi-ikäiset kalastajat maksumiehiksi. Sosiaalidemokraatit ovat pitäneet kiinni 65-vuotiaiden maksuvapautuksesta.

Onginta ja pilkkiminen säilyvät jatkossakin maksuttomina. Myös alle 18-vuotiaat on vapautettu maksusta.

Valtakunnallinen maksu korvaa läänikohtaiset luvat. Se tarvitaan virvelöintiin, perhosteluun, uisteluun, pohjaongintaan ja pyydyskalastukseen.

Uuden kalastuslain on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa. Se korvaa nykyisen yli 30 vuotta vanhan lain.


YLE (http://yle.fi/uutiset/elakelaiset_kalastavat_jatkossakin_ilmaiseksi/7530722)



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 30.10.14 - klo:00:08
http://www.uef.fi/fi/uef/uutiset/-/asset_publisher/mm5chLRl4bhi/content/kalan-luonne-ennustaa-alttiutta-tulla-kalastetuksi


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 25.11.14 - klo:18:55
YLE: Salakalastus yhä ammattimaisempaa Loviisanlahdella. (http://yle.fi/uutiset/salakalastus_yha_ammattimaisempaa_loviisanlahdella__kalastuksenvalvoja_haluaa_lisaa_valtuuksia/7598985)

Edit: Löytyi myös pieni pätkä valvojan haastattelusta: http://areena.yle.fi/tv/2502548


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: TuMi - 26.11.14 - klo:12:15
Harrastajakalastajien saalis ihmetytti - oudolle kalalle löytyi selitys
Lähde: Iltalehti perjantai 26.10.2012 (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012102616252063_uu.shtml?utm_source=telkku&utm_campaign=uutisboksi)

(http://static.iltalehti.fi/uutiset/outokalajuttu2610JOB_503_uu.jpg)
Kuva iltalehden lukijalta.

Vaasalaiset harrastajakalastajat saivat erikoisen saaliin, jolle asiantuntija antoi selityksen.
Asiantuntijan mukaan kala on saattanut vaurioitua ollessaan vielä hyvin pieni.

Harrastajakalastajien saalis herätti kummastusta Vaasan seudulla, kun kalalla havaittiin erikoisen pitkä alaleuka. Iltalehden lukija epäili kalaa taimenhaueksi. - Mikä tämä outo ilmiömäinen hauki Vaasan seudulla on? lukija kysyy.

Kalatalouden Keskusliitosta saadaan vastaus.
- Kyseessä on ihan tavallinen hauki, jolla on epämuodostuma yläleuassa, Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitosta arvioi kuvaa saaliista.
- Kala on niin kutsuttu mopsipäinen hauki. Sillä on joko synnynnäinen epämuodostuma tai sen leuka on vaurioitunut kalan ollessa hyvin pieni, Gustafsson sanoo.

Vaasalaisten harrastekalastajien saalis ei ole kuitenkaan kovin yleinen.
- En ole itse nähnyt näitä koskaan luonnossa, mutta kuvia olen nähnyt.
- Tämä kala pystyy epämuodostumasta huolimatta saalistamaan ja elämään tavallista elämää, Tapio Gustafsson toteaa.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 27.11.14 - klo:17:06
Keski-Suomesta:

http://yle.fi/uutiset/jarvitaimen_pyydetaan_ennen_kuin_se_ehtii_lisaantya__kanta_erittain_uhanalainen/7655133


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 11.12.14 - klo:14:28
Vaapun väritys kilpailu alle 18-vuotiaille. (http://www.fisuun.fi/kilpailut/kisat/vyosivaappu-2015)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Säkyläläinen - 17.12.14 - klo:19:34
Ikäviä tpauksia...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014121718936447_uu.shtml


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Säkyläläinen - 27.12.14 - klo:14:55
 :(

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014122718954831_uu.shtml


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: jamael - 27.12.14 - klo:16:29
:(

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014122718954831_uu.shtml

Nyt kannattaa olla erityisen varovainen jäällä.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Säkyläläinen - 03.01.15 - klo:22:46
Ei saakeli.  :-X :-X

http://www.elainsuojelulaki.fi/603/


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: kalastaja48 - 04.01.15 - klo:00:17
siinäpähä valittaa...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Kristo99 - 04.01.15 - klo:02:37
Ei saakeli.  :-X :-X

http://www.elainsuojelulaki.fi/603/
Käsitänkö nyt oikein, että jos tämä siis toteutuu niin kaloja ei voi enään vapauttaa vaan kaikki kalat joita pyydystää niin joutuu ottamaan ruokakalaksi pakkaseen mädäntymään... Se nyt ei ainakaan ole mitään eläinsuojelua  :o


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Säkyläläinen - 04.01.15 - klo:12:12
Käsitänkö nyt oikein, että jos tämä siis toteutuu niin kaloja ei voi enään vapauttaa vaan kaikki kalat joita pyydystää niin joutuu ottamaan ruokakalaksi pakkaseen mädäntymään... Se nyt ei ainakaan ole mitään eläinsuojelua  :o
Joillakin tuo saattaisi mennä silleen et pappia päähän ja paiskataan mettään ketuille syötäväksi.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: rantarosvo - 05.01.15 - klo:21:42
Käsitänkö nyt oikein, että jos tämä siis toteutuu niin kaloja ei voi enään vapauttaa vaan kaikki kalat joita pyydystää niin joutuu ottamaan ruokakalaksi pakkaseen mädäntymään... Se nyt ei ainakaan ole mitään eläinsuojelua  :o

Et käsitä oikein, todennäköisesti ajatuksen takana on, että c&r-kalastajat ohjataan jalkapallon tai jääkiekon  pariin. Tai vaihtoehtoisesti voi ruveta syömään kalaa. Mutta tätä keskustelua tuskin kannattaa enää viritellä :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: rantarosvo - 11.01.15 - klo:19:04
Milloinkas se kalastuslakiuudistus piti tulla? Eikö jossain jo uutisoitu, että vuonna 2015 on uudet kujeet vai oliko se vain joku aikomus? Lähinnä se lupien hintapolitiikka kiinnostaa ku tuli kuitenkin lasku kalastuksenhoitomaksun maksamisesta.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 11.01.15 - klo:21:47
Milloinkas se kalastuslakiuudistus piti tulla? Eikö jossain jo uutisoitu, että vuonna 2015 on uudet kujeet vai oliko se vain joku aikomus? Lähinnä se lupien hintapolitiikka kiinnostaa ku tuli kuitenkin lasku kalastuksenhoitomaksun maksamisesta.

Jos en ihan väärin ole ymmärtänyt, niin se muuttunut lupasysteemi tulee vasta ensi vuodeksi voimaan...?
Muistaakseni oli jo varma asia että tulee tuolloin mutta tiedä sitä.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: rantarosvo - 12.01.15 - klo:11:15
Jos en ihan väärin ole ymmärtänyt, niin se muuttunut lupasysteemi tulee vasta ensi vuodeksi voimaan...?
Muistaakseni oli jo varma asia että tulee tuolloin mutta tiedä sitä.

Ok, kiitos. Pitänee siis kaivella kuvetta ja maksella vanhaan tyyliin :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 12.01.15 - klo:11:51
Milloinkas se kalastuslakiuudistus piti tulla? Eikö jossain jo uutisoitu, että vuonna 2015 on uudet kujeet vai oliko se vain joku aikomus? Lähinnä se lupien hintapolitiikka kiinnostaa ku tuli kuitenkin lasku kalastuksenhoitomaksun maksamisesta.

Jos en ihan väärin ole ymmärtänyt, niin se muuttunut lupasysteemi tulee vasta ensi vuodeksi voimaan...?
Muistaakseni oli jo varma asia että tulee tuolloin mutta tiedä sitä.

Juu, uusi kalastuslaki uusittuine lupajäjestelmineen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa. Tuosta (http://www.mmm.fi/attachments/kalariistajaporot/kalastuslainkokonaisuudistus/by6woGO8D/kalastuslakitiedostustilaisuus.pdf) löytyy lyhyt oppimäärä (pdf) tulevan kalastuslain muutoksista.

Lisähuomiona vielä noista luvista, eli kalalastuksenhoitomaksusta ja lääninluvasta, että ne voi hankkia nykyään MMM: sivuston sijaan valtion eräluvat.fi osoitteesta. Tuossa (http://www.eraluvat.fi/kalastus/kalastusmaksut-ja-luvat-2.html) linkki.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 12.01.15 - klo:20:21
Lakiuudistus kokonaisuudessaan on pitkä prosessi, josta en ole ihan täysin perillä. Jo viime vuoden alusta tuli voimaan ainakin pyydysmerkkiasetukset ja alamitta- sekä rauhoitussäädöksiä. Uuden kalastuslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa, jolloin siis myös uusittu lupakäytäntö astuu voimaan. Kalastuslakiin perustusva kalastusasetus sitten aikaisintaan samaan aikaan, saattaapa venähtää pidemmällekin. Asetus on sitten oikeastaan se oleellisin, sillä siinä määritellään mitat ja kiintiöt. Tällä hetkellä asetus on julkistettu luonnosvaiheessa, ja varssin raakile vielä. Aikanaan sitten, kun tarpeeksi on viilattu, se lähtee viralliselle lausuntokierrokselle.

Hommassa on politiikka kuviossa mukana, ei näet ehtinyt nykyiselle hallituskaudelle, ja valtasuhteet vaihtuvat seuraavissa vaaleissa. Tämä saattaa aiheuttaa viivettä, kun nyt tehdään alustukset yhdellä tapaa ja hyväksymässä onkin sitten erilaista näkemystä edustavat päättäjät.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: rantarosvo - 13.01.15 - klo:01:08
Eli menee vähintään 5 vuotta :) Itelle on oikeastaan tärkeimpänä uudistuksena tuo, että noi läänit häviäis olemasta. Parhautta on, jos ei tarvi (kunnollisena kansalaisena :)) ostaa parin tunnin kalastuksia varten viikon lupaa, jos vierailee toisessa läänissä.

Tuon eläkeläisten rahastuksen taas vois jättää unholaan ja siitä kyllä varmaan jupistaan ja väännetään pitkään. Tai sitten luvan pitäisi olla niin edullinen, että ei rasita pieni eläkkeisiä ikäihmisiä. Mutta miettikööt viisaat, niin saadaan varmasti ehkä hyvä paketti kasaan :P


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Jyrize - 13.01.15 - klo:08:09
http://eralehti.fi/arinkalahatusta/2015/01/10/kalastusasetusluonnos-putkahti-julkisuuteen/

Tälläiseen törmäsin facen syövereissä. Olisiko aika tehdä suomesta myös kalastuksen saralla sivistysvaltio?
Mahtava ehdotus, vaikkakin ei kokonaisuudessaan tule läpi menemään.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: (Teme) Mao Tse Tung - 13.01.15 - klo:16:24
http://eralehti.fi/arinkalahatusta/2015/01/10/kalastusasetusluonnos-putkahti-julkisuuteen/

Tälläiseen törmäsin facen syövereissä. Olisiko aika tehdä suomesta myös kalastuksen saralla sivistysvaltio?
Mahtava ehdotus, vaikkakin ei kokonaisuudessaan tule läpi menemään.
Kuinkahan käy uistelukilpailuiden noiden kuha- ja haukikiintiöiden kanssa? Toki olen ollut mukana suurin hauki tai suurin kuha kilpailuissa, mutta kyllä jossain vesistöissä tuo 3:n kalan kiintiö tulee tekemään ehkä vielä enemmän haitta kuin hyötyä. Esim. nyt jo Pielisellä "silppu" kuhaa riesaksi asti eikä se kannan keskikoko noilla toimilla parana... Mutta katsotaan mitä viimeisessä kalalupa-arvassa lukee kun ilmoille valmiina joskus vuonna ???? putkahtaa.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 13.01.15 - klo:21:59
Kuinkahan käy uistelukilpailuiden noiden kuha- ja haukikiintiöiden kanssa? Toki olen ollut mukana suurin hauki tai suurin kuha kilpailuissa, mutta kyllä jossain vesistöissä tuo 3:n kalan kiintiö tulee tekemään ehkä vielä enemmän haitta kuin hyötyä. Esim. nyt jo Pielisellä "silppu" kuhaa riesaksi asti eikä se kannan keskikoko noilla toimilla parana... Mutta katsotaan mitä viimeisessä kalalupa-arvassa lukee kun ilmoille valmiina joskus vuonna ???? putkahtaa.

Ei kai siinä muuta, kuin C&R-kilpailut kunniaan?
No ei siinä, tuo esitys ei tule läpi menemään kun se haisee ammattikalastajien etuuksille näillä ehdoilla ja useempien mielestä ne isotkin kalat on parempi heittää vaikka mettään kuin takaisin veteen... Eli hallitus hylkää esityksen, koska se rajoittaa äärettömästi ihmisten harrastustoimintaa.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Jyrize - 14.01.15 - klo:03:04
Kuinkahan käy uistelukilpailuiden noiden kuha- ja haukikiintiöiden kanssa? Toki olen ollut mukana suurin hauki tai suurin kuha kilpailuissa, mutta kyllä jossain vesistöissä tuo 3:n kalan kiintiö tulee tekemään ehkä vielä enemmän haitta kuin hyötyä. Esim. nyt jo Pielisellä "silppu" kuhaa riesaksi asti eikä se kannan keskikoko noilla toimilla parana... Mutta katsotaan mitä viimeisessä kalalupa-arvassa lukee kun ilmoille valmiina joskus vuonna ???? putkahtaa.
Kaikkihan on lähtöisin meistä kalastajista, ensin tuhottiin, sitten yritettiin hiukan maalaisjärjellä parantaa tilannetta. Mutta nyt tilanne on se monessa paikassa että ihminen ei pysty omalla toiminnallaan parantamaan tilannetta niin jonkun on pakko edes yrittää puuttua peliin

Syy miksi joissakin järvissä on pikku kuhaa riesaksi asti on luultavasti se että kaikki isot kuhat ovat kadonneet jolloin petokalan sisäinen kannibalismi ketjukin häviää. Ylä-mitta säädökset olisi iso parannus petokaloille ja itse asiassa muillekkin. Veden Bio-massahan on aika lailla vakio, jos otat yhden 5kg kuhan ylös, tilalle tulee 3 pikku kuhaa tai muuta vastaavaa silppua. Sen vuoksi pitäisi juurikin isoja yksilöitä vaalia jolloin petokala kannat olsivat huipussaan.

Itse kannatan tätä 100%sti mutta eihän tämä tule läpi menemään, ainakaan kokonaan.



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 14.01.15 - klo:15:12
Keskustan kansanedustaja vastustaa hauenpyynnin rajoittamista. (http://yle.fi/uutiset/keskustan_kansanedustaja_vastustaa_hauenpyynnin_rajoittamista/7736849)

Lainaus
Maijalan mukaan haukia pitäisi pystyä pyytämään rajoituksetta, sillä ne uhkaavat Lapin arvokaloja.

Kauan siinä kestikin..


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Jyrize - 14.01.15 - klo:16:55
Keskustan kansanedustaja vastustaa hauenpyynnin rajoittamista. (http://yle.fi/uutiset/keskustan_kansanedustaja_vastustaa_hauenpyynnin_rajoittamista/7736849)

Kauan siinä kestikin..

Jep naureskelin samaa  :D Haukihan ne lohet sieltä lapista on hävittänyt...Eikä ihminen  :P Samalla tuli toinen uutinen jossa yksi Onni herra  oli valittanut että kymppihaukien tappo loppuu, kamala juttu. Josta Maakunta johtaja oli hyvin näreissään, tämä on huono juttu kalastusmatkailulle  :D Vai olisko kuiteskin ihan inasen toisin päin. Järjen käyttö sallittua


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: psychocowboy - 17.01.15 - klo:18:01
http://yle.fi/uutiset/lapin_vapaa-ajankalastajat_kalastuslain_uudistuksessa_on_kuunneltu_vaaria_profeettoja/7739854


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Jyrize - 18.01.15 - klo:01:33
http://yle.fi/uutiset/lapin_vapaa-ajankalastajat_kalastuslain_uudistuksessa_on_kuunneltu_vaaria_profeettoja/7739854

Hassua että sanassa mainitaan profeetta joka perustuu uskomuksiin. Oikeastihan pitäisi kutsua Professori, sen nimen takana jo jokseenkin tietoa  8)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 13.03.15 - klo:15:31
Kalastuslaki hyväksyttiin eduskunnassa

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tänään hallituksen esitys eduskunnalle kalastuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.


Eduskunta hyväksyi lain jo ensimmäisessä käsittelyssä. Tänään vuorossa oli lain toinen käsittely.

Eduskunta on hyväksynyt mietinnön mukaisen kannan perjantaina.

Esityksestä tehtiin kaksi mietinnön ulkopuolista lausumaehdotusta, joista äänestettiin. Mietinnön mukainen kanta voitti eli lausumaehdotuksia ei hyväksytty.


YLE (http://yle.fi/uutiset/kalastuslaki_hyvaksyttiin_eduskunnassa/7866008)


E: Eli siis uusi laki astuu voimaan vuoden 2016 alusta.
Eduskunnan kirjastosta löytyy asiaa koottuna Kalastuslain uudistamisesta (http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/oikeudellinentieto/tietopaketit/kalastuslain-kokonaisuudistus.htx).
Uuden kalastuslain käsittely (http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+192/2014) eduskunnassa.



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 13.03.15 - klo:16:43

Uudelle kalastuslaille näytettiin vihreää valoa eduskunnassa

Eduskunta on hyväksynyt perjantaina uuden kalastuslain. Pitkään valmisteilla ollut kalastuslaki antaa työvälineet heikentyneiden ja uhanalaisten kalakantojen suojeluun. Uudessa laissa muun muassa tuetaan kalojen luontaista lisääntymistä istutusten sijaan.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo on tyytyväinen, että vuonna 2008 aloitettu työ saatiin nyt maaliin. Kalastuslakia on muutettu viimeksi 30 vuotta sitten.

– Tänään voittajia ovat Suomen kalat ja kalastajat, Orpo toteaa Valtioneuvoston tiedotteessa.

Kalastusta hallinnoidaan nyt uudella, tietoon perustuvalla säätelyjärjestelmällä. Sitä hoidetaan valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla sekä ELY-keskuksen hallintopäätöksillä.

Kalastusneuvos Eija Kirjavainen kertoo, että uusi kalastuslaki vastaa nyt tätä päivää.

– Seuraavaksi viimeistelemme lausunnoille kalastusasetuksen, jonka avulla lain tavoitteita toteutetaan, Kirjavainen jatkaa.

Kalastusasetuksessa on tarkoitus velvoittaa, että kaikilta yksivuotiaina tai vanhempina istutetuilta lohilta, järvilohilta ja meritaimenilta leikataan rasvaevät. Tällä tavoin kalastajat tunnistavat rasvaevälliset luonnonkalat ja ymmärtävät vapauttaa ne takaisin elinympäristöönsä.

Vesialueen omistajat voivat määrätä jatkossakin omien vesien kalastuksesta. Eli hr voivat edelleen asettaa lupaehtoja kalastuslupiin joita myyvät. Kalastuksen säätely perustuu alueellisiin ja valtakunnallisiin hoitosuunnitelmiin. Nämä suunnitelmat valmistellaan yhteistyönä alueiden kanssa. Hoitosuunnitelmat ovat myös entistä sitovampia kaikille kalatalouden toimijoille.

Yksi kalastuskortti kaikille

Lupapolitiikkaa myös yksinkertaistetaan. Jatkossa kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi kalastonhoitomaksuksi. Maksuvelvollisia ovat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harrastavat muuta kalastusta kuin ongintaa tai pilkintää. Vuoden kalastuskortti maksaa 39 euroa ja sillä saa kalastaa koko maassa.

ELY-keskus myöntää kaupallisille kalastajille määräaikaisen kalastusluvan, jos lupaedellytykset täyttyvät. Näin edistetään kaupallisten kalastajien vesille pääsyä, kotimaisen kalan tarjontaa sekä hoitosuunnitelmien mukaista kestävää kalastusta.

Uuden kalastuslain on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa.


YLE (http://yle.fi/uutiset/uudelle_kalastuslaille_naytettiin_vihreaa_valoa_eduskunnassa/7866373)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 30.03.15 - klo:17:46

MMM villinä: luonnontaimenelle täysrauhoitus lähes koko maahan

Kalastusasetukseen on menossa pykälä, jonka mukaan luonnontaimenta ei saisi kalastaa ollenkaan 67 leveyspiirin eteläpuolella sisävesillä. Tuo leveyspiiri on suurin piirtein Käyrämössä 50 km Napapiiriltä pohjoiseen. Kalastaa saisi ainoastaan rasvaeväleikattuja istukastaimenia.


Reilu vuosi sitten uudessa kalastusasetuksessa taimenen alamitaksi määriteltiin 67 leveyspiirin eteläpuolella 60 senttiä ja pohjoispuolella 50 senttiä. Nyt uudessa asetusluonnoksessa Maa- ja metsätalousministeriö aikoo lyödä kovat panokset piippuun, kertoo kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi

Toimittajan kysymys: – Tässä asetuksessa rauhoitetaan rasvaevällinen taimen tuona rajan eteläpuolella kokonaan?

Jouni Tammi: – Kyllä

Toimittaja: – Sitä ei saa pyytää lainkaan?

Jouni Tammi: – Se on tarkoitus.

Toimittaja: – Sillä ei ole edes alamittaa?

Kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi: – Ei, sillä ei ole alamittaa. Se on katsottu nyt tässä vaiheessa sen uhanalaisuustilanteen mukaan että on syytä jättää iso vaeltava järvitaimen niissä isoissa vesissä, joissa sitä esiintyy, rauhaan toistaiseksi.

– Tässä vaiheessa on katsottu että vaeltavien järvitaimenten kannat on eteläisessä Suomessa kaikkialla niin huonossa tilassa ainakin nämä luonnontilaiset kannata, että rasvaevällinen on syytä jättää rauhaan.

Miten käy Simojärven kultaisen taimenen?

Jos kalastusasetusesitys menee sellaisenaan läpi, tarkoittaa se melkoista mullistusta Suomen kalavesille. Pohjoisessa esimerkiksi Simojärvi, Posion Livojärvet, Kitka, Oulujärvi ja lukemattomat muut hyvät taimenvedet on siitä eteenpäin rauhoitettu. Pyytää saa vain istutuskaloja.

– Se on kova säännös siinä mielessä, että se koskee tätä luonnonkalaa, Mutta nythän asetuksessa ja lainsäädännössä on ohjenuoraksi ja tärkeimmäksi kalastusta ohjaavaksi linjaksi valittu se, että kalat merkitään.

– Eli istutetut ja kalastettavaksi tarkoitetut kalat merkitään rasvaeväleikkuulla, jolloin käytännössä ne vedet joissa tähän on jo lähdetty, niin siellä ui jo tällä hetkellä eväleikattua kalaa jota saa pyytää, maa- ja metsätalousministeriön kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi sanoo.

– Ne vedet joissa menettely ei ole ehkä vielä otettu käyttöön niin siellä tämä tulee ottaa käyttöön ja pyydettäväksi tarkoitetut kalat on sitten pyydettävissä kun ne on eväleikattuja.


YLE (http://yle.fi/uutiset/mmm_villinaluonnontaimenelle_taysrauhoitus_lahes_koko_maahan/7899382)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 25.08.15 - klo:09:59
Tornionjoesta on löytynyt tänä kesänä (2015) lähes tuhat kuollutta lohta; useimmissa joku fyysinen ihovaurio.

http://yle.fi/uutiset/lohikuolemat_piinaavat_tornionjoella__kesan_saldona_lahes_1000_kuollutta_kalaa/8251331


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: jaakkima - 30.08.15 - klo:19:58
Himmekkös kun välillä tuntuu että oli yhtä lottoa koko kalastus.http://m.iltalehti.fi/mieli/2015082820257165_md.shtml


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 27.09.15 - klo:22:32
Ilmeisesti Teknos tunnusti päästön melko nopeasti:

Liuotinpäästö Pitäjänmäen tehtaalla (http://www.teknos.fi/?pageid=H5869)

Joo ei sitä yksittäistä työntekijää voi syyllistää, kun ei tiedetä hänen perehdytyksen/tietämyksen tasoa. Tälläiset asiat tulee nimenomaan miettiä ennalta ja tehdä tarvittavat toiminpiteet, jolloin tämänkaltainen päästö tehdään mahdottomaksi. Toki tässä tapauksessa siellä oli varajärjestelmä, mutta se petti kun anturi ei huomannut vuotoa. Eli syyllistä voidaan myös hakea tuon varajärjestelmän toiminnasta/kunnosta vastaavalta taholta.

Tämä vuoto menee vähän samaan kastiin kuin nämä (Virhon (http://www.virtavesi.com/?showNews=495) sivuilta):

VANTAAN JÄTEVESIPÄÄSTÖT:

14.4. klo 9.30 - 10.50 puhdistamatonta jätevettä Vantaan Strandkullantien jätevesipumppaamolta (JVP3181) avo-ojan kautta Vantaanjoen pääuomaan. Pumppaamon toinen pumppu oli mennyt epäkuntoon eikä toisen pumpun teho riittänyt. Arvioitu ylivuoto 1-3 m³.

14.4. klo 12.00 - 12.40 ja uudelleen klo 17.00 - 18.00 puhdistamatonta jätevettä Vantaan Tapolan jätevesipumppaamolta (JVP3160) Vantaanjoen pääuomaan. Myös tällä pumppaamolla toinen pumppu oli mennyt epäkuntoon eikä toisen pumpun teho yksinään riittänyt. Arvioitu ylivuoto Vantaanjoen pääuomaan 3-6 m³.

21.4. klo 1.15 – 7.50 Vantaan Siikakujan pumppaamolta (JVP3010) sähkökatkon aiheuttaman laitevian johdosta puhdistamatonta jätevettä arviolta 50 – 60 m³ jonnekin. Pumppaamo sijaitsee n. 1 km päässä Keravanjoen uomasta.


Eli miten ihmeessä on mahdollista että pumppaamon teho jaetaan kahdelle pumpulle, mutta siellä ei ole varapumppua?  ??? Varapumppu on ihan perusasioita. Mutta varmaan se motiivi löytyy jälleen rahasta. Eli (yleisesti) kun sillä pumpulla ei ole mitään vaikutusta tehtaan tuotantoon vaan mitättömiin ympäristöasioihin, niin ei viitsitä satsata. Jos kyse olisi tehtaan tuotantoon liittyvästä pumppaamosta (esim. raakavesi), niin varmasti olisi varapumput sun muun pelit. Siinähän hukkuu rahaaa, jos pumppaamo seisoo/yoimii vajaalla.

Ainoa tapa saada nämä asiat yrityksissä kuntoon on kunnon sakot kaikista päästöistä + päälle vielä velvoitteet luontohaittojen korjaamisesta.

Lainaus parin vuoden takaa. On kyllä annettava tunnustusta Teknos Oy:lle suoraselkäisestä ja vastuullisesta toiminnasta vahingon jälkeen. Mätäjoessa on nyt syntynyt ensimmäinen luonnonvarainen taimenkanta, ja kunnostustöiden päärahoittaja on tuo yritys.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1443237052999?jako=5f1b8b0f6f3aa755a79ed4a9d8304970


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 06.10.15 - klo:12:47
Naapurikylästä, Ruotsinpyhtäältä, myytiin lähiaikoina järvi kotkalaiselle Fishing Center Kotkalle. Se on ymmärtääkseni aikalailla istuta ja ongi -tyyppinen kirrelätäkkö. Mutta paikallislehden jutusta bongasin säännöistä "yli 100-senttiset hauet palautettava järveen". Järvelle myydään vieläpä C&R-lupia jotka normi kahden lohikalan lupaa halvempia. Tiedä, vaikka joskus kävisikin tuolla kun siellä on kaksi soutuvenettäkin vuokrattavana. Haukikannasta en tosin kyllä tiedä että onko minkälaiset mahdollisuudet kunnon kaloihin.

Linkkiä ei löydy, kuten järvestä juuri tietoakaan ainakaan nopealla kuuklailulla.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Evarimies - 16.10.15 - klo:13:41
http://www.hs.fi/kotimaa/a1444367180192 Tommonen löyty :o


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 16.10.15 - klo:14:01
http://www.hs.fi/kotimaa/a1444367180192 Tommonen löyty :o

Toi oli taas kyllä semmonen juttu että olen suurinpiirtein nauranut ja itkenyt samaan aikaan monta päivää... Tuokin oli toimittajan muotoilema haastattelu eli asioita (sanoja) on kevyesti kärjistetty (oli joku artikkeli siitäkin jossain).

Pieni poiminta:
Lainaus
Pyydystä ja vapauta -käytännön hän kieltäisi lailla uusien tutkimustulosten vuoksi. Se vähentäisi kalojen kärsimystä.
Tästä tulee ekana mieleen, että miksi esimerkiksi verkkokalastusta ei tulisi kieltää, kun kalat sätkivät useimmiten tunti tolkulla odottaen tukehtumista tai pappia?

Taidanpa mennä kenties aiheuttamaan joillekin kaloille kohtuutonta kipua, sekä lopettamaan joidenkin kalojen kärsimyksen..


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Kristo99 - 16.10.15 - klo:20:26
http://www.hs.fi/kotimaa/a1444367180192 Tommonen löyty :o
Tottahan kalat kipua tuntee, mutta että CR kalastus kieltoon... eihän siitä olisi kellekkään mitään hyötyä. Vapaa-ajankalastajien määrä tippuisi varmasti paljon ja varmaan kaikki osaa päätellä että se tekisi huonoa Suomen taloudelle.

Mielestäni tappaminen ja kivun tuottaminen on hiukan eri asia... Tekstin kirjoittajakin luultavasti haluaisi mieluummin tuntea kipua kuin kuolla.
On se vaan kumma että mieluummin tapetaan kun "haavoitetaan"

Ja tosiaan tekstin on luultavimmin kirjoittanut naishenkilö joka ei paljoa varmasti ole kalastellut...


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Evarimies - 16.10.15 - klo:20:57
Juu siinä ei todellakaan ole järkeä että C&R kalastus kiellettäis.
Mites sitte alamitan kanssakin jos ei saa päästää kaloja takas :o


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 16.10.15 - klo:21:35
Kaiken huippuhan siinä on se että tämä C&R on käytännössä valikoivaa kalastusta. Itsekin enimmäkseen seeärrään (vapautan) valtaosan saaliistani mutta poimin silloin sun tällöin fixun kokoisia kaloja ruuaksi. Isot on aina tarkoitus vapauttaa mutta mahdollisen merkittävän loukin kautta ruuaksi. Alamittaiset ja pienet ylipäätään aina takaisin. Ei voi kyllä kun nauraa noille älynväläyksille. Lähinnä sen takia, että miten aina, jonkun marttyyriwannabehipin mielestä se saaliin vapauttaminen on ongelma? Haluaako ne kalat pois vesistä? Niin no, nehän ei ole mediaseksikkäitä eikä niistä esimerkiksi tehdä vaatteita... Kaiketi kun tutkitusti kalat selviävät asianmukaisesta kohtelusta varsin hyvin.

Asiasta toiseen, tulin lukeneeksi jostain Twitterin syövereistä että uuteen kalastusasetukseen kaavaltaisiin kuhalle 42cm alamittaa. Jossain luki että ammattikalastajille sen sijaan 40cm.  ??? ??? Ja että eväleikatulle taimenelle 50cm. En tarkkaan muista mutta ainakin Jasper Pääkkösen twiiteistä noita muistaakseni löytynee linkkeineen.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 21.10.15 - klo:09:12
Aika hiljainen vuosi ollut kalastuksenvalvojilla Loviisassa, mutta näköjään syksy taas houkutellut rosvoja paikoille kun Viikonloppuna puoli kilsaa luvattomia verkkoja. (http://www.loviisansanomat.net/sahkeet.php?id=2028)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: rantarosvo - 24.10.15 - klo:22:26
Pari päivää maltoin mieleni, mutta pakko kai sitä on taas osallistua C&R-keskusteluun ku foorumilla on muutenkin ollut niin hiljaista viimeaikoina :)

Pieni poiminta:Tästä tulee ekana mieleen, että miksi esimerkiksi verkkokalastusta ei tulisi kieltää, kun kalat sätkivät useimmiten tunti tolkulla odottaen tukehtumista tai pappia?

Tässä on ihan hyvä pointti. Kuka valvoo kuinka kauan verkot lojuu vedessä yhtämittaisesti ilman kokemista?

Tottahan kalat kipua tuntee, mutta että CR kalastus kieltoon... eihän siitä olisi kellekkään mitään hyötyä.

Nämä pari lausetta kiteyttää aika hyvin sen, miksi puolesta ja vastaan keskustelijat eivät oikein pääse yhteisymmärrtykseen :P Minne unohtuu kalastustapahtuman toinen osapuoli, eli kala?

Mielestäni tappaminen ja kivun tuottaminen on hiukan eri asia... Tekstin kirjoittajakin luultavasti haluaisi mieluummin tuntea kipua kuin kuolla. On se vaan kumma että mieluummin tapetaan kun "haavoitetaan"

Ovatko kivun tuottaminen ja tappaminen eri asia? Ei liene ketään, joka väittäisi, ettei näin ole? Mutta jatkoargumentit on taas.. no.. ei ehkä ihan loppuun asti mietittyjä. Eli sodatkin olis ihan ok, jos ammuttais vaan jalkoihin ja käsiin eikä suinkaan tappaakseen? Snägärijonossa ois ihan ok tuottaa vaan vähän kipua kunhan ei tappais toista? Alusta asti näissä keskusteluissa on tehty näitä todella irrallisia vertauksia, missä vaa'an toisessa kupissa on kipu ja toisessa kuolema. Valitsen kivun.

Mihin on unohtunut tarkemmat määreet? Vaa'an kupeissa olisikin: Kuolema, että joku saa ravintoa (läsnä koko ajan, joka paikassa, eläinkunnassa, ihmiskunnassa) vai huvin vuoksi kivun aiheuttaminen. Muuttaa valintaa aika paljon ainakin omalla kohdalla. Valitsen kuoleman.

Ja tosiaan tekstin on luultavimmin kirjoittanut naishenkilö joka ei paljoa varmasti ole kalastellut...

Melko sekstistinen ja epäasiallinen kommentti. Tällainen kuvaamasi henkilöhän on mitä parahin puolustamaan kaloja ja tarkkailemaan asiaa objektiivisesti, koska hänellä ei ole välttämättä tietoa, kuinka mukavaa on lähteä järvelle ja nautiskella kalastuksesta.

Kaiken huippuhan siinä on se että tämä C&R on käytännössä valikoivaa kalastusta.

Ei suinkaan, C&R-kalastus on (ainakin oman käsitykseni mukaan) sitä, että lähdetään pyytämään ja vapauttamaan kaloja harrastuksen vuoksi. Nimeomaan sillä mentaliteetilla, että ei edes välttämättä tykkää syödä kalaa, se on vaan harrastus. Ei sovi sekoittaa millään muotoa valikoivaan kalastukseen, jossa toki osa kaloista palautetaan takaisin, mutta tavoitteena on saada saaliiksi kalaa syödäkseen.

Lähinnä sen takia, että miten aina, jonkun marttyyriwannabehipin mielestä se saaliin vapauttaminen on ongelma? Haluaako ne kalat pois vesistä? Niin no, nehän ei ole mediaseksikkäitä eikä niistä esimerkiksi tehdä vaatteita... Kaiketi kun tutkitusti kalat selviävät asianmukaisesta kohtelusta varsin hyvin.

Kannattaa olla varovainen kommenteissa, ettei sorru nimittelemään vastapuolta, vaikka olisi kuinka eri mieltä. En usko, että yksikään c&r-kalastusta vastustava olisi valmis kuolemaan aatteensa puolesta, tai että he sen enempää ovat ihmisiä, jotka haluaisivat olla hippejä (viitaten nimitykseesi). Missään vaiheessa eivät ole taineet nämä kyseisen ryhmittymän edustajat liputtaa sen puolesta, että haluaisivat kaikki kalat pois vesistä tapettuina pois kuleksimasta?

Myöskin tuo selviämisaspekti on vähän hatara, jos edelleen mietitään vain sitä kalan mielipidettä. Ihminenkin selviää melko hyvällä todennäköisyydellä ampumahaavoista tiettyihin osiin kehoa. Tai pahoinpitelyissä uhrit selviävät aika hyvällä prosentilla hengissä (henkisiä vaurioita voi toki tulla, mutta ne taitaa olla irrelevantteja?). Näiden puitteissa olis siis ihan okei käydä vähän harjoittamassa mukilointia ja shoot'n wound-ammuskelua?

Sorrun itse myös ottamaan mukaan vertaukset ihmisiin kohdistuviin juttuihin, mikä sinällään on vähän "epäreilua", mutta joskus lienee paikallaan miettiä, että jos sitä oikeasti ajatellaan niiden eläinten (tai tässä tapauksessa kalojen) parasta (vapauttamalla ne tappamisen sijaan), niin miksi ne asetetaan todella ala-arvoiseen asemaan? Siis sen puolesta, että on täysin oikeutettua käydä vahingoittamassa ja aiheuttamassa kipua toiselle, jotta minulla olisi mukavaa.

Näitä sopii edelleen miettiä. Ja edelleen täytyy painottaa, että en suinkaan ole c&r-kalastusta vastaan, mutta asiaa sopii pohdiskella ihan todenteolla, ennenkuin laukoo totuuksia elämästä ja kuolemasta. Itse otan mielelläni vastaan herättäviä ja omat väitteet vääräksi "todistavia" kommentteja. Yhdessä tässä kuitenkin ollaan tätä palloa tuhoamassa tai parantamassa :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 25.10.15 - klo:00:50
Ei suinkaan, C&R-kalastus on (ainakin oman käsitykseni mukaan) sitä, että lähdetään pyytämään ja vapauttamaan kaloja harrastuksen vuoksi. Nimeomaan sillä mentaliteetilla, että ei edes välttämättä tykkää syödä kalaa, se on vaan harrastus. Ei sovi sekoittaa millään muotoa valikoivaan kalastukseen, jossa toki osa kaloista palautetaan takaisin, mutta tavoitteena on saada saaliiksi kalaa syödäkseen.

Niin no, miten sen jokainen ottaa. Itse en loppupeleissä tiedä että mitä menen tekemään, kun menen kalaan. Ehkä poimin joitakin sopivia "välimittoja" ruuaksi tai en poimi. Mielestäni merkittävästi vauriota saaneet, ennen tai pyynnin aikana, jäävät kyytiin. Onko se nyt seeärrää, valikoivaa kalastusta, eläinrääkkäystä niin riippuu varmaan ihmisestä, miten asian näkee. Kuitenkin jos nyt aivan pakko on nimetä itse itsensä jonkun "tyyppiseksi" kalastajaksi, minkä vaihtoehto tuntuu nykyään olevan joko C&R-hippikalanhalaaja tai laatikkolahtaaja niin valitsen ensimmäisen. Varsinkin kesällä kun ei ruokakaloja välttämättä huvita ottaa kun niissä tuntuu järjestäen olevan hieman huonomman makuisia yksilöitä kun taas syksyllä viileästä vedestä pyydetyt on lähes järjestäen oman itsensä makuisia. Omat reissut kun kesäisin venähtävät useimmiten yli puolen yön niin eipä siinä kotiin päästyä enää jaksa kaloja värkätä suuntaan tai toiseen.

Lainaus
Kannattaa olla varovainen kommenteissa, ettei sorru nimittelemään vastapuolta, vaikka olisi kuinka eri mieltä. En usko, että yksikään c&r-kalastusta vastustava olisi valmis kuolemaan aatteensa puolesta, tai että he sen enempää ovat ihmisiä, jotka haluaisivat olla hippejä (viitaten nimitykseesi). Missään vaiheessa eivät ole taineet nämä kyseisen ryhmittymän edustajat liputtaa sen puolesta, että haluaisivat kaikki kalat pois vesistä tapettuina pois kuleksimasta?

En nyt viitsinyt etsiä sanakirjasta tarkkaa nimitystä näille ketkä ovat milloin minkin epämääräisen tutkimuksen perusteella (hatarin tiedoin) kieltämässä saaliin vapauttamista. Toivottavasti en loukannut kenenkään tunteita. Noihin ampumishommiin en nyt sano mitään, kun ainakaan itse en kalasta ampumalla.  :) Eikä nyt oikein huvittaisi lisätä noista turpakäräjistä, mutta mitä veikkaan ja osittain tiedän kalojen puolustavan omaa aluettaan /kutukumppania, niin mun tietääkseni hävinnyt yksilö ei masennusta tms. tunne. Ihminen kyllä, useimmiten. Vaikkei sekään nyt saaliin vapauttamiseen liity.





Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Kristo99 - 25.10.15 - klo:08:50
Melko sekstistinen ja epäasiallinen kommentti. Tällainen kuvaamasi henkilöhän on mitä parahin puolustamaan kaloja ja tarkkailemaan asiaa objektiivisesti, koska hänellä ei ole välttämättä tietoa, kuinka mukavaa on lähteä järvelle ja nautiskella kalastuksesta.
Tarkoitukseni ei ollut olla sekstistinen, vaikka tuosta sen käsityksen saakin... :-\ Yhtä lailla nainen voi harrastaa kalastusta kuin mies.
Ja tottahan toki ihminen joka ei kalastaisi, olisi hyvä puolustamaan kalojen hyvinvointia.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 26.10.15 - klo:12:49
Kalastusasetus: Kuhan alamitta nousee, ei ylämittoja... (http://www.uutisvuoksi.fi/Online/2015/10/26/Kalastusasetus%3A%20Kuhan%20alamitta%20nousee%2C%20ei%20yl%C3%A4mittoja%2C%20vapaa-ajankalastajille%20kaksi%20lohta%20vuorokaudessa/2015519765042/16)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 26.10.15 - klo:18:46
Aika hiljainen vuosi ollut kalastuksenvalvojilla Loviisassa, mutta näköjään syksy taas houkutellut rosvoja paikoille kun Viikonloppuna puoli kilsaa luvattomia verkkoja. (http://www.loviisansanomat.net/sahkeet.php?id=2028)

Naapurikylän lätäköstä eli Lapinjärven Lapinjärvestä takavarikoitu verkkoja myös ihan hyvin.
Salakalastus uhkaa jo kuhakantaa. (http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=8023)

Edit: Missä määrin täällä loviisalaisia nyt pyörii mutta laitetaan nyt varmuudeksi kun en tiedä onko veneen omistaja jo tavoitettu.
Loviisan ulkosaaristosta löydetty ajelehtinut vene. (http://www.loviisansanomat.net/sahkeet.php?id=2030)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 26.10.15 - klo:21:14
Kalastusasetus: Kuhan alamitta nousee, ei ylämittoja... (http://www.uutisvuoksi.fi/Online/2015/10/26/Kalastusasetus%3A%20Kuhan%20alamitta%20nousee%2C%20ei%20yl%C3%A4mittoja%2C%20vapaa-ajankalastajille%20kaksi%20lohta%20vuorokaudessa/2015519765042/16)

Ylläoleva on tarpeellinen ja tervetullut uudistus.

Lohikalojen ihokuolioko iskee?
http://yle.fi/uutiset/torniojoella_runsaasti_heikkokuntoisia_ja_kuolleita_lohia/8409228



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 26.10.15 - klo:21:20
Ylläoleva on tarpeellinen ja tervetullut uudistus.

Lohikalojen ihokuolioko iskee?
http://yle.fi/uutiset/torniojoella_runsaasti_heikkokuntoisia_ja_kuolleita_lohia/8409228



Joo, harmi kun ei mennyt (muistaakseni) 45cm ehdotus läpi. Toisaalta pitää toki muistaa että valtakunnallinen alamitta on 37cm, vaikka se nyt täysin naurettava onkin turvatun lisääntymisen kannalta mutta yleisestihän se on 40cm, tai ainakin useimmilla alueilla niin tietyllä tapaa tuo 42 ei oikein miellytä tai herätä toivoa sen enempää kuin aikaisempi, vaikka se toki parempi onkin. Mutta kyllähän se toki eteen päin ainakin menee tuollaisenaan, kunhan nyt edes noissa senteissä menisi läpi.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 12.12.15 - klo:10:46
Muutoksia tulee ensi vuodelle. (http://ahven.net/index.php?os=1&subos=2&subsubos&lan=fi)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 13.01.16 - klo:19:48
Nuorena agressiivinen, mutta vanhana varovainen taimen pärjää parhaiten.
http://hdl.handle.net/2077/40167  (enlanninkielinen tohtorinväitöskirja / joacim Näslund)

Mahtaakohan tuo olla yleistettävissä kotoisille petokaloille?


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 30.03.16 - klo:20:14
Kalastusvälineitä nuorten kalastuskursseille. (http://kalastus.com/artikkelit/kalastusv%C3%A4lineit%C3%A4-nuorten-kalastuskursseille)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 15.05.16 - klo:09:33
Tällaisia juttuja lukiessa tulee hyvälle tuulelle.
http://yle.fi/uutiset/jatevesi_vaistyy_taimenen_tielta__kutupaikkoja_loytyy_taas_saastuneistakin_puroista/8879850

Tosiaan viime vuosien aikana kunnostustoiminta on ollut aktiivisempaa kuin aiemmin. Tai sitten se saa enemmmän palstatilaa.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: ThC² - 16.05.16 - klo:16:12
Tällaisia juttuja lukiessa tulee hyvälle tuulelle.
http://yle.fi/uutiset/jatevesi_vaistyy_taimenen_tielta__kutupaikkoja_loytyy_taas_saastuneistakin_puroista/8879850

Tosiaan viime vuosien aikana kunnostustoiminta on ollut aktiivisempaa kuin aiemmin. Tai sitten se saa enemmmän palstatilaa.

Ainakin täällä kaakonkulmalla on sekä aktiivisuus kasvanut, että myös sen myötä palstatilaa tullut. Pohjois-Kymenlaaksossa on muutaman vuoden toiminut Aitotaimen Ry (http://www.vuolenkoski.fi/fi/kyla/yhdistykset/aitotaimenry) ja lisäksi täällä on hääriinyt nyt parin vuoden ajan vähän isommalla alueella Kaakon jokitalkkari (http://www.kaakonjokitalkkari.fi/). Jokitalkkareita taitaa olla muuallakin Suomessa. Lisäksi viime kesänä oli ELYn masinoima ilmasilta -projekti, jossa Kymijoella (Kouvola - Kotka) kunnostettiin kutupaikkoja. Tämän lisäski vielä ainakin ala-kymellä on yksittäisiä porukoita kunnostellut Kymijoen pikkupuroja. Hienoa toimintaa kaiken kaikkiaan, hattua nostan aktiiveille!

---


Alla olevassa uutisessta tytöt näyttää, kuinka haukea kalastetaan. Vaikka villapaidalla.  :D

Tytöt nappasivat kymmenkiloisen jättihauen pelkällä villapaidalla: "Äiti, meillä on täällä tosi iso kala!"

Jos käyttää hauen pyydystämiseen villapaitaa, voi olla varma, ettei sillä sen jälkeen tee enää mitään. Noin kymmenen kilon hauki koki kohtalonsa, kun se jäi kiinni nuoren tytön villapaitaan Hämeenlinnassa perjantai-iltana. Äiti ei ollut uskoa silmiään nähtyään saaliin.


Hämeenlinnalaisten nuorien tyttöjen onnistui pyydystää noin kymmenen kiloa painava hauki  villanpaidan avulla Sairionrannan uimarannalla perjantai-iltana.

Jillian,14 ja Stella,11, Kingsbury olivat lähteneet ystävänsä Susanna Laaksosen,13, kanssa mato-ongelle.

Laiturin päässä onkeen tarttui pieni särki, jolloin paikalle ilmestyi myös hauki.

Hauki tarttui villapaitaan

Iso kala kiinnosti myös tyttöjä ja he päättivät koettaa seuraisiko hauki ongessa olevaa särkeä matalaan kaislikkoon. Näin kävikin.

Matalassa vedessä hitaasti liikkunutta haukea yritettiin ensin kiinni käsin, mutta liukas kala ei pysynyt hyppysissä. Lopulta nuorin tytöistä, Stella keksi heittää hauen päälle villanpaitansa. Muut tarttuivat villapaitaan, johon hauki saatiin kieputeltua.

Tyttökolmikko sai yhteistyössä raahattua villapaidassa vastaan hangoitelleen saaliinsa rantaan.

Paikalle sattui myös mieshenkilö, joka oli huomannut nuorten naisten kalaonnen. Hän auttoi kalan tainnuttamisessa.

Istuessaan jättikokoisen hauen vieressä tytöt tajusivat, ettei kalaa saada kotiin ilman apua.

Niinpä Jillianin ja Stellan äiti, Katri Kingsbury sai puhelinsoiton rannalta.

Äiti ei ollut uskoa silmiään

Katri-äiti saapui rannalle ämpärin kanssa. Hän ei ollut uskoa todeksi nuorten saalista.

– Minulla oli sellainen kymmenen litran ämpäri ja oletin, että heillä on joku pieni hauki. Puhelimessa tytöt olivat kertoneet, että heillä on tosi iso kala, jolloin minä ajattelin että juu juu, niinpä tietenkin. Vähän isompi siellä olikin, kertoo Katri Kingsbury Ylelle.

Hauki kannettiin autoon ja kotona se laitettiin henkilövaakaan. Tulokseksi saatiin noin 10 kiloa. Pituutta vonkaleella oli 119 senttiä.

Äiti paistoi hauesta onnekkaille kalastajille maistiaiset ja laittoi loput pakkaseen.

Miltä hauki maistui?

– No mä en siitä paljoa perustanut, mutta tytöt pitivät siitä. Olivathan he sen itse pyydystäneet.

Vasta jälkikäteen nuoret naiset tajusivat kuinka terävät hampaat hauella on kurkattuaan saalinsa suuhun.

Hirviä tai peuroja ei tuoda kotiin

– Sovittiin, ettei sitten enää tuoda suuria elämiä kotiin. Mustikkametsästä ei tuoda hirviä eikä peuroja. Tehtiin tiukemmat säännöt, Katri Kingsbury naurahtaa.

Katri Kingsbury kertoo, että sisarukset ovat syntyneet Yhdysvalloissa, mutta perhe on muuttanut Suomeen ja Hämeenlinnaan vasta kolme vuotta sitten.

– Täällä he voivat mennä mato-ongelle ja metsään eikä tarvitse pelätä mitään. Luonto on heille hyvin tärkeä.

Tyttöjen haukisaaliista kertoi ensimmäisenä Hämeen Sanomat (http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/307890-tytot-saalistivat-jattihauen-villapaidalla).


YLE (http://yle.fi/uutiset/tytot_nappasivat_kymmenkiloisen_jattihauen_pelkalla_villapaidalla_aiti_meilla_on_taalla_tosi_iso_kala/8884078)




Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Evarimies - 15.06.16 - klo:13:02
http://yle.fi/uutiset/onko_kalastus_elainraakkaysta_vai_ei_tekemalla_tehty_vaite/8953747
Johan nyt.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 12.07.16 - klo:12:10
http://yle.fi/uutiset/paatissa_satoja_kiloja_laitonta_lohta__epailty_kertoo_vain_testanneensa_ajoverkkoja/9017464


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 22.07.16 - klo:10:27
Valvontaa hieman lisättiin: "Alkukesän 18 valvontapäivän aikana rikkomuksia on ollut jo 50"

http://yle.fi/uutiset/parissa_viikossa_50_salakalastajaa_kiinni__uhanalaisen_lohen_pyytajat_puhkovat_aidat/9041906


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 28.07.16 - klo:11:59
Tappajahauet tulevat taas! (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001228385.html?utm_medium=social&utm_content=www.iltasanomat.fi&utm_source=t.co&utm_campaign=twitter-share) Tällä kertaa aivan naapurikylässä..


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 10.08.16 - klo:14:12
Trombit mahdollisia lähipäivinä. (http://blogi.foreca.fi/2016/08/veneilijat-hoi-vesipatsaat-mahdollisia-lahipaivina/)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 11.08.16 - klo:13:22
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee hintalappuja salakalastetuille kaloille. (http://yle.fi/uutiset/ministerio_valmistelee_virveloi_uhanalainen_kala_ja_maksa_jopa_tuhansia_euroja_sakkoa/9081823)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 27.08.16 - klo:20:42

Peltsi toivoo tolkkua kalastuksen villiin länteen. (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/mikko-peltsi-peltola-toivoo-tolkkua-kalastuksen-villiin-l%C3%A4nteen-taistelua-on-aivan-kaikesta-1.160165)

Lainaus
Kalojen suojelun tasosta puhuessaan hän siteeraa näyttelijä Jasper Pääkköstä: ”Jos tappaa rauhoitetun perhosen, saa 1 600 euron sakot. Jos tappaa uhanalaisen kalan, saa kalakeiton.”

Tämä oli hyvä.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: timbazi - 01.10.16 - klo:17:16
Aurajoesta löytyi luvattomia verkkoja (http://yle.fi/uutiset/3-8325955)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: muntsuri - 07.04.17 - klo:11:27
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704062200098552_uu.shtml

Ei tämmöinen ole yhtään hauskaa. Voimme vain arvailla miksi lupien hinnat pompahtavat ylöspäin :). Ovat myös nostaneet Lieksan Änäkäisellä. Pitäköön tunkkinsa, käyn tietämättömillä järvissä kalassa :)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: timbazi - 07.04.17 - klo:16:04
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704062200098552_uu.shtml

Ei tämmöinen ole yhtään hauskaa. Voimme vain arvailla miksi lupien hinnat pompahtavat ylöspäin :). Ovat myös nostaneet Lieksan Änäkäisellä. Pitäköön tunkkinsa, käyn tietämättömillä järvissä kalassa :)

Saa pari vaappua ja perhoa myydä sielun lisäksi


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 16.05.17 - klo:12:44
Kalastonhoitomaksun maksaneille ilmainen lehti + kalastuskortti. (http://www.eraluvat.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/uutiset/uusi-kalastuslehti-suomu-ilmestyy-24.5.-mukana-kalastuskortti.html)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Krisufisu - 16.05.17 - klo:14:12
Kalastonhoitomaksun maksaneille ilmainen lehti + kalastuskortti. (http://www.eraluvat.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/uutiset/uusi-kalastuslehti-suomu-ilmestyy-24.5.-mukana-kalastuskortti.html)

Saako tuon ilmaisen lehden vaan jos ostaa luvan kyseiseltä sivustolta? Kävin jo jonkin aikaa sitten hakemassa vuoden luvan R-kioksilta, onkohan silti mahdollista saada tuo lehti?


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 16.05.17 - klo:14:44
Saako tuon ilmaisen lehden vaan jos ostaa luvan kyseiseltä sivustolta? Kävin jo jonkin aikaa sitten hakemassa vuoden luvan R-kioksilta, onkohan silti mahdollista saada tuo lehti?

Pitikö Ärrällä antaa osoite luvan oston yhteydessä? Jos ei osoitetta tarvittu niin siitä voisi päätellä että lehden saa vain eraluvat.fistä vuosiluvan tilanneet. Kun eipä tuossa artikkelissakaan ole tosiaan eritelty mitenkään.

Kaipa asiaa voi tuolta kysäistä vaikka somen kautta.


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Krisufisu - 16.05.17 - klo:14:52
Piti antaa, mutta mäpäs selvittelen asiaa sitten. Kiitos : )


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 16.05.17 - klo:15:01
Piti antaa, mutta mäpäs selvittelen asiaa sitten. Kiitos : )

Kyllä mä sitten olen aika varma, jotta tulee kaikille vuosiluvan ostaneille.  ;)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Agiles - 16.05.17 - klo:17:30
Pitikö Ärrällä antaa osoite luvan oston yhteydessä? Jos ei osoitetta tarvittu niin siitä voisi päätellä että lehden saa vain eraluvat.fistä vuosiluvan tilanneet. Kun eipä tuossa artikkelissakaan ole tosiaan eritelty mitenkään.

Kaipa asiaa voi tuolta kysäistä vaikka somen kautta.

Käsittääkseni kun kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen ja muutenkin virallinen niin sitä et voi suorittaa ilman osoitetta missään..


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Evarimies - 29.06.17 - klo:00:27
Taas joku filosofi vauhdissa ;D
https://yle.fi/uutiset/3-9691787


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 29.06.17 - klo:12:25
Taas joku filosofi vauhdissa ;D
https://yle.fi/uutiset/3-9691787

Menetin melkein yöunet..

Lainaus
kiintymään toisiin kaloihin yksilöinä ja osoittavat selkeää halukkuutta olla juuri tiettyjen kalojen seurassa. Kala voi stressaantua ja masentua, muistaa, oppia ja tuntea pelkoa.

- Nyt tiedän sen, miksi kalat elävät parvissa. Ja senkin että voivat masentua, pelkoa sanoisin itsesuojeluvaistoksi.

Ei pysty kyllä lukemaan tuota keskittyneesti mutta tämäkin pätkä ansaitsee erityismaininnan:

Lainaus
Kyllä kaloja voi pitää aika erinomaisina taidoiltaan, jos niitä vertaa vaikka koiriin tai kissoihin. Jotkut kalatutkijat ovat innostuneet tästä ja väittäneet, että kalat saattavat päihittää inhimillisessä älykkyydessä meidän yleisimmät lemmikkieläimet, Aaltola kertoo.

Käskyistä ainakin; Nouda, syö, ota, tänne ja kiinni - ne ymmärtävät jopa sanomatta!



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 29.06.17 - klo:12:27
7 helpolla vinkillä vapautat kalan turvallisesti. (https://yle.fi/uutiset/3-9694665)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: Krisufisu - 29.06.17 - klo:14:40
Hohhoijaa, taas vedetty ihan överiksi. Itse ainakin kalojen käyttäytymisen perusteella tulkitsisin niiden toimivan täysin/suurimmaksi osaksi vaistojen varassa. Todennäköisesti kalatkin tuntevat kipua, mutta ei se itsellä ainakaan yöunia vie kun vain käsittelee kaloja kunnioituksella (vaikka ymmärrän, että jotkut näkevät julmana harrastuksena koukuttaa eläviä olentoja), mutta C&R kalastuksessa pyritäänkin ylläpitämään omaa harrastusta siten, että kalat eivät kärsisi liikaa ja kannat voisivat hyvin. Monet kalastajat myös ymmärtävät kohdella ruuaksikin meneviä kaloja sen suhteen kunnioittavasti, että lopettavat kalan kärsimyksen nopeasti. Olen kyllä samaa mieltä siitä, että turhaa kärsimystä ei kuuluisi tuottaa (hidas tukehtuminen jne.), mutta onneksi useammat kalastajat ovat alkaneet kiinnittämään tähän enemmän huomiota.

"Kalastaminen ei ole välttämätöntä meille, meillä on muitakin ravinnon lähteitä.".. :DD on ehkä joo, mutta ei taida filosofi ymmärtää kalastuksen tuomaa positiivista vaikutusta mielenterveydelle tai esimerkiksi kalojen syömisen terveysvaikutuksia. Tietenkin kalastuksesta on hyötyä myös monien valtioiden talouksille.

On luonnollista, että eläimet syövät toisiaan ja kun vain emme aiheuta turhaa kärsimystä ja lopetamme ruuaksi menevät eläimet nopeasti niin en nää mitä vikaa kalastuksessa on? Luonnossa muut pedot kohtelee saaliitaan monesti paljon julmemmin kuin ("normaalit") ihmiset :D Hauetkin syövät kalat elävinä, jolloin ne sitten hitaasti kuolevat tukehtuen/vatsahappoihin sulaen. Muistaakseni savannikoiratkin syövät saaliinsa elävältä. Karhut repivät (usein eläviltä) lohilta nahan irti ensimmäisenä. Koukku suussa, jonka jälkeen pääsevät jatkamaan kasvamista, tai papittaminen tuskin ovat pahimmat kohtalot mitä kalat voivat kokea :P



Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: timbazi - 29.06.17 - klo:15:41
Tommoset tekstit pitäisi kieltää lailla kun aiheuttavat silmäsyöpää


Otsikko: Uutta tietoa muikun kutukäyttäytymisestä
Kirjoitti: Satunnaiskalastaja - 06.08.17 - klo:13:44
Otsikko: Muikku kutee pimeässä – yksi kala voi paritella sata kertaa
https://yle.fi/uutiset/3-9737831


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 24.08.17 - klo:13:50
Kuhan kalastuspaine kova Loviisassa, merimetsot lisäävät ahdinkoa. (http://www.loviisansanomat.net/kuhan-kalastuspaine-kova-loviisassa-merimetsot-lisaavat-ahdinkoa/)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 07.09.17 - klo:14:07
Purokunnostusta Loviisassa. (http://www.loviisansanomat.net/purokunnostuksella-taimenille-suojaa/)


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 25.12.19 - klo:20:13
Hienoa, että vastuullisuuskin pääsee Ilta-Sanomiin: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006354673.html


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: R1VER F1SHER - 25.12.19 - klo:23:10
Hienoa, että vastuullisuuskin pääsee Ilta-Sanomiin: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006354673.html
👍🏻


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 30.12.19 - klo:14:39
Tarinointia hauesta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/08/hauki-on-ylivoimaista-lahiruokaa-ja-hyodyllinen-peto-joka-syo-sarkikaloja-viisi


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: fisustaja92 - 02.06.20 - klo:00:07
Ei nyt uutinen, mutta sattui jännä klippi vastaan mädinvartijakuhilaisesta: https://www.youtube.com/watch?v=20-IVRz6rE0&feature=youtu.be
Kuka linkittää eteenpäin "tappajakuhat liikkeellä!"?


Otsikko: Vs: Eräaiheiset uutiset
Kirjoitti: poka - 02.06.20 - klo:09:45
Ei nyt uutinen, mutta sattui jännä klippi vastaan mädinvartijakuhilaisesta: https://www.youtube.com/watch?v=20-IVRz6rE0&feature=youtu.be
Kuka linkittää eteenpäin "tappajakuhat liikkeellä!"?

Hieno video. Ei ole kumma, että noita uroskuhia on helppo jigillä napsia kutupaikoilta ja ne siksi suositellaan jätettäväksi rauhaan.