Kalastus - Operaatio Tenetinvirta 02.06.2007

Operaatio Tenetinvirta

Bändi oli kuullut jo jonkinaikaa huhuja komeista kuhista ja siimankatkojahauista, joita oli silloin tällöin nähty Tenetinvirralla Sotkamossa. Eihän siinä sitten muu auttanut kuin kerätä bändi pitkästä aikaa kokoon ja lähteä kattomaan, onko huhupuheilla katetta. Oli vuoden avausreissun aika.

Tenetinvirta on Nuasjärven ja Sapsojärven välissä oleva aika heikosti virtaava lyhyehkö jokialue. Parhaat kujat virta tarjoaakin vetouistelijalle, jonka on helppo kiertää parhaat paikat paikoin aika leveässä virrassa. Rannalta heittelevälle virta on paikka paikoin aika hankala, koska vesi syvenee hitaasti (lähes joka heitolla levää mukana) ja rannat on rakennettu täyteen mökkejä. Tenetinvirrasta löytyy lähinnä haukea ja kuhaa. Taimeniakin saattaa hyvällä tuurilla siimanpäähän saada.

Reissun alku olikin lupaava, kun heti autosta ulos astuttuamme ympärillä pyöri jos jotakin elukkaa. Sorsia ja kyyhkysiä tuli ja meni niin että olo oli hetkenaikaa niinku ois helsinki-vantaalla ollu.. Ja jäniksiä pomppi heti 3 kappaletta virran viereisellä pellolla. Harvoin niitäkään aivan parvissa näkee. Kaliumi totesikin, että haulikon kanssahan tänne ois pitäny tulla.

Kalastus aloitettiin n. kilometrin verran ylävirtaan päin mukavan näköisen niemekkeen kärjestä. Kauaa ei tarvinnut uistinta heitellä kun Kaliumilla oli jo joku kiinni. Kala tulee kuitenkin helposti rantaan ja osoittautuu alle kilon painoiseksi hauenpuikkariksi. Seuraavaksi hihkaisee Pale, ja kelaa samanlaisen puikkarin rantaan. Samasta kohdasta Kaliumi saa vielä 2 haukea, mutta kovin pieniä tuntuu kalat olevan, eikä kuhista näy tietoakaan.

Vaihdamme paikkaa hieman kapeampaan kohtaan, josta ylettyy paremmin virran keskiosiin. Pari pientä haukea lisää ja uistimet rupeavat vaihtumaan suurempiin puikkareiden välttämiseksi. Itse kokeilen jerkkaamista ensimmäistä kertaa ja kolmannella heitolla noin kiloinen hauki potkii jerkki suussaan virrassa vaikka jerkin uitto on kaikkea muuta kuin ottavan näköistä. Kalan täytyy siis olla syönnillään. Tämä hieman kapeampi kohta näyttää luvaavalta mutta silti siitä ei nouse enempää kaloja ylös.

Siirrymme takaisin auton lähelle Nuasjärven lähellä olevan pohjantien sillan kupeeseen heittelemään. Ensimmäistä kertaa paikalla olevan silmään paikka näyttää jopa todella hyvälle. Vettä on tarpeeksi syvästi, sillan pilarien lähelle muodostuu ottavan näköisiä kalapaikkoja ja virtakin on hieman vuolaampi kuin ylävirrassa. Nopeasti laitan tykkivaapun peliin ja muutaman heiton jälkeen kala potkii siiman päässä lyhyitä, iloisia ja nopeatempoisia potkujaan: selvä ahven. Koko on pannukarkea, mutta saa jatkaa kasvuaan Tenetinvirrassa.

Samassa sillan toiselta puolelta kuuluu jotain epämääräistä huutoa ja huomaan, että Kaliumilla on hieman suurempi kala kiinni. Vapa taipuu ja heiluu sen näköisesti että taitaa se hieman puikkaria isompi ollakin. "ainaki nelikilonen!" kuuluu kalastajan itsevarma arvio. Minulle ja palelle arvio tuottaa kuitenkin lähinnä hilpeyttä kun muistissa on se viime reissun "ainaki kolmikilonen" joka oli digivaa´an mielestä hurjat 1,3 kiloa.

Kala ei kuitenkaan tule normaalisti kelaamalla rantaan ja heittohyrrän päästämät äänet kertoo kalan olevan sitteki ainakin seuraamisen arvoinen. Kala lähtee viemään uistinta ylävirtaan päin jarrun soidessa mukavasti. Sitten se taas pysähtyy ja jumputtaa lähes paikoillaan hetken aikaa ja sitten puolestaan alavirtaan. Raskaasti ja painavasti kala vie uistinta, mutta alkaa selvästi jo väsyä hiukan. Kaliumi kelaa kalaa lähemmäs ja n. 5 metrin päästä rannasta kala alkaa nousta pintaan komeiden evien rikkoessa veden pinnan. Kalalla on kuitenkin vielä voimaa ja yhtäkkiä arviolta n. 5kg hauki hyppääkin komeasti ihan kokonaan ilmaan pärskyttäen kunnolla vettä ympärillään. Ilmassa se ravistaa itseään voimakkaasti ja meidän harmiksi suupielessä roikkunut Minnow Spoon lentää komealla kaarella veteen ja hauki jatkaa onnekasta elämäänsä Tenetinvirrassa.

Hetki siinä meni harmitellessa ja kalan painoa arvuutellessa, mutta onneksi kävi kokonaan näyttäytymässä. Tämän jälkeen jatkoimme vielä hetken kalastamista ja palella kävi lusikkauistimeen toinen rajuntuntoinen tärppi, mutta kala ei tarttunut kiinni. Itse yritin vielä taimenia tavoitella, mutta siinä kävi niinkuin siinä hommassa lähes aina käy. Varmin tapa saada haukea on laittaa paras ja kallein taimenvaappu siiman päähän niin eiköhän sitä ole kohta hauki puremassa hajalle. Tällä kertaa reissun "suurin" ylössaatu kala: 1,6kg hauki ja valtavat naarmut parhaassa taimenvaapussa.

Auringon jo laskiessa lopetettiin kalastus siltä päivältä ja lähdettiin suunnittelemaan uusia temppuja paikan kaloille. Päätimme tulla uudestaan Tenetinvirralle heti kun mahdollista ja Kaliumi oli yllättäen samaa mieltä:"Pakkohan tänne on vielä tulla uuestaankin, mulla on meinaan kana kynimättä yhen hauen kans.."

-Band of Brothers

Luettu 539 kertaa

Reissussa mukana

Jata, pale, Kaliumi

Piilota kommentit

Kommentit

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy lisätäksesi kommentin.
Kaloja ei löytynyt