Kalastus keskustelu

Eli täällä voitte kertoa siitä "jättiläis kalan" pakomatkasta. Kertokaa myös missä olitte kalassa ja oliko karkuutus kenties haavimiehen vika. Myös tapahtuman jälkeiset mietteet ovat tervetulleita!

Ei tänään, mutta heittelin heinäkuun puolessavälissä minnow spoonia kaislikon rajaan. Yhtäkkiä spooniin iski isoin hauki joka on ikinä ollut minulla kiinni.kala ehti riehua pari minuuttia siiman päässä ja olin jo melkein varma valtavasta saaliista. Sitten, yhtäkkiä tunsin kun kala pakeni. Siinä sitten ketutti ja ketuttaa vieläkin. Kun kelasin siiman takaisin, oli peruke vielä kiinni, mutta hauki oli rikkonut ja vääntänyt perukkeen niin, että viehe luisui ulos perukkeesta ja on vieläkin jättihauen suussa. Paikkaa en viitsisi kertoa.  :-X

itekkin olin tuossa eilen kalalla ja nakkasin tosiaan minnowin puskaan. aloin sitte kelaamaan ja yhtäkkiä se tuntu raskkaammalta. aattelin sitte että joku kaisla tms jäi kiinni ku en tuntenu minkäänlaista nykimistä. kelasin sitte lähemmäs ja katoin että perhana parin metrin päässä hauen kyylki vilahtaa. sanoin tyttökaverille että otappas haavi tämä on kesän suurin. venneen vierestä se spurttas sitte 5m kaislikkoon päin vaa sain pijettyä vielä kiinni. sitte taas ku olin saanu sen siihe vieree nii lähti veneen alle ja siitä sain taiteiltua että ei vapa lähteny mukana. sitte kolmannen kerran ku sain viereen sen nii oltiin lilluttu siinä parin metrin päähän tiheää heinikkoa. olin jo varma että nyt se nousee vaa sitte kävi veneen vieressä molskahus ja kels alko huuta hoosiannaa. ja sinne pusikkoon se katos ikiajoiksi

Ankkuri karkasi siiman (narun) päästä. Aina on unisolmu pitänyt, mutta tällä kertaa petti :/ >:( mahtaa olla vähän offtopickia, mutta karkasipa kuitenkin.

kirjolohi karkasi ootto.ongesta...

Oltiin isän kanssa tänään uistelemassa ja iski ihohko (3-4kg) hauki. No kelattiin kala sitten veneen vierelle ja iskä yritti koukata kalaa haaviin, mutta ei osunut. Ennen uutta yritystä kala pomppasi ja pääsi karkuun...

Noh niin, elikkä haluaisin kuulla minkälaisia kaloja muilta on karannut.

Oma tapaukseni:
Olin kaverin kanssa kalastelemassa eräällä lammella, ul vavoilla, ahven mielessä. Reissun viimeisellä heitto paikalla minulla otti hauki, pari potkua ja sitten mentiin. Hauki veti ja veti, yhteensä yli 60 metriä siimaa, tauotta. Tyhjä puola alkoi paistaa, kuitenkin hieman ennen siiman loppumista siima meni poikki, varmaan sai perukkeesta huolimatta siiman hampaisiin. Otappa noista nyt selvää. Olisi voinut ihan mukavan kokoinen olla..

Itselle käynyt näin kun oltin kaverin kanssa veto uistelemassa joella kelaan kalaa veneen vierelle ajattelen että joku 2kg puikkari sieltä tulee mutta sittenkun se on veneen vierellä kaveri yrittää haavata mutta hajottaa haavin kun käyttää liikaa voimaa ja hauki irti paino arvio 8+ kg ja samalla reissulla 50-150metriä paikasta missä minun kala oli kiinni niin kaverille tulee kala kiinni hän kelaa veneen vierellä ja nostan vedestä pituutta 120cm ja paino 10,24 luulisin että sama kala kyseessä kun näytti saman kokoisilta

Olin laiturilla heittelemässä bluefoxia ja melkein heti nappas arviolta 4-5 kg hauki. Ei ollu haavia mukana kun en kuvitellu saavani muuta kun joitain ahvenia joten hauen huuli repes ja pääs takas vapauteen  :)

Lapin reissulla eräällä (todella) pienellä "ojalla" sain Meppsini koukkuun (suhteessa) suuren harrin. Painoa sille olisi kertynyt varmaankin jotain 500-700 grammaa, joka on paljon semmoiselle pikkuojalle, keskileveys jotain pari metriä. No tietenkin se oli vain yhdestä koukusta huulessa kiinni (eikä edes kunnolla kiinni) ja irtosi ennen ylösaantia. Kyllähän se laittoi hiljaiseksi, koska muutenkaan en ollut tuohon mennessä saanut paljoa kalaa ja kaverit vetelivät minkä kerkesivät.  :'( No onneksi sain viimeisenä päivänä reissun suurimman harrin (ja kalan) ja jäi hyvät muistot.  8)

Olin erään foorumilaisen kanssa kalassa ja "ainakin" 3kilon kuha iski. Haavi oli sotkussa uistimessa joka oli virvelissä, oli siis käytettävä nostokoukkua. Kala pääsi irti noskokoukulla noston aikana ja karkuutushan oli tietysti koukuttajan vika. loppu.

Kaverin kanssa edelliskesänä (2010) oltiin pohjaongella, ja jumalauta lähes kilon ahven nappasi kiinni! Katsoin että "JES, nyt nieli koukun, tulee aika varmasti veneeseen!", ja eihän kaveri ollut isänsä kanssa tietysti vaihtanut siimoja pariin vuoteen ja veneen vieressä napsista vain. Hitusen on jäänyt kaivelemaan, mutta kaverille en missään nimessä ole vihainen.  :(

Viime talven iskukoukuilla tapahtunutta: Olin erään pienen järven iskukoukkuja kokemassa. Olin vetänyt jo muut koukut pois, eikä mitään merkkiä kalasta. Vielä viimeinen koukku. Alkuun luulin taas olevan tyhjää, mutta eipäs vaan ollutkaan. Kala tempoi vastaan, ja väsyttämistä kesti arviolta noin 5min. Sain kalan reiän suulle, mutta ei ollut mitään mahdollisuuksia saada kalaa ylös, sillä reikä oli kairattu 4 tuuman kairalla..
     Eihän siinä mitään, kotoa tuuraa hakemaan. Hain tuuran ja hakkasin ympäriltä jäätä pois reilusti. Uusi yritys. Kalaa saa taas väsytellä. Pumppaa vaikka kuinka, ja painon tuntee. Taas sain kalan reiälle, mutta ei. Vieläkin liian pieni, vaikka kuinka kiskoo! Vielä alan suurentamaan reikää. Paukutan jäätä oikein kunnolla. Nyt on kunnon avanto, jaa siitä mahtuu tulemaan kyllä vaikka poikittain. Rupean nostamaan, mutta mutta.. Painoa ei enää tunnu, ja vain vääntynyt iskukoukku tulee avannosta. Voi *****!
     Kala oli varmasti suuri. Vähän myöhemmin sain reilu 4kg kalan järven toiselta puolelta, eikä sitä ylös nykiessä ollut mitään ongelmia. Karkuun päässeeseen verrattuna se tuntui jopa pieneltä. Mutta eihän siinä mitä, jospa se iso vielä sieltä joskus tarttuisi! (Sen karkuutuksen jälkeen en ole enää leikkinyt kairalla, avannot teen jääsahalla! :))

marraskuusta 2011, menin heittelemään nilsua ruohikkoiselle lahdelle noin 1 metrin syvyiseen. olin jo lopettamassa kun ei tullut 1 pikkuhauki alkuheitoilla, mutta silti vajaa metrinen hauki nappas pinnasta kun pysäyttelin viehettä ja annoin tulla pintaan. Tuntui vaan että iski ohi mutta kun katsoin pohjaan siellä se makoili nilsu poikittain suussa, sitten kun nykäisin se lähti vetämään kunnolla. Sitä sitten väsyttelin noin 1 minuutin, mutta huomasin ettei ole mistään kiinni,(puree vaan vaappua). Koitin saada sen oikeakylki venettä päin,koska se puri vaan vaapun päätä mutta peruke oli hauen suussa vasemmalla puolella. Sain sen veneen viereen,koitin kädellä ottaa liplockin mutta se vaihtoi vasemmankyljen venettä päin ,ja meni lumpeen taakse,kun vedin näkyi vaan vaappu,haukea ei missään :( muistoksi vaan jäi hampaan jälki nilsussa.

E:korjailin virheitä ja kahden sanan lisäsin

Ehkä parhaiten mieleen jäänyt karkuutus on seuraava:

Olin elokuussa aamukalalla järvellä. Hauki oli ihan hyvin otillaan, kappaleita oli tullut kymmenkunta, pieniä vaan olivat. Olin juuri vaihtamassa paikkaa kun päätin huvikseen heittää sellaiseen kortteikkoon niitettyyn "venevalkamaan". Kyseisestä kohdasta en ole ikinä saanut tärppiäkään. Heitin Minnarin valkaman suulle ja melkein saman tien näin kuinka jäätävän kokoinen vana lähti tulemaan muutaman metrin päästä. Ihan kuin siellä olis ollut sukellusvene tai jtn. Stoppasin kelauksen ja sitten mentiin. Kala pisti järkyttävän turbovaihteen päälle, siimaa hävisi yli 20 metriä muutamissa sekunneissa ja se ei tuntunut välittävän mitään kireällä olleesta jarrusta. Sitten kala vain irtosi. Aika tyhjä olo oli sen jälkeen ja piti hetki istua vain hiljaa paikallaan ennen kuin jatkoin kalastusta. Todennäköisesti se olisi ollut kauden suurin hauki. Vaikea tietysti arvioida kun en päässyt kalaa näkemään, mutta uskoisin että kasin yli mentiin ja reippaasti. En pidä kymppiäkään mahdottomana. No, näitä sattuu ja joskus se vielä tulee yös asti. ;)

Hyviä tarinoita :) itellä ei oo ku muutama hauki päässy karkuun :)

Tuli viime kesältä mieleen kun sama hauki karkasi itseltä 6 kertaa samalla kelauksella, ja kaverin seuraavalla heitolla kahdesti ennen kuin pysyi kiinni (hauki siis näkyi siinä matalassa laiturilta käsin koko ajan), kunnes irtosi ihan laiturin edessä, jolloin vetäisin hirveän tarzan-tempun. Eli puukko ojossa lampeen loikka ja hauki kiinni! Ihme että osui, ja yksilö olikin jollain lailla sairas kun oli valkoisia paiseita (harmi). 8)

Juu juu  :D

Melkein kävi sääliksi sitä pikkuhaukea, pannullehan se olisi päätynyt ilman tautia. Tosiaan se tauti milloin kalalle tulee niitä valkosia pilkkuja, tädin mies on napannut makkaratikulla kirjolohen jolla oli jokin sairaus. (ehkäpä sama? ???)

Nii, varmaan sama, kun tollee lannistaa kalan ettei ihmistä pääse karkuun omassa elementissään. :D

Toi söi salettiin miestä... : /

Itsellä kävi papan kanssa kun olin pienempänä järvellä: luultiin, että uistin jäi pohjaan. No, kelasin ja sieltä lähti nousemaan ilmeisesti puu perässä. Haavia ei ollut valmiina koska luulimme edelleen sitä puuksi. Kelasin veneen viereen ja suunnaton evä nousi pinnalle. Siitä karkas noin 3-4 kg kuha... :-\

Kuhaa kun olen itse uistellut, niin hyvin usein kalaa (kuhaa) luulee risuksi, ruohoksi tai vastaavaksi. Enkä todellakaan ole ainoa joka on huomannut, että kuha ei aina laita hanttiin. :)

joo muistuu vielä yks alkusyksystä 2010. olin tuossa läheisessä venesatamassa heittelemässä, ja rannan ja kaislikon välissä oli semmonen kiva kalaisan oloinen tasku. keltanen jigi siihen, ja parin kammenpyöräytyksen jälkeen tuntui kuin olisi ollut pohjassa. sitten yksi nykäys ja siimaa alkoi hävitä tiukasta jarrusta huolimatta. kala vei siimaa koko ajan, ei auttanut mikään, piti kompuroida perässä. sitten sain kalan jotenkin pintaanpäin. H*vetti mikä selkä!! kala pärskäytti semmoset aallot, että ne melkein kastelivat minut. sitten alkoi jarru laulaa jälleen. lopulta kala vain irtosi jigin suhteellisen pienestä yksihaarasta ja meni menojaan. siinä vähän potutti ja piti saada päähän mahtumaan se, että jättihauki oli päässyt irti. vitosen yli mentiin varmasti reippaasti, selän pituudesta arvioiden ainakin seiska, ehkä kasi tai vielä isompi.(selän pituus mitä näin oli n. 1 m)  >:(

Kesällä V-kerroin nousi yhteentoista keskellä heinäkuun kuuminta päivää. Pakin sivussa on aina kulkenut vaappu-avaimenperä (ilman koukkuja, ettei kukaan siihen itseään loukkaa), niin päätin koittaa uiko se. Meikämanne meni sitten heittelemään mökkilaiturille, mistä ei mitään ole koskaan tullut, ja heitin selälle päin. No totta kai sieltä iskee ennätyshauki sieltä keskeltä hemmetin lahtea. No kala vetää siimaa, kun simo hilloa, ja mitä minä olen siihen tekemään, kun VIEHEESSÄ EI OLE KOUKKUJA! Taistelun (pikemminkin kiroilun, koska koukut puuttuivat) jälkeen vaappu oli saanut kunnon jäljet.. No, tästä sai ainakin muiston, että hauki ottaa kiinni vaikka saappaaseen, mutta että nyt keskellä kuuminta kesää keskipäivällä, lämpöä +32 ja keskeltä selkää pinnasta. Kyllä miestä söi.

Toi on V-tuttavaa...ja usko pois,mulla on kokemusta isojen kalojen karkuuttamisesta >:(

oivoivoi :D ei vois paljoo enenpää tuosta oikein enää V-tuttaa...

Nyt se tapahtui taas. Sama juttu toissa kesänä pari kertaa. Usein iltakalasta tullessani laitan ahvenet katiskaan sumppuun laiturin viereen. Näin myös eilen illalla. No, tänään katiskassa oli jäljellä vain kaksi isointa ahventa,ja suuaukkoon avattu n. 8..10 cm levyinen aukko. Eivät köllikät olleet mahtuneet ulos. Viimeksi arveltiin ehkä saukon olleen asialla. Silloin myös rannalta kuului öisin pulahduksia. On täällä minkkejäkin, arvelivat kuitenkin että minkki purisi katiskaverkon puhki. Eipä tuo sinänsä harmita, ahventa riittää.

Heittelin kuparin väristä lippaa kivikkoisessa järvessä.  iso Hauki nappas lippaan ja alkoi vetämään 3 ison kiven luokse. eihän siinä muuta kuin ala kiertämään niemen toiselle puolen. aikansa kuluttua sain just rannalla ja irrotin pihteillä lipan ja laitoin lipan pakin päälle samalla hauki pomppimaan alkoi ja järveen takaisin meni. Eihän siinä voinut kuin heittelemään uudelleen jos sattus tarttumaan uudelleen.

Olin kalastamassa melko sameavetisessä järvessä, ihan rannan tuntumassa. Kalastamani alue oli ehkä 6-8 neliömetrin kokoinen ja syvyyttä oli max 1,5 metriä alueen keskiosassa. Tähän kohtaan oltiin rakennettu pieni pato järven ja siitä lähtevän puron väliin ja kalastamani alue yhdistyi järveen matalasta (0,5m) kaislikkoalueesta, joten mitään suurempia kaloja en odottanut saavani. Tiesin kuitenkin, että padon vieressä on usein ihan hyvän kokoisia ahvenia, joten lähdin heittelemään pientä jigiä ahventen toivossa, kunnes jigi jäi kiinni pohjaan, tai niin ainakin luulin. Koitin kiskoa jigiä irti pohjasta, kunnes näin siiman halkovan veden pintaa kovalla vauhdilla ja tajusin, että jokin elävä siellä on kiinni. Matalasta vedestä huolimatta, sain tapella ehkä 2-3min ennen kuin sain "otuksen" selän näkymään veden pinnalla.. ja samalla näin vieheeni olevan kiinni kalan selkäevässä. Tällöin sydän pomppasi kurkkuun ja adrenaliini rupesi virtaamaan entistä kovempaa tahdosta saada selville mikä laji oli kyseessä, kunnes.. kala otti spurtin päästäkseen takaisin pohjan tuntumaan ja samalla jigi napsahti irti selväevästä ja lensi maahan viereeni. Hetken harkitsin matalaan veteen hyppäämistä ja kalan etsimistä käsin, kunnes tajusin menettäneeni mahdollisuuteni ja lysähdyin maahan polvilleni, karun tappion kokeneena. Ei siinä sitten muu auttanut, kuin jatkaa kalastamista pienen hengähdystauon ja muutaman kirosanan jälkeen :D

Kyllä harmitti tapaus jonkin aikaa, mutta sellaista se kalastus välillä on  ;D samalla oli kyllä todella jännä kokemus, vaikka loppu ei ollutkaan onnellinen. Vesistön tuntemuksesta ja kalan selän muodosta, sekä koosta päätellen päädyin siihen lopputulokseen, että olin vahingossa tartuttanut pohjassa makoilleen karpin, luulen, että kooltaan jotain +4kg. No, elämän ensimmäistä karppia vielä odotellessa!