Väkäsettömät koukut

Yleensä puristelen väkäset pois kalastuksen yhteydessä koukuista. Viimesitä ensimmäisen kalan jälkeen uusista vieheistä. Sen verran helpompaa on kalojen irroittelu syvemmältäkin kitapurjeista.
Karkuutuksia tulee edelleenkin, mutta niin niitä tuli väkäsellistenkin koukkujen käytön yhteydessä. Milloin karkuutus johtuu väkäsettömästä koukusta on mahdoton sanoa.

Oleellista on muistaa ettei anna löysiä ja koittaa välttää/ennakoida hyppyjen ja ravistelun aikana tapahtumia vavalla myötäillen ja vavan kärkeä alas painaen.

Kesäaikana, ja muulloinkin vesien ollessa lämpimiä, karkuutuksia voi tullakkin enemmän kalojen ollessa aktiivisia ja eläväisiä, kylmissä vesissä ei ehkä niinkään.

Yksi vaihtoehto on aloittaa/kokeilla puristamalla mahakoukusta väkäset pois ja jättää peräkoukut normaaleiksi, varovaisina ja huononsyönnin+näykkimisen päivinä tällä systeemillä kaloja voi tulla paremmin ylös. Ainakin yksi kaverini uskoo tähän ja jättää peräkoutut puristelematta.

Kyllä mullakin on ollut tarkoitus kaikista jerkeistä painella väkäset lyttyyn.. Eipä tuota ole kylläkään vielä tullut tehtyä..

Haukiperhoista olen painellut heti sidontavaiheessa väkäset pois, eikä niissä ole ollut mitään kiinni pysyvyys vaikeuksia..

-Toi onkin helppo tehdä toiselle.
Yllättävän haasteellista oli työntää itseltä koukku toisesta kohden peukalontyveä läpi, pari reipasta hönkäisyä se vaati ja silti en pystynyt tekemään sitä riittävän nopeasti/reippaasti.
Nopeus on tuossa ihosta irroittelussa A ja O, mitä nopeammin tai kovempaa vääntää sitä vähemmän sen ehtii tuntua "uhrista", hitaa-aa-aasti ja varovaisesti vääntämällä saa uhrin näkemään tähtiä ja ähisemään.

Hetkeä em. operaatiota ennen olisin toivonut koukkujeni olevan väkäsettömät kun irroittelin taimenta vaappuni toisesta koukusta. Yhdellä kädellä.

-Tuossa omatoimisessa koukun poistamisessa kannattaa arvioida minkämoisia kudosvaurioita on luvassa toimenpiteestä ja kannattaako sitä (edes yrittää) suorittaa vesillä.
Eli lähinnä tulee tutkiskella mahtuuko koukku hyvin tai helposti "kääntymään ulos" ilman ettei se repisi ihoa tai ihonalaista kudosta siinä määrin käännettäessä, että jo pelkkä haavan suuruus ja verenvuoto estäisivät kalastamisen tai vaatisivat tikkausta (kannattaa myös muistella onko jäykkäkouristusrokote voimassa).
Jos käteen ei tule kuin kaksi siistiä reikää koukun sisään menosta ja ulos tulemisen kohdista, voidaan "operaatiota" pitää onnistuneena.

Tuli mieleen vielä kun omatoimisesti koukkua kädestäni irroittelin ja olin sen onnistuneesti saanut läpi työnnettyä, niin koukunkärkeä katkaistessani koukku napsahti kolmeen osaan.
Onneksi tämä koukun kärjen ja rungon välistä katkennut osa jäi sen verran ihon yläpuolelle, että sain nyppäistyä senkin irti.

Noitten mukana kuljettetavien sivuleikkareiden lisäksi kannattaa kuljettaa mukana haavan puhdistukseen sopivaa kertakäyttöistä desinfektiopyyhettä.
Se kun ei paljoa tilaa vie tai paina ja sopii muittenkin haavojen puhdistamiseen.

Dodii!! Nyt se tuli viimeinkin tehtyä, eli puristelin kaikista jerkkilaapakin vieheistä väkäset pois.. Homma on ollut pitkään jo tekemistä vaille valmis, mutta eipä ole saanut aikaisemmin aikaiseksi.. Saapas nähdä miten hauet pysyy kiinni..

Enpä muistanut tänä keväänä ollenkaan, että viimesyksynä painelin väkäset läjään.. Muutamia haugeja kerkesi tulla aivan normaalisti, mutta sitten ihmettelin kun veneen vierellä annoin joillekkin löysää, että miten ne noin helposti irtoaa.. Sitten vasta muistin, että tuli ne väkäset paineltua alas.. Eli ei mitään propleemaa, kun vain asian tiedostaa..

sitte vähä fiksumpi neuvo:

jos koukku on vaikka etusormessa ja syvällä, niin kannattaa pyytää vaikka kaverin tai isän tai ihan kenen vaan, jolla riittää kädessä voimaa, puristamaan sormen juuresta. Siten että verenkierto hidastuu sormessa. Sattuu yllättävästi vähemmän.

Joskus itellä oli koukku etusormen kynsinauhassa (ai perkules ku sattukin) niin puristin saman käden keskarilla ja peukalolla sormea siitä kynnen kohdalta (keskarilla) ja sieltä alhaalta (peukulla). Etusormi oli punane ku lapin tonttu, mutta irrottaminen sattu huomattavasti vähemmän.

Kyllähän se silti päiviä sen jälkeen vielä kipeä oli, mutta pahin oli ohi.