Kalastus keskustelu

Kalatalouden Keskusliiton tekemä ohje pyydysten merkitsemiseen uuden kalastuslain asetuksen mukaisesti.
Olisihan tuon linkkinäkin voinut laittaa, mut niillä tapana aina silloin tällöin kuolla, joten "siirsin" ohjeen foorumille.



Merkitse pyydyksesi oikein – vapauta alamittaiset kalat

Kalastuslain uudistuksen ensimmäinen vaihe on tullut voimaan huhtikuun 2012 alusta. Pääosa muuttuneista säännöksistä koskee kalastuksen valvontaa. Samassa yhteydessä muuttuivat säännökset pyydysten merkinnästä. Seisovien ja kiinteiden pyydysten selvästi havaittava merkintä on
nyt pakollinen. Muutoksen tarkoituksena on parantaa veneilyturvallisuutta ja helpottaa valvontaa. Kalastuslain uuden 33 §:n mukaan pyyntiin asetetut kiinteät ja seisovat pyydykset on merkittävä siten, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Aikaisemmin pyydykset on pitänyt merkitä vain, jos ne ovat voineet häiritä veneellä liikkumista.


Salko ja lippu vesiliikenteen joukkoon

Kalastusasetuksesta löytyy tarkemmat määräykset pyydysten vähimmäismerkinnästä. Asetuksen 16 §:ssä vesialueet jaotellaan vesiliikenteen käyttämiin ja muihin alueisiin. Vesiliikenteen käyttämiä alueita ovat muun muassa väylät, mutta myös muut alueet, joilla veneilyä on. Vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydys on merkittävä 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä vähintään 20 senttimetriä leveällä ja korkealla neliön muotoisella lipulla. Lippusalko tulee varustaa vähintään 2 senttimetrin heijastimella (kuva 1). Yli 10 metriä pitkät pyydykset tai jadat on merkittävä samanlaisin merkein molemmista päistä. Lisäksi kaikissa pyydyksissä käytettävien köysien on oltava uppoavia tai ne on painotettava.



Pintapyydys merkitään kahdella lipulla

Pintapyydys eli lähemmäksi kuin 1,5 metriä veden pintaa ulottuva pyydys, tulee vesiliikenteen käyttämillä alueilla merkitä kahdella päällekkäin kiinnitetyllä lipulla (kuva 2). Myös pintapyydyksen lippusalko tulee varustaa vähintään 2 senttimetrin heijastimella. Pitkä pyydys tarvitsee lisäksi välikohon jokaista alkavaa 120 metriä kohti. Tällä tavalla merkityn pintapyydyksen lähellä ei ole sallittua harjoittaa kalastuslain 8 §:ssä tarkoitettua kalastusta.

(http://i3.aijaa.com/b/00175/10077066.jpg) (http://aijaa.com/0017510077066)


Koho riittää pienillä vesillä

Vesialueilla, joilla vesiliikennettä ei pääsääntöisesti harjoiteta tai on muuten ilmeistä, että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesialueen muuta käyttöä, riittää pyydysten merkintä koholla. Kohon tulee ulottua vähintään 15 senttimetriä pinnan yläpuolelle. Rapumerralle riittää 5 senttimetrin korkuinen koho. Koho ei saa olla valmistettu läpinäkyvästä materiaalista (Kuva 3). Alueita, joissa kohomerkintää voidaan käyttää, ovat esimerkiksi pienet järvet ja lammet ja syrjäiset lahtialueet. Myös rantojen, karien ja kasvillisuuden läheisyydessä sijaitsevat alueet ovat sellaisia, joissa pyydykset erittäin epätodennäköisesti aiheuttavat haittaa vesiliikenteelle.

(http://i9.aijaa.com/b/00982/10077082.jpg) (http://aijaa.com/0098210077082)


Talvella merkkisalko ja heijastin

Talvella jäältä kalastettaessa pyydys ja halkaisijaltaan yli 40 senttimetriset avannot on merkittävä 1,2 metriä korkealla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Talvikalastuksessa käytettävä merkkisalko tulee varustaa vähintään 2 senttimetrin heijastimella.


Näkyvämpiä merkkejä saa käyttää

Asetuksessa määritellyt merkitsemistavat ovat vähimmäisvaatimuksia. Myös näkyvämpiä merkkejä saa käyttää, esimerkiksi korkeampaa lippusalkoa tai isompaa lippua. Lippuja saa halutessaan käyttää kohojen sijaan myös alueilla, joissa vesiliikennettä ei ole. Tässä tapauksessa riittää pienempi lippu (15 cm) kuin vesiliikenteen käyttämillä alueilla ja lippusalko voi olla 40 senttimetriä korkea (kuva 3).


Pyydyksiin nimi ja yhteystiedot

Pyydyksiin on jatkossa merkittävä kalastajan nimi ja yhteystiedot. Asetuksen mukaan nimi ja puhelinnumero tai postiosoite on merkittävä pyydyksen uloimman kohon tai lippusalon yhteyteen. Lisäksi on käytettävä kalastusoikeuden osoittavaa merkkiä missä sellaiset ovat käytössä.


Alamittaisten kalojen vapauttaminen

Lopuksi on vielä syytä muistuttaa, että alamittainen kala on heitettävä takaisin veteen, oli se elävä tai kuollut. Aikaisemmin alamittaisen kalan sai ottaa, jos se oli pahasti vahingoittunut. Uusi lakipykälä helpottaa huomattavasti kalastuksenvalvojan työtä tulkintamahdollisuuden poistuttua.



Alkuperäinen ohje saatavissa: TÄSTÄ (http://dl.dropbox.com/u/45118068/tiedostot/merkitse_pyydyksesi_oikein_2012.pdf)
Valtioneuvoston asetus saatavissa: TÄSTÄ (http://dl.dropbox.com/u/45118068/tiedostot/VNasetus%20valvonta%20SU%20PTJ%20muotoiltu%2030032012.pdf)
Toinen hyvä ohje saatavissa: TÄSTÄ (http://www.kivikangas.fi/kalastus/pdf/kalastusasetus_2012.pdf)
Kolmas ohje saatavissa: TÄSTÄ (http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2012/Documents/Pohjois-Savon%20ELY/POS_ELY_Pyydysten%20merkint%C3%A4%20vesialueilla.pdf) <-- Tämä on hyvä, lyhyt ja selkeä ohje, jonka voi helposti tulostaa ja kiinnittää vaikka kalastuskunnan, venelaiturin tai lupamyyntipaikan infotauluun tms.

Pistetäänpä tämä aihe ihan pysyväksi ainakin näin alkuun. Varmasti aihe joka kiinnostaa pyydyskalastusta harrastavia niin löytyypähän helpommin.

Jees. Kyllä varmasti kiinnostaa ja siksi meinasinkin että olisi hyvä olla tuollainen ohje myös kalastussivustolla. Eiköhän se vuoden tai parikin ota ennenkö alkaa uudet asetukset menemään perille. Kaikki "tiedottaminen" mikä vaan mahdollista kyllä keventää kalastuksenvalvojien hommaa. Vaikka he kyllä siltikin joutuvat suurimman osan valistuksesta ja ohjeistuksesta tekemään.

onhan tämäkin muutos hyvä että tulee selviä lakeja, mutta kyllä huomaa tästäkin että on sellainen "yhden kokouksen tulos" tämä laki ja merkinnät. suunta on hyvä mutta toteutus huono.

joo onhan se hieno kun tämmöinen laki pistetään käytäntöön, mutta totuus on se, että niitä mehukattipurkkimerkkejä näkyy ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Toivottavasti valvojat puuttuvat oikeasti väärin merkattuihin pyydyksiin!

En tiedä lainmukaisuudesta, mutta pari käytännön juttua.
Joskus pintapyydys vedetaan aivan rannasta seläälle päin, esimerkiksi lahnaverkkoja näkee joskus näin, ja tällöin pyydyksen toinen pää voi olla sidottu rantaan. Sinne pajunhaaraan ei yleensä poijua ripusteta, vaan perinteisesti kaksoislippu rannan läheisyydessä takoittaa että pyydys on lipusta rantaan.
Pyydysmerkkien havaittavuuteen vaikuttava seikka on väritys. Sopivissa oloissa yksivärinen pintapoiju ei erotu - suosittelenkin käyttämään kontrastia, esim. maalaamaan valkoiseen pönttöön leveän musta raidan.

Joo, nuo rannasta lähtevät verkot on kyllä oma juttunsa. Nykyisessä asetuksen mukaiset ne eivät kyllä enää ole, koska verkon molemmat päät tulee merkata (jos verkko yli 10m). Mikä on kyllä hyvä juttu, koska itse törmännyt tilanteeseen jossa iso salko keskellä pientä lahdukkaa ja toista päätä ei näy missään. No rannassahan se tietenkin on kiinni, mutta missä kohtaa..? Eli mun mielestä myös nuo rannasta lähtevät verkot tulisi merkata niin, että muut vesillä liikkujat tietää mistä kohtaa verkko alkaa ja loppuu. Jossei sitten lain pelossa, niin ihan vaan kohteliaisuudesta.


Totta kyllä että niitä mehukattipurkkeja näkyy olevan edelleen verkonmerkkeinä. Ikävä tosiasia vaan on, että tälläisten asetusten/lakien sisäistäminen vie kansalta ainakin pari vuotta. Kalatusalueilla ja kalastuskunnilla on kyllä suuri rooli tiedottamisen suhteen ja toivottavasti edes suurimmassa osassa jotakin asian eteen tehdään. Suurimman työn joutuvat kuitenkin tekemään kalastuksenvalvojat kertomalla kädestä pitäen kalastajille kuinka nykyään tulee toimia.


En ole vielä sen kummemin miettinyt mitä ongelmia nykyisessä asetuksessa mahdollisesti tulee olemaan. Olisi mielenkiintoista kuulla miten toteustus oli huono?

Ainut asia mikä voi aiheuttaa ongelmia on nämä määritykset alueista joilla voi käyttää pelkkää kohoa ja millä pitää käyttää lippusalkoa. Etenkin korvaan särähtää lause: Vesialueilla, joilla vesiliikennettä ei pääsääntöisesti harjoiteta tai on muuten ilmeistä, että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesialueen muuta käyttöä, riittää pyydysten merkintä koholla. Tuossa alleviivatussa kohdassa annetaan taas vapaus tulkita asetusta oman näkemyksen pohjalta. Eli toisin sanoen toisen mielestä verkot eivät haittaa vesiliikennettä, kun taas toisen mielestä haittaavat...  Ja riita on valmis. ::)

No ilmeisesti kalastuskunnat joutuvat itse määrittelemään hallinnoimansa vedet. Eli onko niillä vesiliikennettä vai eikö siellä harjoiteta "pääsääntöisesti" vesiliikennettä.  ???

Tulkinnanvaraistahan tässä on taas kolmas kohta, nimittäin mitä tarkoittaa "vesialueilla, joilla pääsääntöisesti ei vesiliikennettä harjoiteta". Onko kyse ammattimaisesta tai ajallisesti säännöllisestä vesiliikenteestä, ja ketkä vesiliikenteen harjoittajiksi luetaan? Enkä väheksyisi ollenkaan asianmukaisesti verkkojen merkitsemistä mehukattipurkeilla, kun korkeus ylittää tuon 15 cm. Laki ei lähde varmasti siitä, että verkonomistajan on ostettava merkki ja vielä tietynmallinen kaupasta. Toisen keskustelun asia on sitten, kenen olosuhteiden parantamiseksi asetus on valmisteltu. Jos uskallan arvata, vetouistelijoiden?

Vesiliikenteellä tarkoitetaan ihan kaikkea liikennettä vesillä. Vesiliikenne on jokamiehenoikeutta.
Se että mitä tarkoittaa tuo "pääsääntöisesti ei harjoiteta" onkin paljon mielenkiintoisempi asia. Ja se että kuka päättää, harjoitetaanko vesiliikennettä pääsääntöisesti vai ei...?

Ei minäkään väheksyisi mehukattipurkkeja, jos niiden käyttö rajoittuisi max. 10m rannasta. Mutta selkävesillä niiden käyttö on täysin vastuutonta. Ja tähän ikävä kyllä törmää edelleenkin ikävän usein. Kirkas kesäpäivä ja pienikin allokko, niin ei tuollaista purkkia vaan näe tarpeeksi kaukaa. Nykyisen asetuksen mukaisella verkkomerkillä varustettu verkko sen sijaan näkyy hyvin ja kauas.

Suotta sitä alkaa arvailemaan kenen olosuhteita asetus parantaa, vähäisellä järjenkäytölläkin kun selviää. Toki se on ymmärrettävää että verkottajat, etenkin taantuneimmat, alkavat asiasta itkemään kun heidän toimintaansa näinkin ikävästi hankaloitetaan. Mutta silti jos tuollaisten muutaman kympin salkojen hankinta on ylitsepääsemätöntä, niin kannattaa lopettaa koko touhu. Itse näen uuden asetuksen parantavan niin vetouistelijoiden, muiden kalastajien, verkkokalastajien ja yleensäkin kaikkien vesillä liikkujien olosuhteita. Ensinnäkin (ja tärkeimpänä) jo turvallisuus vesillä liikkumisessa paranee, kun huonosti tai väärin merkityt verkot vähenee. Vetouistelijoiden ja muiden kalastajien pyyntien vaara sotkeutua verkkoihin vähenee. Ei ne uistelijat aja tahallaan niihin verkkoihin. Siellä on siimoissa kuitenkin sen verran rahaa kiinni, että niitä huvikseen jonkun verkkoon jätä. Kun muut lopettaa törmäilyn huonosti merkittyihin verkkoihin, niin myös verkkottajat säästyvät turhalta harmilta ja rahan menolta. Eli kyllä niitä hyötyjiä on kaikki tasapuolisesti.

Väärinmerkitystä kalanpyydyksestä voi tulla jopa sakkoa

Uusi asetus antaa mahdollisuuden takavarikoida hylätyt tai turhat kalanpyydykset.

Verkkojen ja muiden kalanpyydysten merkinnöissä on edelleen paljon puutteita, kertoo Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Vedessä olevat verkot, katiskat ja muut kalanpyydykset on tarvinnut merkitä viime vuoden keväästä lähtien aiempaa näkyvämmin. Vilkkailla veneilyalueilla merkiksi ei riitä mehukanisteri, vaan pyydykseen pitää laittaa lippu.

Vähemmän liikennöidyillä alueilla merkiksi riittää edelleen jokin kelluva, matalampi huomiomerkki.

Kalastusmestari Paavo Suominen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kertoo, että heidän valvojansa jättivät viime vuonna reilut sata huomautusta puutteellisesti merkityistä pyydyksistä.

Suominen kertoo, että parannusta merkitsemisissä on tapahtunut, mutta puutteita on edelleen aika lailla. Pyydyksistä puuttuu muun muassa yhteystiedot.

- Sellaisiakin puutteita on, että pyydys on vain toisesta päästään merkitty lipulla. Tai sitten toisessa päässä on tuplalippu ja toisessa yksi. Ehkä ei ole perehdytty säädöksiin tarpeeksi.

Helpottaa valvontaa ja auttaa veneilijöitä

Uuden merkinnän tarkoitus on helpottaa kalastusvalvontaa ja auttaa veneilijöitä näkemään, missä kalapyydykset ovat ja minne suuntaan ne pinnan alla menevät.

Suominen toteaa, että pienistä virheistä merkinnöissä voi selvitä huomautuksella. Takavarikointi ja viime kädessä jopa sakko voivat tulla kyseeseen, jos pyydykset ovat huonosti merkittyjä tai täysin merkitsemättä.

Kalastusmestarin mukaan uudesta asetuksesta on tullut voittopuolisesti positiivista palautetta, mutta myös negatiivista. Ammattikalastajien mukaan selkeästi näkyvä lippu voi houkuttaa hylkeitä.

Paavo Suominen toteaa, että näin voi tosiaan käydä. Asiasta on tehty Ruotsissa tutkimuksia. Muutoksia asetukseen tai pyydysten merkitsemiseen ei tästä syytä ole Suomisen mukaan tulossa.

Hylätyt pyydykset pois

Uusi asetus antaa mahdollisuuden takavarikoida hylätyt tai muuten turhaan vesissä olevat kalapyydykset. Niitä tulee Suomisen mukaan vastaan lähes jokaisella valvontamatkalla.

- Aikaisemmin ei oikein tiennyt, mitä niille pitäisi tehdä. Nyt tällaiset limoittuneet tai ilman tietoja olevat pyydykset voidaan ottaa talteen. Päästään siitä ongelmasta, että ne ovat turhaan kaloja tappamassa.

Suomisen mukaan seuraava kalastuksen tehovalvontaviikko on viikkoa ennen juhannusta.



Merkitseminen lyhyesti

Riippuen alueesta, kiinteät tai seisovat pyydykset tulee varustaa lipulla tai muulla selkeällä merkinnällä.

Vesiliikenteen käyttämällä alueella pitää olla veden pinnasta 1,2 metriä korkea lippusalko. Lipun on oltava neliö ja vähintään 20 senttiä suuntaansa. Jos pyydys on pinnan läheisyydessä, eli 1,5 metriä vedenpinnan alapuolella, pitää salkoon laittaa kaksi lippua.

Alueilla, jossa pyydyksestä on vähemmän haittaa, merkiksi riittää 15 senttiä pinnan yläpuolelle ulottuva koho tai vähintään 40 senttiä korkea lippusalko. Lipun pitää olla lyhyimmältä sivultaan vähintään 15 senttiä.

Pyydysmerkeissä pitää olla lisäksi heijastin ja pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot.

Asetuksessa on myös ohjeet pyydysten köysiin ja pyydysten suunnan ilmoittamiseen sekä kalastuksenvalvojan koulutuksesta.

Pyydyksen merkitsemisvelvollisuuden laiminlyönnistä voi saada kalastusrikkomuksena sakkoa.

Lisätietoja ja lähteet: Valtioneuvoston asetus (http://www.mmm.fi/attachments/elinkeinokalatalous/66qF9vCqV/Asetus_158__2012001.pdf), Kalastuslaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820286#L14)


Lähde:YLE (http://yle.fi/uutiset/vaarinmerkitysta_kalanpyydyksesta_voi_tulla_jopa_sakkoa/6659883)

http://www.elisa.net/uutiset/kotimaa/kalastuksen-valvonta-tiukkenee-t%C3%A4n%C3%A4-kes%C3%A4n%C3%A4

Kalastuksen valvonta tiukkenee tänä kesänä

Kalastuksen valvonta tiukkenee tänä kesänä, kertoo Metsähallitus. Kalastajat eivät enää välttämättä selviä pelkällä huomautuksella, jos pyydykset on väärin merkitty. Valvonnan tiukkenemisen syynä on viime vuonna voimaan tullut kalastuslain uudistus, joka muutti pyydysten merkintää ja alamittasäädöksiä.
Vielä viime kesänä valvojat antoivat pääsääntöisesti huomautuksia, mutta nyt puutteellisesti merkittyihin pyydyksiin suhtaudutaan tiukemmin ja tarvittaessa pyydykset kerätään pois.
Myös kalastajien saaliin alamittasäädösten noudattamiseen suhtaudutaan tiukasti.
Kalastuslaki edellyttää alamittaisena saaliiksi saatujen tai rauhoitettujen kalojen välitöntä vapauttamista veteen, elävänä tai kuolleena.
Metsähallitus tehostaa erävalvontaa kesän ja alkusyksyn ajaksi.
STT
 

siinä sitten tulkitaan harjoitetaanko vesialueella pääsääntöisesti vesiliikennettä vai ei...

Aplodit tälle...  8)

Laitonta kalastusta Perämeren meri- ja jokialueilla

Viranomaiset tekivät viime viikolla 50 kalastussäädöksiin liittyvää tarkastusta Perämeren meri- ja jokialueilla. Viranomaisten haaviin jäi rokastajia, luvattomia kalastajia ja laittomia lohipyydyksiä.

Perämeren meri- ja jokialueilla viime viikolla tehdyssä kalastuksenvalvonnassa havaittiin puutteita kalastussäädösten noudattamisessa. Simon merialueelta Kemin merivartioaseman partio löysi laittomia lohipyydyksiä. Lohiverkkoja otettiin talteen 120 metriä. Lisäksi muutamaan kiinteään pyydykseen jätettiin huomautus korjata puutteellisia merkintöjä.

Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen kalaportaiden läheisyydestä tavattiin kaksi rokastajaa, joille määrättiin rangaistusvaatimus. Kemijoella tarkastettiin myös kalastajia, jotka eivät olleet maksaneet valtion kalastuksenhoitomaksua. Luvattomasta kalastuksesta seurasi rikesakko.

Matkakosken ja Simojoen kalastajilla asiat olivat paremmin kunnossa. Heille kirjoitettiin ainoastaan muutama näyttömääräys kalastusluvista, jotka eivät olleet mukana.

Tarkastuksen toteuttivat Rajavartiolaitos, Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus yhteistyössä Ruotsin viranomaisten kanssa. Kalastuslain noudattamista valvotaan koko avovesikauden ajan.


Lähde: YLE (http://yle.fi/uutiset/laitonta_kalastusta_perameren_meri-_ja_jokialueilla/6684853)

Uusi kalastuslaki on vieläkin outo – "Rähinän saa herkästi aikaan"

Kalastajilla on vielä opettelemista vuosi sitten voimaantulleessa kalastuslaissa. Jos kalastuksenvalvojat noudattaisivat uusia pykäliä pilkuntarkasti, huomautuksia ja määräyksiä jaettaisiin solkenaan.

Kalastajat eivät ole vielä oppineet täysin noudattamaan vuosi sitten tullutta kalastuslain uudistusta. Se velvoitti kalastajat muun muassa nimikoimaan ja merkitsemään pyydykset. Vanha kunnon mehukanisteri ei siis enää käy verkonmerkiksi.

- Verkkojen merkinnät eivät ole vielä tänä päivänä varmasti lainmukaisia ja meidän täytyy antaa ihmisille vähän opastusta. Kun sinne lappu jätetään niin ymmärtävät, että jotain pitäisi tehdäkin, sanoo kokenut kalastuksenvalvoja Terho Kauhanen Leppävirralta.

Jos kalastajalla ei ole lupia mukana, valvojat voivat velvoittaa hänet todistamaan kalastusoikeutensa poliisille. Tämä on tehtävä seitsemän vuorokauden aikana, eikä välipäivinä ostettu lupa pelasta sakolta.

Lain mukaan valvojilla on myös oikeus tarkistaa ja tarpeen tullen takavarikoida pyydys kaloineen päivineen. Kauhasen mukaan valvojat eivät kuitenkaan lähde vielä tulkitsemaan lakia pilkuntarkasti.

- Rähinän saa helposti aikaan, mutta etenemme mieluummin neuvottelemalla.

Tarkastamansa pyydyksen valvojat merkitsevät vihreällä tai punaisella kortilla. Punainen kortti merkitsee usein sitä, että verkot ovat lähteneet valvojien matkaan. Tietyin edellytyksin myös vesialueen omistajalla, osakkaalla tai kalastusoikeuden haltijalla on oikeus ottaa merkitsemätön pyydys talteen. Sen sijaan venettä ei voi aiemmasta laista poiketen takavarikoida kukaan muu kuin poliisi.

"Perinteinen tyyli on kokonaan poistettu"

Uusi kalastuslaki toi muutoksia myös kalastuksenvalvojien asemaan. Nykyään valvontaoikeus on selvästi erotettu viranomaisille ja valvojille, jotka ovat läpäisseet ELY-keskuksen kokeen. Kalastajan ei tarvitse enää esittää tositteita luvistaan esimerkiksi vesialueen omistajalle.

- Perinteinen kalastuksenvalvontatyyli, jossa osakas saattoi lähteä itse kyselemään lupia, on kokonaan poistettu ja se on hyvä muistaa. Tietysti osakas voi sievästi käydä kyselemässä että tuleeko kalaa, mutta jos kalastaja on sitä mieltä että olepa hiljaa, niin siihen se keskustelu loppuu, teroittaa valvojia kouluttava Kalatalouden keskusliiton järjestöjohtaja Risto Vesa.

Vesan mukaan valvoja ei saa itse keksiä, kuinka tiukkaa tai suvaitsevaa linjaa noudatetaan, vaan ohjeistus tulee toimeksiantajalta eli kalastusalueelta. Joissakin tapauksessa myös valvontaoikeus voidaan perua jälkeenpäin.

- Kun valvoja kohtaa kalastajan, kyseessä on nimenomaan asiakaspalvelutilanne. Lähtökohtaisesti kalastaja on luvallisella asialla ja siellä ollaan mukavan asian äärellä. Tämän pitäisi näkyä myös palveluasenteessa.

Valvojien määrät ovat pysyneet lakimuutoksia huolimatta lähes ennallaan, mikä oli ainakin järjestöjohtaja Risto Vesalle yllätys. Hänen mukaansa muutos on aiheuttanut lähinnä sen, että valvojia on jättäytynyt pois vanhemmasta päästä ja nuoria on tullut tilalle.


YLE (http://yle.fi/uutiset/uusi_kalastuslaki_on_vielakin_outo__rahinan_saa_herkasti_aikaan/6693807)

Kalastusvalvonta osaavissa käsissä

Vesillä liikkuu nyt vain tutkinnon suorittaneita kalastuksenvalvojia. Etelä-Karjalaan heitä on saatu tarpeeksi.

Etelä-Karjalaan on saatu riittävästi tutkinnon suorittaneita kalastuksenvalvojia. Maakunnan seitsemällä  kalastusalueella näyttökokeen suorittaneita valvojia on viitisenkymmentä. Lisäksi osakaskunnilla on omia, vain niiden vesialueella toimivia valvojia.

Vuosi sitten kalastuslain uudistus velvoitti valvojiksi mielivät suorittamaan tentin, jota kaikki eivät läpäisseet, kertoo Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen neuvoja Vesa Tiitinen. Kokeet järjesti ely-keskus. Siitä suoriutuneet ovat Tiitisen mukaan osallistuneet aktiivisesti palavereihin sen jälkeenkin.

Kalastusta tarkkaillaan vesillä valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvojat katsovat, ovatko luvat kunnossa ja noudatetaanko kalojen alamittoja ja rauhoitusaikoja. Tärkeää on myös pyydysten asianmukainen merkitseminen.

Jos valvojaan törmää, hän esittää ely-keskuksen myöntämän valvojakortin ja toisen kortin, joka kertoo valtuutuksesta tietyn alueen valvontaan. Yleensä valvojat ovat neuvontalinjalla, mutta pahimmillaan rikkeen tekijä voi päätyä käräjille saakka.

Kalastuksenvalvojan toiminta on vapaaehtoistyötä, jossa rahaa saa vain veneen polttoainekuluihin.


YLE (http://yle.fi/uutiset/kalastusvalvonta_osaavissa_kasissa/6695000#)

Merkitse kalapyydykset erityisen näkyvästi alueilla, joilla on vesiliikennettä
19.06.2013

Kalanpyydykset on merkittävä erityisen näkyvästi alueilla, joilla esiintyy vesiliikennettä, kun taas rauhallisemmilla vesialueilla riittävät vähäisemmät merkinnät. Maa- ja metsätalousministeriö muutti kalastusasetuksen merkintävelvoitteita viime vuonna. Vesiliikenteeksi luetaan tässä yhteydessä moottori- ja purjeveneliikenne, mutta ei esimerkiksi soutuveneilyä.

Alueilla joilla ei ole paljoa vesiliikennettä merkinnäksi riittää koho, joka ulottuu vähintään 15 senttimetriä pinnan yläpuolelle tai pienikokoinen lippusalko, joka ulottuu 40 senttimetriä pinnan yläpuolelle. Pienemmän merkintävaatimuksen vesialueita ovat useimmiten pienehköt järvet ja lammet eli suuri osa vesistöistä. Lisäksi kohoa tai pientä lippusalkoa voi käyttää merkintään suurempien järvien ja merien rantojen, karien ja kasvillisuuden läheisyydessä eli paikoissa, joissa vesiliikennettä ei turvallisuussyistä tai alueen syrjäisyyden vuoksi juurikaan esiinny.

Vesiliikenteen käytössä olevilla alueilla pyydysmerkin on oltava 20 senttimetriä korkea ja leveä neliön muotoinen lippu, joka on kiinnitetty salkoon vähintään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Pinnan läheisyyteen asetettu pyydys on merkittävä kahdella salkoon kiinnitettävällä lipulla. Tällainen merkintä vaaditaan sekä vesiliikenneväylillä että muilla alueilla, jotka ovat runsaasti liikennöityjä, purjehduskelpoisia tai muuten vesiliikenteen käytössä.

Jos kalastaja on epävarma siitä, miten pyydykset tulisi omalla pyyntipaikalla merkitä, on hyvä käyttää mahdollisimman selvää merkintää. Asiallisesti merkityn pyydyksen avulla kalastaja varmistaa oman asemansa, jos vesiliikenne aiheuttaa vahinkoa pyydykselle ja tilannetta joudutaan selvittelemään jälkikäteen.

Pyydyksiin on merkittävä myös niiden asettajan nimi ja yhteystiedot. Nimi ja puhelinnumero tai osoite merkitään pyydyksen uloimman kohon tai lippusalon yhteyteen vedenpinnan ylä- tai alapuolelle. Lisäksi pyydykseen kiinnitetään samalla tavoin kalastusoikeuden osoittava merkki (pyydysmerkki), jos sellainen vaaditaan.

Tarkempia tietoja uusista pyydysmerkintävaatimuksista löytyy Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta esitteestä (http://www.ahven.net/v2_tiedostot/255.pdf).


Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Jouni Tammi, kalatalousylitarkastaja, p. 0295 162 313


MMM (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130619_kalapyydykset.html)

Pakko se tänne on kertoa että ei nämä lait ainakaan uudenkaupungin vesialueella ollut viime vuonna toiminnassa vaikka laki sanoi mitä..
Uudenkaupungin kaupunki ja kalastuksen valvojat oli antanut luvan käyttää mehu purkkeja vaikka laki toisin määräsi..

Soitin asiasta seppo kylläselle ja kyselin miten tää asia pitäs olla..
ja sieltä sanottiin että lippu molemmissa päissä jne.. kuten tässäkin avauksessa kerrotaan ja mitä laki määrä...  no soitin kalastuksen valvojalle joka toimii uudenkaupungin vesialueella
Hän sitten taas sanoi että ovat kaupungin kanssa antaneet luvan käyttää mehupurkkeja vielä jne..
Samalla sain tietää että uudenkaupungin vesialueella on paljon valvojia joista muutama vain aktiivinen..  heh että hyvää valvontaa..

Olen kalastanut uudenkaupungin vesillä nyt yli 20 vuotta ja vieläkään ei ole kertaakaan kysytty kalakorttia jne..   verkot on 2 kertaa merkitty tarkastetuksi.. mutta muuten ei mitään..
Todella heikkoa on valvonta..



Kuten tässä kirjotuksessa käy ilmi voi vesialueen omistaja ja palkatut kalastuksen valvojat heittää omia sääntöjään peliin laista huolimatta..  mutta paha paikka tulee molemmille jos käykin jotakin ja asia menee oikeuteen asti..  silloin laki painaa jne..  miten sitten ratkeaa niin se on arvoitus...

Kalastuksenvalvoja: Luvat ja merkinnät puuttuvat monelta

Luvattomat kalastajat, verkkojen liian pienet solmuvälit, alamittaiset saaliit ja rauhoitusalueilla sijaitsevat pyydykset ovat pitäneet kalastuksenvalvojat kesällä kiireisinä. Kalastuksenvalvojan mukaan osa kalastajista on muutosvastarintaisia.

Kalastussääntöjä on rikottu poikkeuksellisen paljon Pohjois-Karjalassa. Kalastuksenvalvojat ovat tehneet tutkintapyyntöjä poliisille jo nyt enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Tutkintaan on edennyt kolmisenkymmentä tapausta. Esimerkiksi Höytiäisellä valvojat ovat suorittaneet pyydystakavarikointia lohenistutuspaikkojen läheisyydessä.

- Me olemme löytäneet luusia paikkoja, joissa porukkaa käy paljon kalassa, ja jossa ei ole aikaisemmin ollut valvontaa. Siellä on ollut paljon luvattomia kalastajia. Toisaalta keväällä esimerkiksi Höytiäisellä istutuspaikkojen rauhoitusalueelta löytyi useampia pyydyksiä ja niitä jouduttiin ottamaan talteen puolenkymmentä ja tekemään niistä tutkintapyynnöt, kalatalousneuvoja Sami Kurenniemi Pohjois-Karjalan kalatalouskeskukselta kertoo.

Yhteystietojen merkitsemisessä puutteita

Pysyvien pyydysten merkitseminen on ollut pakollista viime vuoden keväästä lähtien. Merkintöjen puuttumisesta on annettu tänä vuonna useita satoja huomatuksia maakunnassa. Viime vuonna merkintöjen puuttumisesta annettiin yhteensä 560 huomatusta. Uuden kalastuslain mukaan pyydykset on merkittävä siten, että ne ovat selvästi muiden havaittavissa. Pyydyksiin on merkittävä myös kalastajan yhteystiedot.

- Minun mielestä siinä on sellaista muutosvastarintaa kalastajien osalta, että he eivät ole kovin halukkaita laittamaan omia yhteystietojaan pyyntivälineisiin. Sitten on muun muassa pieniä kohoja, jotka eivät näy muille vesilläliikkujille. Nekin pitäisi saada sille tasolle, että ne näkyisivät selkeästi, Sami Kurenniemi toteaa.

- En ole tilanteesta kuitenkaan hirveän huolissani Pohjois-Karjalan osalta. Rikkeet ja luvattomuus on ollut aleneva trendi. Viime vuosina ollaan menty parempaan suuntaan. Lakimuutokset ottavat aina oman aikansa. Kun maailma muuttuu ja laki muuttuu, niin se tuo käyrässä hetkellisiä hyppäyksiä ylöspäin, kalastuksenvalvoja jatkaa.

Kesän aikana on tarkistettu satoja kalastajia eri puolin Pohjois-Karjalaa. Maakunnassa on noin 150 tutkinnon suorittanutta kalastuksenvalvojaa.


YLE (http://yle.fi/uutiset/kalastuksenvalvoja_luvat_ja_merkinnat_puuttuvat_monelta/6750262)

Ei oo helppoo ei...


Jääräpää kalamies ei laita pyydysmerkkiä kuntoon

Kalastusta valvotaan paraikaa tehostetusti Suomen järvillä. Lupien tarkastuksen ja pyydysmerkkien lisäksi valvojilla on syynissä alamittasääntöjen noudattaminen. Eniten huomautettavaa kesän aikana on ollut pyydyksissä, joita on merkitty väärin tai niistä on puuttunut vaadittavia tietoja.

Lahden kaupungin kalastusvalvontapartio on tehnyt tänä kesänä kuusi valvontakeikkaa Vesijärvelle. Vaikka yhtään pyydysvälinettä ei ole vielä tarvinnut takavarikoida, huomautuksia on jaettu runsaasti, noin 80.

–  Se on siinä mielessä paljon kun ajattelee, että laki pyydysmerkinnöistä muuttui jo pari vuotta sitten. Osa kalastajista taitaa olla tyypillisiä suomalaisia jääräpäitä ja on päättänyt, että kun on aina merkannut pyydyksen tietyllä tavalla, aikoo tehdä niin jatkossakin, toteaa kalastuksenvalvoja Veikko Karinkanta.

Yleisimmät virheet pyydysmerkeissä liittyvät yhteystietoihin. Pyydyksessä saattaa olla vain puhelinnumero, tai pelkkä nimi ilman osoitetta. Myös pyydysten lippumerkinnöissä sekä naruissa on ollut puutteita.

– Kelluvia naruja on ollut jonkin verran ja ne on pahimpia moottoriveneiden moottorien kannalta jos tarttuvat kiinni. Siinäkin mielessä olisi hyvä, että yhteystiedot olisivat oikein merkitty, että vahinkotilanteessa tietäisi keneen ottaa yhteyttä ja hakea mahdollista korvausta.

Vähän valvojia, paljon valvottavaa

Valvonta tuottaa myös tulosta, huomautusten jälkeen moni vapaa- ajan kalastaja on ottanut onkeensa ja korjannut epäkohdat. Suurimmalla osalla vapaa-ajan kalastajista myös kalastusluvat ovat kunnossa mutta salakalastusta tapahtuu aina ja sitä on hankala kitkeä. Esimerkiksi Lahdessa valvojista on pulaa ja valvottava alue suuri.

– Lahdessa on periaatteessa lähes 10 valvojaa, mutta vain muutama meistä on aktiivinen. Ja jotta valvonta olisi tehokasta, tietyissä järvenosissa pitäisi käydä ainakin 2-3 kertaa kesässä, sanoo Veikko Karinkanta.

Kalastuksenvalvojilla riittää myös ymmärrystä merkintöjen ja lupien kanssa pähkäileville kalamiehille. Sääntö- ja lupaviidakko voi tuntua kimurantilta kun valtion kalastusmaksun lisäksi pitää tietää kuka omistaa kalavedet ja kenelle maksetaan.

– Kyllähän tässä pitäisi päästä sellaiseen yhden luvan malliin, toteaa kalastuksenvalvojien esimies, kenttämestari Esa Huhtanen Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksesta.

Jos viranomaisvaateet tuntuvat suomalaisesta joskus kimurantilta, turistit vasta voivatkin olla ulapalla. Esimerkkinä Vesijärveltä torstaina tavattu itänaapurin kalamies, joka oli ostanut leirintäalueelta kalastusluvan kuten kuuluukin, mutta hänellä ei ollut tietoakaan valtion kalakortista.

– Eihän siitä tunnu olevan aina tietoa suomalaisillakaan, miten sitten ulkomaalaisilla. Turistien kohdalla ei useimmiten auta kuin katsoa asiaa läpi sormien, suomalaisille sen sijaan kirjoitetaan määräys käydä näyttämässä kalastuskortti poliisille, kertoo Esa Huhtanen.


YLE (http://yle.fi/uutiset/jaarapaa_kalamies_ei_laita_pyydysmerkkia_kuntoon/7375577)