| Vetouistelua jalokalojen perässäEn tiedä tiedättekö tunnetta kun on kirjoittanut pitkän hyvän tekstin ja sitten näppää pikkasen jotain väärää näppäintä niin koko teksti painelee bittiavaruuteen..näin kävi mutta koitetaas laatia reissurapsa uusiksi...
Aamu oli harmaa ja tuulinen, melkein synkkä ja myrskyinen joten pidimme puhelinneuvottelut ja päätimme vaihtaa alkuperäisen suunnitelman Päijänteen reissun vaihtoehtoreissuun, eli kortti B taskusta ja auton nokka kohti Heinolaa. Ei viitsitty Päijänteelle lähteä, sillä järvi on oikea tuulitunneli kun tuulenvoimakkuus ja suunta osuu kohdilleen.
Puolenpäivän maissa olin Heinolassa siitä kalusto kasaan ja suunta kohti Kouvolan seutua, siellä kohde järvenä oli kirkasvesinen ja melko syvä järvi, jossa mm. mainio Järvilohi kanta.
Painelimme rannasta pelipaikoille ja pari muutakin venettä siellä oli samoissa touhuissa kuin mekin eli vetouistelemassa. Tuolla järvellä on kuuden vavan rajoitus joten kuudella mentiin, kaksi sivuille plaanareihin ja 4 takiloihin pyytämään. Tunti-pari oltiin tyhjää onnistuneesti vedetty niin sitten alkoikin satamaan kohtalaisesti ja toinen uistelu seurueista päätti rantautua, me jatkoimme iloisinmielin Ht-veneen hytissä tuulelta ja sateelta suojassa tätä mukavaa touhua.
Kaikenlaista tuotetta vedossa oli, mutta ei vaan kala kontaktia löytynyt millään vaikka kaikuluotain näytti mahtavia muikkuparvia ja siellä seassa jotain pikkasen suurempiakin otuksia. Jossain vaiheessa iltapäivää päätimme, että nyt riittää homma täällä ja vetelimme pilliauki rantaa kohden venettä nostamaan, toinenkin vielä vesillä ollut seurue tuli imussa myös järveltä pois. Heitä haastattelimme, mutta kovin oli niukkasanaisia ukkoja, mutta sen verran heistä irti saatiin, että yksi alamittanen järväri oli veneessä käynyt, muutoin oli heilläkin ollut hiljaista.
Maittava päivällinen ja kahvit tukikohdassa Heinolassa. Kaluston ja miehistön lisäys veneeseen ja järvelle Heinolaan, otimme matkaan reippaan pikkumiehen ja reilun nipun lisää vapoja, sillä tuolla järvellä ei ollut vaparajoitus haittaamassa harrastustoimintaa.
Laskimme järvellä jos jonkinlaista tuotetta veteen, eri uintisyvyyksiin ja erikokoisilla painoilla. Laitoimme sivuplaanereihin 7 tuotetta puolelle, kaksi takiloihin ja yksi perävirtaan, eli kohtalainen 17 uistimen harava kulki perässä. Järvi jota vedimme on haasteellinen kalastettava suuren syvyyden ja vedenkirkkauden ansiosta, mutta kalaa kuitenkin järvessä on, ja kiitettäviä saaliita sieltä on noussutkin mm. järvitaimenia, järvilohia ja kuhia. Oli kapteenin karttaplotterissa melkoinen määrä ottipaikkojakin kyllä napsittuna näytölle. Painelimme muutamia hyviä penkanreunoja koluten, mutta tyhjää hinaten mentiin..Pieni pelko munatpataan reissusta kävi mielessä, mutta kapteeni sanoi, että otetaan tuosta edes hauki matkaan joten pyöräytimme selällä olevan karin ympäri noin 10 metrin veteen ja niinpä alkoi pian toisessa takilassa tärisemään ja sieltä napsautin siimat irti laukaisijalta ja rullailin nätin hauen veneeseen, joka saikin jatkaa elämäänsä tuossa rakkaassa elementissään. Suunta tästä pikkuhiljaa rantaa kohden, sillä pikkumiehelläkin alkoi jo nukkumaan menoajat paukkumaan. Päivän ainoaksi kalaksi jäi tuo hauki joka erehtyi haukkaamaan kultaiseen 15 grammaseen Stingerin Elfish vetopeltiin.
Kiitokset mukavasta reissusta kestävää viehekalastusta kunnioittavalle, Ruotu Uistimia käsityönä valmistavalle Teemu Tourulle eli (Teme)Mao Tse Tungille. :) -Jomppa
Luettu 66 kertaa
Reissussa mukana(Teme) Mao Tse Tun, Lahmajärven kauhu |
| | Piilota kommentit | | |
|
|
| |
|
