| ÅhvenanmaaEnsimmäinen reissurapsa, :p
Eli tämä joka kesäinen ahvenanmaan reissu, suuntautui tällä kertaa Finströmiin. Tarkempaa paikkaa en näin julkisesti nyt kertoile, mutta jos joku vaikka tiimistä hinkuu tietoa niin kysykööt vaikka YV:llä.
Eli lähtö oli, tuolloin lauantai 11 päivä. Päivä meni lähinnä paikalla saapumisessa. Mahtaako veneen numero olla enne, 13. Iltakalasta saatiin muutama pienehkö ahven. Iltapäivän lopulla käytiin kauniissa kelissä vähän tutkimassa paikkoja, tarkistamassa seuraavan päivän kohdetta. Kalastus aloitettaisiin vasta seuravana päivänä.
Toinen päivä, aurinko paistaa täydeltä terältä ja pilvistä ei olla kuultukaan. Aamulla kylmän takia hereille jo kuuden jälkeen. Iskän kanssa aamukalaan, ilman tulosta. Iltapäivän virkareissun vuoro. No toista päiväähän ei koskaan julisteta auringonotoksi, joten kalaan vain. Tosin uimakamppeiden kanssa matkaan, ja suuntana jo entuudestaan tuttu niemi/saari, jolla ei syystä tahi toisesta pesi yhtään lintuja. Lähisaaret kyllä täynnä lokkeja. Sinne iskä, minä, tuttu ja tämän vaimo. Paikka oli tuttu koska oltiin 2006 samoja vesiä jo koluttu. Paikall kun päästiin niin kokeiltiin ensin syvästä rannasta mato-ongella. Ja harmiksi tietysti huomattiin, että kun vesi on kirkasta ja suhteellisen lämmintä, rannat oli kansoitettu kolmipiikkien toimesta. Mikään muu kala ei ehdi edes havaita matoa, kun piikit sen popsivat. No, tulipahan saatua kolmipiikki fongauslistaan. Muuten ei kala syönyt, vaikka toiselta puolelta vähän tuulisemmista oloista koitettiinkin saada haukea. Minä jerkillä (Buster Jerk) ja iskä ja Osmo (tämä tuttava) krokkarein. Mutta ilman tulosta. Uimassakin tulin käyneeksi, en siksi että vesi olisi ollut lämmintä vaan koska olin kysynyt vedenlämpötilan viimeksi mökkirannassa. (23 astetta) Kumman kylmältä se tuntui, ja sen jälkeen sitten kysyin niin olikin kuulemma 14 asteista... Jesh. Siihen loppui uinnit tuolla kauempana. Takaisin mökille, mutta matkalla erehtyi lottoon syömäkokoinen ahven. Niitä sitten jahdattiin siinä jonkin aikaa, saldona yhteensä kymmenen sellaista. Osin lottoihin, osin mato-onkeen. Kun oltiin perattu kalat ja syöty, niin lähdettiin iltareissulle, siis minä, iskä ja Osmo. Nyt suunnattiin täysin päinvastaiseen suuntaan, kohti kaislikkoja. Ja tästä tulikin sitten paras reissu tällä reissulla. Ensin kokeiltiin pilkein ahventa montusta, alkoi lupaavasti kun Salmo Chubby Darterin ehdittyä pohjaan tuli samankokoinen ahven kuin päivällä. Jäi tosin ainoaksi, mutta avauskala kyseiselle vieheelle. Kun myöhemmin iltasyönti alkoi, niin tuli ensin 2,1kg hauki. Savage Gear Deviator Belly Up jallitti moisen. Tuli ihan kaislikon rajasta. Vähän myöhemmin 1,6kg vegaanihauki samalla vieheellä. Vettä ehkä sen 30cm mihin heitin, joten heti tuli ruohoa mukaan. Mutta sehän tuntui kelpaavan paremmin kuin jerkki, kasvissyöjiä kalojenkin keskuudessa. Siihen se sitten loppuikin omalta osalta, iskä sai reissun suurimman ahvenen samasta lahdesta, painoa tällä 400g. Bete Lotto jallitti jälleen. Takaisin kämpille.
Kolmas päivä. Nyt keli muuttui, alkoi tuulemaan. Samaan saari/niemeen kuin edellisenäkin päivänä, nyt tosin jouduttiin rantautumaan ihan toiseen päähän kun tuuli niin kovasti. Eli ei muuta kuin ympäri. Saari/niemellä pituutta 3,5km, se edestakaisin mutkitellen, ehkä lähemmäs 10km vapa kädessä. Ilman tulosta. Mikään ei edes nykinyt, vaikka tyrskyä ja kiviä löytyi vaikka millä mitalla. Tuli tarjoiltua Nils Master Dart Masteria ja Abu Garcia Fat Headia. Iskä ja Osmo edelleen krokkareilla liikkeellä. Takaisin tullessa tuli selvitettyä mikä kumma oli kyseessä, saari vaiko niemi. Saari oli, ahvenanmaan mantereesta erotuttiin 10cm leveällä ja yhtä syvällä kuilulla :D Eli takaisin kämpille. Ja sauna lämpiämään, saatettiin lämmittää vähän useammin kuin ohjeessa sanottiin, saksalaiset eivät tämmöisen päälle ymmärrä ja niitä oli kylässa paljon. Eivätkä kyllä ruotsalaisetkaan. Niitäkin pari. Siinä odotellessa päätin fongausta varten mato-ongella koittaa särkikaloja laiturilta. Ja saalistahan tuli, pieniä ahvenia. Ja joku, jota ensin luulin säyneeksi. Paljastui kotona tarkistettuna sorvaksi. Ja vähän myöhemmin pieni särkikin nousi. Ja taisi tulla jopa yksi kolmipiikkikin. No, saunaan vain, ja siinä tuli sitten vähän uituakin kun vesi oli vielä 23 asteista. Tosin viilenemään päin, satoi nimittäin vettä. Mutta saunan jälkeen ei pieni vesisade haitannut, vaan iltakalaan. Samaan suuntaan kuin edellisenä iltana, nyt kaislikonreunasta koitettiin haukea heitellen. Pilkillä ja ongella ahventa. Saldoksi jäi pari ahventa ja salakka. Myöhemmin toista kaislikkoa kokeillessa päätti Fat Head vammautua. Ei ollut järin kestävä, kalaa ei ole nähnytkään, mutta jotenkin joku väliseinä, tai mikä ikinä niitä räminäkuulia siellä pitääkään paikallaan, päätti hajota. Eli nyt kuulta valuivat aina perään. Tuloksena pintajerkki joka lentää pitkälle ja kieppumatta, kuin Rapalan mainoksessa ikään. No sen uinnit loppuivat tähän iltaan. Ei semmoisella oikeen tullut kalastuksesta mitään. Eli takaisin kämpille.
Neljäs päivä, eli tiistai. Kun saksalaiset saivat kalaa aika hyvin, päätettiin koittaa siitä mistä hekin, eli matalikosta. Tosin, mentiin pidemmälle kuin germaanit uskalsivat. Siellä sitten koitin Savage Gear Deviatorilla. Iskä karkuutti lotollaan ensin yhden vajaa parikiloisen, ja sitten kiloisen ihan veneen vierestä. Huonosti tuntuivat tarttuvan. Eli vaihdoin itsekkin lottoon. Kaksi karkuutusta myöhemmin tuli sitten päivän suurin, 1,1kg hauki. Fileiksi vain, kuten aiemmatkin. Sitten tuli 800g hauki, joka valitettavasti joutui myös pataan, lähti leuasta pala kun oli puraissut koukun pahasti. Hetkeä myöhemmin vielä tasan kiloinen, sapuskaa lisää kun alkoi olla nälkä. Illemmalla tuli sitten se mystinen kaveri, jota nyt tunnistellaan. Ilmeisesti siis pasuri. Iltareissu kului salakan pilkintään, Osmo hilasi non-stop meiningillä niitä veneeseen. Eli kämpille jälleen, eipä jäänyt paljon kerrottavaa tästä päivästä. Hiukan oli sateisempi kuin aiemmat, pitäisi olla kalakeli. Vaan ei ollut.
Viides päivä. Nyt sai vuoron Buster Jerk II. Saldona pieni hauki, taidettiin tosin saada nyt Saltvikin puolelta. Pikkasen eksyttiin väärälle puolelle. Kolmannen kunnan alueelta tuli saatua kala, mökkihän oli Finströmissä ja kalastusalue puolestaan Getaa. Ja jonkin verran isännän omia vesiä Finströmissä, eli aika hankala alue. Sitten pilkillä nostettiin kolmipiikkejä jälleen, nyt olivat syvällä, nousivat 4m syvältä. Hankalaa koittaa ahventa kun nuo olivat joka paikassa. Niin pinnassa kuin pohjassakin. Iltareissu tyhjää täynnä. Tosin hyrräkela alkoi pitää julmaa ääntä, jäi käyttö vähän vähemmälle tämän jälkeen. Eli haspelilla siirryin pääsääntöisesti kalastamaan. Saunapäivä, jälleen. Saldo siis oli aika heikko jälleen, kalattomuus alkoi hiukan ketuttaa, varsinkin kun saunoessa palanneet ruotsalaiset tai saksalaiset olivat jälleen saaneet lisää. Jippii... Iltakalassa mäihä senkuin heikkeni. Miltei täydelliset olosuhteet, sopivasti tuulta, harva kaislikko, pientä merisumun poikasta lipui aika ajoin yli. Ja se säätilan muutos vielä päiväisestä... Ja saalis? Yksi vajaan puolenkilon puikkari söi deviatoria... Siinä se. Ihme ja kumma, mitään ei tuommoisissa olosuhteissa tullut. Keksikääs nyt fiksut joku kiva selitys tällekkin ilmiölle. Kyrsi ihan mukavasti jo. Saksalaiset ja ruotsalaiset lisäsivät nimittäin jälleen haukia perkuupurkkiin. Yritystä oli meilläkin, mutta tulos jäi laihaksi. Vesi tosin viilentyi lahdessa sateen vuoksi 17 asteiseksi.
Kuudes päivä, torstai siis. Ihkupihku aurongonpaiste tuli takaisin, ja kalan saanti tsäänssit vähenivät jo miltei nolliin. Saksalaiset ja ruotsalaiset tosin nostivat jostain niitä koko ajan. Ei selvinnyt mistä. Takaisin saareen jossa oltiin jo aiemmin oltu. Koko porukka taas mukana. Mitään muuta kuin kolmipiikkejä ei saatu, vesi oli pahuksen kirkasta kivikkoisella puolella. Eihän siellä mitään silloin ole, ei rakkolevät pahemmin auta. Jigiäkin kokeiltiin, heikolla menestyksellä. Pohjamössöt nousivat rannalle. Kuten kuvasta näkyykin. Ja meni yksi jigikin mereen. Iltareissu lahdenpohjukkaa kohti. Hauet saalistivat aktiivisesti salakkaa, mutta ei kelvannut jerkki. No sitä en kauaa kyllä visponutkaan niin julmaa ääntä piti kela. Eli haspelilla jälleen. Päähän uusi Savage Gear Pencil Prey. Hyvin ui, ihme kyllä ei kaislikko haukia jallittanut. Salakasta meni täydestä, ui pinnassa ja välillä kävi pintaakin pärskyttelemässä. Hauet jatkoivat mulimista, mutta miellä huono menestys. Ja perkuupurkkiin kurkkaaminen tuotti palatessa tutun tuloksen, jostain oli taas tullut kalaa.
Perjantai, viimeinen kokonainen päivä. Jälleen kaunis päivä. Suunnattiin koko porukka lahden perälle päin. Ja hauet loistivat poissaolollaan. Eli viimeisiä matoja kulutettiin salakan ongintaan. Ja niitähän tuli, suurin pituudeltaan viitisentoista senttiä. Reissun suurin semmoinen. Nyt tultiin tavallista aiemmin takaisin, joten perkuupurkkiin ei ollut tullut täytettä aamusta. Sauna lämpiämään, ajateltiin että keritään ennen sadetta vielä käymään ettei sitten kastuta ennen paluuta. No eipä keritty, iltareissu jätettiin väliin kun sateella ei ollut noussut. Aamureissu edessä lauantaina, Osmo jätti sen jo väliin. Nyt loppui saksalaisetin kala onni, enää ei tullut heillekkään.
Lauantai aamu, kelo 5.20. Kello soi, auringonnousu jätettiin tietoisesti väliin kun piti kotiin ajaa autolla jonkun. Iskä ja minä kahdestaan kokeilemaan. Muutaman tunnin aikana meikäläinen ei kalaan saanut mitään kosketusta, iskällä tapahtumia riitti. Niin paljon että sain osan niistä itsekkin. Ensin pari kertaa pelastettiin reissun yllätys peto, tai yllätys ja yllätys, tiedossa oli että tällä voi tulla paljonkin. Eli Rapala Long Casting Minnow. Kolmannella kerralla kaislikkoon se sitten jäikin. Peruke nousi ehjänä takaisin, ja lukkokin oli kiinni. Mysteeri pitää ratkaista. No kun pinnassa ui niin meniin katsomaan näkyiskös petoa jossain, olihan sitä jo yksi haukikin seurannut. No siinähän se oli kaislassa, meikäläinen keikkumaan laidanyli. Saatiinhan se sieltä ylös. Ja mitä oli käynyt? Nokkalenkissä ollut uistinrengas oli kadonnut. Se siis mennyt poikki. Ei ole edes ensimmäinen kerta kuin noin käy, kenties kovin peto ikinä toi rikkinäisen uistinrenkaan kanssa jokunen vuosi takaperin jopa hauen mukanaan. Mutta se on toinen stoori. Ehkä joskus satuilen senkin jonnekkin. No viehe vain takaisin kiinni. Uintiinhan mokoma ei vaikuta mitään. Myöehmmin, eri suunnalta tuli sitten reissun ainoa vetouistelu hauki. Reissun pienin oli, mutta saihan iskäkin sentään yhden hauen veneeseen asti. Miksei sitten vetouistelua oltu enemmän harjoitettu, vene oli aivan liian nopea siihen. Ylisuuri potkuri moottorissa, vetovauhti aivan liikaa tyhjäkäynnilläkin. Eli se siitä. Mutta vähän myöhemmin LC tarjoilee lisää tapahtumia. Kiloinen hauki täräyttää ihan veneen vierestä kiinni. Nielee viehettä sen verran, että 8cm vieheestä ja 10cm perukkeesta näkyy ehkä 3cm. Eli 15cm kitaansa. Kun saan haavin käteen, se tekee jonkun ihme taikatempun ilmassa, rikkoi fysiikan lait ja kaiken muunkin tämmöisen, ja sylki sen vauhdilla ulos kidastaan. Selittäkääs se. Ja LC oli jälleen joutua menetettyihin vieheisiin. Hauki nimittäin teki jotain mihin ei kaisla kyennyt, ja repi lukon perukkeesta auki. Eli olisi voinut karata viehe kidassaan. LC kävi jo toisen kerran hämärän rajoilla. Wow... Siihen sitten loppuivatkin tapahtumat, eli pakkaamaan ja kohti kotia.
Eli tämmöinen reissu. Kalaa nousi paikasta niin pirusti, mutta ei meille. Mikä sitten oli syynä? Saksalaiset? Vai vielä pahempaa, ruotsalaiset? Vai molemmat yhdessä? Huonot koukut? Tuskin, uusia vaihdoin paripäivää ennen. Kalat oppineet sylkemään vieheet pois? Huono syönti? Välineet? Enpä tiedä. Jos olisi karkuutukset saatu ylös, joita siis oli enemmän kuin mitä kaloja saattin ylös, niin olisi saatu aika reippaasti kalaakin. Kun ei niitä salakoita ja kolmipiikkejä laske siis. Ja mini ahvenia. Kommentoikaa jotain, millainen oli ensimmäinen rapsa, ja jotain noihin kysymyksiinkin voitte vastailla.
Niin, ja itse veikkaan huonon kalaonnen syyksi sitä veneen numeroa...
Luettu 554 kertaa
Reissussa mukanaBarra |
| | Piilota kommentit | |
| | Kirjaudu sisään tai rekisteröidy lisätäksesi kommentin. | | 19.06.2011 | mikael | :D Mahtava rapsa ja uskomattoman huono reissu. :) Mekin joskus oltiin ahvenanmaalla todella kovalla pohjoistuulella ja silti 4 kpl. 3-4 kg haukea ja yksi säyne saatiin. Ja saksalaiset nostelee. :0 se on kyllä kaikki joskus kokenut. Onhan niidenkin kotimaassa haukia ja isoja sellaisia. Melko selkeä ja hyvä rapsa. | | 19.06.2011 | Ahven 2 kg | Ruotsalaiset ja Saksalaiset nokittelee, kun hävis lätkässä. :) Loistava rapsa! Näitä lisää... | | 19.06.2011 | Barra | Oli koodiin eksynyt pari virhettä, ne nyt korjailtu. Toivottavasti. |
| | |
|  | 15.06.2011
12:25
Barra | Hauki | 1,00 kg | - | 53p | Heitto | Piilotettu |  | 14.06.2011
16:10
Barra | Pasuri | 80 g | 15cm | 92p | Mato-onginta | Piilotettu |  | 14.06.2011
11:35
Barra | Hauki | 1,00 kg | - | 53p | Heitto | Piilotettu |  | 14.06.2011
11:30
Barra | Hauki | 800 g | - | 43p | Heitto | Piilotettu |  | 14.06.2011
11:20
Barra | Hauki | 1,10 kg | - | 59p | Heitto | Piilotettu |  | 13.06.2011
19:20
Barra | Salakka | 10 g | - | - | Mato-onginta | Piilotettu |  | 13.06.2011
16:00
Barra | Särki | 30 g | - | 24p | Mato-onginta | Piilotettu |  | 13.06.2011
15:50
Barra | Sorva | 90 g | - | 73p | Mato-onginta | Piilotettu |  | 12.06.2011
21:00
Barra | Hauki | 1,10 kg | - | 59p | Heitto | Piilotettu |  | 12.06.2011
20:30
Barra | Hauki | 2,10 kg | - | 112p | Heitto | Piilotettu |  | 12.06.2011
11:45
Barra | Kolmipiikki | 7 g | - | - | Mato-onginta | Geta,
Itämeri |
|
|
|
|
| |
|
|
Aika