Näytä kirjoitukset

Norjan kalastajilta olen kuullut, että etsivät kaiulla kalaparven ja sulkevat laitteen,
puhelimella kertovat toisilleen parven paikan ja kalastavat siinä hyvässä sovussa.
Antoi ymmärtää, että kalat aistii kaiun sykkeen ja parvi hajaantuu.
Onko  meillä kellään vastaavia kokemuksia.

Veneen mitat ja paino tulee tarkan harkinnan alle, jo venettä on tarve kuljettaa,
kuten minulla Lappiin ja Norjaa, ja jos se on saatava ominvoimin vesille ja ylös.
Liikutaanko sillä suojaisilla sisävesillä vaikko myrskyisellä merellä.
Henkilömäärä ja kuorma on tietenkin huomioitava.
Oma veneeni painaa 200 kiloa ja traileri samanverran, retkikuorkaa 100 kiloa,
niin vetoauton kapasitetti on siinä rajoilla.
Tuo kuvasi vene vaikuttais ihan kohtuulliselta, kelpais mullekkin.
Kuvassani olen matkalla Saltraumenin vuonolle, pyshdyttiin haukkaan evästä ja kuseskeleen.

Sukulaismies kertoi, että hänellä jäi kalalle lähtiessä uistin siimanjätkeena peräkontin raosta
venymään auton perään. Soratietä muutama kilometri ja asfalttia viisi.
Kyllä siitä oli kiilto lähtenyt, silti ottilaadun kärsimättä, yhä silti oli
hänen paras uistimensa jolla haukia lähti.

4-5 ikäisenä aloitin mato-ongella ja samoina vuosina verkolla.
Verkon laskin järveen kahlaten ja sain jopa pikkuahvenia.

Minua kokeneempi tuulastaja kertoi, ettei halogeenit ja käsivalaisimet kelpaa,
noitten antama valo heijastuu vedenpinnasta takaisin estäen vähäisenkin näkemisen.
Tuulastus lamppu täytyy kuljettaa vedenpinnan alla, niin ei itseä häikäise.
Tuollaisia lamppuja oli myyynnissä Motonetissä, tai Biltemassa.
Normaali halogeenikin kestää vedessä, kun sen siellä sytyttää, eikä
käytä sitä välillä ilmassa , lämpövaihtelu rikkoo lampun.
Juttu on testattava ennen syksyn pimeitä.

Tuossa on muutamanlainen keksintö, kun rakensin suksisauvasta
luotaimeen varren.

Nyt sillä voi mittailla suvyyksiä veneenlaidan yli ja jopa avannosta
Pääsääntöisesti se on asennettuna veneessä.



En muista kaikuni merkkiä.. joku easy fih tai sinneppäin.

Kaokuluotaimen akkuna on pelittänyt moottoripyörän patteri 12v 7 A
riittää jopa viikoksi kaijulle ja joskus siitä onladattu jopa kännykkä.
Akusta pitää huolehtia myös talven aikana.
itse puran sen auton lampulla miltei tyhjäksi 8 volttiin ja lataan ns. älylaturilla täyteen.
Tämä on tehtävä pari, kolme kertaa talvessa, akku pitää säilyttää mieluiten varattuna
kylmässä, Pihavarasto on hyvä, huonelämpö huono.
Tuota olen pohtinut, olisko akku kytkettävä auton konehuoneessa
autonakun rinnalle, siinä se latautuisi ja purkautuisi ihan luontojaan.

Paljonlaisesti sinulla on noita vapatelineitä. Itse kalastelen inarilla siellä on
rajoitettu vapojen määrä muistaakseni kaksi vapaan kalastajaa kohden.
minulla riittää muutama muovinen vapateline veneen laidassa.
Lisäksi on syväpaino takila vinssi siimalaskurilla ja kaikuluotain ja gepsi.
Gepsillä mittaan uistelunopeutta ja suunnistan sokkeloisella järvellä.

Jotain apuja tarvitsisin kokeneemmilta,
Minkälaisin varustein pystyisin 85- vuoden 2-t Yamahasta ottamaan
latausvirtaa kaiun akulle ja pilssipumpulle, miksei myös huomiovalolle.

Inari on minun suosikkipaikka, yhtäkään kalatonta reissua tuonne en ole tehnyt.
Ennen  tämän kesäistä reissua soitin kunnan kalastuksen valvojalle ja sain ohjeen,
lohikalojen alamitasta ja kalastustavasta,
Neuvoi vetämään uistimet syvällä, muutoin niihin tarttuu vain alamittaista.
Tätä mieltä oli myös kaikuluotaimeni, pienempää kalaa oli runsaasti noin
5 metrin syvyydessä ja isommat ui jossain 10 metrissä, eli tarvitaan
kunnollinen takilapaino, jotta saadaan uistmet rittävän syvälle.
Laituriparlamentti tiesi kertoa, että poliisit ja tullimiehet voi olla rannassa
odottamassa, kun tulet pois he haluavat nähdä saaliisi,,
alamittaisista saat sakot ja menetät lupasi.
Kokeneempien kertoman mukaan seuraavat pikkutarkasti veneilyliivien ja alkoholin käyttöä.
Inarin vieheluvalla saat kalastaa yhdellä siimavieheellä.
Lupa tuonne on edullinen, toisin kuin Tenolle, jossa pääelinkeino vaikuttas olevan rahastus
tuonne en mene.
Tämän kesäinen kalasaalis jäi 20 kalaan, joista puolet aslamittaisina nakeltiin takain järveen,
loput savustettiin ja syötiin .. kotia tuotavaksi ei rittänyt yhtäkään.
Hirvitti heittää 30 senttinen vahingoittunut lohikala järveen, ei sellainen kauaa elä kuitenkaan,
Täältä etelän vesistä ei saa, kuin tuntuvasti pienempiä, jotka takuuvarmasti päätyy pannulle.
Tyhmältä tuntuvat säännöt on paikallisten laatimia ja todennäköisesti meidän kaikkien parhaaksi.
Minun ohje on, että hanki kunnollinen, noin 3,5 kiloinen takilapaino, jotta saat uistimesi
sinne missä isot kalat on, pinnalta ei kannata kalastaa.
Joslöydän kuvan omasta painostani, julkaisen sen jutun liitteenä, tuo on kotitrekoinen
ja toimivaksi osoitautunut.... virtausvastus pieni ja kuitenkin rittävän painava.
Parhaan ottiuistimen saa neuvoa joku toinen...

Onko porukalla kenelläkään kokemuksia lapista käsivarren  kainalon
Tarvantojoelta
Onko jokivesi kirkasta, vaikko limaista kuravelliä, onko
Kattasesta alkava tie Kultiman poroerotuspaikalle autoilukelpoinen,
tienvarsi sekametsäistä risukkoa, löytyykö hiekkapohjaisia jäkäläkankaita,
jossa voi telttaleiriytyä likellä tietä ja jokea.
Jos hallussasi joelta, maastosta tai tiestä valokuvia, se oli kiitoksen arvoista luksusta.
Syksyistä reissua tässä suunnittelen ja apuja etsin.
Tarkoitus olisi virvelöidä, perhokalastaa ja muutenkin reippailla.

Näkisin, ettei keittokalastuksessa kovin järeitä vehkeitä voi mukana kuljettaa, että se on sitten keskikokoinen
tai pienihaavi, veneen mukana isompi.
Pikkukoukusta ei ole kokemusta, mutta kerran oli kala kiskottava veneeseen fileointipuukolla,
kun ei muuta mukana ollut.

Allakasvattaja kerto, ettei limainen kala ei karkaa kädestä, jos käyttää villavantusta.

Norjan vuonokalastukseen valmistin kuvanmukaisen kalakuokan.
Tuolla on varminta pieksää kala hengiltä muualla, kuin veneessä, voi tulla pohjaan reikiä.

Tuo reikä varrenpäässä on sitävarten, että siihen sidotaan muutaman metrin naru, ettei
kuokka tipu mereen ja siitä voi myös apumies kiskoa.

Kännykästä on muodostunut kaupallinen tuote, jolla pyritään
rahastamaan suurin mahdollinen tuotto.

Itse olen mieltynyt halpapuhelimiin, 1100 sarjan puhelimet on
osoittautuneet sekä edullisiksi, kestäviksi ja toimiviksi... vielä
silloinkin, kun moninverroin kalliinmat lopetti pelittämästä.
Tällaisen sai vielä muutama vuosi sitten 40 €urolla.

Meillä on lapsille ja vaimolle ostettu monet kalliit puhelimet,
jotka oireilee jo uutena.
Oman vanhan puhelimeni annoin tytölle, joka päätyi pyykkien
mukana pesukoneeseen, lopettaen siten toimimasta, mutta
omassa käytössäni olleet toimii sitäkin varmemmin.

Vahinko vain, ettei näitä parhaita puhelimia enään valmisteta,
se on tuo tietokoneen tarkka markkiinaennustaminen tuollaista.

1100 sarjan lisäksi toimivalta vaikuttaa 1650 puhelin, mutta
näitäkään ei enään myynnissä ole.
Jos jommankumman näistä vielä myynnissä tavoitan, niin
ostan muutaman varastoon.

Sitten, jos tavoittelet jotain ns. älypuhelinta, niin tutkimisen arvoinen
juttu saattas olla Nokia 3720, jämyn tuntoinen kampe, mutta
paljon turhia ominaisuuksia on siinäkin.

Tämä vielä, Unkarissa valmistetaan ne parhaat Nokialaiset
niin kauan, kuin niistä tulee kestävyytensä vuoksi
kaupallinen ongelma.

Tämmöisiä me kuitenkin ollaan, että puutarhalkalusto, piharilli,
auto ja kännykkä pitää olla leuhkempi, kuin naapureilla, vaikka
halvemmalla pärjäis paremmin.

Minulla on perinteinen veneeseen kiinnitettävä kaikuluotain.
Talviajaksi irroitan sen veneestä ja kiinnitän suksisauvasta valmistettuun
varteen ja nyt pystyn sillä luotaileen avannosta.
Sama konstruktio soveltuu käytettäväksi myös soutuveneessä ja on helppo
siirtää mihin veneeseen hyväänsä. Liimapuristimella kiinnitys.

Isommille vesille, kun lähden, niin kiinnitän luotaimen Busteriini ja
moottoripyörän akusta virtaa.

Asian vierestä..
Olen todennut kaiun häiritsevän kalastusta paikallaan ollessa.
Elikkä katson kaiullaa vedensyvyyden, kalojen sijainnin ja suljen laitteen.
Minkälaisia on toisten kokemukset aiheesta?

Olisi tuo isompi 20% tehokkaampi, luulis sen jossain näkyvän.

Tervehdystä kaikille.

Olen uusi jäsen tällä mielenkiintoisella foorumilla ja käytän nimimerkkiä " kepakko ", asun Oulunseudulla ja kalastelen satunnaisesti, ikää päältä 60 ja työkiireet on ohi.
Koko ikäni olen vesistöjen rannoilla asunut, meren, joen, järven ja aina on harrastuksiin kalastus jossain muodossa kuulunut.

Vierestä virtaa Oulujoki, muttei siellä tule monestikkaan käytyä, lienee liian lähellä.
Simojoellakin olen joskus käyny, muutama kerta Inarilla, Oulujärvellä, Nilakalla, Torniojoella ja Otermalla.
Vuosien aikana on Norjan reissuja kertynyt noin 15 ja viimeisten viiden ohjelmaan on sisältynyt merikalastusta veneestä ja rannalta.
Keväällä menen taas merenjäälle tai metsälammille pilkille ja tiiä vaikka veteraanien kisoihin.

Kesän kalareissuja on suunnitteilla, jos vaikka juhannuskesällä pääsis taas Norjan puroille  tai Inarille, kun porukkakin ois pystyssä.

Varusteet on vaatimattomat, sisältäen perämoottoriveneen trailereineen, vetouisteluvälineitä, pilkkikamppeet ja virvelit, nyt suunnitteilla olisi hankkia perhokalastus sarja, tosin tuosta en ymmärrä vielä mitään ja aiheeseen liittyviä kysymyksiä tulen kokeneemmille esittään.
Siis tuota herkkua joudutte sietään, kunhan ensin olen opiskellut jo olemassaolevan aiheesta ja ymmärtänyt.

Kirjotellaan...