Näytä kirjoitukset

Vinkkejä kaipailisin pitkäsiiman tekoon. Toivottavasti joku voi auttaa

Entä jos tilanne vaatii sytyttämään nuotion metsään, jos vaikka putoan jäihin ja muuten iskisi hypotermia. Mitä jos tuli leviää sytyttämästäni nuotiosta ja poltan koko metsän? Olenko silloin syyntakeeton koska minulla oli pakottava tarve tehdä tuli metsään?

Kalustoviidakon selventämiseen on kehitetty nykyisin käytettävä AFTMA-luokitus, jonka kirjainlyhenne tulee sanoista:American Fishing Tacle Manufactures Association. Nykyluokitus perustuu siiman painoon. AFTMA-luokka huomioi perhosiiman ensimmäisten 9,1 metrin painon, johon ei lueta mukaan siiman 60 sentin pituista tasapaksua kärkeä. Pituus on valittu siksi, että se vastaa keskimääräistä heittopituutta normaalitilanteissa. Paino ilmoitetaan graaneina. Yksi graani on noin 0,065grammaa. Näin on saatu aikaan järjestelmä, jolla eri tuotteista voi luokituksen perusteella valita yhteensopivat osat. Saman luokan kela, vapa ja siima muodostavat suurella todennäköisyydellä tasapainoisen ja toimivan yhdistelmän.
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että valmistajan tuotteeseen laittama AFTMA-luokitus ei aina osu kohdalleen. Vallankaan kelavalmistajien ilmoittamia siimatilavuuksia ei pidä sokeasti uskoa. Usein ilmoitettu pohjasiiman määrä ja ohjekirjan mukainen siima ei sovikaan puolalle luvatusti. Tilavuus on mahdollisesti mitattu tehtaalla valmistajan omilla siimoilla, jotka voivat poiketa paksuudeltaan muista. Myös puolauskireys vaikuttaa.

AFTMA-luokan avulla voidaan antaa suuntaa-antava suositus myös vavan soveliaimmasta käyttötarkoituksesta. Toki kalastajissa on aina niitä, jotka kulkevat omia teitään. Jotkut onkivat kaiken varalta harjusta järeällä vavalla, jos vesistössä esiintyy kookasta taimenta tai pyytävät lohta lyhyellä ja hentoisella purokäyttöön tarkoitetulla "leikkikalulla". yleisimmin käytössä on varmaan luokat 2-10, mutta tarjolla on myös sekä raskaampia sekä kevyempiä luokkia. Perhokalastuksen luokitukset voidaan jakaa karkeasti olosuhteiden mukaan.
Luokat 1-2: Kaikkein kevein puro-,järvi-ja jokikalastus.
Luokat 3-4: Puro-, kevyt koski- ja järvikalastus.
Luokat 5-7: Normaali koski- ja järvikalastus.
Luokat 8-12:Raskas joki-,rannikko- ja merikalastus.

Yllä oleva teksti lainattu kirjasta "Perhokalastus, tekniikat ja sidonta".

Mitä pienempi koukku, sitä isompi numero. Esimerkiksi koukku kokoa 20 on jo varsin pieni, pituudeltaan 4.0mm. Pienimmät käyttökelpoiset koukut ovat kokoluokkaa 26-28.Kun koukku on kasvanut ykköskokoon asti, muuttuu numerointiperiaate. Numeroon tulee mukaan jakoviiva ja se kääntyy nousemaan pienemmästä numerosta suurenpaan: 1/0,2/0,3/0 jne. Pelkkä kokonumero ei kerro totuutta koukun todellisesta koosta, sillä samannumeroisen koukun varren mitta voi poiketa peruspituudesta huomattavasti. Varren pituutta merkitään tällöin XL- tai XS-merkinnöin. Kun koukkupaketissa lukee kokonumeron perässä esimerkiksi 6XL, tämä tarkoittaa kuusi kertaa perusmittaa pidempää vartta.Vastaavasti 6XS on koukku, jonka varsi on normaalia lyhyempi.

kokoluokitukset: 41mm = 2/0, 38mm = 1/0, 35mm = 0, 32mm = 1, 29mm = 2, 25mm = 3, 24mm = 4, 22mm = 5, 21mm = 6, 19mm = 7, 17mm = 8, 16mm = 9, 14mm = 10, 13mm = 11, 11mm = 12, 10mm = 13, 9mm = 14, 8mm = 15 7mm = 16, 6mm = 17, 5,6mm = 18, 4,8mm = 19, 4,0mm = 20.

Sen voi itse päätttää. Toiset ovat sitä mieltä että ehdottomasti täytyy käyttää kokonaista, elävää täkykalaa. Omasta mielestä palanen on paras vaihtoehto.

kokeile myös pienillä tasureilla ja "volframipisaralla"
syötteinä paras on kyllä mato =)

kyllähän sitä tuosta joesta ainakin saa. käytän ahvenen perhokalastukseen pääsääntöisesti ruskeita/oliivinvihreitä larvoja. annan larvan ensin upota pohjaan, josta alan nykimään sitä pintaan jonka jälkeen taas pohjaan jne. melko seisova ja ruskeahko vesi tuossa joessa on.

jos asutte lähellä euraa, niin kannattaa käydä kauttuan masku kodissa. sieelä on satoja jigejä valikoimissa + jigipäitä monenlaisia, kannattaa käydä!

onko mato-onki välttämätön? pääset nimittäin paljon parempiin tuloksiin kun haet suosiolla kaupasta kelan+vavan+siimaa, jos sinulla ei niitä ole. seuraava askel on hankkia koukkuja+ perukkeita+ "päärynäpainoja" jotka mielellään ovat yli 20 gramman painoinen, vavasta riippuen. suosittelen koukkukokoa 2/0. sitten vain teet näistä pohjaongen (alla on jonkinlainen kuva)

                                  |  <---- pääsiima
                                  |
                                  |
        sivusiima   ----->/|<--- sivutapsisolmu tähän.(löydät sen tekoohjeen googlesta)
                                / |<----- päärynäpaino kiinni pääsiiman alaosaan
                               /  |
             koukku -->J   D <---paino


koukkuun sitten vain särjen,salakan tms. särkikalan pala, ja onki pohjaan. huomioi, että sivusiiman tulee olla n.5-10cm lyhempi kuin pääsiiman. koko pohjaongen sopiva pituus solmusta painoon on noin 50cm. toivottavasti tästä oli edes jonkin verran apua =D kalaonnea!

haukea kannattaa kokeilla myöskin täkykalalla,mielellään elävällä.
kuhasta vielä sen verran, eetä pohjaonkeen särjenpalanen ja eikun pohjaan =D sieltä sitä kuhaa nousee =D

Markku oli ollut lohia onkimassa tenolla. saalis oli niin hyvä, että hän tarjosi lohipäivällisen muutamille ystävilleen. päivällisen jälkeen markku innostui kertomaan, miten suuria lohia oli saanut. käsimitoista päätellen niiden pituus oli puolitoista metriä. kesken puheen vaimo puuttui puheeseen ja näytti käsillään mittoja, jotka olivat vain noin kolmannes markun esittämistä. huomattuaan tämän, markku sanoi vaimolleen: "älä sinä puutu tähän! isot lohet on paljon helpompi fileerata!"


mies tulee järveltä suuren kalansaalin kanssa
-onpa sinulla ihmeellisen iso kalasaalis, naapuri ihmettelee.
-niin! ja omat pyydykset on vielä kokematta, mies vastaa.

ruotsalainen kertoi kalajuttua: kerran sain niin suuren hauen, että se piti vetää veneen alle ja hukuttaa!

-kehuskelkaa te vain kalajutuillanne, mutta kerran kun oltiin kalassa oli ahvenilla niin hyvä syönti, että piti mennä puun taakse laittamaan mato koukkuun!

mies oli naapurikunnassa pilkillä. pitäjän pappi tuli jäälle katsomaan, eikä mies tuntenut häntä. äkkiä miehen pilkkiin tarttui niin suuri hauki, ettei se mahtunut reiästä. kun mies ryhtyi suurentamaan reikää, pääsi kala karkuun. silloin mies kirosi ja sanoi: nyt se saatana pääsi karkuun!! tähän pappi vastasi:-jos se se oli, sai mennäkkin.

poliisi huomasi järvellä miehen, joka heitteli veenestä dynamiittipötköjä ympäriinsä, ja keräsi kuolleet kalat. moinen on laissa kielletty, joten poliisi työnsi vartioveneen veteen ja ajoi miehen veneen viereen.-olette pidätetty ryöstökalastuksesta! mies katsoi poliisia hetken aikaa, sytytti dynamiittipötkön tulilangan, ojensi sen poliisin käteen ja sanoi:-piteletkö tuota, vai kalastatko kanssani?

1)heittokalastus
2)perhokalastus
3)pilkkiminen

Perustelut: Heittokalastus lähinnä, koska se vain yksinkertaisesti on loistavaa ajanvietettä, bonuksena mahdollisuus hyvinkin suurin kaloihin. Perhokalastuksen valitsin kakkossijalle, koska tässä tarvitaan edes jonkinverran enemmän taitoa kuin heittokalastuksessa, jonka takia perholla saadun kalan vuoksi pitää nähdä jokseenkin enemmän vaivaa kuin saman kalan saamisessa heittokalastamalla. Pilkkimiseen ei ole mitään kovin ihmeelistä syytä, mukavempaa kuin mato-onginta.

Enpäs taas oikein ajatellut kun tätä kirjoitin Ei perhana... repesin totaalisesti!

Osan viehetappioista pystyy välttämään ihan maalaisjärjellä.
Itsekoettu esimerkkitilanne: Olin kalastamassa Nakkilassa, Arantilankoskessa kun paikalle saapui about 16 vuotias poika. Seurailin hänen puuhiaan siinä perhostaessani ja näin kuinka hän laittoi perukkeen päähän fat rapin (siltä se ainakin näytti) ja heitti sen eteensä, jonka jälkeen hän antoi virran viedä sitä. Hän pysäytti siiman päästämisen kelalta noin 10 metrin päähän minusta ylävirtaan, ja alkoi kelata vastavirtaan. Vettä siinä oli noin puolen metrin verran, ja pohja oli kivikkoista. Ensimmäinen kammen veto ja uistin oli jo jäänyt johonkin kivenkoloon tai vastaavaan. Sitten hän sain kuningasidean ottaa toiseksi viimeisen vaparenkaan kohdalta kiinni vetääkseen uistimen pois pohjasta... vapa tietysti katkesi viimeisen vaparenkaan alapuolelta ja siinä kohtaa kaveri huuteli v*ttua ja s*atanaa. =D minun oli vaikea pidätellä nauruani ja koin parhaaksi kalhlata rantaan ja vaihtaa paikkaa. Tämänkin siis olisi voinut välttää pienellä järjenkäytöllä.

Olen useasti miettinyt, että mitä lain mukaan saa tehdä hätätilanteissa? Jos otetaan tilanne jossa 22 vuotias ajokortin ja rekisterissä olevan auton omaava mies ja hänen 14 vuotias poikansa asuvat 20 kilometrin päässä päivystävästä sairaalasta. Mies on käyttänyt moottorisahaa ja on varomattomuuttaan sahannut reisivaltimonsa auki. Mies ehtii huutaa apua, jonka hänen 14 vuotias poikansa kuulee ja saapuu katsomaan, että mitä on tapahtunut. Mies menettää tajuntansa verenhukan vuoksi.( Sanotaan tähän väliin että he asuvat metsässä keskellä ei mitään, eikä naapureita ole. Ainoa puhelin on pudonnut edeltävänä iltana maahan ja hajonnut.)

Kysymys siis kuuluu, että saako 14 vuotias poika lähteä kuljettamaan tajutonta isäänsä autolla sairaalaan, jos ei ole mahdollisuutta hälyttää paikalle apua ja mies kuolisi muuten verenhukkaan? entä jos auto ei ole rekisterissä, mutta on pakottava tarve käyttää autoa hätätilanteen vuoksi. entä jos poliisit pysäyttävät? Mitä siinä poliiseille sitten oikein selittää?