Valkealan järvet

[ThC²]

Onkos porukka käynyt kuhan perässä järvillä?

Itse en ihan viime kesän tahtiin ole vielä ehtinyt, mutta on sitä muutamia reissuja tullut tehtyä. Kevään ja alkukesän juhannuksen tienoille pyörin "tuntemattomilla" paikoilla, lähinnä väliväyllä. Mulla on yleensä ollut keväällä nuo kuhat täysin hukassa, joten on tullut etsittyä niitä sieltä täältä. Yllätys kyllä, tänä keväänä niitä muutamia nousi joelta. Nyt viimeiset kolme reissua tullut tehtyä Rapojärvelle viime kesän "ottipaikoille" mutta todella hiljaista ollut...  Kyllä tänä vuonna joka reissulla on kuhan nähnyt, mutta vain yksittäisiä.

Jos nyt oikein muistan niin viime kesänä niitä sai tähän aikaan jo irrotella kymmeniä siimoista illan aikana. Mutta nyt ei löydy, niin ei sitten millään. Liekö tuo kylmä alkukesä jotenkin syyllinen. Viime viikonloppuna oli mun lisäksi joku 8 muuta venettä Raposkilla, mutta ainakin niiden ajolinjoista päätellen ei nekään mitään spottia löytäny.

Tänään olin 18.00-0.30 Rapojärvellä ja saalina huikeat yksi kuha, joka sekin silmämitalla joku 40cm. Luupäitäkään ei käynyt tunnelmaa häiritsemässä kuin yksi kaljapulloon mahtuva yksilö. Sekin aika outoa, kun yleensä niitä saa illan aikana ravistella siimoista vähän väliä. Odotukset kuhan suhteen oli kyllä tänään korkealla, koska nuo säät ovat olleet niitä suosivia. Tosin Raposkilla pikku selällä oli pintavesi 22 ja isolla selällä 20, eli vähän voisi vielä nousta.

Onko muilla onnistanut paremmin?

[JuhannusKala]

Onkos porukka käynyt kuhan perässä järvillä?

...

Onko muilla onnistanut paremmin?

Ite olen vain pari kertaa käyny Lappalalla kuhan perässä, kaikki reissut ovat sen lisäksi olleet sekauisteluja päivällä, joten melkeimpä voisin sanoa, että kuhastamassa en ole vielä käynyt. Yhdellä reissulla saatiin kaksi kuhaa Nisoksesta, lainaus alla.

Eilen 11.30 lähdimme vain mato-ongella kalastaneen luokkakaverini kanssa uistelemaan kuhaa Kouvolan Lappalanjärvelle. Alkuun kiertelimme viime kesän hyvää kuhapaikkaa, runsaalla rehulla varustettua karia. Koska tulosta ei tunnin-parin soutamisella tullut, kauhoimme sateen saattamina kohti kahta saarta, jotka olimme tulomatkalla ohittaneet. Kymmenen metrin syvänteen reunoilta tuli puikkarihauki muikun värisellä Storm ThunderCrankillä. Menimme saareen evästämään, jonka jälkeen jatkoimme matkaa kohti hyvänä haukilahtena pidettyä Nisosta. Sieltä saimmekin jo paremmin saalista. Pienen soutelun jälkeen veneessä oli käynyt kaksi kuhaa. Toinen ikävästi alamittainen ja selästä kiinni. Onneksi se polski pienen elvytyksen jälkeen hyvissä voimissa takaisin. Toinen mitallinen ja noin kiloinen, joten kaverille syötäväksi. Isomman kuhan saimme 11-senttisellä papukaija Jessellä. Kuhien lisäksi saimme muutaman puikkarihauen.

Palasimme taas pienen kiertelyn jälkeen kahdelle saarelle, joista toisessa olimme aiemmin evästäneet. Kaislikon reunasta puikkarihauen saatuamme menimme evästämään vielä omalta osaltamme koskemattomaan saareen. Eväiden syönnin ja juomien juonnin jälkeen jatkoimme kohti Harjunjoen suuta. Menimme jokea pitkin ehkä puoli kilometriä, kunnes käännyimme takaisin. Pari vaappua karahti kääntymisnurkilla pohjaan, toisessa saattoi kyllä olla isokin jurottaja kiinni, mutta pohjaan jääminen oli silti se todennäköisempi vaihtoehto. Samassa erikoisvärisestä Jessestä irtosi uintilevy harmillisesti, toivottavasti samaa uintilevymallia saa ostettua jostain...? Siitä soudimmekin jo kotirantaan poimien matkalta vielä muutamat hauenpenikat. Jopa kiloisen saimme joen suusta kaislikon reunasta poistulomatkalla. Puoli yhdeksältä olimme kotirannassa hyvän reissun tehneinä, saldona seitsemän haukea(?) ja kaksi kuhaa.

Päivän ehdoton ykkönen oli se papukaija-Jesse, jolla saimme kuhankin. Valtaosa hauistakin tuli sillä. Ja tehokkuus ei johtunut itse Jessestä, vaan väristä, sillä hyvän aikaa perässä roikkui kaikissa neljässä vavassa saman kokoiset, mutta eri väriset Jesset ja yhä vain papukaija jatkoi puikkareidenkin poimimista. Myös suuren suuri kilon hauki tuli samaisella matkijalinnulla.

Huomenna kuitenkin korjaamaan tilannetta, sillä kasilta ois tarkotus lähteä kaverin kanssa soutelemaan pitkin Lappalaa. Taas menny kesä ihan toisin kuin olen suunnitellu... Korkkarikin vielä avaamatta. Onneksi kuitenkin kesää on vaikka millä mittaa jäljellä, sekä parhaat kalastusajat, -reissut ja -saaliit ovat edessä päin. Ootko muuten ThC ite käyny vielä Keski-Kymellä?

[ThC²]

Huomenna kuitenkin korjaamaan tilannetta, sillä kasilta ois tarkotus lähteä kaverin kanssa soutelemaan pitkin Lappalaa. Taas menny kesä ihan toisin kuin olen suunnitellu... Korkkarikin vielä avaamatta. Onneksi kuitenkin kesää on vaikka millä mittaa jäljellä, sekä parhaat kalastusajat, -reissut ja -saaliit ovat edessä päin. Ootko muuten ThC ite käyny vielä Keski-Kymellä?

Oon pari kertaa käyny Susikoskella heittelemässä, viimeksi toissapäivänä. Elämäni eka Toutain villitsi siiman päässä sillä reissulla. Yksi kirjo (luultavasti) hyppi pikkukalojen perässä ihan vieressä, mutta ei tarttunnu vieheeseen. Kerran se kyllä tukisti sitä kunnolla. Pirusti siinä kosken niskalla mellasti muitakin "isoja" kaloja. En kyllä tiedä mitä olivat, ehkä kirjoja, toutaimia tai sitten ahvenia. Yksi ahven siitä kyllä nousi, eli lienee sitten niitä.

Kohtapuoliin lähden testailemaan uutta siimaa, ehkä sinne taas. Torstaina olis tarkotus mennä jo aamusta ja vuokrata vene siitä kahvilalta. Jos sitten päivän soutelisi akselilla Susikoski - Tiirankari.

Kuha on kyllä Valkealassa (mun kohdalla) syönyt huonosti. Yksittäisiä kyllä tullut joka reissu, mutta ei oikeen kunnon syöntiä vielä ollut. Viime kesän paikoilla ihan hiljaista vielä. Kyllä sitä voisi tässä joku päivä käydä taas testaamassa joko syövät jo.

Kireitä Lappalalle!

[JuhannusKala]

Täytyy itekkin todeta sama. Ei kyllä kunnon (tai kunnolla) kuhaa tunnu löytyvän millään. Lainausta taas alla. Taitaa siis olla aika sama tilanne meillä molemmilla?

Maanantaina aikavälillä 20-21.30 käytin erästä 8-vuotiasta poikaa kalassa. Kahdella vavalla uistelimme melkein koko ajan, koska järvi oli kauniista auringonpaisteesta huolimatta tuulinen ja rauhaton. Alkuun opastettavani väsytti mustaselkäiseen ja ruskeakylkiseen Originaliin iskeneen 365g ahvenen, joka jäikin veneeseen. Seuraava kala oli Tulitikrun väriseen Shad Rapiin iskenyt, noin 43cm kuha. Laitoin sen takaisin, koska kyseisellä järvellä kuhan alamittaa on nostettu. Ja tietysti aina parempi nuo pienemmät laittaa kasvamaan. Loppuun väsyttelin vielä samaiseen Shad Rappiin napanneen 900g CR-hauen.

Eilenkin kävin uistelemassa. Äitin kummi souti, minä soitin räikkäpärinäkuoroa. Kasin maissa lähdettiin kuhan perään, puoli yhdeltätoista tultiin takaisin. Keli oli ihan OK, vaikkakin jälleen hieman tuulinen soutua hankaloittaen. Syvänteitä koluttiin, eikä matalikotkaan jääneet huomiotta. Ensimmäinen saalis oli ehkäpä yhdeksän-kymmenen maissa saatu puikkarihauki, joka puri Barra Magnumia Hotsteel-värisenä. Puikkarit takaisin. Korkeintaan puolen tunnin päästä saatiin samalla Barra Magnumilla reilusti alamittainen kuha, joka polski takaisin syvyyksiin pienen elvyttelyn jälkeen. Viimeiseksi, muttei vähäisimmäksi saaliiksi saimme mätiä, haisevia(!), evättömiä ja pannukarkeita (jäi silti syömättä ) ahvenia täynnä olevan verkon, jota emme kokonaan saaneet ylös pohjasta, koska vene oli hutera soudari eikä verkko ihan kevytkään ollut - kaksi immeistä sai hiki otsassa kiskoa verkkoa sentti kerrallaan kohti venettä. Loppuverkon, jota emme saaneet ylös, jouduimme katkaisemaan takaisin syvyyksiin. Verkko oli varmasti jonkin aikaa jo pohjassa maannut, sillä haju oli kuvottava eikä ahvenilla ollut evistä ruotoja kummempaa enää jäljellä. (Tähän semmonen oksennushymiö ) Verkko kaloineen päätyi suorinta tietä  muovipussissa roskikseen.

Kiitos, Rapojärvelle samoin!

[ThC²]

Täytyy itekkin todeta sama. Ei kyllä kunnon (tai kunnolla) kuhaa tunnu löytyvän millään. Lainausta taas alla. Taitaa siis olla aika sama tilanne meillä molemmilla?

Kiitos, Rapojärvelle samoin!

Juu, samanlainen tilanne.

Jotenkin asiaa vielä kuvastaa se että aina kun tuollaisen "sattuma" kuhan saanut, niin olen samalle paikalle jäänyt hetkeksi pyörimään. Mutta ilman tapahtumia. Vaikka vaihtanut muut pyynnit "ottivieheeksi" ja samaan syvyyteen, niin silti sama tulos.

Tosiaan tuo tuuli on kyllä minusta ikävin vitsaus mitä kalamiehellä voi olla. Voin uskoa että soutaessa se on vielä ärsyttävämpää kuin perätuupparin kanssa. Tältä kesältä ei ole vielä sellaisia kunnon lämpimiä ja peilityyniä kuhailtoja omalle kohdalle sattunut.

En ole tuon viime lauantain reissun jälkeen käynyt Rapojärvellä. Tämä loppuviikko täynnä kaiken maailman menoa ja ensi viikko vietetään pohjoisessa, joten seuraava reissu Raposkille sitten joskus heinäkuun viimisellä viikolla. Toivottavasti siihen mennessä alkaa kuhien syönti paranemaan.

[JuhannusKala]

Juu, samanlainen tilanne.

Jotenkin asiaa vielä kuvastaa se että aina kun tuollaisen "sattuma" kuhan saanut, niin olen samalle paikalle jäänyt hetkeksi pyörimään. Mutta ilman tapahtumia. Vaikka vaihtanut muut pyynnit "ottivieheeksi" ja samaan syvyyteen, niin silti sama tulos.

Tosiaan tuo tuuli on kyllä minusta ikävin vitsaus mitä kalamiehellä voi olla. Voin uskoa että soutaessa se on vielä ärsyttävämpää kuin perätuupparin kanssa. Tältä kesältä ei ole vielä sellaisia kunnon lämpimiä ja peilityyniä kuhailtoja omalle kohdalle sattunut.

En ole tuon viime lauantain reissun jälkeen käynyt Rapojärvellä. Tämä loppuviikko täynnä kaiken maailman menoa ja ensi viikko vietetään pohjoisessa, joten seuraava reissu Raposkille sitten joskus heinäkuun viimisellä viikolla. Toivottavasti siihen mennessä alkaa kuhien syönti paranemaan.

Se on kyllä jännä, että kuhat eivät tunnu samalla tavalla olevan parvissa kuin viime kesänä. Mistäköhän moinen mahtaa johtua? Viime kesänä Juhannuksen tietämissä saatiin enon kanssa neljä kuhaa samasta paikasta. Ja aika vähällä uistelullakin - aina ohimennessä joku roikkui perässä. Puhumattakaan luokkakaverin kanssa tehdystä Urajärven keikasta, josta lopputulos oli reilu parikymmentä kuhaa. Tosin kuhista ruoaksi otimme vain neljä. Tänä kesänä moisesta ei ole voinut vielä haaveillakkaan...

Joo, tuuli on ajoittain ihan mahoton hankaloittaja. Yksin soutaessa kun ei muutenkaan meinaa tulla mitään, kun eivät kädet silloin riitä. Tosin nyt noilla kahdella reissulla sentään ollut kaveri. Onneksi enolla olis pikku-Honda vapaana, sen ehkä pökkään tuohon soudarin perään, jos vain perä kestää.