Eräaiheiset uutiset

[T11Mika]

Vielä mietintöjä...

Tuo kohta, että kalakortti tulisi ostettavaksi kaikille yli 18-vuotiaille, eli myös vanhoille yli 65-vuotiaille jäärille, joiden ansiosta moni meistäkin on kalamies, on mielestäni kohtuuton, eiköhön nuo ukot ole jo oman osansa makselleet 

En ota kantaa noihin muihin asioihin, kun en ole ehtinyt lukaista läpi tuota mietintöä, mutta tuosta olen kyllä aivan samaa mieltä. Ei ole keneltäkään pois jos jatkettaisiin tuossa asiassa vanhaan malliin. Eiköhän valtion kassaan mene muutenkin ihan riittävän iso osa eläkeläisten rahoista niin josko nyt annetaisiin edes harrastaa ilman valtion maksuja.

[Eris]

Vielä mietintöjä...

Tuo kohta, että kalakortti tulisi ostettavaksi kaikille yli 18-vuotiaille, eli myös vanhoille yli 65-vuotiaille jäärille, joiden ansiosta moni meistäkin on kalamies, on mielestäni kohtuuton, eiköhön nuo ukot ole jo oman osansa makselleet 

Mietintöjä...

On se kyl ihme, että heti kun jotain "uutta" maksua kehitellään / vanhaa uudistetaan, ni suomalaisista tulee yhtäkkiä maailman pihein kansa.

35€ on kahden kuhafileen hinta, jossei sitä voi maksaa, ei kannata kalastaa. (35€/365=0,095€ eli 9,5 centtiä per päivä maksaa kalastuslupa vuodessa). Hedelmäpelistä kun jättää sen kymmensenttisen päivässä sivuun, niin on lupa jo maksettu. Koskee myös eläkeläisiä, aivan samoin kuin opiskelijoita, työttömiä, varusmiehiä jne...

Ehkä se kuuluu suomalaisen luonteeseen vastustaa kaikkia uudistuksia...

Mun mielestä hinta sais olla jotain viidenkympin luokkaa.

[T11Mika]

Mietintöjä...

On se kyl ihme, että heti kun jotain "uutta" maksua kehitellään / vanhaa uudistetaan, ni suomalaisista tulee yhtäkkiä maailman pihein kansa.

35€ on kahden kuhafileen hinta, jossei sitä voi maksaa, ei kannata kalastaa. (35€/365=0,095€ eli 9,5 centtiä per päivä maksaa kalastuslupa vuodessa). Hedelmäpelistä kun jättää sen kymmensenttisen päivässä sivuun, niin on lupa jo maksettu. Koskee myös eläkeläisiä, aivan samoin kuin opiskelijoita, työttömiä, varusmiehiä jne...

Ehkä se kuuluu suomalaisen luonteeseen vastustaa kaikkia uudistuksia...

Mun mielestä hinta sais olla jotain viidenkympin luokkaa.

Kun huomioi, että metsästyslupa on ollut koko valtakunnan alueen kattava alusta asti ja hinta on nykyisellään muistaakseni 24€ niin tuo 35€ on siihen nähden ihan linjassa. Ei noita hintoja voi ihan noin laskea, että otetaan 365 lukemaksi millä se jaetaan. Käytännössä väki kuitenkin laskee sen mukaan monenako päivänä vuodessa pääsee kalalle. Ei siitä silti päivää kohden isoja summia tule, mutta helposti ne jotka käy kalalle kesälomalla mökki järvellä sen kaksi tai kolme kertaa jättää jo nykyisellään maksamatta tuon ja vielä herkemmin jos hintaa nostetaan.

Eikä tässä ole niinkään kyse vastustamisesta vaan mielipiteen ilmaisusta. Jos täällä joku sanoo mielipiteensä ei se ole vastustamista. Eri asia jos rupeaa kirjelmöimään tuonne ministeriöön mihin lähetetyillä viesteillä voisi jopa jotain vaikutusta ollakin. Täällä purnaaminen tuskin tulee vaikuttamaan lainsäätäjien mielipiteisiin.

Monet ovat täälläkin jo aiemmin maininneet, että kannattavat koko maan kattavaa lupaa ja hintahaarukkakin on ollut aikalailla nyt esitettyn luokkaa. Jäisi aika lyhyiksi nämä keskustelut jos ryhdyttäisiin vain olemaan samaa mieltä joka asiasta. Jonkun pitää esittää asiaan toinen näkökulma, että saadaan keskustelua aikaiseksi. Ei nämä foorumit muuten pysy elossa.

[hartsa79]

Ehkä se kuuluu suomalaisen luonteeseen vastustaa kaikkia uudistuksia...

Mun mielestä hinta sais olla jotain viidenkympin luokkaa.

Uudistuksena kuulostaa aikalailla hyvältä, tuo läänien poistaminen, mutta tuo vanhusten kalastusoikeus saisi säilyä. Itsellä siihen vielä on aikaa sen verran, että pihiys ei tässä asiassa vaikuta  

[Eris]

Ei siitä silti päivää kohden isoja summia tule, mutta helposti ne jotka käy kalalle kesälomalla mökki järvellä sen kaksi tai kolme kertaa jättää jo nykyisellään maksamatta tuon ja vielä herkemmin jos hintaa nostetaan.

Jep. Kalastusluvan ostaminen on ennemminkin kannatus kalakantojen hoitoon, kuin itse lupa. Valvonta on lähes olematonta.

Eikä tässä ole niinkään kyse vastustamisesta vaan mielipiteen ilmaisusta. Jos täällä joku sanoo mielipiteensä ei se ole vastustamista. Eri asia jos rupeaa kirjelmöimään tuonne ministeriöön mihin lähetetyillä viesteillä voisi jopa jotain vaikutusta ollakin. Täällä purnaaminen tuskin tulee vaikuttamaan lainsäätäjien mielipiteisiin.

Taisin ilmaista asian huonosti. Tarkoituksena vaan mainita, että mikä tahansa luvanhinnaksi (tai muodoksi) tuleekin, niin jollain on siitä eriäviä mielipiteitä, niin kuin saakin olla. Pelkän kalastuksenhoitomaksun aiemmin maksaneet (2/3 luvan ostajista muistaakseni) eivät ymmärrettävästi pidä hinnannoususta, ennen kuin on ollut 22€ hinta. Uusi lupa suosii viehekalastajia ja useammalla läänillä kalastavia.

Monet ovat täälläkin jo aiemmin maininneet, että kannattavat koko maan kattavaa lupaa ja hintahaarukkakin on ollut aikalailla nyt esitettyn luokkaa. Jäisi aika lyhyiksi nämä keskustelut jos ryhdyttäisiin vain olemaan samaa mieltä joka asiasta. Jonkun pitää esittää asiaan toinen näkökulma, että saadaan keskustelua aikaiseksi. Ei nämä foorumit muuten pysy elossa.

Tämänpäs vuoksi minäkin kerroin oman mielipiteeni, joka näemmä herätti keskustelua.

Vielä maininta, että muistaakseni tuo 35€lupahinta oli suhteessa kalakantojen hoitoon tarvittavien varojen määrään. Tämä siis mikäli myös yli 65v maksavat luvan. Luvanhinta kohonnee aika lailla (tai vaihtoehtoisesti kalakantojen hoitoon käytettävät varat pienenevät), jos eläkeläiset eivät sitä maksaisi ja suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään. ?

[Lahmajärven kauhu]

Lehdistötiedote 13.2.2012

Julkaisuvapaa heti

Ennätyskalarekisteriin 10 uutta Suomen ennätystä

Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnassa viimeisen vuoden aikana käsiteltyjen 10 ennätyskokoisen lajin joukossa on kaksi uutta kalalajia: kaukomailta saapunut sarda ja isosimppu sekä uudet rapulajit: liejutaskurapu ja rantataskurapu.

Uusia ennätyskaloja ovat harjus 2,47 kg, härkäsimppu (meri) 0,924 kg, isosimppu 0,380 kg, sarda 2,15 kg ja vimpa 0,66 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kolmipiikki 9,4 cm, viisipiikki 5,1 cm, nahkiainen 46,6 cm sekä liejutaskurapu 2,23 cm ja rantataskurapu 3,3 cm

Turska puuttuu listalta

Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 73 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja kuusi rapulajia. Listalta puuttuu edelleen ihan tavallisia kaloja, kuten peledsiika ja turska. Turska oli 1980-luvulla yleinen kala Suomen vesillä, mutta katosi sitten lähes kokonaan. Viime vuosina turskia on jälleen tavattu vesiltämme, mutta yksilöt ovat olleet pienikokoisia verrattuna Atlantilla eläviin lajikumppaneihin. Turskan ilmoitusraja on 3,0 kiloa.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:

Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

[Lahmajärven kauhu]

Heh 

kakskakkonen ja vuosiuistin 2012

[JuhannusKala]

Perhonsitojat huomio! Varokaa viidakkokukkoa

[ThC²]

Lohenkalastus Itämeren pääaltaalla keskeytetty
Helsinki 14.3.2012

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt keskeyttää Suomen lipun alla purjehtivien kalastusalusten lohenkalastuksen Itämeren pääaltaalla. Lohenkalastus keskeytetään 15.3. alkaen, koska ministeriön Itämeren pääaltaalle vahvistama lohen enimmäissaalis (4 000 lohta) on täyttynyt. Keskeytys ulottuu toukokuun loppuun asti. Kesäkuun alusta sovelletaan EU:n avomerialueiden siimakalastusta koskevaa kesärauhoitusta, joka jatkuu syyskuun puoliväliin saakka.

Ruotsi keskeytti lohenkalastuksensa Itämeren pääaltaalla 5.3. alkaen, kun sen koko vuodelle vahvistama siimakalastuksen lohikiintiö (13 731 lohta) oli täyttynyt.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Ali Lindahl, p. 09–160 54163, 040–757 7507

Saatavissa: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/120314_lohikalastuskeskeytys.html

[Christian]

Kyllä tuossa on jo Turskaa melkein kidutettu. Punnitaan yli 40 kg kala roikuttamalla ja vielä todennäköisesti saatu syvältä ja nostettu nopeasti ylös (12 min väsyttely), eli painevaihtelu lienee tehnyt jo riittävästi tuhoja (mm. silmät paskana). Komee on saalis, mutta pitäisi ehkä miettiä hiukan tuota C&R hommaa tilanteen mukaan.

http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ajankohtaista/?id=75719

[Joonas93]

Tuollainen uutinen osui äsken silmään:

http://yle.fi/alueet/helsinki/2012/03/matirasioista_kuoriutuu_toukokuussa_jokiin_tuhansia_taimenia_3334355.html

[köntsä]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/ilmatyynyaluksia-pelastusoperaatiossa-yli-sata-pilkkijaa-pulassa-suomenlahdella/art-1288457496463.html
-Kyllä pitäsi veli-Venäläisenkin tajuta ettei tuonne enään ole juurikaan asiaa...

[Barra]

http://www.maanmittauslaitos.fi/tiedotteet/2012/03/syvyys-merimerkkitiedot-poistuvat-karttapaikalta

Vihaista postia asiasta päättävälle taholle? Loistava idea ruveta piilottamaan näitä syvyystietoja, piilotetaan autoilta nopeusrajoitteet samalla...

[TuMi]

Ruotsi lopetti lohen kalastuksen ajosiimalla, Suomi ei
Ruotsi on lopettanut merilohen ajosiimakalastuksen Itämerellä maaliskuun alusta saakka. Samalla lohen avomerikalastuksen aika Ruotsissa on näillä näkymin ohi ja lohi pyydetään vastaisuudessa rysillä rannikolta.

Suomessa kevätkaudelle on annettu ajosiimakalastukseen 4 000 lohen kiintiö. Syksyn mahdollinen määrä selviää kesän jälkeen.

Suomessa avomerikalastus on pientä verrattuna rysäkalastukseen rannikolla. Suomen Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden kokonaiskiintiö kuluvalle vuodelle on vähän yli 30 000 lohta. Eteläisellä Itämerellä käy lohenpyynnissä nelisen alusta, jotka kalastavat myös muun muassa turskaa, kertoo Riista- ja kalantutkimuslaitoksen tutkija Tapani Pakarinen.

Pakarinen ei näe ajosiimakalastusta isona kysymyksenä.

- Jättääkö kalastamatta vai kalastaako, se ei heilauta varsinaista lohitilannetta mihinkään suuntaan.

Itämeren lohen tulevaisuudelle oleellista on Puolan salakalastuksen kuriin saaminen.

- Puola harrastaa laitonta pyyntiä. Puhutaan liki sadasta tuhannesta lohesta vuosittain.

Lähde: Nelosen uutiset

[ThC²]

Kalanpyydysten merkintä uudistuu, kalastuksenvalvojille pätevyysvaatimuksena viranomaisen järjestämä koe

Helsinki 4.4.2012

Hallitus on tänään päättänyt muutoksista kalanpyydysten merkintöihin sekä kalastuksenvalvojan koulutukseen ja kokeeseen. Uudet määräykset pohjautuvat huhtikuun alussa voimaan tulleisiin kalastuslakiin tehtyihin muutoksiin ja ne astuvat voimaan huomenna 5.4.2012.

Asetuksen mukaan seisova tai kiinteä kalanpyydys on aina merkittävä yhdellä tai useammalla lippusalolla tai koholla sekä tarvittaessa välikoholla, ja jäältä kalastettaessa säädöksen mukaisella merkkisalolla. Pyydyksen merkitsemiselle asetetut vaatimukset ovat suuremmat vesiliikenteen käyttämillä alueilla. Näillä pyydysmerkkinä käytetään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitettyä vähintään 20 senttimetriä korkeaa ja leveää neliön muotoista lippua. Pinnan läheisyyteen asetettu pyydys tulee varustaa kahdella salkoon kiinnitettävällä lipulla.

Vesialueilla, joilla vesiliikennettä ei yleensä harjoiteta eivätkä pyydykset haittaa vesistön muuta käyttöä, pyydysten merkitsemiselle asetetut vaatimukset ovat vähäisemmät. Näillä alueilla pyydykset on merkittävä vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 senttimetriä.

Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 senttimetrin avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Asetuksessa tarkennetaan lisäksi kalanpyydysten varustamisesta pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedoilla sekä kalastusoikeuden osoittavalla merkillä.

Pyydysten selvästi havaittavan merkitsemisen on olennainen tekijä vesiliikenteen turvallisuuden varmistamisessa sekä vesiliikenteen aiheuttaman pyydyskalastukseen kohdistuva haitan ja vahingon minimoinnissa. Vähimmäisvaatimukset pyydysten näkyvälle merkinnälle sekä pyydyksen varustaminen pyydyksen asettajan yhteystiedoilla ja kalastusoikeuden osoittavalla merkillä parantavat lisäksi kalastuksenvalvonnan toimintaedellytyksiä pyydyskalastuksen luvallisuuden ja laillisuuden valvonnassa.

Asetuksessa annetaan lisäksi tarkemmat määräykset huhtikuun alusta voimaan tulleessa laissa säädetystä kalastuksenvalvojan kokeen suorittamisesta ja koulutuksen sisällöstä. Kalastuksenvalvojan tehtäviin liittyy julkisen vallan käyttöä, jolloin tehtävää hoitavalta henkilöltä edellytetään sekä kalastuslainsäädännön että hallintolain mukaisten hyvää hallintoa koskevien perussäädösten hallintaa.

Kalastuksenvalvojan tehtävässä toimivalta henkilöltä edellytetään myös asiakaspalvelutehtävässä tarvittavia taitoja sekä mm. kalastuksenvalvontatoiminnassa harjoitettavan viranomaisten yhteistoiminnan tuntemista. Kalastuksenvalvojan koulutuksen sisältö voidaan hankkia osallistumalla järjestettyyn koulutukseen tai itseopiskelulla. Kokeella viranomainen voi varmistaa kalastuksenvalvojan pätevyys- ja ammattitaitovaatimusten täyttymisen. Kalastuksenvalvojan kokeen järjestää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi, p. (09) 160 53367

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö