Eipä se sähkö siimaa pitkin kulje.. Ainut vaaranpaikka on, kun huitoo sillä vavalla noita linjoja..
Ei pidä luottaa sokeasti peukalosääntöihin, jollei tunne siimansa sähkönjohtokykyä. Kuiva nylonsiima on kyllä hyvä eriste, märkänä ei enää ihan niin hyvä. Vettä imevä punottu siima, varsinkin jos kyseessä on suolavesi, johtaa sähköä jo ihan toisella tavalla. Nykyisissä monikuitusiimoista on vaikea mennä sanomaan, koska jokin rakennekuitu voi olla eri ainetta kuin muut. Lisäksi siimoja päällystetään mitä erilaisimmilla aineilla, joiden sähkönjohtokykyä kuivana/märkänä ei kannata arvailla.
Jo normaali verkkovirta on sydämen kautta kulkiessaan tappava, raajojen kautta lamauttava eli hukkuminenkin voi olla seurauksena. Erityisen varovainen kannattaa olla aluesiirtolinjojen lähistöllä. Näissä jännite on tyypillisesti 40 000 .. 70 000 volttia, joka räjäyttää tajun ihan eri tavalla kuin tuttu töpselisähkö. Pääsiirtolinjat ovatkin sitten luokkaa 110 kV .. 400 kV, mutta ripustuskorkeuskin on näillä melko suuri.
P.S. Älä tee niin kuin minä. Kerran heitin sähköpiuhan yli ja eikun vapa veneenpohjalle lennosta. Uistin jäi roikkumaan siiman varassa pari metriä sähkölangan alle. Kun kyseessä oli onneksi jakeluverkon 220 voltin linja ja kelassa nylonsiima, niin ryhdyttiin pelastustoimiin. Jalassa oli jo kumisaappaat, käteen vielä kuivat rukkaset ja sitten syöttämään lisää siimaa niin että uistin valui veden alle. Sitten soudeltiin uistimelle ja katkaistiin siima veden alla. Tämän jälkeen kädet kuivaksi ja kelailtiin siima takaisin.