Jigit vedossa

Melko lujaa saa uistella ja syvääkin sietää olla ettei tömähdä pohjaan samantien

Eiköhän tuokin ole tehty norjan venejigailuun niinkuin yleensäkkin nuo +300gr jigit.

Ainahan sitä voi kokeilla Kalastuksen "sääntöjä" on joskus hyvä rikkoa ja kokeilla kaikkea mahdollista. Koskaan ei tiedä millä tyylillä nappaa

Aihetta sivuttiin jossain toisessa viestiketjussa, mutta eiköhän se jigin vetäminen toimi ihan siinä missä vaaput ja lusikatkin.

Ite kesällä huvikseni "vetodropshotjigailin" hetken ja se ainakin toimii teoriassa ja käytännössäkin ihan hauskasti. Yks ahven jäi matkaan pienen testin päätteeksi. Puntti jää harvoin kiinni hyvällä pohjalla, ja riittävällä painolla vedettynä viehe pysyy halutulla korkeudella pohjasta koko ajan, vauhdista ja veden syvyydestä riippumatta.

Esim. savage gearin soft4play kala"jigeihin" on niitä lipskulleja eli nokkalevyllisiä raksihuppuja ja niiden kanssa ko. jigit muuttuvat "pehmonivelvaapuiksi". Samaa ideaa voi hyödyntää tahi käyttää ihan normi jigipäätä.

Toimivuus lienee kiinni uintiliikkeestä. Joillakin malleilla lienee tasaisellakin vedolla jonkinlainen uintiliike luonnostaan, jotkin saattavat tulla sukkana perässä. Mahdollisesti puuttuvan uintiliikkeen luomiseksi konsteja voi keksiä, esim. uintilevyllistä raksihuppua, läkkärää, houkutinlevyä y.m.s.

Jossakin Erä-lehden numerossa oli muistaakseni juttua hauen soutujigauksesta. (Tarkistus: Jepulis, numero 11/2010) Siinä kiinnitettiin vapa kumpaankin airoon (voi pitää myös vain toisessa), ja soutuliikkeellä sai jigin uimaan. Ulkona oleva siima pitää jättää melko lyhyeksi, jotta tuntuma pysyy hyvänä ekä jigi jää niin herkästi pohjaan. Etuna tuossa on se, että saa haravoitua laajaakin aluetta suhteellisen pienellä vaivalla.

Kiitos vaivannäöstäsi ja asian tarkistamisesta! En siis ihan väärin muistanut, kun kerroin jostain tämäntyyppisestä joskus lukeneeni. Ajattelin lähinnä hommata isohkoja, ei valmiiksi koukutettuja kalajigejä, ja väsätä niihin jonkin moisen painon eteen, ja virittää tapsin kanssa kolmihaarakoukun, ettei perus jigin sisälle tuleva koukku vähennä sen eläväisyyttä. Kalakauppaan siis vertailemaan, ja etsimään se kaikista löysin ja eläväisin kalajigi. 

Lainaus:

Erä Viehevuosi 2013 / Sivulta 114 -> 123.

Pystyjigaajan viehevalinnan perusteet.
Vertikaalijigauksen myötä jigipyrstöjen valikoimat ovat meilläkin laajentuneet.
Vertigaalijigauksesssa käytetään hyvin erityyppisiä pyrstöjä. Osassa ei ole lainkaan omaa liikettä, kun taas osa ui lähes vaappumaisesti. Runsaasta tarjonnasta ei kannata säikähtä. Jigipyrstön valintaan on joukko nyrkkisääntöjä, joilla pääsee jo pitkälle.

Vertikaalijigauksen juuret ovat Pohjois-Amerikan suurilla joilla, missä pystyjigausta on harjoitettu kulkemalla veneellä virran mukana. Kun veneen vauhti on sovitettu virtaan, jigit on saatu pysymään lähes suoraan veneen alla.
Euroopassa Vertikaalijigauksen ykkösmaa on hollanti. Sieltä harrastus on levinnyt naapurimaihin ja sen jälkeen Ruotsiin ja Suomeen.
Rapakon takana on tehty hyvin vähän jigimalleja erityisesti Vertikaalijigauksen. Siellä käytetään lähinnä muihin tekniikoihin kehiteltyjä pyrstöjä. Erityisen suosittuja ovat olleet  niin kutsutut swimbait-tyyppiset uivalla pyrstöllä varustetut kalajigit, drop shot-kalastukseen tarkoitetut pyrstöt ja merikalastuksessa käytettävät slug go -pyrstöt.
euroopassakin monet suosituimmista pyrstömalleista ovat tuonti tavaraa Pohjois - Amerikasta.
Hollannissa, saksassa ja nyt myös Ruotsissa on pieniä valmistajia, jotka ovat alkaneet kehitellä ja valmistaa varta vasten kuhan pystyjigaukseen tarkoitettuja pyrstöjä.
Keinotekoisten pyrstöjen lisäksi vieheinä pystyjigauksessa voidaan käyttää myös kuoleita täkykaloja. Tätä kalastustapaa kutsutaan usein fireball-kalastukseksi jigipäiden kirkkaiden värien mukaan.


P.s. Voin jatkaa jos kiinostusta riittää ja jos jollakin kiinnostuneella ei ole tätä erä viehevuosi 2013 kirja.