Monnin ja sammen istutus suomeen

Mielestäni monni ja sampi pitäisi istuttaa suomeen, ensinnäkin kumpaakin on imatran voimalan lauhdevesissä istutettuna, ja toisekseen sampi on arvostettu ruokakala.

Monni ja sampi kasvaisivat suomen vesissä metrin-kahden mittaisiksi ja kuuluvat alkuperäiseen luontoomme, sitä paitsi monni on nopeakasvuinen, kasvaisi luultavasti 60-100 kiloiseksi suomessa, ja antaisi vastusta virvelin päässä.

Monni verottaisi hyvin myös särkikantoja, käyttäen näitä pääasiallisena ravintona, eikä kumpikaan suuresta koostaa huolimatta käy ihmisten kimppuun, pieniä lemmikkieläimiä saattaisi tosin vedestä napata.

Joku järjestö sitä paitsi puoltaa alkuperäislajien istuttamista entisille kasvupaikoilleen, ja ainut ongelma on mahdolliset kalataudit, joiden takia istutuksia ei ole tehty. En luule tietäväni paljoakaan asiasta, mutta jos on valmiina olemassa terve kanta kasvatusaltaissa, miksi ei niitä voisi istuttaa? Tietenkin ympäristölle mahdolliset haitat pitäisi tarkistaa huolella, mutta jos kalataudit saa suljettua pois, mielestäni olisi vain hyvä että saataisiin luontaisin keinoin särkikantaa rajoitettua, sitä paitsi ahvenet ja hauet kasvaisivat suuremmiksi jos ei olisi niin paljon särkiä.

Viimeiset sammet on saatu suomenlahdesta 1960-luvulla ja monnit 1870-luvulla jostain eteläsuomen järvestä, monni kasvaisi vieläkin isommaksi kuin kaksimetriseksi jos ilmasto antaisi myöten, suurimmat venäjältä saadut monnit nelimetrisiä.

Monni katosi suomesta saasteiden ja hetkellisen ilmaston kylmenemisen takia, sekä monni että sampi ovat makean veden kaloja, jotka ovat pitkäikäisiä. Tosin kumpikin on elänyt myös itämeressä.

Eikö kaikista olisi hienoa saada isoa kalaa, tosin en puoltaisi istutuksia lohiperäisille vesille, johtuen että vaikka monni käyttääkin pääosin ravintonaan särkikalaa se on kaikkiruokainen. Ilmastonmuutoksen myötä, monni ja sampi menestyisivät paremmin suomessa, saattaisivat jopa lisääntyä, tosin kummankin kalalajin elinalue rajoittuisi etelä-suomeen.

Pari vuotta sitten muistaakseni sammen istutusta suunniteltiin vuokseen, mutta lupa evättiin,oli kyse mahdollisesti kalataudeista.

http://www.pirmk.fi/kalatalo/kuvat/Kalanpoikasten_Tilauslomake.pdf

Tuossa on ainakin joku lomake, ja karppikin löytyy. Minnekkä päin olet istuttamassa? 

Kun nuo karpit on sitten joskus keväällä saatu istutettua, niin tarvitseeko niitä ruokkia, vai löytävätkö itsekseen "hieman" rehevöityneestä lammesta itselleen syötävää?? Lammessa on pieniä ruutanoita, mutta muut kalat ovat kuolleet(luultavasti hapen puutteeseen).
_________________

"Kalapaikan etukäteen mäskääminen on tehokas tapa opettaa karpille uusi ruokailupaikka. Halpa ja hyvä mäski karpille on esimerkiksi puolikypsäksi keitetty peruna pilkottuna noin Ø 10-25 mm paloiksi."

Sitten joskus kun karpit ovat kasvaneet kokoon jolloin niitä kannattaa koukkuun yrittää saada, niin kelpaako niille oikeasti vaan tuollainen maalais juntin ruoka?? Puoliksi keitettyjä perunoita, pieninä paloina.

Eli kävelenkö mä sinne Ely-Keskukseen ja kerron aikeeni ja sit ne antaa mulle kotiutuslupa-paperin ja täytän sen?? Vai saako tollasen lomakkeen netistä ja sit postittaa sinne??  Sama juttu ton istutuspöytäkirjan kanssa.

E: en löytäny tosta Tammilohesta muuta kun puhelinnumeron ja faxin. Eikö oo netti sivuja?? Löytyykö netistä lomaketta, vai pitääkö soittaa ja sanoo että 15 karpin poikasta?

mannilaan/hokkaan

Kyllähän nuo varmaan laitoksella happipakkaukset kalanpoikasille tekisivät kuljetusta varten. Mutta tuskinpa pahastuvat jos näistä asioista sinne soittelet.

lainaus käyttäjältä Jakeo: "sitä paitsi ahvenet ja hauet kasvaisivat suuremmiksi jos ei olisi niin paljon särkiä."

eikös hauet käytä suureksi osaksi ravinnokseen särkiä kuten myös ahvenet? mitä oikein tarkoitit tuolla?

Minä ainakin olen lukenut että monni puhdistaa vesistöä!?!