Hämmentävä apuLatvapuro saa luonnonmukaisen alkunsa suuren suoalueen laidasta. Tasaisessa kangasmaastossa kulkee suorahko 50 -100 metriä leveä 3-5 metriä syvä tasapohjainen painanne. Tässä painanteessa polveilee 1-4 metriä leveä puro. Lähes yksistään puron mutkissa on syvänteitä, mutta lampipaikkojakin on suurimman ollessa ainakin 30 metriä pitkä ja lähes 10 metriä leveä. Kartalta mitattuna kolmen kilometrin matka ainakin kolminkertaistuu puronvartta kulkien.
Jos on puronvarsi mutkainen on sen latva viivasuora. Suolle on kaivettu 4 km pitkä ”Kruunun oja” lapio työnä. Kaivaja on saanut päivän päätteeksi palkkansa, 3 kg jauhoja.
Kuivana aikana puro on äärimmäisen vähävetinen, mutta on silti säilyttänyt taimenkantansa ja jonkin verran haukea.
Noin 20 vuotta sitten majava löysi puron ja senkin seurauksena puronotkelma on todella erämaisen oloinen. Nyt puro kuuluu Naturaan ja sitä tuskin kukaan kyseenalaistaa, vaikka kyseisellä alueella oltiin nälkälakossakin Naturan vastustamiseksi.
Neljään vuoteen en ole purolla kalastanut vaikka käynyt siellä olen, Taimenkanta on selvästi vähentynyt ja olen levittänyt mielipidettäni kalastuspaineen vähentämiseksi, että kalakanta taas vahvistuisi. Kalamies on vähenemiseen ainakin yhtä syypää kuin purolle ilmestynyt saukko.
Keskikesän myöhäisenä iltana päätin jälleen tehdä purolle ” Toivioretken”. (Jokin aika sitten) Mielessäni oli erityinen kala jonka olinpaikan tunsin ja vaikka olen siellä paljon käynyt en sen mutkan sijaintia osannut sijoittaa paikalleen vaan se oli hakemalla haettava. Niin monimutkainen puron rakenne on etten sitä vieläkään ulkoa muista. Tuikkeja näkyi harvakseltaan joitakin niistä seurailin jonkin aikaa. Viimein tuli vastaan tutut mutkat.
Äärimmäisen varovasti siirryin puronvarressa kasvavan kuusen katveeseen. ( Piirros ) Toimintasuunnitelma alkoi muodostua. Olan- tai päänyli heittämisen olin niiden epätarkkuuden vuoksi jo ajat sitten hylännyt eikä ne muutenkaan purokalastukseen sovellu.
Heittoni lähtivät niin alhaalta kuin mahdollista ja mielellään vasemmalta puolelta, nyt siinä seisoi kuusi. Oli heitettävä oikealta. Paikka oli selkeä ja helppo. ( 1 )
Heitto lähti,>>>> Siitä tuli 5 cm ”liian hyvä” ( 2 )
Vieheeni, Calico cat 1 tarttui veden yllä olevaan pihlaja raippaan. Pettymys oli melkoinen, olin taitamattomuuttani mitätöinyt täydelliseksi suunnittelemani retken. En voinut mennä lähemmäksi viehettä koska kala varmasti näkisi minut. Myöskin vieheen tempominen pelästyttäisi kalan.
Vieheen irtoamisesta on toiveita ennen voimakasta vetoa niin kauan kuin se pienestä väristyksestä hiukankaan heiluu. ( 3 )
Nyt siiman tutina sai lipan heilumaan. Yritin ...taas....ja taas,....ja vielä kerran. Ei irronnut.
Valmistauduin ensimmäiseen voimakkaaseen repäisyyn, samalla näin vedessä jonkin liikkeen ,sitten jo aallon joka lähti vastarannan penkan alta.
Kalan syöksy viehettäni kohti oli todella nopea, Hyppy vieheeseeni ja putoaminen takaisin veteen, paluu olinpaikkaansa, Kaikkea sitä seurasin hämmennyksen vallassa, toimistakykyni sain takaisin vasta havaittuani vieheeni olevan irti. Pelko vieheen tarttumisesta pohjaan aikaan sai vaistomaisen nopean kelauksen, metri....kaksi ,, viisi Penkan alla välähti jälleen, Kiinni on,merkillisen rutiinin omainen väsytys, reppu maahan, haavi esiin, havas auki. Saappaan kärki haaviin, teleskooppivarren veto pitkäksi, kalan uitto haaviin ja nosto rannalle, pyöräytys sammal peitteeseen.
Sitten tuli kysymys; MITÄ TÄSSÄ TAPAHTUI? Kävin tapauksen kertaalleen läpi, väistämättä tuli mieleeni että minun pitää päästää tämä auttavainen kala takaisin.
Mutta sain mielestäni ajatuksiini vastauksen sammalmättäältä.”Olisi nöyryytys jos minut päästettäisiin takaisin, koska olen virheeni tehnyt, olen myös kohtaloni ansainnut.”
Kaivoin repustani kalikan, anteeksi pyytäen, syvää kunnioitusta luontoa kohtaan tuntien iskin.
Siirryin majavan kaataman puun rungolle istumaan. Myöhäisilta hämärsi jo.
Kaukana oli,asuntolainat, uralla ylenemiset, naapurin uusi auto.....
Miten tunteet voisivat olla vielä väkevämmät, minulla on siitä aavistus,jos saatu saalis olisi lähes ainoa ruokapöytään seuraavana päivänä laitettava syötävä,olisi katse nostettava sammal peitteestä ylemmäs ja tunteetkin nousisivat aivan uudelle tasolle.
Kuinka kauan siinä istuin - en tiedä.
Olin todella syvällä ajatuksissani kunnes ; Lähisuolla kurjet aloittivat yhtäaikaisen konsertin joka yön hiljaisuudessa oli herätyksien HERÄTYS.
Voimakkaita vilunpuistatuksia - pelottikin.
Epilogi:
Olemme me kalastajat monimuotoista väkeä. Olisin tilanteen erityisyydestä johtuen voinut suhtautua saaliiseeni kuten siian pilkkijät, mutta väritön kun olen, touhuilin toisin.
Aloittelijoille
( 1 ) Heiton opettelu vaikeaan paikkaan
Valitse heittopaikka johon kuvittelisit heiton vaivoin onnistuvan. Ellei onnistu.....heitä...heitä kunnes varmasti tiedät minkä arviointivirheen teit.
Seuraava paikka.....seuraava... seu... kunnes viiden vuoren kuluttua se on niin helppoa,että olet valmis siirtymään vaikeampiin kalastusmuotoihin.Iskukoukkukalastus se ei ole.
( 2 ) ”Viisisenttiä liian hyvä heitto” Sanonta tulee siitä että 20 cm lyhyeksi jäänyt heitto on aivan turha.
Taimen purolla on useasti tilanne että kelausmatka on vain puoli metriä,se on pystyttävä käyttämään kokonaan hyväksi.Piirrokseen nimitys ei kovin hyvin sovellu koska heitto olisi voinut olla 20 cm lyhyempi ja silti toimiva.
( 3 ) Monta mielenkiintoista iltaa olen opetellut vieheen irrottamista erilaisista paikoista.
Tässä ei eri tilanteita voi läpikäydä, tilanne opettaa, mutta kuivalla maalla on hyvä vähän opetella ennen vaikeaan paikkaan heittämisen opettelua. Kun olet oppinut voit pudottaa viehemääräsi kymmennenteen osaan.
Ylivoimainen yhdistelmä taimen purolla kalastamiseen oli ABU MATIG 506 ja safari teleskooppivapa, en ymmärrä miksi niitä ei enään tehdä.
Luettu 665 kertaa
Reissussa mukanaoppipoika |
