| Pari tuntia HirvijärvelläSain aamusta viiden maissa katosta nauloja laskiessa idean lähtee kalalle. Tumi oli antanu veneen avaimen ni tuumasin lähtee upottaa sen. Vähän kuuden jälkeen olin rannassa. Siitä heti kaks karkuutusta kolmeen ekaan heittoon.
Venettä vesille ja heittelemään. Ei siinä kauaa menny ku eka pikku hauki oli krokodilessä kiinni. Päästin sen kasvamaan. Sit hiljeni tovix ja vaihdoin Caligocat nro2 kiinni ja ekasta heitosta ties, että kannatti. Heti oli tärppiä. Kotvan päästä tuli taas pikkunen hauki. Oisin päästäny takasi, mutta oli käyny niin ahnaasti kiinni, että pakko oli tainnuttaa.
Taas tovin aikaa eteen päin ja jarru rupes antaa ääntä. Alta kilonenhan se taas oli, mutta tuumasin ottaa edellisen seuraks. Pistäydyin välillä saaressa kattomassa "aarrekätkön." Sielähän se odottaa löytäjäänsä puunjuurella. Tuli kiire veneelle ku rantavedessä vilahti jytky hauki.
Oisko ollu kolmas heitto siihen suntaan ku tuntu kunnon pommi siimassa. Jarru huus hulluna. Saattopa päästä pien tyttömäinen kiljahduski jarrua kiriessä. Tovin aikaa kelailin ja arvuuttelin kokoa. 3kg veikkasin ja kattelin ku siima tempoo ees taas. Tuli se hullu kohtiki pari kertaa, mutta ei puhettakaan että haaviin olis osunu. Reilu 5min siinä meni ennen ku sain haaviin. Puntari anto lukemaa 2,46kg. Ei paha.
Tumin tiedon mukaan suurin tuosta lätäköstä saatu. Siihen oli hyvä lopettaa vaikka varmaan olis syöny vielä. Ruokakalat oli jo kasassa.
Anopin mökille ku pääsin alko kysymyksiä satelee. Ilmeisesti tekstari "läxin kalaan, tuun ku kerkeen" ei ollu herättäny sellasta ihailevaa reaktiota mitä olin ajatellu. Jostain syystä kaloja ihmeteltiin. Mikä ihme se nyt on, että mä saan kalaa?
Luettu 845 kertaa
Reissussa mukanaT11Mika |
| | Piilota kommentit | | |
|
|
| |
|