| SP-Team Tammisaaren haukivesillä
Viimevuotinen saaristomeren reissu herätti monen kotikonnuillaan vuosikausia hauenpuikkareita kalastaneen tiimiläisen: iso hauki elää merellä. Vaikka mitään jättiläisiä ei viime vuonna saatukaan, jäi monelle tiimiläiselle sellainen hinku eteläiselle merialueelle että sitä pystyi tyydyttämään ainoastaan yhdellä tavalla..
Lauantai
Puolipilvinen taivas avautui meren ylle, muuttomatkaansa valmistelevat joutsenet uiskentelivat lahdella ja kaislat huojuivat leppoisen koillistuulen tahdissa kun Enizei, Jata, Make ja Tsoka laskivat trailerilla venettä Kopparön sataman rampista kalavesille. Joukosta puuttui hieman ennen reissun alkua harmittavasti sairastunut Poka, joka välissä tiedustelikin saaliita viikonlopun aikana.
Venettä laskiessa tiimin odotukset reissulle alkoivat nousta huippuunsa. Jo kotilahti näytti todella hyvältä monine kaislikkoineen. Vielä kun Tsoka tiesi kertoa, että mökin aikaisempi porukka oli saanut samaiselta lahdelta 9-kiloisen krokotiilin, piti vesille päästä välittömästi. Vesille lähdettiin kahden veneen taktiikalla Tsokan ja Maken ottaessa Tsokan kumiveneen Enizein ja Jatan valitessa tiimin ykkösveneen "särjen".
Kalastus aloitettiin kotilahden kulmilta ruokaisen kaislikon vierestä. Hyvin pian kävi kuitenkin ilmi, ettei kaloja noussut kuitenkaan aivan siihen tahtiin kuin olimme toivoneet. Jata ja Enizei jatkoivat ensimmäisenä päivänä erilaisten saarien ja karikoiden vierustoja kalastaessa. Make ja Tsoka keskittyivät enemmän kaislikonreunojen haravoimiseen. Ensimmäinen tunti heiteltiin erinäköisillä, -kokoisilla ja -värisillä uistimilla kaikenlaisia hyviltä näyttäviä paikkoja saamatta ainoatakaan kontaktia kaloihin. Se on kumma, että vaikka edessä on yksi Suomen parhaista haukivesistä, niin silti ei tule edes normaalia puikkaria mistään. SP-tiimin reissuihin onkin käytännössä aina sisältynyt muutama päivä kalojen etsimistä, ennen kuin pelin henki on alkanut selvitä. Tällä kertaa oli kysymyksessä juuri samanlainen reissu.
Keskipäivän jälkeen Jata ja Enizei saivat ensimmäiset kontaktit kaloihin. Erään saaren reunasta arviolta noin kiloinen puikkari yritti iskeä ensin Enizein Atomiin ja hetki sen perään luultavasti sama kala kävi nuolaisemassa Jatan Zamia jäämättä kuitenkaan kiinni. Samalla keli muuttui erittäin tuuliseksi ja alkoi satamaan siihen malliin, että kyseisen venekunnan oli pakko siirtyä tuulensuojaan läheisen saaren kainaloon. Kaloja ei kuitenkaan löytynyt kunnolla mistään, joten oli aika lähteä pienelle tauolle mökille ja pitämään taktiikkapalaveria merikarttojen kanssa.
Tauolla Tsoka ja Make valittelivat samoin heikkoa kalantuloa. He olivat sentään muutaman puikkarin saaneet, mutta jokainen oli ollut kuulemma yksittäisiä sattumakaloja. Haukien olinpaikka pysyi sitkeästi arvoituksena vaikka koko ajan tiedettiin kaloja meressä kyllä olevan.
Iltapäivällä jatkui sama meno. Uudet paikat antoivat ihan tyhjää vaikka mitä yritti. Koko tiimi kalasti aivan pimeään asti mutta mitään mainittavaa ei kalojen suhteen tapahtunut. Make ja Jata pistivät kyllä merkille sen, että kädessä oli aivan väärä työkalu. Sorsia lensi edes takaisin niin valtavasti että tuntui niin kuin olisi ollut aloituspäivänä liikkeellä. Seuraava kalastusreissu näille kulmille suunniteltaisiin kyllä kerralla uuteen uskoon..
Sunnuntai
Sunnuntaina vesille päästiin hieman kymmenen jälkeen ja nyt veneissä tehtiin sen verran muutoksia, että Jata ja Make otti Särjen Enizein ja Tsokan lähtiessä saikkaamaan kumiveneellä. Enizein ja Tsokan lähtiessä kartoittamaan uusia paikkoja hyökkäsivät Make ja Jata erään lahden perukoilla sijaitsevan kaislikon koluamiseen. Samaisesta kaislikosta oli edellispäivänä noussut melkein kaikki kalat. Määrä ei ollut suuri, mutta antoi edes pientä suuntaa kalojen olinpaikasta.
Pian Maken suspiin iskikin kala, joka pikaisesti osoittautui normipuikkariksi. Heti perään nousi toinen, joten kalastusta jatkettiin tehokkaasti. Kohta Enizei ja Tsokakin ilmestyivät samalle lahdelle kalastamaan. Kauempana ei ollut tärpännyt ollenkaan.
Kaislikkolahti oli pian kalastettu, joten oli taas aika vaihtaa paikkaa. Aikaisemmin myös Enizei ja Tsoka olivat kadonneet jonnekin, joten Make ja Jatakin lähtivät etsimään kauempaa parempia ottipaikkoja. Merikartan mukaan kotilahden läheltä meni pieni kanava toiselle lahdelle. kanavaa pystyi juuri ja juuri isolla veneellä ajamaan. Kanavan jälkeen avautui hyvännäköinen kaislikkolahti, jota Jata ja Make rupesivat kalastamaan. Eikä aikaakaan kun Jatan X-Rapiin tärähti puikkaria hieman kookkaamman oloinen kala, joka kuitenkin karkasi saman tien. Tästä innostuneena kalastusta jatkettiin läheisen saaren laitamilta. Kohta Jatan jerkkiin iskikin vielä pieni hauki, joka oli pakko ottaa ylös asti, koska jerkki oli niin syvällä kiduksissa. Myös Enizei ja Tsoka olivat tulleet samalle lahdelle ja olivat muutaman puikkarin saaneetkin.
Erään siirtymän aikana Jatan ollessa kuskina, luki Make nuotteja merikartasta. "Jossain näillä main pitäisi olla kivi aika pinnas.." PAM! Make ei ehtinyt lausetta lopettaa, kun Särki kolahti pintakiveen aika hiljaisessa ajossa. Sen verran kuitenkin tärähti, että Jatalla meni olkapää sijoiltaan, mutta palasi heti takaisin oikeille "raiteilleen". Tarkkana siellä saa merellä olla. Onneksi veneeseen eikä moottoriin tullut mitään.
Ilta alkoikin samalla kuitenkin jo pimenemään, joten koko tiimi lähti mökille saunaa lämmittämään.
Maanantai
Maanantaina koko tiimi oli jalkeilla jo aamuhämärissä. Tsoka ja Enizei olivat päättäneet merikarttojen tutkiskelun jälkeen lähteä hyökkäämään vielä sisemmäksi saaristoon oikein pitemmän matkan päähän. Jatalle ja Makelle oli jäänyt mieleen edellisillan sisälahti ja sinne päätettiin mennä taas. Eilisillan lahden sivulta löytyi toinen kapea kanava, joka vei taas uuteen sisälahteen. Tämä uusi lahti näyttikin erittäin hyvältä vaihtelevine syvyyksineen ja tiheine kaislikoineen. Kaloja ei kuitenkaan löytynyt lahdelta ihan heti. Vasta kun yli puolet lahdesta oli jo kalastettu, tärähti Maken nilsuun peruspuikkari.
Tämän jälkeen reissun ehdottomasti paras kalapaikka alkoikin löytymään. Särki ajettiin erään tiheän kaislikon lähelle ja isot vaaput heitettiin välittömästi veteen. Muutaman heiton jälkeen Make karjaisee ison kalan seuraavan. Aivan veneen lähellä arviolta noin viisikiloinen hauki ui hiljaa ja rauhallisen näköisesti Maken punaselkäisen nilsun vanavedessä tuima ilme kasvoillaan. Jata ja Make pidättävät henkeä, kun uistin on jo aivan veneen vierellä hauen yhä seuratessa uistinta. Kun siima alkaa jo loppumaan, vetää Make vielä viimeiset metrit pelkällä vavalla uistinta ohjaten. Samalla hauki ottaa viimeisen spurtin, avaa suuren kitansa ja puraisee uistimen takaosaa. Samalla hetkellä Make kiskaisee hurjan vastaiskun, hauki jää yhteen koukkuun kiinni ja ampaisee jonnekin veneen alle komean läiskähdyksen saattelemana. Alkaa mukava väsytys, joka ei tunnu kuitenkaan kestävän kovin kauaa, koska siiman päässä tempoileva hauki näyttää olevan erityisen laiskalla päällä. Yksi koukku riittää pitämään kalan kiinni uistimessa, Maken tuodessa kalaa hiljalleen lähemmäksi. Jata koukkaa kalan pieneen haaviin ja kala nostetaan veneeseen kuvausta ja punnitusta varten. Puntari pysähtyy 4,72kg kohdalle. Ei vielä aivan krokotiili, mutta hyvä kala joka tapauksessa. Kuvauksen jälkeen kala päästetään omaan valtakuntaansa takaisin.
Tämän jälkeen kaloja alkoikin nousta tasaisen tahtiin niin että Jatalla ja Makella menivät laskut nopeasti sekaisin. Tässä välissä soitettiin Enizeille ja Tsokalle tilanneraporttia. Pojat olivat lähteneet omien sanojensa mukaan jonnekin "hevon ****uun asti". Kaloja oli noussut ainoastaan muutaman peruspuikkarin verran. Pojat eivät meinanneet uskoa korviaan, kun selvästi parempi kalapaikka oli viimein löytynyt. Make ja Jata jatkoivat kalastusta ja kaloja nousi suhteellisen tasaisesti koko ajan. Krokotiilit loistivat kuitenkin poissaolollaan vielä. Jatalla oli koko illan sellainen tuntuma, että kohta tärähtää jollekin se iso.
Lahti ei ollut iso eikä loppupeleissä edes erityisen hyvännäköinen paikka muihin koluamiimme lahtiin verrattuna. Ero kalojen määrässä oli kuitenkin kuin yöllä ja päivällä. Kun pientä kalaa on näin paljon, täytyy paikalla olla pakostakin isompia. Maken vajaa viisikiloinen antoi jo hieman suuntaa teorialle.
Kohta kuului moottoriveneen ääntä lahden toisesta päästä, kun Enizei ja Tsoka saapuivat viimein paremmille apajille. Aina ei kannata mennä merta edemmäs.. Pojat kävivät kysäisemässä tarkemmat paikat ja suuntasivat neuvojen kera tykkipaikoille.
Hetken kuluttua Tsoka väsytti jo ensimmäistä parikiloista suspihaukia. Tämän jälkeen myös Enizein huono kalaonni alkoi viimein kääntyä. Hän väsytteli tiheässä aikataulussa useamman hauen kuin koko reissulla oli tähän asti saanut. Enizeilläkin alkoi pieni hymyntapainen nousta kasvoille. Varsinkin kun huominen oli vielä aikaa kalastaa.
Loppuilta kalasteltiin mukavissa ja hyvin saalispitoisissa merkeissä. Kappalemääräisesti maanantai tuotti arviolta noin 30 kpl haukia. Meininki oli aivan erilaista kuin aikaisemmissa paikoissa. Ahkerasti kokeilemalla löytyivät huippupaikat viimeinkin. SP-teamin reissuilla onkin jo muodostunut tavaramerkiksi parin ensimmäisen päivän kalattomat paikat. Joskus se voi tuntua huonolta syönniltä, mutta ensisijaisesti se johtuu paikasta. Hauet kerääntyvät eräänlaisiin haukipankkeihin, joiden asiakkaana on sitten suorastaan hekumallista olla.
Illan hämärtyessä kaksi venekuntaa lähti hiljalleen lipumaan kohti mökkiä. Jataa harmitti suunnattomasti, kun hänen täytyi lähteä jo tänä iltana takaisin kotia kohti huomisen työpäivän takia. Muu tiimi jäisi vielä kopaisemaan parhaat paikat huomenna. Ennakkotiedot mereltä kertoivatkin saman paikan erikoisen hyvästä syönnistä, eikä se Jatan tuntuma suuremman kalan liikkeistäkään ihan tuulesta temmattu ollut..
Tiistai
Herätys 06.00. Jopa EniZei on ylhäällä sovittuna aikana. Vain Jata ei ole lähdössä aamulla kalaan, koska hän lähti Tampereelle. Aamupala naamaan ja matkaan Särjellä. Pienen ajon jälkeen Tsoka alkaa kiroilemaan, no suspit on unohtuneet mökin kaiteelle, mutta onneksi EniZein suspilaatikko on mukana, joten ei muuta kuin eteenpäin - ei ole aikaa hukattavaksi, koska sovittiin, että kalastetaan vain aamu klo. 10.00:een asti, joten aikaa ei ole kuin n. 3 tuntia.
Ajo suoraan edellisen päivän ottipaikoille ja heittelyä. "Taitaa hauet nukkua vielä", ja niin ne tekivät. Sitkeys palkitaan ja pian nappaa Make aamun ensimmäisen normihauen ja sen jälkeen pieni paikan vaihto ja muutamia haukia lisää. Tsoka on katsellut koko aamun sillä silmällä pientä lahden poukamaa ja kysyy muilta halukkuutta paikan vaihtoon. Muutos voittaa.
Muutamia heittoja ja EniZei aloittaa väsytyksen. Tuloksena hauki, jolla painoa 4,7 kg ja muille normi 1,5 kilon pintaan olevia haukia. Isoin haksahti Zalttiin ja suspi ei tunnu toimivan. Valutaan tuulen mukana edelleen samaa rantaa. Pienen niemen kohdalla saadaan muutama näköhavainto kaislojen edustalla pyörivistä hauista. Sitten alkaa tapahtua. Niemen tyynen puolella on näkynyt useita pyörähdyksiä, joten sinne on aika siirtyä. Taktisista syistä veneen keula ajetaan suoraan ruohikon keskelle, jotta EniZei ei pysty heittämään.
Pienessä hetkessä veneessä käytetään useita 2kg haukia, joista suurimmasta osasta vastaa suspivirtuoosi tsoka hitaalla ja tehokkaalla suspin uittamisellaan. Yksi oli vihreä selkäinen, mutta keltainen väri ja pilkut puuttui kokonaan. Kuvaa ei keretty ottamaan, koska samaan aikaan oli myös toinen kala kiinni. Make toteaa että kello on 10.20 ja Enizei jatkaa "miten täältä malttaa lähteä pois". Ei lähdetty ja kohta on Tsokalla kiinni reissun suurin suspi hauki, jonka paino on 3,7kg. Pienen hetken päästä Make vastaa 3,3 kg painoisella hauella.
Kalaa tuntuu olevan koko rannan mitalla ja paljon. Ajauduttuamme lopulta lahden pohjukkaan asti alkavat pitkänmatkalaiset mietiskellä josko lähdettäisiin pois, koska kello on jo paljon yli sovitun. Itsepäinen kuski( Tsoka) ajaa kuitenkin veneen vielä lahteen, josta EniZei kepitti 4,7kg hauen. Muutama heitto ja sitten EniZein valko-oranssiin Zalttiin jysähtää. Näköhavainto ja toteamus on, että ISO on kiinni. Kala haavitaan nopeasti, koska väsyttelyyn ei ole mahdollisuutta kaislikon läheisyydestä johtuen ja kalan vetäessä itseään kohti kaislikkoa. Vaaka pysähtyy 8,7 kiloon, EniZein rekordihauki. Siima poikki, Zaltti kidusten kautta pois ja kala takaisin veden syövereihin. Tämän jälkeen jatkettiin vielä hetken aikaa kalastusta ja saatiinkin jonkun verran normikokoista haukea. Oli aika lähteä mökin siivoukseen ja kotimatkalle. Olihan taas useita kymmeniä hienoja kaloja käytetty veneessä. Tyypillisen alun eli muutaman päivän haeskelun jälkeen kala taas löytyi, tällä kertaa kaislikkojen edestä matalasta lahdesta. Zaltti ja Nilsu toimivat isommille kaloille, kun taas suspi ei tällä kertaa tuntunut toimivan ollenkaan, joten jälleen kerran on todettava, että muutos voittaa.
Luettu 1825 kertaa
Reissussa mukanaEniZei, Make, tsoka, Jata |
| | Piilota kommentit | | Kirjaudu sisään tai rekisteröidy lisätäksesi kommentin. | | 05.11.2008 | Jata | Onnittelut Enizeille rekordihauesta, arvaa oisko tehnyt mieli jäädä vielä päiväksi! | | 05.11.2008 | Jata | Laittakaahan kuvia isomuksista! | | 05.11.2008 | poka | Kyllä meinaa harmittaa, ku jäi reissu välistä.. No saittapahan kuitenki siellä hyvin kalaa!!
Ja kuvia kaloista? | | 05.11.2008 | Lotto-Juikka | mahtava reissu ollu. pistäkäähä kuvia tulemaan. | | 05.11.2008 | Make | Mukava reissu oli ja muutama komia kalakin kävi veneessä. Sp-teamin viehätysvoima tuli samalla testattua paikalliskuppilassa...ei saalista! | | 05.11.2008 | ykkönen | Joo..hienua on ollu..valitettavasti tiimin "viehätysvoima" oli pois tältä reissulta.. :)
Kalojen lisäystä odotellaan..
Ja rapsa oli taas taattua laatua :) | | 05.11.2008 | tsoka | Minulla on sellainen tunne että tekstiä on kopeloitu | | 05.11.2008 | EniZei | Tsoka niin mullakin ja syyllinen on tässä =) | | 06.11.2008 | poka | Alkaa vähän näyttään, että ei sieltä ole kaloja saatukaan, kun ei ole vielä ainuttakaan lisättynä.. ;) | | 06.11.2008 | Jata | Mulla ois kyllä kuvia, muttei niistä jööteistä, olin sillon jo kotona. Enkä voi Maken puolesta kaloja lisäillä. Eni, kaloja esille nyt! | | 06.11.2008 | tsoka | pistä Jata 14 kuvan sarja jostain pienemmästä.
lähetin jo eilen kuvat Enizeille | | 06.11.2008 | EniZei | Nyt on kalat lisätty maken 4,7 kilosta lukuunottamatta. Vähän on suhkuja kuvia, kun huonoilla kamerakännyillä kuvattu. Harmi ettei Jata ollut digijärkkärin kans enää heilumassa.. | | 06.11.2008 | oppipoika | Hyvin noista kuvista asia selviää. Jos parempia vaaditaan ei tavallinen kalamies kohta uskalla laittaa kuvia lainkaan.
Kiitos, en sano mistä | | 07.11.2008 | Jata | Hienoja kaloja! Tsoka, en viitsi niitä pienempiä lisäillä tuohon. Seuraava reissu onkin varmaan pilkkireissu.. | | 07.11.2008 | ykkönen | Kalat on kommeita ja Oppipojan kommentit arvoituksia :) | | 07.11.2008 | (Teme) Mao Tse | Hienoa luettavaa!!! ja kalaakin tuntui nousevan ku Pietarilla aikoinaan.... ;) |
| |
|
|
| |
|
|
Aika
