| Matildanjärven lohetTuli työpaikalla juttua kalastuksesta taannoin muutaman ukon kanssa. Tovi oltiin saaliskaloilla leuhkittu niin tuumattiin lähtee kattomaan miten sitä kalaa nousee Matildanjärvestä. Hyvinhän sitä nous.
Torstaina lähettiin helsingistä iltapäivällä ajelemaan ja pahalta rupes näyttämään heti. Urkki korkkas oluen ennen ku auto irtos parkkipaikalta. Ekailta meni siis saunoessa. Ei sillä, että olis edes kalalle keritty, kun perillä oltiin vasta kun rupes hämärtymään.
Perjantaina sit lähettiin aamupäivästä ostamaan vähän kalastustarvikkeita. Ihan vähän vaan ostettiin. Perinteitä kunnioittaen osa niistäkin ostokista meni pieleen. Vähän jos tuli väärän sorttista leikaria matkaan ni mitä sitte. No juu. Ruokaaki ostettiin. Hevosenliha oli halpaa ja tuumattiin sitäkin kokeilla, kun ei oltu aiemmin maistettu. Ruuat heitettiin mökille ja sit lähettiin kalastamaan.
Hemmetin hieno paikka se Matildanjärvi ja luvat hoitu kätevästi kännykällä. Kelikin aivan mainio. Aurinko paisto ja tuulta ei juuri lainkaan. Tuolle viikonlopulle osu myös veneilykauden avajaiset mikä olis pitäny tajuta huomioida siinä vaiheessa, kun rantaan käveltiin. Oltiin päätetty, että eka päivä ongitaan/heitellään rannalta ja tokana päivänä lähetään veneen kanssa liikkeelle.
Rantoja pitkin siinä sit tepasteltiin ja tahnaonkia viriteltiin. Oli hyvä kulkee, kun oli hyvät pitkospuut laitettu. Kierrettiin järven pohjoisrannalle nuotiopaikalle missä oli jo pari kalastajaa onkien kanssa. Laiteltiin siihen omatki onget ja tahnaa syötiksi.
Jonku aikaa siinä istuksittiin ja heiteltiin. Vieressä kävi koko ajan kalat hyppimässä, mutta ei vaan tarttunu pyydyksiin vaikka mitä tarjos eteen.
Heti kun aurinko rupes laskemaan alko syönti. Urkkihan se tietysti vetäs ensimmäisen lohen ylös. Just väärälle miehelle meni se kala. Se mies sitten jaksaa vieläkin leuhkia lohillaan. ;)
Tiainen nappas kalan paljainkäsin ylös ja minä räiskin kuvia. Tiainen taiskin poseerata ensimmäisenä kaikkien Urkin saamien kalojen kanssa.
Kauaa ei tarvinnu ensimmäisen kalan jälkeen ihmetellä, kun oli uutta koukussa. Kaikkien harmiksi taas Urkin virvelissä kiinni. Rupes olemaan aika pelottavan korkeella miehen usko omiin kalastustaitoihin.
Yhtään ei tietenkään Tiaisen kanssa oltu kateellisia.
Varsinkaan siinä vaiheessa kun kolmatta kertaa oli lohi kiinni saman miehen koukussa. Siinä vaiheessa oli jo niin levee hymy miehellä, että olis pitäny vastarannalta napata kuva, että olis mahtunu yhteen ruutuun. Aavistuksen harmitti naljailut mitä Urkki heitti, mutta sitähän ei tietenkään voinu näyttää. Sehän nyt vielä olis puutunu, että olis tienny, kuin paljon Tiaista harmitti. Itehän olin tyytyväinen, kun tuli hyviä kuvia.
Siinä sit tovi taas istuttiin ja haukuttiin toisiamme, kun rupes taas kalaa tulemaan. Nyt oli jo onneks Tiaisen ongessa kiinni, ettei menny ihan yks toikkoseks touhu.
Lohet oli ihan hyvän kokosia. 1,5-2,5kg. Tosin vieressä ollu vanha herra veti lähemmäs nelikilosen lohen ylös. Kummasti se oli Urkin ja Tiaisen mielestä selvästi alle 2kilonen vaikka mä kävin sen haavimassa ylös ja pääsin läheltä näkemään niin tiukasti väittivät, että iltahämärissä se voi kuulema näyttää isommalta ku mitä oikeesti on. Miten lie, mutta kyllä se selkeesti isompi oli. =)
Tiaiselta oli toinenkin kirre kiinni räsäsessä. Räsäsessä se on varmaan kiinni vieläkin. Komeesti hyppäs ja siima poikki. Hyppäs vielä uudestaanki. Komee helistely kuulu, kun ravisteli räsästä. Nyt se on todistettu. Kaloilla on huumorintaju. Ihan selkeesti kävi toistamiseen pinnassa kiittämässä lelusta. Tiainen osottautu siinä kohtaa huumorintajuttomaks. =)
Syönti hiipu ja aurinko hävis horisontiin ni tuumattiin lähtee pois, kun ei tullu telttaa matkaan. Neljä lohta ylös ekana päivänä. Ei ollenkaan pöllömpi saalis.
Mökillä sit ruvettiin saunaa lämmittämään ja miettimään seuraavaa päivää. Koitin ehdotella, että olis noustu aamulla neljän pintaan ja lähetty onkimaan luvat loppuun aamusyönnillä, mutta se idea ei sit saanu kannatusta. Kummallisia kalamiehiä, kun vasta puolenpäivän aikaan heräävät. =)
No eipä siinä. Vene päätettiin kuitenkin ottaa seuraavalle päivälle.
Lauantaina tosiaan sit heräiltiin siinä ennen puoltapäivää. Urkki ja Tiainen valitteli, että olivat nukkuneet huonosti. Kuulema joku oli kuorsannu KOVAA. Mä nukuin ihan hyvin.
Kalalle lähettiin ja saaliista haaveiltiin. Kuulema olis meikäläisenki koitettava kala saada rannalle. Venettä mentiin vuokraamaan heti alkuun ja kas kummaa, kun tosiaan oli se veneilykauden avajais viikonloppu niin joku muukin oli saanu saman idean. Päätettiin, että tuulee liikaa ja ei meillä oo pelastusliivejäkään, että parempi se on kävellä taas.
Samaan paikkaan lompsittiin taas ja siellä olikin jo odottelemassa melkosesti porukkaa. Onneks eivät olleet ihan siinä nuotiopaikan luona. Siihen taas viritettiin vermeet iskuvalmiuteen.
Urkkihan se taas ensimmäisenä älähti, että on kala kiinni. Kirrehän se sieltä taas rantautu. Edellisenä päivänä oli Urkki saanu lohet sateenkaaritahnalla ja samaan puri taas. Sitä käytiin ostamassa lisääkin ennen ku rantaan tultiin.
Silti ne lohet vaan ui Urkin koukkuihin. Sit menikin melkeen kolme tuntia ilman kunnon tärppiä.
Pari kertaa kävi fisut kokeilemassa, mutta ei oikein syöny kunnolla.
Kuuden maissa sit mulla vihdoin tärppäs, kun heittelin Meppsin Aglialla. Ihan rannassa tuli tosi äkänen tärppi. Ties kyllä, että ei oo lohi kiinni. Haavia koitettiin, mutta ei suostunu tulemaan haaviin ni tuumasin, että vetäsen sit fisun rannalle. Hyvin se alkuun tulikin. Siinä rantakalliolla se sit irtos koukusta ja tietenki pomppi suoraan järveen. Pienen kirkoilun kanssa vapa takavasempaan ja kalan perään. Oli hauki vielä sen verran pökerryksissä, että ei keksiny oikeeta suuntaa niin ehdin napata niskasta ylös. Ukot nauro. Lohia kuulema tultiin onkimaan. Höpö höpö! Hauki on hemmetin hyvä ruokakala. Vähän siinä valistin asiasta, mutta ei tainnu mennä perille se oppi.
Seuraavaa kalaa ei tarvinnu odottaa kuin parikyt minuuttia. Tiaisella oli lohi kiinni. Tais olla reissun pisin väsytys. Ei tätäkään kauaa tarvinnu uitella, mutta yritystä oli selkeesti. Selkeesti järkkäsivät mulle vaan tilaisuuden kuvata kunnolla. Aikasemmista olin vähän huomautellu, että ei oikein saa aina kunnon kuvia, kun ukot on niin hätäsiä ja menee eteen. Kuvathan ne tärkeimpiä on. ;-)
Taas meni parisenkymmentä minuuttia niin mulla tärppäs ootto-onkeen. Lohi löytäny vihdoin meikäläisenki koukun. Olin taas hivenen malttamaton ja kun haavi ei ollu kohalla samaan aikaan kalan kanssa niin taas vedin fisun rantakalliolle. Tällä kertaa ei irronnu. Tosin siinä sitten kun siimasta nostin kalan ilmaan niin totta kai se siima sit katkes. Oli ihan tarkotuskin jättää se kolmihaarakoukku sinne kalan sisään.
Sillä kätevällä suorituksella voitin sitten kalojen perkuuvuoron ettei muiden tarvi sormiaan siihen koukkuun tällätä.
Onneks koukku löyty helposti. Hauesta pääs toteemaan, että kutuhommat oli jo hoidettu.
Hyvä oli lähtee mökille, kun kaikki oltiin saatu kalaa. Koitin väittää, että se mun hauki olis ollu reissun isoin, mutta ei menny läpi se tarina.
Mökillä taas sauna lämpeemään ja hevosta pannulle.
Ei oikeen tiietä mikä siinä meni pieleen, mutta hevonen oli melkosta purukumia. Maku ihan jees, mutta hemmetin sitkeetä. Kissoillehan se loppu sit pääty mitä ei saatu jauhettua.
Kaiken kaikkiaan hyvä reissu. Seuraava on jo suunniteilla kesäkuun ekalle vkolle. Tiainen on lomilla sillon ja mulla on palkallista vapaata. Urkki saa tehä työt. =)
Sitä odotellessa suunnitellaan kovasti.
Luettu 1543 kertaa
Reissussa mukanaT11Mika, HauenLeuka |
| | Piilota kommentit | |
| | Kirjaudu sisään tai rekisteröidy lisätäksesi kommentin. | | 14.05.2009 | oppipoika |
Pääasia on että reissussa latautuu.
Saaliin suhteen ääneni menee hauelle! Muokkaa | Poista | | 15.05.2009 | T11Mika | Hauesta mäki tykkäsin. Lohi oli hyvä lisä bonari. Tuo oli viimosen päälle latailureissu. Makoiltiin rantakalliolla auringonpaisteessa ja välillä heiteltiin ja turistiin muiden kalastajien kanssa ja illan päätteeks saunottiin. Aamusyönnille olisin halunnu lähtee kokeilee, mutta tulipahan nukuttua kunnolla, kun ei lapsiakaan ollu metelöimässä. =) Muokkaa | Poista |
| |
|
|
| |
|
|
Paino
