| KisareeniäSampaanselkä, Rääkkylä. 25.8.2011
Viimeistä kesälomaviikkoa viedään. Edellisen päivän 13 tunnin uistelurupeama tuntui kropassa sen verran selvästi, että vesille lähtöä tuli vain siirrettyä koko ajan illemmaksi. Jossain vaiheessa jo tuntui siltä että välipäivä olisi nyt kohdillaan, mutta onneksi vesille kuitenkin tuli lähdettyä. Pitkää reissua siitä ei tosin tullut...
Viiden maissa iltapäivällä starttailin mökiltä. Kahva pohjaan ja kymmenisen minuuttia ajoa vetopaikoille. Kalustoa järveen laskiessa meni aikaa. Muutama hauki ja kolme mittakuhaa tulivat kyytiin jo vapoja laskiessa. Kuuden jälkeen oli vihdoin koko arsenaali (10vapaa) saatu vetoon. Sitten kerkesi istahtamaan hetkeksi...
Pari siemausta energy drinkkiä naamaan ja samalla takilavapa niiasi syvään ja jäi rauhallisena paikoilleen. Tarkistus kaikuun, ei se pohjassa ainakaan käynyt, parempi tarkistaa vapa kuitenkin. Kelatessa tuntui selvää painoa mutta ei ihmeemmin liikettä. Lähempänä venettä sitten kala lähti puskemaan alaspäin. Pienen rimpuilun jälkeen haavi heilahti. Kuha 62cm, 2.2kg.
Vapa takaisin pyyntiin. Eipä taas pitkin mennyt niin seuraavaa kalaa jo kelailin, kesken kelauksen lähin vapa plaanarista taipui ja räikkä jäi soimaan... Nopea kokeilu että ei ollut pohjassa, räikkää tiukemmalle ja vapa takaisin telineeseen... eipä paljon räikän tiukentaminen auttanut, siimaa meni ja paljon. 120 feettiä oli äkkiä mennyt lisää. Edellinen kala oli jätettävä roikkumaan ja otettava tämä kala käsittelyyn. Mukava haukihan se siellä varmasti vetelee?
Vapa käteen ja tunnustelua, enää vastus siiman toisessa päässä ei tuntunut niin isolta kuin hetki sitten. Kala lähti rauhallisena tulemaan venettä päin. Siimaa oli yli 200 feettiä, mutta hyvää vauhtia kala läheni venettä. Reilu 100 feettiä mittarissa kun kala teki ensimmäisiä potkuja, terävät nykäykset alaspäin pienen tauon kanssa toistuivat, selvä kuha tulossa, mietiskelin yksikseni.
Paino pois siimasta ja enää olikin jäljellä reilu 30 feettiä. Painavat nykäykset vain jatkuivat, siima sukelsi syvään veneen vierellä. Arvailin kalan painoksi kolmea- neljää kiloa, kuha sieltä on tulossa. Se on selvää. Kun muutama metri oli siimaa jäljellä niin kala nousi pintaan. Sen verran leveä ja pitkä otus nousi pintaan, että hetkeksi jo petyin. Hauki!? Kunnes nopeasti tajusin, että nyt on siiman päässä oikea emäkuha.
Siinä sitten paniikissa haavia esiin, pian kuha oli jo haaviamis etäisyydellä. Kädet hiukan täristen yritin kuhaa uittaa haaviin, mutta ei se tahtonut sinne vain mennä, jostain syystä. Ilmeisesti kuhakin alkoi hermostua leikkimisestä ja pärskäytti kerran ja sukelsi taas muutamaan metriin. Mielessä kävi jo kaikenlaisia ajatuksia, joista suurimpana oli, että nyt se karkaa.
Hetken päästä pääsin yrittämään haaviamista uudelleen ja silloin leikkimiset jäi sikseen, nopea koukkaus ja kala kyytiin. JES!! Seuraavista minuuteista muistot ovat sitten hatarat...
Ihmettelyn jälkeen digivaakaa esille. Eihän se romu tietenkään silloin toimi kun pitäisi. Mittalaudalta sai kuitenkin sen verran dataa että 98cm oli kuhalla pituutta!! Motivaatio kalastuksesta loppui siihen hetkeen tältä päivältä. Välineet ylös ja matka rantaan. Parempi käydä kuha mittaamassa tarkalla vaa`alla mahdollisimman pian ennen kuin painoa katoaa.
Puoli yhdeksän aikoihin S-Market Rääkkylän vaaka pysähtyi lukemaan 9695g.
Luettu 271 kertaa
Reissussa mukanaHerra47 |
| | Piilota kommentit | | |
|
|
| |
|
