| Airistolla pilkki puuhissaAamulla pirahti kello näpsäkästi viiden pintaan, siinä pikkaset kahvit kitusiin ja kohti Paraisten Airistoa, kiusaamaan syvyyksissä lymyäviä otuksia, ja seurustelemaan kalakaverien kanssa, joita tällä kertaa tulikin monelta suunnalta, aina Jyväskylää myöden.
Perillä Airiston rannassa olin kahdeksalta ja samaan aikaan saapui siinä ryhmämme pilkkiöitä lähiseudulta. Helsingin pikkubussin jengiä ja muita saapujia odotellessa kerkesimme jo pikkuisen siimoja suoristelemaan kohti syvyyksiä. Jäille ei pahemmin ollut asiaa, sillä meri oli aivan avoinna, ainoastaan pieni lahden pohja oli jäässä. Avovedestä meitä kävikin hylje kurkkimassa, mutta sitä ei kukaan halunnut saada morrivavan jatkoksi.
Ensimmäisenä lajina tällepäivää sain tuon kauniin Härkäsimpun, pian perään alkoi nousemaan kurkkuja, eli Norsseja eli siis Kuoreita. kolmipiikki lautat ajelivat ympäriinsä kuin muurahaiset keon etelä-länsirinteillä avovesikauden alkaessa, niinpä viritin morrivavan jatkoksi pienen Ahti volfram-mormuskan, ja pian olinkin nyppinyt muutaman kolmipiikin ylös, huikeita jättiläisiä eivät kuitenkaan nämä olleet, sillä suurinkin oli vain 6 senttiä pitkä ja painoa parikolme grammaa.
Pian komppaniamme keittiöpäälliköltä tuli ilmoitus laiturille, että grilli on puhunut, joten ahkio kohti lounasta. Ihan törkeen maittava "hieman" lihapitoinen kenttälounas, erityisesti ribsit tuntui menevän kalastajien suusta sisään sellaisella vauhdilla, että hyvä kun luut kerkes sylkeen välillä pois.
Grillin vieressä meni pieni puro joka purkautui mereen, puron suussa sillan alla havaittiin kivisimppuja, ja näitähän sitten käytiin jallittamassa, mutta vain yksi saatiin huijattua ylös. Ei auttanut vaikka syötti oli aivan suussa kiinni, ei vaan kiinnostanut avata suuta. Sain kuitenkin hyvän voimakkaan tärpin ja kalankin ylös vedestä, mutta muutaman pienen muuttajan takia kala tippui kiven koloon ja hävisi, laji tunnistuksen kerkesin tekemään hyvin ja varma mutuhan se oli.
Osa jengistä meni uittamaan pilkkejä lahden pohjukkaan jäälle ja sieltä nousikin melkoisen kivasti ahventa ja kaupan päällisinä jokusia särkiä ja kiiskiä.
Epätoivon vallassa yritin saada silakkaa pilkittyä, tieto painoi niskassa, että silakkaa on sillä aamupäivällä nousi kohtalaisen komeankokoinen silakka ja lukuisia pienempiä kanssa pilkkijöille. Pianhan minä sitten sainkin sen silakan! Jess! Vielä oli kuitenkin jäljellä yksi kalalaji joka minulta budjetista vielä uupui, Kivinilkka tuo mahtava luiro joka synnyttää poikasetkin elävänä. Kivinilkkaa yritin pikkusen tuolta ja tuolta..tolla ja tolla, mutta ei vaan irtoo. Painoin auton webaston hurisemaan ja annoin näin ollen luirolle vielä hetken aikaa napata kiinni.. Juuri kun olin heittämässä pilkkivapaa mereen niin nypynypy nypy ja vauhilla pyyntö ylös ja näin laiturilla oli vihdoin tuo mystinen ötökkä. Tilulilulii nyt se on kiii!!
Lompsislompsis autolle ja kohti kotipitäjää.
Luettu 606 kertaa
Reissussa mukanaLahmajärven kauhu |
| | Piilota kommentit | | |
|
|
| |
|
Kuva
