Näytä kirjoitukset

Nimimerkki jertsa1 on lisännyt tällä hetkellä kolme hatusta tempaistua saalisilmoitusta kuvineen. Kysyinen "kalastaja" on syytä poistaa sivuilta "kaloineen", ennen kuin pelleily menee pitemmälle ja kalasaalis.comin maine kärsii.

Kalalajeihin on lisätty Rautu, vaikka kalalajeissa on jo ennestään Nieriä (Rautu). Ehdotan, että Rautu poistetaan ja kalat siirretään kalalajiin Nieriä (Rautu).

Kyllä, Ohtaojan taimenet ovat järvitaimenia.

Kaikki taimenet, jotka saadaan merestä ja mereen laskevista joista ovat meritaimenia.

Kaikki taimenet, jotka saadaan saadaan järvistä ja niihin laskevista joista ovat järvitaimenia.

Taimenet, jotka saadaan pienistä puroista tai lampareista, joista ei ole suoraa jokiyhteyttä järvitaimenpitoisille järville ovat purotaimenia eli tammukoita.

Ellei perkatessa oletetulta tammukalta löydy mäti- tai maitipusseja on kyseessä sukukypsymätön alamittainen järvitaimen.

Esimerkiksi Kuusamon isoilla joilta (Kitka-, Kuusinki- ja Oulankajoki) ei ole tammukkaa, joten kaikki saadut pienet taimenet ovat järvitaimenia. Kuusamon isoilla joilla taimenten alamitta on kalastuskunnasta riippuen 55 cm tai 60 cm (Kuusinkijoelle ainakin tänä vuonna eri luvat ala- ja yläpuolisille osille kalastuskuntien kiistan vuoksi).

Taimen jakautuu elinympäristön ja vaelluskäyttäytymisen perusteella kolmeen eri muotoon meritaimen, järvitaimen ja purotaimen.

Meritaimen: Merestä jokeen kudulle vaeltava taimenmuoto. Käytetään istukkaana rannikolla jokisuihin ja mereen laskeviin jokiin.

Järvitaimen: Järvistä koskiin kudulle vaeltava taimenmuoto, tavataan koko maassa. Käytetään istukkaana erilaisiin järviin ja virtavesiin, onkikokoisena myös virkistyskalastuskohteisiin.

Purotaimen: Paikallinen tai suhteellisen vähän vaeltava, usein hidaskasvuinen taimenmuoto eli tammukka. Elää pienissä puroissa kautta maan.

Taimenen ekologiset ja geneettiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että taimenten jako eri muotoihin pelkän vaelluskäyttäytymisen, elinympäristön tai kasvunopeuden perusteella on osin keinotekoista tai käytännön sanelemaa. Saman vesistön eri taimenmuodot voivat lisääntyä keskenään, ja vaeltavan ja paikallisen taimenen osuus vesistössä määräytyy sekä perinnöllisten että ympäristöolosuhteiden perusteella. (lainaus RKTL:n sivuilta)

Selvyyden vuoksi on parempi jakaa taimen eri muotoihin, koska sama käytäntö on voimassa kaikissa virallisissa kalasaalisrekistereissä. Toinen mielestäni huonompi vaihtoehto olisi laittaa kaikki taimenet samaan kategoriaan, mikä sinänsä ei olisi väärin, koska kyseessä on sama kalalaji.

Jos ette ole voineet punnita kaloja ja joudutte arvioimaan painon, laittakaa paino mielummin alakanttiin kuin yläkanttiin. Ei näytä hyvältä tilastoja katsoessa, kun selvästi pienempi kala - jonka paino on arvioitu - on laitettu painavammaksi kuin selvästi kookkaampi punnittu lajitoveri.

Kiinnitin huomion yhteen saalisilmoitukseen - harjus 600 g 35 cm. Tuon pituinen ja näköinen harjus painaa normaalisti 300-400 g.

Katsoin myös muita harjusilmoituksia ja totesin, ettei se ollut ainoa yläkanttiin arvioitu kala. Oman kokemukseni mukaan esim. 35 cm harjus painaa yleensä 300-400 g, 37-38 cm 400-500 g, 40 cm 500-600 g, 45 cm 700-850 g ja vasta 48-50 cm harjus saavuttaa 1 kilon painon (tietysti poikkeuksia löytyy). Voi olla että olen saanut itse aina kaikkein laihimmat ja vähälihaisimmat yksilöt. Tietysti kaikilla kalalajeilla yksilölliset erot pituuden ja painon suhteessa voivat olla huomattavia riippuen mm. geeneistä, ravinnosta ja vuodenajasta, kuten esim. isoilla hauilla useita kiloja.

Olen mitannut ja/tai punninnut sekä laittanut muistiin vain kotimaasta muutamana viime vuonna saamani kalat. Ruotsista ja Norjasta pilkityt isot harjukset on vain syöty tai päästetty pois, joten harjusten pituus/paino -vertailu perustuu lähinnä Kuusamon joilta saatuihin saaliisiin.

Onhan se selvää, että Lapista saatu rautu on käytännössä aivan "eri kala" kuin johonkin lätäkköön pyyntikokoisena istutettu nieriä, mutta kalalaji on joka tapauksessa sama. Jokainen voi tietysti miettiä kannattaako noita vain pyyntiä varten istutettuja kaloja edes ilmoittaa näille sivuille. Ainakin olisi hyvä ottaa selvää minkä kalan on saanut.

Hyväksytty 2000-luvun Suomen ennätys harmaanieriä painoi 9,5 kg.
Vanhan Suomen ennätysrekisterin mukaan Raahen edustalta on vuonna 1976 saatu 12 kg harmaanieriä.

Katselen, mitä missäkin kategoriassa on ja listaan omia arvioita lajeista tähän vähitellen ajan kanssa. Joten älkää ihmetelkö, jos teksti muuttuu ajan myötä.

Kalastaja Joni Juntusen molemmat kalat 3,5 kg ja 4 kg näyttäisivät olevan nieriöitä (toinen merkitty nieriäksi ja toinen harmaanieriäksi). Molemmat niistä ovat Iijoen sivujoen Ohtaojan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalanviljelylaitoksen/tutkimusaseman istukkaita tai karkulaisia. Siellä viljellään uhanalaisten arvokalojen emokaloja, joka selittää kalojen suuren koon. Ohtaojaan ei tietääkseni ole istutettu harmaanieriöitä.

Kalastaja miigun kalat on merkitty väärinpäin eli arviolta 2 kg:n kala on puronieriä (merkitty harmaanieriäksi) ja 800 g:n kala on harmaanieriä (merkitty puronieriäksi).

Kiitos samoin... vain rautuja.

Kyse ei ole mielipiteestä, raudun virallinen nimi on nieriä. Lapissa nieriää kutsutaan yleensä rauduksi. Suomessa nieriästä on erotettu perinteisesti kaksi muotoa, iso- ja pikkunieriä, joita aikanaan pidettiin jopa eri lajeina, nyky tiedon mukaan Euroopassa tavataan alkuperäisenä vain yhtä nieriälajia. Isonieriä syö kalaravintoa. Pikkunieriä syö pohjaeläimiä ja muita selkärangattomia. Lisäksi on olemassa vaelluskäyttäytymisen vuoksi erottuva Tenojoen merinieriä, joka käy syömässä meressä ja palaa kutemaan sekä talvehtimaan makeaa veteen. Vuoksen vesistössä elävä nieriä on myös samaa lajia Lapissa elävien nieriöiden (rautujen) kanssa.
Eli kaikki Suomen alkuperäisen nieriät ovat samaa lajia. Tämän lisäksi Suomessa esiintyy Pohjois-Amerikasta tuodut tulokkaat harmaanieriä ja puronieriä.
Jotka haluavat tutustua asiaan tarkemmin voivat lukea kalalajeista Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sivuilta osoitteesta http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/

Ehdotan virallisuuden vuoksi, että kategoriat olisivat nieriä (rautu) "suluissa" jos selvyyden vuoksi tarpeen, harmaanieriä ja puronieriä. Suomen ennätysrekisterissäkin rautu on virallisesti nieriä.

Nieriöitä eli rautuja tuosta listasta pikaisesti katsottuna on kalastajien cAse (2 kpl), retQ (3 kpl), jepjepjepu (2 kpl), perza (1 kpl) kalat, kaikista kuvista en oikein ota selvää, mutta näyttävät nieriöiltä. Miigun kala näyttää puronieriältä. Muutaman kalan kohdalta hieman epäselvyyttä (kuvien laatu huono, evät/kuviot/värit eivät erotu selvästi). Pike_manin yksi kolmesta kalasta on taimen. Alla viralliset tuntomerkit tarkempaa tarkastusta varten.

RKTL:n (1) ja Wikipedian (2) sivuilta lainatut nieriälajien tuntomerkit:

1. Nieriät ovat solakoita, sulavalinjaisia, hopeanvaaleanharmaita, pienisuomuisia petokaloja. Ne ovat kutuaikana tavattoman kaunisvärisiä. Kutuasuisen nieriän vatsan väritys vaihtelee oranssista syvään punaiseen, selkä on tumma, siniseen tai vihreään vivahtavana. Kyljet ovat kellertävien ja punertavien pilkkujen täplittämät, ja evien valkoiset reunat ovat kaikille nieriöille tunnusomaiset. Selkä- ja peräevässä ei ole vaaleita pilkkuja, kuten harmaa- ja puronieriällä. Nieriällä ei myöskään ole selkäpuolella mosaiikkimaista kuviota.
2. Nieriä on vaaleapilkkuinen, selästä tumma ja vatsasta punertava tai valkoinen. Kutuaikaan koiraan vatsa on voimakkaan punainen. Nieriän vatsapuolen evissä on valkoiset reunukset. Se kasvaa noin 20–60 cm pitkäksi ja painaa tavallisesti 0,3–3kg. Karuissa olosuhteissa nieriä muodostaa ylitiheitä, vain hieman yli 15 cm:n mittaan kasvavia kantoja.

1. Harmaanieriän yleisväritys vaihtelee melkein hopeisesta vihreän tai ruskeanharmaaseen, jossa kauttaaltaan kellertäviä pilkkuja. Harmaanieriä on isosuinen, ja sen vatsa ei nieriästä poiketen ole koskaan punainen.
2. Harmaanieriässä on koko ruumiissa selkä-, rasva- ja pyrstöevä mukaan lukien runsaasti valkoisia ja keltaisia pilkkuja. Yleisväritys on yleensä ruskeankellertävä tai tummanvihertävä, joskus jopa musta tai harmahtava. Harmaanieriän suuren koon syynä pidetään sen korkeaa ikää. Inarijärvestä saadut viisivuotiaat yksilöt painoivat 1,3–2,2 kg. Yleinen saaliskoko on Inarinjärvessä 0,7–2 kg, mutta yli 7-kiloisiakin on saatu.

1. Puronieriän erottaa tumman selän vaaleiden juovakuvioiden perusteella suvun muista lajeista. Oliivinvihreä tai rusehtava selkä vaaleakiemuraisine kuvioineen ja normaalisti vaalea, kutuasussa punainen vatsa ovat tyypillisiä puronieriälle. Myös selkä- ja pyrstöevässä on vaaleita, usein kellertäviä, juovan pätkiä ja täpliä. Muiden nieriöiden tapaan vatsapuolen evien etureunat ovat valkoiset, ja rasvaeväkin löytyy myös puronieriöiltä.
2. Selkä ja kyljet ovat oliivinvihreitä tai ruskehtavia ja vatsa vaalea, kutuasussa kuitenkin punainen. Vihertävillä kyljillä on runsaasti vaaleankellertäviä ja joskus punertavia laikkuja, joita on myös selkä- ja pyrstöevissä. Puronieriän suomut ovat todella pienet: kylkiviivalle niitä mahtuu jopa 220 kappaletta. Pituutta puronieriällä on tavallisesti 30–40 cm ja painoa 1–2 kg.

Nieriälajit:

- Nieriä (Salvelinus alpinus) eli rautu. Ainoa alkuperäinen nieriälaji Suomessa, ilmestyi heti jääkauden jälkeen. Elää vain kylmässä, kirkkaassa ja happipitoisessa vedessä. Suomessa nieriä esiintyy luontaisesti Lapin tunturialueen vesistöissä ja Vuoksen vesistöalueella.
Nieriällä ei ole selkä- ja peräevässä vaaleita pilkkuja, kuten harmaa- ja puronieriällä.

- Harmaanieriä (Salvelinus namaycush). Alkuperäinen levinneisyysalue lähes koko Kanada ja Yhdysvalloissa vain pohjoisosan suurissa järvissä ja osassa Alaskaa. Suomeen harmaanieriä tuotiin vuonna 1955. Menestynyt hyvin Inarinjärvessä, jotkut paikalliset sanovat sitä hurttarauduksi. Ei lisäänny Suomessa, kaikki kalat ovat syntyneet kalanviljelylaitoksissa.

- Puronieriä (Salvelinus fontinalis). Puronieriän alkuperäistä levinneisyysaluetta on Pohjois-Amerikan itäosa. Suomeen puronieriä tuotiin ensimmäisen kerran jo 1890-luvulla. Joihinkin puroihin on syntynyt lisääntyviä kantoja.

Harmaanieriä ja puronieriä ovat eronneet yhteisestä kantamuodostaan, joskus viime jääkaudella. Lajit saadaan yhä risteytymään ja risteymää kutsutaan spleik(splake)nieriäksi.

Nieriä (eli rautu), harmaanieriä ja puronieriä ovat Kalasaalis.Comissa sekaisin kolmessa ennätyskalakategoriassa - nieriä, rautu ja puronieriä. Harmaanieriöille pitää lisätä oma kategoria ja siirtää kalat oikeisiin kategorioihin, koska kyseessä on eri kalalajit.