Sivuja: [1] 2   Siirry alas   
  Tulostusversio  

Nieriä, harmaanieriä ja puronieriä oikeisiin ennätyskalakategorioihin!

(Luettu 8549 kertaa)
puhahup
*

0
Poissa



Profiili
« : 16.06.09 - klo:12:51 »

Nieriä (eli rautu), harmaanieriä ja puronieriä ovat Kalasaalis.Comissa sekaisin kolmessa ennätyskalakategoriassa - nieriä, rautu ja puronieriä. Harmaanieriöille pitää lisätä oma kategoria ja siirtää kalat oikeisiin kategorioihin, koska kyseessä on eri kalalajit.
EniZei
Ylläpitäjä
****

0
Poissa



Profiili
« Vastaus #1 : 16.06.09 - klo:18:05 »

Nieriä (eli rautu), harmaanieriä ja puronieriä ovat Kalasaalis.Comissa sekaisin kolmessa ennätyskalakategoriassa - nieriä, rautu ja puronieriä. Harmaanieriöille pitää lisätä oma kategoria ja siirtää kalat oikeisiin kategorioihin, koska kyseessä on eri kalalajit.

Jos kalalajeihin tehdään muutoksia, se koskee kaikkea KSCommissa, ei ainoastaan ennätyskaloja. Olisiko muutos sitten sillei, että nieriä otetaan pois ja lisätään harmaanieriä. Vai onko muita "nieriälajeja" olemassa kuin rautu, harmaanieriä ja puronieriä?
Uippa
**

0
Poissa



Profiili
« Vastaus #2 : 16.06.09 - klo:20:27 »

Rautu nimitys on pohjoisten asukkaiden antama nimi nieriälle.Joten rautu sarjaan tuskin löytyy kalaa napapiirin alapuolelta.Ai niin miten se saimaalla oleva nieriä.Taitaapa olla samaa kantaa kuin inarinrautu.Saimaan nieriähän on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi eli onko sitä käytännössä edes olemassa.No harmaanieriää ei ainakaan voi sekoittaa muihin nieriöihin.
puhahup
*

0
Poissa



Profiili
« Vastaus #3 : 17.06.09 - klo:10:09 »

Nieriälajit:

- Nieriä (Salvelinus alpinus) eli rautu. Ainoa alkuperäinen nieriälaji Suomessa, ilmestyi heti jääkauden jälkeen. Elää vain kylmässä, kirkkaassa ja happipitoisessa vedessä. Suomessa nieriä esiintyy luontaisesti Lapin tunturialueen vesistöissä ja Vuoksen vesistöalueella.
Nieriällä ei ole selkä- ja peräevässä vaaleita pilkkuja, kuten harmaa- ja puronieriällä.

- Harmaanieriä (Salvelinus namaycush). Alkuperäinen levinneisyysalue lähes koko Kanada ja Yhdysvalloissa vain pohjoisosan suurissa järvissä ja osassa Alaskaa. Suomeen harmaanieriä tuotiin vuonna 1955. Menestynyt hyvin Inarinjärvessä, jotkut paikalliset sanovat sitä hurttarauduksi. Ei lisäänny Suomessa, kaikki kalat ovat syntyneet kalanviljelylaitoksissa.

- Puronieriä (Salvelinus fontinalis). Puronieriän alkuperäistä levinneisyysaluetta on Pohjois-Amerikan itäosa. Suomeen puronieriä tuotiin ensimmäisen kerran jo 1890-luvulla. Joihinkin puroihin on syntynyt lisääntyviä kantoja.

Harmaanieriä ja puronieriä ovat eronneet yhteisestä kantamuodostaan, joskus viime jääkaudella. Lajit saadaan yhä risteytymään ja risteymää kutsutaan spleik(splake)nieriäksi.
EniZei
Ylläpitäjä
****

0
Poissa



Profiili
« Vastaus #4 : 17.06.09 - klo:13:03 »

Nieriälajit:

- Nieriä (Salvelinus alpinus) eli rautu. Ainoa alkuperäinen nieriälaji Suomessa, ilmestyi heti jääkauden jälkeen. Elää vain kylmässä, kirkkaassa ja happipitoisessa vedessä. Suomessa nieriä esiintyy luontaisesti Lapin tunturialueen vesistöissä ja Vuoksen vesistöalueella.
Nieriällä ei ole selkä- ja peräevässä vaaleita pilkkuja, kuten harmaa- ja puronieriällä.

- Harmaanieriä (Salvelinus namaycush). Alkuperäinen levinneisyysalue lähes koko Kanada ja Yhdysvalloissa vain pohjoisosan suurissa järvissä ja osassa Alaskaa. Suomeen harmaanieriä tuotiin vuonna 1955. Menestynyt hyvin Inarinjärvessä, jotkut paikalliset sanovat sitä hurttarauduksi. Ei lisäänny Suomessa, kaikki kalat ovat syntyneet kalanviljelylaitoksissa.

- Puronieriä (Salvelinus fontinalis). Puronieriän alkuperäistä levinneisyysaluetta on Pohjois-Amerikan itäosa. Suomeen puronieriä tuotiin ensimmäisen kerran jo 1890-luvulla. Joihinkin puroihin on syntynyt lisääntyviä kantoja.

Harmaanieriä ja puronieriä ovat eronneet yhteisestä kantamuodostaan, joskus viime jääkaudella. Lajit saadaan yhä risteytymään ja risteymää kutsutaan spleik(splake)nieriäksi.

Kiitokset puhahupille asian esille ottamisesta ja laadukkaasta informaatiosta! Osaatteko sanoa, mitkä näistä nieriöistä on harmaanieriöitä? Ainakin tuo Sopulin iso kala, mutta onko muita? Merkitsen loput noista nieriöistä rauduiksi ja muutan nieriän harmaanieriäksi. Muutoksen jälkeen jää rautu, harmaanieriä ja  puronieriä.
japsa81
Vieras
« Vastaus #5 : 17.06.09 - klo:13:38 »

Täällähän on mielen kiintoinen muutos tulossa Virnistää
puhahup
*

0
Poissa



Profiili
« Vastaus #6 : 19.06.09 - klo:14:21 »

Kiitokset puhahupille asian esille ottamisesta ja laadukkaasta informaatiosta! Osaatteko sanoa, mitkä näistä nieriöistä on harmaanieriöitä? Ainakin tuo Sopulin iso kala, mutta onko muita? Merkitsen loput noista nieriöistä rauduiksi ja muutan nieriän harmaanieriäksi. Muutoksen jälkeen jää rautu, harmaanieriä ja  puronieriä.

Ehdotan virallisuuden vuoksi, että kategoriat olisivat nieriä (rautu) "suluissa" jos selvyyden vuoksi tarpeen, harmaanieriä ja puronieriä. Suomen ennätysrekisterissäkin rautu on virallisesti nieriä.

Nieriöitä eli rautuja tuosta listasta pikaisesti katsottuna on kalastajien cAse (2 kpl), retQ (3 kpl), jepjepjepu (2 kpl), perza (1 kpl) kalat, kaikista kuvista en oikein ota selvää, mutta näyttävät nieriöiltä. Miigun kala näyttää puronieriältä. Muutaman kalan kohdalta hieman epäselvyyttä (kuvien laatu huono, evät/kuviot/värit eivät erotu selvästi). Pike_manin yksi kolmesta kalasta on taimen. Alla viralliset tuntomerkit tarkempaa tarkastusta varten.

RKTL:n (1) ja Wikipedian (2) sivuilta lainatut nieriälajien tuntomerkit:

1. Nieriät ovat solakoita, sulavalinjaisia, hopeanvaaleanharmaita, pienisuomuisia petokaloja. Ne ovat kutuaikana tavattoman kaunisvärisiä. Kutuasuisen nieriän vatsan väritys vaihtelee oranssista syvään punaiseen, selkä on tumma, siniseen tai vihreään vivahtavana. Kyljet ovat kellertävien ja punertavien pilkkujen täplittämät, ja evien valkoiset reunat ovat kaikille nieriöille tunnusomaiset. Selkä- ja peräevässä ei ole vaaleita pilkkuja, kuten harmaa- ja puronieriällä. Nieriällä ei myöskään ole selkäpuolella mosaiikkimaista kuviota.
2. Nieriä on vaaleapilkkuinen, selästä tumma ja vatsasta punertava tai valkoinen. Kutuaikaan koiraan vatsa on voimakkaan punainen. Nieriän vatsapuolen evissä on valkoiset reunukset. Se kasvaa noin 20–60 cm pitkäksi ja painaa tavallisesti 0,3–3kg. Karuissa olosuhteissa nieriä muodostaa ylitiheitä, vain hieman yli 15 cm:n mittaan kasvavia kantoja.

1. Harmaanieriän yleisväritys vaihtelee melkein hopeisesta vihreän tai ruskeanharmaaseen, jossa kauttaaltaan kellertäviä pilkkuja. Harmaanieriä on isosuinen, ja sen vatsa ei nieriästä poiketen ole koskaan punainen.
2. Harmaanieriässä on koko ruumiissa selkä-, rasva- ja pyrstöevä mukaan lukien runsaasti valkoisia ja keltaisia pilkkuja. Yleisväritys on yleensä ruskeankellertävä tai tummanvihertävä, joskus jopa musta tai harmahtava. Harmaanieriän suuren koon syynä pidetään sen korkeaa ikää. Inarijärvestä saadut viisivuotiaat yksilöt painoivat 1,3–2,2 kg. Yleinen saaliskoko on Inarinjärvessä 0,7–2 kg, mutta yli 7-kiloisiakin on saatu.

1. Puronieriän erottaa tumman selän vaaleiden juovakuvioiden perusteella suvun muista lajeista. Oliivinvihreä tai rusehtava selkä vaaleakiemuraisine kuvioineen ja normaalisti vaalea, kutuasussa punainen vatsa ovat tyypillisiä puronieriälle. Myös selkä- ja pyrstöevässä on vaaleita, usein kellertäviä, juovan pätkiä ja täpliä. Muiden nieriöiden tapaan vatsapuolen evien etureunat ovat valkoiset, ja rasvaeväkin löytyy myös puronieriöiltä.
2. Selkä ja kyljet ovat oliivinvihreitä tai ruskehtavia ja vatsa vaalea, kutuasussa kuitenkin punainen. Vihertävillä kyljillä on runsaasti vaaleankellertäviä ja joskus punertavia laikkuja, joita on myös selkä- ja pyrstöevissä. Puronieriän suomut ovat todella pienet: kylkiviivalle niitä mahtuu jopa 220 kappaletta. Pituutta puronieriällä on tavallisesti 30–40 cm ja painoa 1–2 kg.
japsa81
Vieras
« Vastaus #7 : 19.06.09 - klo:17:27 »

Hmm...Nieriä ja rautu sama kala?No mieli piteet kullakin Virnistää
cAsen kalan listalta kelpuutan rauduksi muut menevät nieriä puolelle omiin koloihinsa...Kalan pyynti paikan mukaan nuo raudut voi erotella ja ulkoisestikkin aika suuria eroja nuissa?
Osat nuista lienevät iso nieriää...
puhahup
*

0
Poissa



Profiili
« Vastaus #8 : 19.06.09 - klo:19:04 »

Kyse ei ole mielipiteestä, raudun virallinen nimi on nieriä. Lapissa nieriää kutsutaan yleensä rauduksi. Suomessa nieriästä on erotettu perinteisesti kaksi muotoa, iso- ja pikkunieriä, joita aikanaan pidettiin jopa eri lajeina, nyky tiedon mukaan Euroopassa tavataan alkuperäisenä vain yhtä nieriälajia. Isonieriä syö kalaravintoa. Pikkunieriä syö pohjaeläimiä ja muita selkärangattomia. Lisäksi on olemassa vaelluskäyttäytymisen vuoksi erottuva Tenojoen merinieriä, joka käy syömässä meressä ja palaa kutemaan sekä talvehtimaan makeaa veteen. Vuoksen vesistössä elävä nieriä on myös samaa lajia Lapissa elävien nieriöiden (rautujen) kanssa.
Eli kaikki Suomen alkuperäisen nieriät ovat samaa lajia. Tämän lisäksi Suomessa esiintyy Pohjois-Amerikasta tuodut tulokkaat harmaanieriä ja puronieriä.
Jotka haluavat tutustua asiaan tarkemmin voivat lukea kalalajeista Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sivuilta osoitteesta http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/
japsa81
Vieras
« Vastaus #9 : 19.06.09 - klo:19:11 »

Jo vain virallinen...Asiaa ei liene ole tutkittu tarpeeksi laajasti jotta voitaisiin rautu virallistaa omaksi lajikseen.
Mie en ole koskaan nieriää pyytänyt/saanut rautuja vain Virnistää
Ja Jussia vaan.
puhahup
*

0
Poissa



Profiili
« Vastaus #10 : 19.06.09 - klo:19:41 »

Kiitos samoin... vain rautuja.


* 2009_050320013.jpg (34.04 kilotavua, 640x480 - tarkasteltu 1411 kertaa.)
japsa81
Vieras
« Vastaus #11 : 19.06.09 - klo:19:46 »

 Iskee silmää
EniZei
Ylläpitäjä
****

0
Poissa



Profiili
« Vastaus #12 : 29.06.09 - klo:13:39 »

Tämä on nyt korjattu ja tehty puhahupin esittämällä tavalla. Kalatalouden keskusliitonkin sivuilla oli jaeteltu nieriät tuolla tavalla. Vähän epäselväksi jäi mitkä kalat on mitäkin, joten nieriän lisänneet korjatkaa omat kalanne oikeiksi.

Onko kellään tietoa mikä on harmaanieriän suomen ennätys?
japsa81
Vieras
« Vastaus #13 : 29.06.09 - klo:13:51 »

Ikävä juttu että rautua ja nieriä ovat samassa lohkossa Epävarma
puhahup
*

0
Poissa



Profiili
« Vastaus #14 : 30.06.09 - klo:14:14 »

Onhan se selvää, että Lapista saatu rautu on käytännössä aivan "eri kala" kuin johonkin lätäkköön pyyntikokoisena istutettu nieriä, mutta kalalaji on joka tapauksessa sama. Jokainen voi tietysti miettiä kannattaako noita vain pyyntiä varten istutettuja kaloja edes ilmoittaa näille sivuille. Ainakin olisi hyvä ottaa selvää minkä kalan on saanut.

Hyväksytty 2000-luvun Suomen ennätys harmaanieriä painoi 9,5 kg.
Vanhan Suomen ennätysrekisterin mukaan Raahen edustalta on vuonna 1976 saatu 12 kg harmaanieriä.

Katselen, mitä missäkin kategoriassa on ja listaan omia arvioita lajeista tähän vähitellen ajan kanssa. Joten älkää ihmetelkö, jos teksti muuttuu ajan myötä.

Kalastaja Joni Juntusen molemmat kalat 3,5 kg ja 4 kg näyttäisivät olevan nieriöitä (toinen merkitty nieriäksi ja toinen harmaanieriäksi). Molemmat niistä ovat Iijoen sivujoen Ohtaojan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalanviljelylaitoksen/tutkimusaseman istukkaita tai karkulaisia. Siellä viljellään uhanalaisten arvokalojen emokaloja, joka selittää kalojen suuren koon. Ohtaojaan ei tietääkseni ole istutettu harmaanieriöitä.

Kalastaja miigun kalat on merkitty väärinpäin eli arviolta 2 kg:n kala on puronieriä (merkitty harmaanieriäksi) ja 800 g:n kala on harmaanieriä (merkitty puronieriäksi).
Tagit: Nieriä Harmaanieriä Rautu Puronieriä 
Sivuja: [1] 2   Siirry ylös  
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines