Sivuja: 1 ... 27 28 29 30 [31] 32 33 34 35 ... 40   Siirry alas   
  Tulostusversio  

Eräaiheiset uutiset

(Luettu 318985 kertaa)
ThC²
****

0
Poissa



Profiili WWW
« Vastaus #450 : 25.02.14 - klo:12:20 »

Tenojoki antoi kitsaasti lohta viime kesänä

Tenojoen vesistön viime kesän lohisaalis oli tavallista pienempi. Vuoden 2013 Tenon kokonaissaalis oli 80 tonnia ja se on yli neljänneksen pienempi kuin edellisvuonna. Kokonaislohisaaliista hieman yli puolet, eli 43 tonnia kalastettiin Suomen puolelta. Matkailijoiden ja ulkopaikkakuntalaisten osuus oli lähes 22 tonnia.

Viime vuoden saalis on lähes 40 prosenttia pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis, joka on 127 tonnia.

Lohisaaliin jakoivat paikkakuntalaiset, 21,4 tonnia, kalastusmatkailijat 20,4 tonnia sekä muut ulkopaikkakuntalaiset kalastajat 1,5 tonnia. Norjan puoleisesta 37 tonnin lohisaaliista valtaosan, eli 34 tonnia saivat paikkakuntalaiset kalastajat. Kalastusmatkailijoiden lohisaalisosuus oli vain 3 tonnia.

Noin puolet Tenojoen vesistöalueen kokonaislohisaaliista kalastettiin vapapyynnillä ja loput erilaisella verkkopyynnillä, kuten kulkuttamalla, seisovilla lohiverkoilla ja lohipadoilla.

Suomen puolella Tenojokivarren paikkakuntalaiset lunastivat lohenkalastukseen noin 800 kausilupaa, mikä on saman verran kuin edelliskesänä.

Tenojoen sivujokialueilla kalasti paikkakuntalaisten lisäksi muun muassa jokivarren osakaskuntien ulkopaikkakuntalaisia osakkaita, loma-asukkaita, kalastusoikeuden luovutuksella saaneita kalastajia ja ylälappilaisia lohenkalastuksen harrastajia.

Sivujokiin myydyissä luvissa kalastusaika vaihteli muutamasta tunnista koko kalastuskauteen, joten kalastuspainetta ei voi verrata esimerkiksi Tenon pääuoman kalastusmatkailuvuorokausiin.

Tenojoen Suomen puoleiset saaliit perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämiin tietoihin. Saalistilastot koostetaan kalastajien antamista ilmoituksista ja vastaamattomille saaliit arvioidaan pyyntitavoittain sekä vesistö- että kalastusalueittain. Norjan puolella kalastajilla on saalisilmoitusvelvollisuus ja tiedot koostaa Tanavassdragets fiskeforvaltning -järjestö.


YLE



* Lohi+haavissa+Teno+vene.jpg (42.81 kilotavua, 580x326 - tarkasteltu 943 kertaa.)

Lahmajärven kauhu
****

0
Poissa



Profiili WWW
« Vastaus #451 : 26.02.14 - klo:12:37 »

SM-pilkki 2014

SM-pilkki 2014 Hämeenlinnassa Hauhon Ilmoilanselällä 8.3. on peruttu turvallisuussyistä heikentyneen jäätilanteen takia.

SVK:n pilkkijaosto selvittelee mahdollisuutta järjestää SM-pilkki myöhemmin tänä keväänä pohjoisemmassa. SVK tiedottaa lisää heti, kun asiat selviävät omilla internetsivuilaan http://www.vapaa-ajankalastaja.fi

Lähde: http://www.smpilkki2014.fi/

”Huono päivä kalassa on parempi kuin hyvä päivä töissä”  Jompan seikkailut Kivikangas Oy:n Facebook sivuilla-> https://www.facebook.com/pages/Kivikangas-Kalastus-ja-Vapaa-aika/519480784743481
ThC²
****

0
Poissa



Profiili WWW
« Vastaus #452 : 10.03.14 - klo:09:39 »

Kokemäenjoen lohikoskiin lisäyksiä - rajoittaa kalastusta alueilla

Varsinais-Suomen Ely-keskus määrittelee koski- ja virtapaikat uudelleen Kokemäenjoen Harjavallan padon alapuolisilla osuuksiksilla. Muutoksella on vaikutuksia jokamiehen kalastusoikeuksiin alueilla.

Kokemäenjoen lohikoskiin on tulossa lisää kalastusrajoituksia.

Varsinais-Suomen Ely-keskus esittää kahta lisäystä virta- ja koskipaikkoihin Nakkilan ja Harjavallan alueilla. Lisättävät alueet olisivat Harjavallan voimalaitoksen alapuolinen Turbiinivirta Lammaistenlahdella sekä Tyni-Korte-alue Nakkilassa.

Lohi- ja siikapitoisen joen koski- ja virtapaikoilla yleiskalastusoikeudet eivät ole voimassa ja kalastus alueella vaatii oman lupansa. Tunnetuimmat koski- ja virtapaikat Kokemäenjoella ovat Arantilan- ja Ruskilankosket Nakkilassa. Muita koskipaikkoja ovat Pämppi, Tyni ja Kistu.

Ely-keskuksesta kerrotaan, että päätös asiassa on tarkoitus tehdä kuluvan kevään aikana. Nakkilan kunnanhallitus käsittelee kantaansa asiaan tulevana maanantaina.


YLE

ThC²
****

0
Poissa



Profiili WWW
« Vastaus #453 : 10.03.14 - klo:09:48 »

Tammukka - luonnon luoma mysteeri tutkijoiden ja lainlaatijoiden harmiksi

Pohjoisessa ihmetellään taimenelle asetettua alamittaa. Vuoden 2014 alusta lähtien taimenen alamitta Napapiirin pohjoispuolella on ollut 50 senttiä. Käytännössä tämä estää pohjoisessa myös perinteisiin kuuluvan tammukan kalastuksen, koska Suomessa myös tammukka tulkitaan taimeneksi. Tutkijan mielestä yksioikoinen kielto voi johtaa pahimmillaan tammukan eli purotaimenen kääpiöitymiseen entisestään.

Utsjoella asuva Esa Karpoff on innokas kalamies. Karpoff kalastaa isoa ja pientä kalaa. Tenosta nousee lohta ja tunturijärvistä ja puroista löytyvät tammukat. Esa Karpoff on taistellut kiivaasti taimenen 50 sentin alamittaa vastaan. Jo edellinen alamitta, 40 senttiä oli rajannut Karpoffin mukaan Pohjois-Lapin järvet ja purot sekä erälammet taimenen kalastuksen ulkopuolelle.

Esa Karpoff puolustaa tammukan kalastusta useastakin syystä. Yhtenä perusteena on se, että tammukka on ollut tärkeä kala paikallisille kautta aikojen.

- Sehän on meille perinteinen särvin tuolla erämaassa. Tammukka on helposti ongittavissa ja täällä kun ennen kuljettiin tuntureille ja muutenkin tehtiin pitkiä vaelluksia ja poronhoitotyötä ja saatettiin olla kuukausitolkullakin tuolla metsässä. Ei silloin tietenkään ole ollut reppu täynnä evästä niin pitkäksi ajaksi. Ruoka on otettu sieltä. Siellä on hillat, tammukat ja sieltä on niillä eletty. Ei tätä koko paikallisen väestönkään evoluutiota ois ollu ilman tammukkaa.

- Tämän perusteella meidät pitäisi kaikki kriminalisoida. Tässä taimenen alamitan asettamisessa etelän päättäjät ovat ylenkatsoneet meidät aika pahasti, puuskahtaa Esa Karpoff.

Tutkijat perustelevat taimenen alamitan asettamista sillä, että näin suojellaan uhanalaista järvitaimenta. Purojen pieniä tammukoita eli purotaimenia pidetään taimenina jotka jossain elämän vaiheessa laskevat järviin tai mereen ja näin lisäävät osaltaan taimenpopulaatiota.

Karpoffin mukaan tammukan elämä ei ole aivan näin yksioikoista. Esimerkiksi Utsjoelta löytyy sellaisia tammukkavesistöjä joihin ei päde taimenen järvi- tai merivaellusoletus.

- Tunturialueella nämä jokilaaksojen reunat ovat niin jyrkät, että ne yliset osat ovat kokonaan kalan vaelluksen ulkopuolella. Sitä merisuuntaista vaellusta ei siellä ole. Se on siellä iän kaiken jääkaudesta asti asunut siellä ja myöskin kääpiöitynyt niihin jokiin sopiviksi. Emme me voi puhua siitä, että se tammukka olisi sitä samaa mitä on meressä vaeltavana taimenena.

Tutkija: Ovatko tiikeri ja leijona samaa lajia?

Turun yliopiston biologian laitoksen evoluutiobiologian dosentti ja kalatutkija Markus Rantala pitää tammukan ja taimenen rinnastamista tai erottamista erittäin vaikeana kysymyksenä.

- Siihen on erittäin hankala vastata, koska luonto ei ole jakautunut lajeihin. Ihminen pyrkii kyllä kategorisoimaan näitä lajeiksi, mutta todellisuudessa luonto on jakautunut vaan eri populaatioihin. Se tiedetään, että nämä ovat sopeutuneet elämään eri ympäristössä ja se taas aiheuttaa geneettisiä eroja, sanoo Rantala ja jatkaa kiperää pohdiskelua.

- Se että me voidaan puhua eri lajeista, se määräytyy sen mukaan, että onko kahden eri populaation risteymillä alentunut elinkyky verrattuna kumpaankin alkuperäiseen muotoon.

Helpottaakseen asiaa Rantala heittää pöytään yksinkertaisen esimerkin.

- Osa tutkijoista pitää näitä samoina lajeina, mutta se, että ne risteytyy, ei vielä tarkoita, etteikö ne voisi olla eri lajeja. Koska esimerkiksi tiikeri ja leijona pystyvät lisääntymään keskenään ja pystyvät tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Kysymys kuuluukin, että onko näitten jälkeläisten elinkyky kyseisessä ympäristössä heikompi kuin kummankaan isäntälajin.

Alamitan asettaminen vaatisi vesistökohtaista tutkimista

Tutkija Markus Rantalan mielestä yksioikoinen tammukan ja taimenen rinnastaminen ja alamitan asettaminen voi olla aiheuttaa ongelmia Ylä-Lapin vesissä.

- Luonnonsuojelullisesti ja kalastuksellisesti tämä on ongelma sen takia, että nämä valintapaineet mitä kalastus aiheuttaa tammukkapopulaatioon ja taimeneen on erilaiset. Valinta suosii tässä tapauksessa purotaimenta koska meritaimeneen on kova kalastuspaine. Mikä tarkoittaa sitä, että purotaimenen määrä näissä vesistöissä lisääntyy suhteessa meritaimeneen ja se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Pitäisi olla toisin päin.

Taimenen pyynnin rajoitusten määrääminen tai purkaminen on Rantalan mukaan ongelmallista, koska toisissa vesissä taimen ja tammukka on erittäin vaikea erottaa toisistaan. Niissä vesistöissä missä erottaminen on helppoa, kuten esimerkiksi Utsjoella, on tilanne toinen.

- Tämmöisessä tapauksessa missä pystytään osoittamaan ettei meritaimen vaarannu niin on hyvinkin perusteltua purotaimenen kalastus. Muuten se jäisi hyödyntämättä kokonaan tämä kanta. Useissa tapauksissa on osoitettu, että kalastuspaine on jopa hyödyllinen koska kalat kääpiöityvät ellei ole minkäänlaista kalastuspainetta. Ne eivät pääse kasvamaan isoksi koska kilpailu on niin kovaa.

Rantalan mielestä alamittojen asettaminen vaatisi parempaa tutkimusta.

- Tätä pitäisi katsoa ehkä tarkemmin vesistökohtaisesti kun pelkästään koko maan kattavalla rajoituksella. Tässähän on sekä kalastajilla ja luonnonsuojelijoilla sama päämäärä kun halutaan mahdollisimman elinvoimainen taimenpopulaatio.


YLE

Taapo
**

0
Poissa



Profiili
« Vastaus #454 : 23.03.14 - klo:00:18 »

Laitetaanpa vaikka tänne tämmöinen linkki.

http://projectfishrun.fi/
http://projectfishrun.fi/kalatiesahko/

Pitkään periaatteessa ärsytti ajatus siitä, että asia jonka pitäisi olla itsestään selvyys maksatettaisiin kuluttajilla. Lienee kuitenkin selvää, että mitään ei tapahdu, ellei kansalta tuleva viesti ole tarpeeksi selvä. Pohtikaa asiaa ja laittakaa nimiä listaan. Ja pyytäkää alaikäiset vaikka porukoilta kalasähköä synttärilahjaksi  Iskee silmää
Dj_God
****

0
Poissa


Profiili
« Vastaus #455 : 24.03.14 - klo:15:19 »

Pariskunta taisteli jättihauen ylös pilkkiavannosta Paltamossa

Siinä on pilkkihauella kokoa ja näköä.

The Optimist thinks this is the best of all possible worlds. The Pessimist thinks the Optimist may be correct.
Lahmajärven kauhu
****

0
Poissa



Profiili WWW
« Vastaus #456 : 11.04.14 - klo:18:13 »

K-18 Älä avaa, linkki sisältää muutakin kuin turskan.
pacos
****

0
Poissa



Profiili
« Vastaus #457 : 12.04.14 - klo:07:28 »


Nyt tiedän, millainen uistin pitää tehdä jos Norjaan lähtee... Virnistää

Hauki ei ole kala, vaan ELÄMÄNTAPA!
Lahmajärven kauhu
****

0
Poissa



Profiili WWW
« Vastaus #458 : 02.05.14 - klo:13:51 »

Satakiloa särkeä katiskassa

http://yle.fi/uutiset/sata_kiloa_sarkea_katiskassa_taas/7217435
Lahmajärven kauhu
****

0
Poissa



Profiili WWW
« Vastaus #459 : 02.05.14 - klo:15:09 »

Taimen istutus! Huom. alamitta 60cm!
http://suurtampere.fi/2014/04/30/t-ankkurimerkittyja-jarvitaimenia-nasijarveen/
Lahmajärven kauhu
****

0
Poissa



Profiili WWW
« Vastaus #460 : 06.05.14 - klo:14:57 »

Hämeen ELY-keskukselta vapaa-ajan kalastuksen tukemiseen yli 600.000 euroa  Virnistää
-Hyötykäyttöä kalastuksenhoitomaksuille!

Linkki Uutiseen-- http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2014/05/06/vapaa-ajan-kalastuksen-tukemiseen-yli-600-000-euroa
Satunnaiskalastaja
****

0
Poissa


Profiili
« Vastaus #461 : 06.05.14 - klo:17:45 »

Tässä raportti Päijänteen pohjoiskärjeltä, joka antaa uskoa alamittojen nostolle. Koukku ja Paukku on vaajakoskelainen kalastus- ja metsästysseura, jnka tilastoihin tämä perustuu. Linkki bongattu eräältä naapuripalstalta. Hyvää tilastoa taimenesta ja kuhasta.

http://files.kotisivukone.com/koukkupaukku.tarjoaa.fi/saalispaivakirjan_raportti_2013_pdf.pdf
Visu
**

0
Poissa



Profiili
« Vastaus #462 : 07.05.14 - klo:14:27 »

Ei voi muutakuin olla ylpeä omasta seurasta.  Hymyilee
Lahmajärven kauhu
****

0
Poissa



Profiili WWW
« Vastaus #463 : 27.05.14 - klo:20:43 »

Vieraslaji tietoa!

http://www.vieraslajit.fi/
HeittokalaTarantel
**

0
Poissa



Profiili
« Vastaus #464 : 07.06.14 - klo:10:19 »

Laitetaan nyt tähän ketjuun. Eikös se Betoniviidakkokin ole kalapaikka parhaimmasta päästä. Tän päivän 7.6. Ilta-Sanomista voi bongata Fongareita.


* j.jpg (70.58 kilotavua, 960x720 - tarkasteltu 433 kertaa.)

Sivuja: 1 ... 27 28 29 30 [31] 32 33 34 35 ... 40   Siirry ylös  
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines