Taitaa tuo siima juttu jakaa hyvin porukkaa kahtia. Ite tulee käytettyä eri siimoja tilanteiden mukaan.
Koskissa ja kivikkoisissa paikoissa ja tietty vetäessä ehdottomasti monoa tms. Kuitu näyttää vuoden vanhalta päivän koskiheittelyn jälkeen jos on yhtään matalampaa / kivikkoisempaa.
Jigailuun ja muuhun heittokalastukseen tulee tällä hetkellä käytettyä ohutta 0,12mm kuitua ja siinä n. 50cm perukkeena 0,37mm fluorocarbon siimaa. Näin saa hyvän tuntuman kuidun puolesta ja se leikkaa hyvin veden pintaa, ja fluorocarboni antaa lähes näkymättömän perukkeen joka kestää hyvin petokalojenkin hampaissa. Fluoro uppoaa myös monoa paremmin, joka on jigailussa ihan jees. Myös pienen jouston saa fluorolla, joka on pelkkää plussaa kun kuidut ei hirmu äkkinäisiä vetoja kestä.
Vetolujuudet saisi olla kuiduissa omasta puolesta pienemmätkin, kun yleensä heikoin lenkki on perukesiima. Tuo oma peruke kestää vetoa vajaa 8kg (ilmoitettu), joten siitä eteenpäin ei oo väliksi paljonko kuitu kestää
Mitä kuituihin / punottuihin tulee, ootte varmaan niitä paksuustestejä lueskelleetkin ja nehän on aivan päin prinkkalaa
Mutta noin muuten kuidut on kyllä ehdottomia ainaki omassa käytössä, niin paljon on mukavampi niillä heittää. Vaparenkaiden kulumista en oo ite huomannu, mutta käytössä ei oo ihan halvimmat vavat. Tuollainen ohut kuitu kyllä varmasti syö aika vihaseen pehmeimpiä metalleja.
Ite oon tykänny eniten Berkleyn Firelinestä ja nyt kokeilin Spiderwiren Stealthia ja se oli ehkä jopa vielä parempaa. Tosin kela vaihtu samaan syssyyn, joten ei voi ihan varmaksi sanoa eroa. Noita uusimpia "goren" kuidulla höystettyjä hömpötyksiä en oo vielä ehtiny koittaa ku vanhat kestää vielä hyvin
Ehkäpä ensi kesänä pitää testata.
Kuitu vai punottu, dippadappa, itellä on lentäny solmuitta kaikki ihan hyvin haspelilta, liekö siimamerkeillä ollut sitten väliä
