Uistelemalla ei enää tule kalaa

[RITU]

Moi!
-Olen ikäni 56v uistellut (jo vanhempieni kanssa)vanajalla välillä Liponselkä-Rautunselkä.
-Ennen professori siiman päähän ja tulos oli lähes varma (haukea enimmäkseen)
-Nyt pakki on täynnä erilaisia kuvia ja ei mitään tule.
-Verkoilla ja katiskoilla olen saanut kuitenkin aivan kiitettävästi kalaa.
-Vinkeistä jo etukäteen kiittäen RITU.



EDIT: Otsikko.

[NonProkalastaja]

Oletko kokeillut erilaisia Bomber Long A tai Bomber 15A -vaappuja? Lisäksi painoja, muista että joskus pallopäiset vaaput toimivat paremmin kuin suipot, jolloin suosittelen nils master haka dt:tä tai rapalan fat rappia  .

[psychocowboy]

Tähän vuoden aikaan suosittelisin painoja uisteen eteen eli kokeile vaikka 50-100g painoa uisteelle. Proffa ainakin on niin pintauiste että vaatii moisen.
Nopeutta voi hieman pudottaa mutta vesi ei tosiaankaan ole vielä kovinkaan kylmää eli ei pitäisi olla syy. Itse aina huonolla syönnillä aloitan "slalomuistelun" eli koko aika mutkittelen nopeassa tahdissa; JOS joku seuraa uistetta niin silloin se yleensä nappaa(se baby ahven)
Kellonajat näin syssyllä kääntyy iltauistelusta keskipäivän uisteluun (itsellä todella vaikea tottua moiseen)
Uisteiden värit; nyt ehkä aika kokeilla "kylmiä" värejä kuten sininen/violetti/yms.
Peltihän toimii aina mutta vaapun uintia voisi hieman muuttaa.
Täkyraksia oletko kokeillut? ( ei todellakaan mitään rakettitiedettä )

[Kuusinen]

Mitenhän pitkään on syönti ollut olematonta? Syksyn, koko vuoden?

[Pikehunter]

Joskus keskellä kesää on sellaisia päiviä jolloin kaloja ei yksinkertaisesti tunnu olevan kädenulotuvilla, ainakaan ilman parempia uisteluvehkeitä, takilaa jne. Vieheitä en lähtisi epäilemään, sillä ainakin hauki tuntuu ottavan aika ahneesti mihin vaan vieheeseen mitä perässään vetelee. Vieheen uintisyvyys voi toki vaikuttaa asiaan, lusikat tulevat melko pinnassa vedettyinä ja kuumilla keleillä ja vesillä kalathan ovat pohjassa jurottamassa, ja ainakin keskellä päivää voi olla aikamoinen urakka saada kala nappaamaan pinnassa liikkuvaan vieheeseen. Nilsut ovat yksi aika hyvä ratkaisu kesällä. Uivat sopivalla syvyydellä, jolloin vähän matalammissa rannoissa ja poukamissa se kulkee melko lailla pohjassa. Itsekkään en omista sen kummempia vetovermeitä, mutta nilsuilla kesäisin saa sinne 3-4 metriin asti koukittua pohjia, riippuen tietysti vetonopeudesta ja siiman paksuudesta.

[Satunnaiskalastaja]

... lusikat tulevat melko pinnassa vedettyinä ja kuumilla keleillä ja vesillä kalathan ovat pohjassa jurottamassa....

Tuohon korjaisin että en ole nähnyt kelluvaa lusikkaa, kaikki ovat uppoavia. Uppoava viehe kulkee sillä syvyydellä millä sitä uittaa - vetonopeus ratkaisee uintisyvyyden.

Joskus kauan sitten uittelin ABU:n 12 g Atomia noin 5 m syvyydessä - tämä oli soutu-uistelua jolloin nopeus oli hyvin säädettävissä. Mieleen jäi että vavan kärjen liikkeestä oppi lukemaan sen uintia. Ainakin tuo uistin joko "vajosi" tai "kulki eteenpäin", ja tuon eron näki vavan kärjestä, sillä sen liike oli noissa erilainen. Säätelemällä noiden suhdetta vetonopeudella opin uittamaan sitä eri syvyyksissä.

[PFCompany]

Tuohon korjaisin että en ole nähnyt kelluvaa lusikkaa, kaikki ovat uppoavia. Uppoava viehe kulkee sillä syvyydellä millä sitä uittaa - vetonopeus ratkaisee uintisyvyyden.

Joskus kauan sitten uittelin ABU:n 12 g Atomia noin 5 m syvyydessä - tämä oli soutu-uistelua jolloin nopeus oli hyvin säädettävissä. Mieleen jäi että vavan kärjen liikkeestä oppi lukemaan sen uintia. Ainakin tuo uistin joko "vajosi" tai "kulki eteenpäin", ja tuon eron näki vavan kärjestä, sillä sen liike oli noissa erilainen. Säätelemällä noiden suhdetta vetonopeudella opin uittamaan sitä eri syvyyksissä.

Ootko oikeesti saanut 12gr Atomin tökkäämään pohjiin 5 metrin vedessä??  Siis ihan luotaimella katsottuna?  Vene ei silloin kyl paljon liiku...  12gr jigipää kestää vajota viiteen metriin useita sekunteja (Abbout 5 sekuntia) paikallaan.

[Satunnaiskalastaja]

Ootko oikeesti saanut 12gr Atomin tökkäämään pohjiin 5 metrin vedessä??  Siis ihan luotaimella katsottuna?  Vene ei silloin kyl paljon liiku...  12gr jigipää kestää vajota viiteen metriin useita sekunteja (Abbout 5 sekuntia) paikallaan.

Kyllä se sinne valuu kun antaa valua. Varovainen veto airoilla ja jarrutus niin että tulee pari eteenpäin potkua ja sitten taas vähän aikaa leijailua alas. Uintiradasta tulee sellaista pystysiksakkia, ja minusta tuo uistin toimi parhaiten juuri tuollaisella uitolla jossa potku vuorottelee leijailun kanssa. Tärppi tuli tyypillisesti juuri kun veto alkoi leijailun jälkeen. Syvyydet on muistinvaraisia ja aikaa kulunut, voihan se olla ollut vain 4 metriä - jokamiehen kaikulaitteita ei tuolloin 60-luvun lopulla juurikaan ollut.

[Pikehunter]

Suotu-uistelulla tuollainen taktiikka on tietysti täysin mahdollista, mutta moottorin kanssa uistellessa tuottaa hankaluuksia. Ja tarkoituksena oli alunperinkin ehkä ns. yleistää, ja koittaa etsiä sitä helpoimpaa ratkaisua vieheen oikeaan syvyyteen saamikseksi - siihen mielestäni sopivalla syvyydellä kulkeva vaappu on paras. Mutta toki tyylinsä kullakin.

[Pro-Rapala]

Jos haluaa päästä vaikka soutu-uistelulla lusikkauistimen ilman takiloita yms. syvemmälle, niin kannattaa käyttää uistelupainoja. Todella helppo käyttää/ottaa pois.
Alla olevat painot on ns. VEXI uistelupainoja. Alimpana kuvassa toinen malli.

[Satunnaiskalastaja]

Toinenkin hyöty noista ripustettavista punteista on - ne estävät tehokkaasti siima kiertymisen. Joskus aiemmin olin enemmän syvääjien (Esim. kuusamon syvääjä) kannalla mutta puntit ovat tulleet käyttöön helppokäyttöisyytensä takia, jollei sitten hyvin syvällä halua uittaa. kohtuullisella vetonopeudella.

[Pikehunter]

Kaiken kukkuraksi tuollaisilla ripustettavilla punteilla voi ilmeisesti vedellä millaista vaan viehettä? Itse en asian tuntia ole, ja korjatkaahan toki jos olen väärässä mutta juttua olen kuullut että noilla ns. normaaleilla syvääjillä (esim. Kuusamon) ei voi vetää vieheitä joissa on suuri vastus, esim. vahvauintiset vaaput.

[Satunnaiskalastaja]

Syvääjissä painon lisäksi vaikuttaa ohjainlevy ikäänkuin yläsalaisena siipenä vetäen siimaa syvemmälle. Tyypillisesti rakenne on sellainen, että vetosiiman kiinnityspiste muuttuu tärpin sattuessa poistaen siipivaikutuksen ja täten helpottaen väsytystä. Kun vetovastus on riittävän suuri, tällainen laukeaminen saattaa tapahtua - tosin laukeamiskynnyksiä voi itse hieman viritellä kiinnityssankaa taivuttamalla. Vastaavaan syvyyteen pääsemiseksi punteilla painoa pitää olla enemmän mikä puolestaan lisää karkuutusriskiä.

[Pikehunter]

Syvääjissä painon lisäksi vaikuttaa ohjainlevy ikäänkuin yläsalaisena siipenä vetäen siimaa syvemmälle. Tyypillisesti rakenne on sellainen, että vetosiiman kiinnityspiste muuttuu tärpin sattuessa poistaen siipivaikutuksen ja täten helpottaen väsytystä. Kun vetovastus on riittävän suuri, tällainen laukeaminen saattaa tapahtua - tosin laukeamiskynnyksiä voi itse hieman viritellä kiinnityssankaa taivuttamalla. Vastaavaan syvyyteen pääsemiseksi punteilla painoa pitää olla enemmän mikä puolestaan lisää karkuutusriskiä.

Kiitos selkeästä tietopaketista!  Miten itse toimeisit esim. 18cm Nilsujen ja Magnumejen vetelyssä, jos niitä pitäisi saada viellä omaan uintisyvyyttään syvemmälle? Rupiaa olemaan noissa jo aikamoinen vetovastus. On itselläni jäänyt nuo isommat kalat vaan keväälle ja syksylle, kun tuntuu että varsinkaan kesäisin niillä syvemmillä vesille ei sitä viehettä saa sen kalan ulottuville.

[Satunnaiskalastaja]

Pieniin syvyydenlisäyksiin käytän itse puntteja niiden helppokäyttöisyyden vuoksi, mutta näilläkin tulee mukavuusraja vastaan painon kasvaessa. Syvempään, jonnekin kympin tienoille, halutessa syvääjää (omat isoimmat 80-grammaiset ovat muistaakseni Paravan-merkkiset). Viime kesänä sain pohjasammaleet 13:sta metristä. Sekä punttien ja syvääjien kanssa kannattaa muistaa että painuvat syvempään vauhdin hidastuessa ja ovat sen vuoksi hankalia plaanarien kanssa jos mutkittelee. Pitäisi olla sellainen ylöspäin vetävä uistin niin pysyisi puhtaana vaikka paino raapisi pohjaa