Kalaa pikkujärvestä

[Crimson123]

Ok, eli ensin taustatietoa; ollaan käyty jo vuosia erään kaverin kanssa pienehköllä metsäjärvellä kalassa (Pinta-ala n. 20 ha.) Järvi on humuspitoinen, ja rannoilla kasvaa kohtalaisesti lummetta sekä muita vesikasveja. Lisäksi järvestä löytyy muutamia hyvin vesikasvisia lahtia. Järven keskimääräinen syvyys järven "selällä" lienee n.2m, kaislikoissa ja em. lahdissa n. 0,5-1,5m. Järvessä elävistä kaloista virveliin nappaavat hauki sekä ahven, ja näitä kahta tulee jokakerta hyvin runsaasti. Esimerkiksi edellisillä kolmella kalastuskerralla saalis on ollut n. 15 haukea sekä 20 ahventa, ahvenista suurimmat parinsadan gramman luokkaa, hauista suurin 1,5-2kg. Järveen ei kohdistu oikeastaan mitään kalastuspainetta meidän lisäksemme, paitsi eräs perheenisä joka ottaa katiskalla lähinnä suutareita ja ahvenia + talvisin pitää iskukoukkuja yms.

Sitten asiaan.
Olemme kalastelleet järvellä lapsesta asti paljon, mutta nyt pidimme parin vuoden tauon jolloin reissut rajoittuivat pariin kolmeen kertaan vuodessa. Nyt olemme kuitenkin käyneet taasen ahkerasti järvellä, ja pitämämme tauon huomaa kalan (varsinkin hauen) koon kasvuna. Hauet ovat säännöllisesti 500g suurempia kuin muutama vuosi takaperin.

Nyt hieman kokeneempina ja vanhempina kalastajina olemme alkaneet kiinnostua mahdollisuudesta oikeasti suurempiin kaloihin. Olemme tähän mennessä haravoineet lähinnä tuttuja niemennokkia, lumpeikkoja ja satunnaisia kareja, mutta suurimmatkaan hauet eivät ole yltäneet 2 kilon yli.
Ennen kuin joku sanoo että tuskin tämän kokoisessa järvessä suurempaa onkaan, voin kertoa erään tapahtuman muutaman vuoden takaa. Heittelimme erään mökkilaiturin edessä, jossa omistajat olivat ruopanneet laiturin edustaa, aiheuttaen ilmeisesti pohjaan järven mittapuulla pienehkön "syvänteen". Yhtäkkiä lippaani iski kala sellaisella voimalla, että en kyennyt pitämään vapaa pystyssä kaksin käsinkään vaan se hakkasi veneen laitaan kalan liikkeiden mukana. Sitten siima katkesi, ja kala vei uistimen.
Seuraavana talvella, 20m tästä kohdasta, järvestä iskukoukutettiin 7,8kg hauki.

JA NYT OIKEASTI ASIAAN;

Tämän episodin vuoksi uskomme edelleen, että järvestä löytyy suurempaakin kalaa, mutta sen paikka on meille mysteeri. Missäpäin tämän kaltaista järveä mahtaisivat isoimmat kalat liikkua, sillä eiväthän kai nuo lumpeikot ja rannat voi ylläpitää noin suuria kaloja, luulisi että helteellä kuolevat jo hapenpuutteeseen ja kuumuuteen? Ongelman tuottaa se, että pohja on käsittääksemme hyvinkin tasainen eikä omaa ainakaan merkittäviä syvänteitä, joten on hankala paikantaa että missä isomukset voisivat muhia. Järvi ei siis tosiaankaan ole (ainakaan meidän tiedollamme) mistään kohtaa 2-3 metriä syvempi, ja tuo 3 metriäkin saattaa olla jo liiottelua. 

Mielipiteitä, vinkkejä..?

(anteeksi mahd. epäjohdonmukainen, jaaritteleva ja sekava kerronta, kirjoitan tätä yövuorosta.)

[KABANOSSI]

Varmasi löytyy isompaakin kalaa.

Itse on tullut kalastettua samantyyppisellä järvellä, mutta hiukan isommalla.
Kannattaa ensimmäisenä kokeilla sellaisia paikkoja, jotka voisivat kerätä pikku kalaa, vaikka tuulen puoleiset rannat tai tyynen puoli.
Sellainen käsitys tullut, että tuollaisessa tasamatalassa järvessä kalat voivat olla aivan missä vain, että ei ole aivan selviä paikkoja. Isomukset eivät pääse syvänteisiin, eli voivat olla missä vaan...

Tästä ei kyllä ollut mitään apua...

[mikael]

Tuon juttu vaikutti lähes siltä, että se olisi kirjoitettu parhaasta suurhaukijärvestämme, jonka
-Koko on 22 ha
-On rannoilta erittäin lumpeinen ja matala
-Koostuu melkein kahdesta omasta osastaan, jonka jakaa erittäin matala ja kaislikkoinen sola
-On syvimmiltä kohdiltaan keskeltä maksimissaan 3 metriä
-On erittäin humuspitoinen ja rehevä
-On täynnä kalaa, pikkukaloja ja luultavasti suutaria, pasuria, lahnaa ja ruutanaa
-Juuri kukaan ei kalasta, parilla mökkiläisellä vene ja yksi kaveri pitää katiskaa vedessä

Tuosta järvestä nousee todella paljon pieniä haukia, alta kilon. 2-3,5 kg haukia ei ole tullut ainuttakaan! Esimerkiksi yhdellä kerralla saattaa tulla 20 haukea, kaikki 150-800 g.

Ja tuommosesta järvestä tiedetään nostetun ainakin 2 kpl 10 kg haukea ja paljon pienempiä 3,5-9 kg haukia. Omat ennätykset pistin uusiksi tuolta järveltä kahdesti (6,34 kg ja 3,55 kg). Kaveri sai monta suurhaukea, joista suurin 9,15 kg. Myös monta 6-7 kg haukea. Se kaveri, joka kertoi paikan meille, oli saanut järvestä tuon kokoluokan haukia, suurin 8,92 kg.

Ollaan pohdittu, mitkä vieheet on olleet parhaita noille suurhauille (3,55-9.15), noita suurempia ollaan saatu 11 cm Bomberilla, 8+11 cm Jessellä, 11 cm Fladenin Daltonilla, n.10 cm kaverin omatekoisella ja minnowspoonilla. Parhaiten suurhaukea on tullut yhteispainoltaan kaverin omatekoisella pullukalla, josta kuvatässä.Toiseksi eniten painoltaan on tullut haukia jessellä, jonka 8 cm versiolla paremmin. Kolmanneksi eniten Daltonilla, sitten Bomberilla ja yksi reilu 6 kg hauki nappasi Minnowspooniinkin vetouistelussa.
Noista parhaista suurten haukien uistimista huomaa, että parhaiten on toiminut uistimet, jotka saadaan lähelle pohjaa ja myöls phjatärppejä tulee parhailla vieheillä eniten. Toisaalta myös pohjaa ruopimattomat daltonit ja bomberit ovat tuoneet kalaa. Kannattaa kenties kokeilla myös pohjaa raapivalla painolla uistelua jotta se uistin tulee hieman pohjan yläpuolella jatkuvasti, ainakin jos pohjassa ei ole kiviä, oksia tms.

Soutu-uistelussa kannattaa lisänä käyttää miniplaanaria, joka vie yhen siiman sivulle, sillä miniplaanarista ne useimmat suurhauet on tullu ja tämä on todettu muillakin järvillä.

Vaikka vois luulla toisin, on me saatu kaikki suurhauet tyynellä, tai vähätuulisella säällä. Tumpit syö aina, mutta tuuli on tuntunut karkoittavan pienen järven suuret hauet.

Heittelemällä ei ole tullut suuria, suurimmat 1,5-2,5 kg. Kaikki suuremmat soutu-uistellen tai sähkömoottorilla uistellen.

Tuolla järvellä parhaiten haukia saa erään pienen, lähes virtaamattoman puron edustalta, jonka jälkeen vesi syvenee melko nopeasti (n.20 m matkalla) järven maksimisyvyyteen eli 3 metriin.

Syvien vesien päältä ne on napannu, lukuunottamatta tän kevään suurimman karkuutusta alle metrin veessä. Karkuutus oli raju ja estämätön 13,6 kg siimalla ja 23 cm perukkeella. Kala nappasi pohjaa pitkin uistelulla ja kala oli hyvin todennäköisesti kutukuntoinen.

Tässä vielä linkit kolmen kaverin ennätyshaukiin, jotka kaikki nostettu kyseiseltä järveltä.

http://www.kalasaalis.com/mikael/kalat/Hauki/16617/
http://www.kalasaalis.com/teemu123/kalat/Hauki/15954/
http://www.kalasaalis.com/%28Teme%29+Mao+Tse+Tun/kalat/Hauki/2369/

Noiden pienten järvien haukikannat tipahtaa nopeesti alas, eli kannattaa laskea suuret hauet takaisin. Tää nyt on vaan yks esimerkki mutta tuntuu olevan todella samanlainen järvi. Ja kannattaa pitää järvi omana tai luotettavan kaveripiirin tietona, jotta sinne ei tulis niitä epätoivottuja kalastajia, jotka kenties ei vapauta kalojaan tai osaa vapauttaa.                                

Kaikk hauet on muuten ollu laihoja, toi 9.15 kg hauki oli 119 cm pitkä, eli toivottavasti sielä on paksumpia.

[jehna95]

Olen kanssa kalastanut 2-3 vuotta samantyyppisellä järvellä. Järvi on siis matala (max. ~4m) ja vesikasvillisuutta on runsaasti. Järvessä on pari lahdukkaa, jotka kasvavat helposti umpeen. Vesi on sameaa ja kalastajia on hyvin vähän. Järvessä elää haukea, ahventa, sorvaa, lahnaa, särkeä ja madetta. Olen saanut järvestä noin 150 haukea (suurin 6kg), ahvenia (suurin 480g), sorvia (suurin lähes 300g), sekä särkiä.

Sitten asiaan: Isoja kaloja on todellakin vaikea löytää tämänlaisesta suuren kalakannan omaavasta järvestä. Ainakin haukikanta on valtava tuolla kuvailemallani järvellä. Se on mahdollista, sillä särkikalat lisääntyvät tehokkaasti matalassa, rehevässä ja lämminvetisessä järvessä. Järven ahvenet ovat keskimäärin isoja, sillä haukikanta verottaa heikot yksilöt samantien pois. Haukia löytyy tietenkin keväällä niistä matalista lahdista. Jopa ne järven isoimmat nousevat heittokalastajan ulottuville. Syksyllä taas haukia löytyy yleensä syvemmästä. Etsi saaliskalat ja löydä hauet + jättiahvenet.

Olen itse havainnoinut, että kesäkuumilla isoja haukia ei ole kaislikoissa. Ne täytyy etsiä viileämmistä selkävesistä. Erilaiset matalikot syvemmän keskellä houkuttelevat isoja ahvenia ja haukia. Viime reissullani löysin kyseisen matalikon ja tulos puolessa tunnissa oli kaksi haukea, jotka ylittivät järven keskikoon.

Tuosta järvestä nousee todella paljon pieniä haukia, alta kilon. 2-3,5 kg haukia ei ole tullut ainuttakaan! Esimerkiksi yhdellä kerralla saattaa tulla 20 haukea, kaikki 150-800 g.

Tämä on erittäin tyypillistä. Järvissä on yleensä runsaasti pientä haukea ja niiden seassa usea jättiläinen, mutta keskikoon haukia ei ole. Tämä johtuu luultavasti suuresta kilpailusta, jonka takia moni kääpiöityy tai tulee syödyksi ennen kuin kasvaa. Sitten jos yksi hauki syystä tai toisesta kykenee saalistamaan tehokkaammin tai saa jonkun muun edun, se kasvaa muiden edelle. Sitten kun se hauki on noussut yli keskikoon, se nousee ravintoketjussa muiden edelle ja käytännössä mikään ei estä sen kasvua.

[Crimson123]

Kiitoksia vastauksista! ovat kyllä hyvin samantapaisia nuo teidän mainitsemanne järvet, epäilin jopa hetken että puhummeko samasta mestasta, mutta löysin kuitenkin muutaman pienen eroavaisuuden joka todistaa järvet erilaisiksi. Joka tapauksessa, ei ole mitään syytä epäillä, että noi teidän vinkit ei pelittäisi myös tällä meidän kyseisellä lätäköllä.

Odotan positiivisen jännityksen vallassa ensi torstaita, jolloin olisi tarkoitus tehdä järvelle reissu. Olemme ajatelleet kokeilla perusteellista uistelua + jigittelyä + järven tarkempaa "syvyysmittailua", jotta löytäisimme ne oikeasti kaikkein syvimmät kohdat / jyrkästi syvenevät kohdat.

On kyllä uskomatonta miten näin pienet järvet voivat olla näin antoisia kalastuspaikkoja, olemme usein heittäneet läppää että "muualla käydään kalassa mutta tänne tullaan saamaan kalaa." Lähes joka kerta saadaan nauttia tuplatärpeistä, joka kerta ollaan saatu halutessamme savupöntöllinen ahvenia yms.

Kiinnostaisi kuulla onko noilla teidän järvillänne myös muita samankaltaisia ilmiöitä kuin tällä meidän, joita ei vielä mainittu:

- Tärpit ovat todella ahnaita ja kalat sisukkaita, monesti on arvioitu kalan koko paljon suuremmaksi tärpin yhteydessä kuin silloin kuin kala saadaan näkyviin, koska ne laittavat ihan oikeasti vastaan ja ravistelevat kunnolla. Usein kalat nappaavat välittömästi kun uistin osuu veteen, joskus uistimen heiluttelu veneen vieressä vedessä on tuonut kalaa, pari kertaa kala on hypännyt uistimen perässä ilmaankin vedestä noston jälkeen... Lisäksi kalojen ahnaus näkyy ikävällä tavalla siinä, että usein pienikin hauki vetäisee uistimen niin syvälle kurkkuun että kala on pakko päästää päiviltä ennen kuin uistimesta saa edes näköhavainnon... :/

-Kalaa on saatu oikeastaan millä uistimella vain, mutta kärjessä ovat ehdottomasti lipat, tumma-kultainen reflex, punapilkkuiset mepsit sekä calico cat ovat aivan tappavan tehokkaita uistimia. Lusikat, vaaput ja jigit ovat myös pyytäneet heitellessä paljon, mutta eivät ole ikinä kuitenkaan yltäneet samaan kuin lipat. (Poikkeuksena minnow spoon- aivan uskomaton tällä järvellä!)
Uistimen värit eivät ole tuntuneet erityisen merkityksellisiltä, joskus olemme heittäneet ärsykeväriä ja luonnonmukaista samaan aikaan, samoin tuloksin. Myöskään uistimen koko ei ole tuntunut kaloja yleensä kiinnostavan, joskus on magnum-koon minnowspoonista saanut irroittaa uistinta pienempää ahventa yms.

Nuo tulivat nyt ainakin mieleen vielä asioina joista ei ollut puhetta. Jakakaa ihmeessä muitakin tarinoita ja kokemuksia jos jotain mieleen tulee / haluttaa kertoa, kun vaikuttavat nämä kaikki järvet niin samanlaisilta että todennäköisesti samat asiat ja niksit pätevät kaikilla järvillä.

[jehna95]

- Tärpit ovat todella ahnaita ja kalat sisukkaita, monesti on arvioitu kalan koko paljon suuremmaksi tärpin yhteydessä kuin silloin kuin kala saadaan näkyviin, koska ne laittavat ihan oikeasti vastaan ja ravistelevat kunnolla. Usein kalat nappaavat välittömästi kun uistin osuu veteen, joskus uistimen heiluttelu veneen vieressä vedessä on tuonut kalaa, pari kertaa kala on hypännyt uistimen perässä ilmaankin vedestä noston jälkeen... Lisäksi kalojen ahnaus näkyy ikävällä tavalla siinä, että usein pienikin hauki vetäisee uistimen niin syvälle kurkkuun että kala on pakko päästää päiviltä ennen kuin uistimesta saa edes näköhavainnon... :/

-Kalaa on saatu oikeastaan millä uistimella vain, mutta kärjessä ovat ehdottomasti lipat, tumma-kultainen reflex, punapilkkuiset mepsit sekä calico cat ovat aivan tappavan tehokkaita uistimia. Lusikat, vaaput ja jigit ovat myös pyytäneet heitellessä paljon, mutta eivät ole ikinä kuitenkaan yltäneet samaan kuin lipat. (Poikkeuksena minnow spoon- aivan uskomaton tällä järvellä!)
Uistimen värit eivät ole tuntuneet erityisen merkityksellisiltä, joskus olemme heittäneet ärsykeväriä ja luonnonmukaista samaan aikaan, samoin tuloksin. Myöskään uistimen koko ei ole tuntunut kaloja yleensä kiinnostavan, joskus on magnum-koon minnowspoonista saanut irroittaa uistinta pienempää ahventa yms.

Nuo tulivat nyt ainakin mieleen vielä asioina joista ei ollut puhetta. Jakakaa ihmeessä muitakin tarinoita ja kokemuksia jos jotain mieleen tulee / haluttaa kertoa, kun vaikuttavat nämä kaikki järvet niin samanlaisilta että todennäköisesti samat asiat ja niksit pätevät kaikilla järvillä.

Ei tämä aivan samalta kuulosta kuitenkaan. Tuolla "omalla" järvelläni syönti on erittäin vaihtelevaa. Pieniä alle 200g haukia saa joka reissulla, mutta isommat hauet ja ahvenet osaavat lyödä suunsa kiinni jos sää tai viehe ei miellytä. Epävakaisilla keleillä ahven ja isompi hauki syö parhaiten. Helteillä kaloja saa normaalia vähän syvemmältä ja kalat ovat pieniä. Joskus hauki on aivan hurjalla otilla ja niille kelpaa mikä tahansa viehe. Joskus taas on vaikeaa saada edes tärppiä ja vieheen täytyy olla kaloille "tuttu", eli luomuväreissä ja luonnollisessa koossa.

Viehepuolella olen aivan eri linjoilla. Lipat ovat vasta viimeinen vaihtoehto kun mikään muu ei toimi. Isoimmat kalat järveltä saa 7-12cm vaapuilla heitellen tai soutu-uistellen. Jos kaloja ei syystä tai toisesta tule, niin kannattaa uistella! Sillä tavoin lyödät ne kalat, eikä niiden tarvitse etsiä kalastajaa. Jos järvi on noin matala niin kannattaa uistella noin metrin syvyydessä. Lusikoilla kalastan kylmän veden aikaan, jolloin kalat ovat kankeita ja usein myös kookkaita. Stormin "suspit" toimivat keväällä ja syksyllä erinomaisesti hitaasti uitettuna ja pitkiä pysäytyksiä käyttäen. Jos haluan ahvenia, niin käytän Salmo Hornettia, Team Eskoa tai lippoja. Lippoja käytän vasta kun parvi löytyy ja se löytyy uistellen.

[darkskate12]

Päivittäin samantyyppisellä järvellä kuin crimson, harmittavaa että joutuu aina pulikat ottamaan hengiltä kun repivät itsensä minnow spooneihin niin pahasti ja se viehe on aina ahdettu sinne syvälle kurkkuun. Omat kalat tulleet kovin usein kaislikosta heitoilla (ennätyksinä vain 2,1 ja pulikat 400g-1,5kg , syvänteistä vaan pitkän matkan vetouistelulla. Nuokin kesän alkupäästä, nyt melkeen viimeisen kuukauden ollut tosi hiljasta ja eikä ihmekkään kun niin kuuma ollut. Nyt toivottavasti nää pitkät sateet virvoittaa tuota kalakantaa ja tois happee. PS onko mahdollista että iso hauki ui yks ilta viitisen metriä siten että puolet pääkopasta ja osa niskaa ja selkää olis ollu pinnalla, joku semmonen otus teki niin ja se ui suoraan kaislikkoon, josta ollaan kevennettye kasvustoa harventamalla kaisloja ja kuolleita kaisloja siirreltiin poispäin, on sinne samaiseen paikkaan kylvetty mäskiö ja kaurahiutaleitakin notta tulis ahventa ja sitäkautta haukee.